NUKSUN STRATEGIA 2014-2018
Sisällys 1. Rallattelusta rullaamaan 3 2. Visio kohti unelmaa 4 3. Toiminta-ajatus 4 4. Arvot 5 5. Tavoitteet ja innostaminen 6 6. Strategiset valinnat 6 6.1 Toiminta-alue 6 6.2 Kohderyhmät ja Nuksun rooli 7 6.3 Kumppanuudet 8 6.4 Rahoitus 9 6.5 Viestintä 9 6.6 Toimintatavat 10 6.7 Painopisteet ja avaukset 10 7. Loppusanat 11 Liite 12 2
1. RALLATTELUSTA RULLAAMAAN Nuorten Keski-Suomi ry on keskisuomalaisten nuorten ja nuorten kanssa toi-mivien tahojen palvelujärjestö, jonka keskeisimpänä tavoitteena on lisätä nuorten mahdollisuuksia ja valmiuksia tehdä, toimia ja vaikuttaa. Sen perustamisesta on kulunut 10 vuotta. Ensimmäisen vuosikymmenen vauhti on ollut kova, on aktiivisesti tartuttu ohikiitäviin mahdollisuuksiin. Toimintoja on ollut monenlaisia ehkä liikaakin, ja monen ulkopuolisen silmin toiminta on näyttänyt sillisalaatilta. Myös yhdistyksen talous on ollut lähes jatkuvasti hyvin haasteellinen. On hyvä kohta päivittää, kiteyttää ja tarkentaa suuntaa ja linjauksia. Yhteiskunnan rakenteiden muutos näkyy konkreettisesti myös NuK-Sun toiminnassa. NuK-Sun jäseninä ovat koko ajan olleet perustajajäsenet, eikä muita ole edes kyselty toiminnot ovat olleet vapaasti kaikkien käytettävissä. Aluejaot muuttuvat, eikä kaikkia perustajajäseniä ole enää olemassakaan järjestöjen yhdistyttyä isompiin kokonaisuuksiin. Tulevaisuutta on myös vaikea ennustaa: montako kuntaa Keski-Suomeen jää ja miten Keski-Suomi alueena säilyy ylipäätään. Kuntien talouskriisi haastaa myös järjestöjä, mutta voi tuoda myös uusia mahdollisuuksia. Lisäksi toimijakentällä tapahtuu liikettä uudenlaisten yritysten ja yhdistysten myötä. Näin myös NuK-Sun pohjaa on syytä tarkastella osana yhteiskunnan muutosta. Tähän on koottu rajallisilla resursseilla tämän hetken näkemys tulevaisuuteen vastaamisesta. Ympäristö muuttuu, resurssit vaihtelevat ja tulevaisuuden ennakointi on haasteellista. Nuksulle järkevin toimintatapa on ns. rullaava strategia. Strategiaa voidaan päivittää säännöllisesti, jolloin voidaan ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset jatkuvasti. Strategia antaa koko ajan kuitenkin suunnan askelille. 3
2. VISIO kohti unelmaa Nuksun unelmana on: että jokainen voi olla rohkea omalla tavallaan ja persoonallaan: jokaiselle oman kokoisia ja sisältöisiä haasteita ja unelmia luoda nuorelle kokemus siitä, että kun tekee jotain, sillä on merkitystä itselle ja muille, minkä kautta syntyy halu ja kyky vaikuttaa niin omaan kuin muidenkin elämään luoda yhteiskunnasta paikka, jossa nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa 3. TOIMINTA-AJATUS Nuksu luo ja haastaa luomaan nuoria innostavia tekemisen, vaikuttamisen sekä oppimisen paikkoja ja kokemuksia. Nuksu tunnetaan yhteisönä, joka vie eteenpäin toimintatapaa, jossa Nuori tekee ja oivaltaa itse aikuinen mahdollistaa ja tukee. Nuorilta nuorille toiminta on keskeistä. Nuksu haastaa tekemällä itse, toimien samalla esimerkkinä, mutta ennen kaikkea haastaa ja innostaa muita toimijoita luomaan omilla tahoillaan nuorille yhä lisääntyvässä määrin laadukkaita toimintamahdollisuuksia, jotka innostavat nuoria toimimaan niin nyt kuin tulevaisuudessakin. 4
