Toimintaympäristön tilastot 2017 Rovaniemen kaupunki Versio: 1.11.2016
Sisältö 1. Avainluvut 2 2. Väestö 4 2.1 Väestökehitys 5 2.2 Väestön sijoittuminen 19 3. Työelämä ja elinkeinorakenne 22 3.1 Työttömät 23 3.2 Elinkeinot ja työpaikat 29 3.3 Taloudellinen huoltosuhde 36 4. Yhdyskuntarakentaminen 37 4.1 Vyöhykejako ja rakentaminen 38 4.2 Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys 39 4.3 Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto 40 4.4 Tuleva yhdyskuntarakenne 42 5. Asuminen 44 5.1 Asuntokunnat 45 5.2 Asuntojen pinta-alat 48 Liitteet 49 Toimintaympäristön tilastoissa tarkastellaan menneiden ja mahdollisuuksien mukaan tulevien vuosien väestö-, työllisyys- ja elinkeinorakennetta sekä yhdyskuntarakentamista ja asumista. Toimintaympäristön tilastot sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen perustellun väestökehitysarvion Rovaniemen kaupungin alueelle (MRL 22 ).
1. AVAINLUVUT Rovaniemi Koko maa Väestö Väkiluku, 2015 61 835 5 487 308 Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %, 2015 0,5 0,3 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2015 16,8 16,3 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2015 65,6 63,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %, 2015 17,7 20,5 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, %, 2015 0,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, %, 2015 2,4 4,2 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä, 2015-56 0 Syntyneiden enemmyys, 2015 130 2 980 Perheiden lukumäärä, 2015 16 271 1 475 335 Asuminen Taajama-aste, %, 2014 89,3 85,1 Asuntokuntien lukumäärä 2015 30 292 2 634 339 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, %, 2014 35,9 31,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, %, 2015 52,1 40,0 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, 2014 75,4 70,2 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, 2014 31,4 29,7 Työmarkkinat Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä, 2014 25 480 2 274 076 Työllisyysaste (18-64-vuotiaista laskettuna), % 2014 65,5 68,0 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, %, 2014 90,8 66,7 Työttömien osuus työvoimasta (18-74-vuotiaista laskettuna), %, 2014 Huom. Tilastokeskuksen luvut perustuvat 14,8 13,7 otantaan, joten ne poikkeavat TEM:n luvuista. Eläkeläisten osuus väestöstä, %, 2014 22,3 24,6 Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat sataa työllistä kohti), 2014 141,6 140,6 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 2014 25 211 2 274 076 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %, 2014 2,2 3,3 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 2014 13,5 20,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 2014 83,2 74,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, %, 2014 1,2 3 1,2
2. Väestö 2.1 Väestökehitys 2.2 Väestön sijoittuminen
2.1 Väestökehitys Väkiluvun kehitys Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2019 57 835 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 62 142 62 436 62 715 62 986 Rovaniemen väestömäärä ylitti 60 000 asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2015 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut noin 4 000 henkilöllä. Ennen vuotta 2006 tilastossa on yhdistetty Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan väestötiedot. Tilastokeskuksen väestöennustetta on käytetty viime vuosina kaupungin ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 22) mukaisena perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 E2016 E2017 E2018 E2019 5