4. ARVOT Nuksun arvot ovat: Nuori itse tekijänä ja toimijana: nuoren innostus syntyy siitä, että hän saa tehdä itse Aikuisten tuki nuorten tekemiselle: valmennuksellinen ote nuorten taustalla Yhdessä tekeminen toisiamme kunnioittaen: yhdessä toimien saamme enemmän aikaan Sytyttäminen: toimimme rohkeasti toisia innostaen ja innostuen 5
5. TAVOITTEET JA INNOSTAMINEN Vision mukaiseen päämäärään päästään rakentamalla ja vahvistamalla nuorten o työelämävalmiuksia ja polkuja o vaikuttamisvalmiuksia ja polkuja o kansalaistoimintavalmiuksia ja polkuja Nämä osatavoitteet eivät ole toisistaan irrallisia. Kaikissa tavoitteissa on keskeistä yritteliäisyyteen liittyvien ominaisuuksien vahvistaminen nuoressa ja itse yritteliäisyyden omaksuminen (liite s.12). Valmiuksien kehittämiseen liittyy myös eri tehtävien hoitamisessa tarvittavien tietojen ja taitojen oppimista. Jokaiselle nuorelle tulisi luoda mahdollisuuksia kehittyä ja toteuttaa oman kokoisia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. On syytä varoa sitä, että aikuiset tekevät nuorten puolesta liikaa. Kun nuori huomaa, että häneen luotetaan, hän rohkaistuu, osaa ja pystyy itse. Näin hän saa onnistumisen kokemuksia ja oivaltaa, että yritteliäisyys kannattaa ja kantaa. Nuori innostuu ottamaan vastuuta itsestään ja ympäristöstään. Yritteliäisyys ja aktiivisuus heijastuvat nuoren tulevaisuuteen. Ne ilmenevät monella tapaa: joku toimii yrittäjänä, joku päättäjänä, joku oma-aloitteisena työntekijänä, joku järjestötoimijana, joku monessa roolissa, ja jokainen kantaa vastuuta ainakin omasta elämästään ja lähiympäristöstään. 6. STRATEGISET VALINNAT 6.1 TOIMINTA-ALUE Nuksu toimii Keski-Suomesta käsin ja sen päätoiminta-alue on Keski-Suomi. Luontevasti syntyvien kumppanuuksien myötä toiminta levittäytyy myös Keski-Suomen ulkopuolelle useamman maakunnan alueelle tai koko maahan. 6
6.2 KOHDERYHMÄT JA NUKSUN ROOLI Nuksu haastaa ja innostaa nuoria sekä nuorten parissa toimivia ja nuorten elämään vaikuttavia aikuisia. 6.2.1 Nuoret Nuksun toiminnassa nuorista pääkohderyhmänä on 11-24-vuotiaat. Nuksu innostaa, kouluttaa ja valmentaa nuoria erityyppiseen toimintaan ja vastuutehtäviin. Kokeneempia nuoria valmennetaan myös valmentamaan ja innostamaan muita nuoria. Keskeistä onkin toiminta nuorilta nuorille. Nuoret ovat usein parhaita toinen toistensa innostajia. Toimintaa on kuitenkin myös muiden ikäryhmien kanssa, mm. luonteva yhteistyö aikuisten kanssa on tärkeää. Nuksu tukee nuoria, jotta he löytävät toiminnallisia polkuja, joilla he saavat ääntään ja osaamistaan esiin ja pääsevät toimimaan ja vaikuttamaan eri tahoilla sekä kiinni työelämään. Nuksu valmentaa itse joitakin nuorten ryhmiä, jotka mahdollistavat ja tukevat muiden nuorten toimintaa tai toimivat pilotteina uusissa toiminnoissa. (Näistä esimerkkeinä Toukotiimi, joka järjestää muille nuorille suurtapahtuman, tai Nuorten Ääni Keski-Suomessa ryhmä, joka tuo Nuorten Ääntä maakunnallisesti esiin.) Muuten suoraan nuorten kanssa työskentelyssä ydin on lisätä intoa ja valmiuksia toimia muualla, mm. omalla koululla, kunnassa, järjestöissä tai työpaikalla. 6.2.2 Aikuiset Aikuisiin kohdistuvassa työssä on kaksi kohderyhmää: nuorten parissa toimivat ja nuorten elämään vaikuttavat tahot: Nuorten parissa toimivat kohtaavat säännöllisesti nuoria ja heidän tehtävänään on nuorten kasvun, oppimisen ja/tai hyvinvoinnin tukeminen. 7
Tähän kohderyhmään kuuluvat mm. paitsi nuorisotyöntekijät, opettajat ja järjestöjen nuoria ohjaavat aikuiset, myös vanhemmat. Luonnollisesti he kaikki vaikuttavat nuoriin erittäin merkittävästi. Sen lisäksi työ kohdistuu eri tahojen aikuisiin, jotka eivät välttämättä kohtaa nuoria ainakaan säännöllisesti, mutta jotka vaikuttavat nuorten elämään silti huomattavasti. Näitä ovat mm. päättäjät ja hallinnollisia asioita hoitavat henkilöt, joiden päätökset vaikuttavat hyvinkin merkittävästi mm. nuorten mahdollisuuksiin toimia ja vaikuttaa, sekä siihen, millainen arvo nuorten tekemiselle annetaan. Aikuisten rooli nuorten toimintamahdollisuuksien ja sopivan tuen tarjoajina on keskeinen. NuK-Su lisää aikuisten rohkeutta ja ymmärrystä luottaa nuoriin. Se rohkaisee ja innostaa muokkaamaan toimintatapoja ja kulttuuria ja/tai luomaan ja kehittämään toimintaympäristöjä, joissa nuoriin luotetaan ja joissa nuorten on mahdollista oikeasti ja rohkeasti ottaa ja kantaa vastuuta,toimia ja vaikuttaa sekä saada henkinen ja valmennuksellinen aikuisen tuki taustalle. Nuksu etsii, kehittää ja välittää tietoa toimintamalleista ja tukee niiden käyttöönottoa. Nuksu innostaa, tukee ja valmentaa aikuisia nuorten aktiivisen toiminnan valmentajiksi ja toimimaan taustatukena. Lisäksi Nuksu kokoaa ja koordinoi yhteistyöverkostoja yli sektori- ja toimijarajojen, jotta yhdessä toimien voidaan saavuttaa enemmän yhteiseen päämäärään päästäksemme. Nuksu luo ja varmistaa reittejä, joilla lasten ja nuorten ääni tulee kuulluksi ja huomioiduksi. 6.3 KUMPPANUUDET 6.3.1 Jäsenet Nuksun varsinaisina jäseninä voivat olla vain yhteisöt. Kannatusjäseninä voivat olla sekä yhteisöt että yksilöt. Jäsenten kotipaikkaa ei rajata. Nuksun varsinaisiksi jäseniksi ovat tervetulleita nuorten kanssa samojen asioiden parissa toimivat järjestöt ja muut tahot, joilla on yhteisiä intressejä Nuksun kanssa. Jäsenyys perustuu vastavuoroisuuteen: jäsenet haluavat tuoda omaa osaamistaan ja näkemyksiään NuK-Sun toiminnan tueksi, mutta he saavat yhteistyöstä eväitä myös itselleen. Kannatusjäseniksi ovat tervetulleita yksilöt ja yhteisöt, jotka haluavat antaa tukensa toiminta-ajatuksen toteuttamiseen. 8
6.3.2 Yhteistyökumppanit Nuksu on avoin yhteistyökumppaniensa suhteen. Yhteistyötä tehdään kaikkien tahojen kanssa, jotka ovat valmiit tekemään työtä Nuksun vision, toiminta-ajatuksen ja arvojen mukaisesti. Nuksu etsii aktiivisesti kumppaneita itse ja rakentaa avoimesti siltoja erityyppisten toimijoiden välille. Yhteistyön lähtökohtana on keskinäiseen luottamukseen perustuva kumppanuus. Yhdessä toimien saamme enemmän aikaan. 