2.1 Väestökehitys Väestön prosentuaalinen muutos Väestön prosentuaalinen muutos Rovaniemellä vuosina 2005-2015 100 % 90 % 80 % 14,2 14,7 14,7 14,8 14,9 15,1 15,7 16,1 16,6 17,2 17,7 Ikäihmisten osuus on lisääntynyt Rovaniemellä 3,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 vuoteen 2015. Työikäisten osuus on puolestaan laskenut -2,4 prosenttiyksikköä ja alle 15-vuotiaiden osuus -1,0 prosenttiyksikköä. 70 % 60 % 50 % 68,0 67,8 68,2 68,1 68,1 68,0 67,4 67,0 66,5 65,9 65,6 40 % 30 % 20 % 10 % 17,8 17,5 17,1 17,1 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 16,8 0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-14 15-64 65-6
2.1 Väestökehitys Väestöennuste 70000 65000 60000 55000 50000 Rovaniemen väestönkasvu ikäluokittain 2015-2030 1842 2051 1287 1393 1406 1421 1469 1540 3547 3672 3674 3770 3807 3808 4931 6086 6091 6232 6590 6844 7133 7475 7812 7797 Tilastokeskuksen ennusteessa on esitetty Rovaniemen väestönmuutokset ikäryhmittäin vuoteen 2030 saakka. Päivähoitoikäisten lasten määrä pienenee hieman lähivuosina, mutta pysyttelee kuitenkin noin 5000 lapsen lukemissa. Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ei tapahdu suuria muutoksia. 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 27484 27507 27394 27366 27331 27248 26977 26523 9511 9326 9305 9187 9053 8950 8360 8652 2859 2857 2836 2810 2788 2753 3073 3057 6015 6083 6184 6327 6410 6481 6477 6398 5044 5072 5047 4990 4995 4994 4993 4879 2015 E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E2030 85-75-84 65-74 30-64 20-29 16-19 7-15 0-6 Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee lievästi 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten (15-64-vuotiaat) ikäryhmässä tapahtuu laskua lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 ikäryhmä on noin 39 500 asukkaan suuruinen ja vuonna 2030 työikäisiä on jo alle 39 000, kun tällä hetkellä heitä on noin 40 500. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilusti väestöennusteen tarkasteluvälillä 2015-2030. Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Muutos on samansuuntainen valtakunnallisesti. Muutos 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- yht. 15-64 2015-2020 2015-2030 -50 466-106 -561-236 1 384 261 253 1 411-957 -165 383 198-859 -961 1 706 2 539 764 3 605-1 610 7
2.1 Väestökehitys Väestöennuste Väestöennuste 2030. Muutos vuodesta 2014. 2010 2015 E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E2030 0-6 8,2 % 8,2 % 8,2 % 8,1 % 8,0 % 7,9 % 7,9 % 7,7 % 7,5 % 7-15 9,9 % 9,7 % 9,8 % 9,9 % 10,1 % 10,2 % 10,2 % 10,0 % 9,8 % 16-19 5,7 % 4,6% 4,6 % 4,5 % 4,5 % 4,4 % 4,4 % 4,8 % 4,7 % 20-29 15,5 % 15,4 % 15,0 % 14,9 % 14,6 % 14,4 % 14,2 % 13,0 % 13,2 % 30-64 45,7 % 44,4 % 44,3 % 43,9 % 43,6 % 43,4 % 43,1 % 41,8 % 40,5 % 65-74 8,2 % 9,8 % 10,0 % 10,6 % 10,9 % 11,3 % 11,8 % 12,1 % 11,9 % Maakuntaraja Muutos vuodesta 2014, % -25,0 - -14,0-13,9 - -5,5-5,4-4,5 4,6-29,8 75-84 5,3 % 5,7 % 5,9 % 5,9 % 6,0 % 6,0 % 6,0 % 7,6 % 9,3 % 85-1,5 % 2,1 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,4 % 2,9 % 3,1 % 0-100 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 15-64 68,0 % 65,6 % 64,9 % 64,3 % 63,8 % 63,2 % 62,6 % 60,7 % 59,5 % 8
2.1 Väestökehitys Vaihtoehtoiset ennusteet Tilastokeskuksen väestöennustetta käytetään perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. 70 000 69 000 Vaihtoehtoiset väestöennusteet vuoteen 2030 Yläpuoliseen kuvioon on laskettu Tilastokeskuksen (TK) virallisen, vuoden 2015 väestöennusteen, lisäksi Venni-työkalulla erilaisia skenaarioita väestönkasvusta pitkällä tähtäimellä. Laskelmat ottavat huomioon menneen kehityksen ja tulevan asuntorakentamisen sekä Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen. Itse malli on sama kaikille skenaarioille, mutta eroja syntyy parametrien muuntelun kautta. Skenaarioista: A Trendi perustuu mallin laskemaan trendiennusteeseen. Se on laadittu menneen kehityksen / TK:n vuoden 2012 ennusteesta saatujen kuolleisuus/hedelmällisyys/nettomuuttokertoimien avulla. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 95 % ja hedelmällisyyden 90 %. B Tavoite on se skenaario, johon kaupunki aktiivisesti tähtää ja joka toimii suunnittelun perustana (kaupunkistrategiassa asetettu väestötavoite). Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 100 % ja hedelmällisyyden 95 %. Henkilöä C Nopea perustuu kerrointen kasvattamiseen. Tämä toteutuu, mikäli esimerkiksi elinkeinojen positiivinen kehitys tuo Rovaniemelle muuttoon kasvua. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 105 % ja 60 000 2015 E 2020 E 2025 E 2030 hedelmällisyyden 100 %. Tilastokeskuksen ennuste 61 838 63 249 64 465 65 443 A Trendi 61 838 62 802 63 981 64 976 Venni-työkalun alueittaisia väestöennusteita voidaan lisäksi hyödyntää B Tavoite 61 838 63 598 65 243 66 556 alueittaista väestökehitystä arvioitaessa. Vennin tietojen seuraavassa C Nopea 61 838 64 454 66 590 68 246 päivityksessä otetaan huomioon Tilastokeskuksen uusin ennuste sekä muut muuttuneet tekijät. Päivityksen myötä ennusteet tulevat hieman muuttumaan. 9 ja Venni 68 000 67 000 66 000 65 000 64 000 63 000 62 000 61 000
2.1 Väestökehitys Väestöennuste, indeksit Väestökehitys suhteessa vuoteen 2015 ikäluokittain vuoteen 2030 saakka (vuosi 2015=100) 150,0 145,0 140,0 135,0 130,0 125,0 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alle 15-vuotiaat Koko maa Yli 65-vuotiaat Koko maa 15-64-vuotiaat Rovaniemi 15-64-vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Rovaniemi Kuviossa on esitetty väestönkasvu suhteessa vuoden 2015 tilanteeseen indeksien avulla, mikä mahdollistaa vertailun koko maan tasoon. Jos indeksi olisi esimerkiksi 150, olisi kyseinen ikäluokka 1,5 kertainen vuoden 2015 tilanteeseen nähden kyseisenä vuonna. Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuden kasvun vaikutukset palvelutuotantoon tulee ottaa huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa. 10
2.1 Väestökehitys Väestöennuste, indeksit Väestökehitys suhteessa vuoteen 2015 ikäluokittain vuosina 2020,2025 ja 2030 (indeksi 2015 = 100) 2020 2025 2030 99,0 99,0 96,7 96,3 94,1 87,9 91,0 99,1 98,2 96,5 107,7 107,7 106,4 107,5 106,9 122,7 128,3 128,0 107,4 139,0 119,7 143,1 171,6 159,4 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuden kasvun vaikutukset palvelutuotantoon tulee ottaa huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa. 11
2.1 Väestökehitys Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2010-2030 75 70 65 60 55 52 58 63 60 66 65 69 68 50 45 40 47 53 35 30 25 20 15 10 5 60 55 50 45 40 58 57 56 54 53 52 52 53 51 48 49 47 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 2010 2015 E2020 E2025 E2030 Koko maa Rovaniemi Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on kasvanut vähitellen viime vuosina. Kasvu jatkuu lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Ero koko maan tasoon kaventuu. Huoltosuhde perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. 12
2.1 Väestökehitys Väestöllinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde 2015. Demografinen huoltosuhde 2040. Maakuntaraja Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 44,0-64,0 64,1-71,0 71,1-77,0 77,1-102,8 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 50-80 81-90 91-106 107-150 Huom. Eri asteikko 13
2.1 Väestökehitys Väestönmuutos Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina 2006-2015 200 133 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto 214 316 212 273 254 308 204 223 235 307 252 182 239 212 252 203 146 130 183 Väestönlisäystä selittää: luonnollinen väestölisäys (elävänä syntyneet ja kuolleet), kuntien välinen nettomuutto (kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto) ja nettomaahanmuutto (ulkomaille muutto ja ulkomailta muutto kuntaan) Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2015 yhteensä 130 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota. 20 Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muutto-tappiota kertyy erityisesti 22-30-vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. -216-73 -182-28 -128-3 0-56 Tilanne 1.1-31.8.2016 27 135 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-20 14