6.4 RAHOITUS Nuksun rahoitus tulee jatkossakin useasta eri lähteestä. Pitkäaikaisien kumppanuuksien, mm. yhteistoimintasopimusten määrää halutaan lisätä. Hankerahoituksia ja avustuksia haetaan eri lähteistä. Toimintoja tuotteistetaan ja myytävien palvelujen määrää lisätään. Myös yritysyhteistyötä lisätään paitsi yhteiskuntavastuun näkökulmasta, myös luomalla palveluja, jotka auttavat yrityksiä oman toiminnan kehittämisessä (esim. koordinointi, jolla saadaan nuorten mielipiteet yrityksen käyttöön), näkyvyydessä ja nuorten työllistämisessä. ToukoFestin kehittämisellä varmistetaan sen taloudellinen kannattavuus. Julkisen rahoituksen vähentyessä arvioidaan, voivatko jotkut nuoret, nuorten vanhemmat, isovanhemmat tai muut tukijat osallistua toimintojen kulujen kattamiseen. 6.5 VIESTINTÄ 6.5.1 Yhdistyksen nimi Toiminta-alueen laajetessa myös yhdistyksen nimi muuttuu. Jatkossa yhdistyksen nimenä käytetään pelkistetysti Nuksu ry. 6.5.2 Linjaukset Viestinnässä painotetaan sähköistä viestintää - unohtamatta kuitenkaan kasvotusten tapahtuvien kohtaamisten merkitystä. Nuorille viestitään ensisijaisesti sähköisesti, aikuisille sähköisen viestinnän lisäksi myös perinteisempiä reittejä pitkin. Viestintävälineiden ja -kanavien kehittymistä seurataan ja pyritään pysymään mukana sen hyödyntämisessä, esim. sähköisessä viestinnässä mobiilikäyttöön soveltuvat julkaisumuodot. 9
6.6 TOIMINTATAVAT Nuksu tarttuu nopeasti ajassa oleviin ilmiöihin. Se on rohkea, uudistuskykyinen, nopea ja ketterä, ja sillä on valmiudet reagoida ja toimia lyhyellä varoitusajalla. Asioihin tartutaan heti, kun tarvetta ja mahdollisuuksia ilmenee. Nuksu etsii ja pureutuu ennen kaikkia toimintamuotoihin ja -kenttään, joilla ei muita toimijoita ole, tai niitä ei ole riittävästi. W. Chan Kimin & Renée Mauborgnen mukaisesti ilmaistuna toteutamme sinisen meren periaatetta - Se tukee ja täydentää muiden tahojen työtä. 6.7 PAINOPISTEET JA AVAUKSET Kaikkea edellä mainittua ei voida toteuttaa kerralla. Tarkat vuosittaiset toimintamuodot muotoutuvat sen mukaan, miten toimintaa pystytään rahoittamaan ja mihin asioihin tarvitaan siinä ajassa toimenpiteitä. Lähiajan tärkeimmiksi painopisteiksi nähdään: 6.7.1 Aikuisten haastaminen ja valmennus Aikuiset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten nuoret käyttäytyvät ja voivat. Nuksu haastaa aikuisia pohtimaan omia toimintatapoja niin yksilökuin yhteisötasollakin. Nuksu innostaa, tukee ja valmentaa aikuisia varmistamaan toimintamuodot ja käytännöt, joilla tuetaan nuoria riittävästi, muttei liikaa (ks. luku 6.2.2). 6.7.2 Siltojen rakentaminen ja koordinointi Yhteiskunnassa on paljon yhteisöjä, jotka työskentelevät nuorten hyväksi, monesti jopa lähes samankaltaisilla toiminnoilla. Yhteistyö toimijoiden kesken on usein kuitenkin hämmästyttävän vähäistä. Eri toimijoiden työtä ei useinkaan tunneta eikä toisen työn merkitystä tunnisteta eikä aina arvostetakaan. Kun tavoite - nuorten hyvinvointi - on kuitenkin yhteinen, toisten tunteminen ja tukeminen, nuorten elämän kokonaisvaltainen hahmottaminen sekä yhteinen työ helpottaisi kaikkien tekemistä ja tavoitteen saavuttamista. Nuksu toimii ihmettelijänä, yhteistyösiltojen rakentajana ja uudenlaisten toimintatapojen etsijänä ja koordinoijana. 10
6.7.3 Nuorten työelämäreittien vahvistaminen Nuorisotakuun toteutuminen on yhteiskunnassa keskeinen tavoite, jota myös Nuksu luonnollisesti tukee. Samalla Nuksu haastaa pohtimaan, millaista viestiä välitetään nuorille: mikä on nuoren oma vastuu työelämään pääsemisessä. Nuorelle ei saa välittyä kuvaa, että voi vain odotella takuun toteutumista, vaan oma aktiivisuus tulee olla ykkösasiana. Nuksu haastaa pohtimaan, pitäisikö puhua myös Nuorisovastuusta. Nuksu rakentaa erilaisia reittejä, joilla nuorten kokemuksia työelämästä voidaan lisätä ja työelämään pääsyä helpottaa. Samalla kehitetään yritysten sekä muiden työnantajien ja nuorten välistä vuoropuhelua. Nuksu kehittää ja levittää uusia toimintamalleja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kokonaan uusien toimintamuotojen lisäksi hyödynnetään mm. Nuorten Yrittäjyystalotoiminnan ja duunirinkitoiminnan kokemuksia sekä muita yrittäjyyskasvatuksen muotoja, joihin myös oppilaitosten ulkopuolella olevat nuoret voivat osallistua. 6.7.4 Nuorten ääni ja osaaminen esiin Nuksu edistää jatkossakin nuorten osaamista ja äänen kuuluvuuden lisäämistä niin maakuntien kuin kuntienkin tasolla. Nuorten Ääni Keski- Suomessa ja Lasten Parlamentti -toimintoja jatketaan ja laajennetaan. ToukoFest tapahtumaa jatketaan uudistaen sitä vielä enemmän koulujen kasvatustavoitteita palvelevaksi ja Nuksun ydintavoitteita tukevaksi. Oppilasvastaava- ja muita nuorten toimintavalmiuksia lisääviä koulutuksia toteutetaan ja palkitsemisjuhlaperinnettä jatketaan. Kaikki nämä toimintakonseptit on levitettävissä myös muualle Suomeen. 7. LOPPUSANAT Tätä Nuksun strategiaa ja sitä ohjaavia perusajatuksia linjaavaa asiakirjaa täydentävät vuosittaiset toimintasuunnitelmat, yhdistyksestä ja isoimmista toimintamuodoista laadittavat laatukäsikirjat ja viestintästrategia sekä muut Nuksun yleiset asiakirjat. Toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä määritellään myös onnistumista kuvaavat mittarit. Tätä asiakirjaa tarkastellaan vuosittain, jolloin arvioidaan sitä suhteessa ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin. Kuten nyt kymmenen ensimmäisen vuoden jälkeen, päämäärä ja perussuunta tulnevat jatkossakin säilymään, mutta vuosittain arvioitavalla, ts. rullaavalla strategialla varmistetaan pysyminen mukana kehityksessä, kun yhteiskunnan muuttuessa voimakkaasti monella tapaa. *** 11
Liite Taustana: Eri tehtävissä tarvittavat valmiudet kehittyvät samalta pohjalta. Kun nuori tekee ja toimii, hän saa valmiuksia toimia erilaisissa rooleissa ja tehtävissä. Kuvio: Yritteliäisyyden kehittäminen Yritteliäisyyden kehittäminen, ominaisuuksien kehittämisen portaat: Mitä alemmalla rapulla ominaisuus mainitaan, sitä varhaisemmin sen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kaikkia ominaisuuksia tarvitaan kaikissa rooleissa. *-merkillä merkityt ominaisuudet painottuvat vahvimmin yrittäjään (Tilkanen 2004). 12