2.1 Väestökehitys Väestönmuutos Luonnollinen väestönlisäys 2013-2015. Kuntien välinen nettomuutto 2013-2015. Nettomaahanmuutto 2013-2015. Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -18,3 - -7,7-7,6 - -4,0-3,9-0,0 0,1-15,3 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -23,7 - -9,0-8,9 - -4,0-3,9-0,0 0,1-15,4 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -2,2-0,5 0,6-1,5 1,6-2,5 2,6-22,5 15
2.1 Väestökehitys Väestönmuutos Väkiluvun muutos 2000-2015. Väkiluvun muutos 2015. Maakuntaraja Maakuntaraja Muutos (%) -30,5 - -15,0-14,9-0,0 0,1-10,0 10,1-73,5 Muutos (%) -4,8 - -1,6-1,5 - -1,0-0,9-0,0 0,1-2,5 16
2.1 Väestökehitys Kaupungin sisäinen muuttoliike Rovaniemen kaupungin sisällä muutti vuonna 2015 yhteensä 8379 henkeä. Kaupungin sisäisten muuttojen määrä on kasvanut vuodesta 2014 noin 390 kappaleella. Rovaniemen keskuksen sisäisiä muuttoja oli 7392 kappaletta eli noin 88,2 prosenttia kaikista muutoista. Rovaniemen keskustan ja Alakemijoen suuralueet olivat muuttovoittoisia alueita. Suuralue Lähtömuuttoja Tulomuuttoja Erotus (muuttovoitto/ muuttotappio) Rovaniemen keskus 7760 7778 18 Sodankyläntie 53 51-2 Ounasjoki 164 136-28 Alakemijoki 236 278 42 Ranuantie 45 40-5 Yläkemijoki 121 96-25 Yhteensä 8379 8379 0 17 Lähde: Väestörekisterikeskus
2.1 Väestökehitys Kieli Rovaniemeläiset, joilla muu kieli kuin suomi äidinkielenä vuosina 2011-2015 420 400 380 360 340 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2011 2012 2013 2014 2015 Muita kuin suomea äidinkielenään puhuvien määrä (2091 henkilöä, sis. ruotsin ja saamen) on kasvanut noin kolmellasadalla henkilöllä vuosien 2011-2015 välillä. Määrällisesti eniten on venäjänkielisiä, joita oli vuonna 2015 lähes 400 henkilöä. 18
2.2 Väestön sijoittuminen Väestö suuralueittain Rovaniemen väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,7 % (53 635 asukasta) asui vuoden 2015 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2015 Ranuantiellä 1,0 % (588 asukasta). Liitteenä ovat tarkemmat väestötiedot suur-, tilasto- ja pienalueittain sekä aluelautakuntaalueittain. 19 Lähde: SYKE/YKR, Rovaniemen kaupunki
2.2 Väestön sijoittuminen Väestö suuralueittain Väestö suuralueilla ikäluokittain vuonna 2015 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- Yht. Rovaniemi 5044 6015 2859 9511 27 484 6091 3547 1287 61 838 Suuralue Rovaniemen keskus 4486 5258 2538 8942 23 466 4969 2893 1083 53 635 Sodankyläntien suuralue 29 32 18 27 350 108 79 21 664 Ounasjoen suuralue 152 171 93 99 1 024 382 190 57 2168 Alakemijoen suuralue 236 339 130 199 1 399 320 186 84 2 893 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Rovaniemen väestön ikäluokkien osuudet suuralueilla vuonna 2015 0,2 2,1 2,0 3,2 2,6 2,9 0,7 2,6 0,6 5,7 5,4 5,3 8,8 6,4 7,0 11,9 11,1 9,8 9,3 11,1 12,6 17,6 16,3 15,2 53,5 44,4 43,8 48,4 50,9 47,2 48,8 52,7 15,4 16,7 6,9 24,9 7,3 4,6 4,7 4,6 4,5 3,1 5,6 4,3 9,7 9,8 4,1 11,7 10,2 3,7 2,2 2,7 7,9 8,3 7,9 4,8 8,2 8,4 4,4 7,0 8,2 8,3 4,7 5,3 Ranuantien suuralue 49 60 18 43 299 74 41 4 588 Yläkemijoen suuralue 66 116 51 78 682 212 155 37 1 397 Tuntematon 26 39 11 123 264 26 3 1 493 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85-20
2.2 Väestön sijoittuminen Kaupunki-maaseutuluokitus 1990-2015 100 % 1,1 1,2 1,2 1,0 1,1 1,1 1,2 1,3 1,2 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,7 0,9 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,8 0,9 0,9 1,1 1,0 5,9 5,7 5,5 5,3 5,2 5,1 5 4,8 4,8 4,7 4,5 4,4 4,4 4,3 4,2 4,1 3,9 3,8 3,6 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,2 3 90 % 12,3 12 11,8 11,8 11,9 11,7 11,6 11,4 11,3 11,3 11,2 11,1 11,1 11,1 10,9 10,7 10,6 10,5 10,3 10,2 10,2 10,1 9,9 9,8 9,7 9,6 4,4 4,5 4,6 4,7 4,7 4,9 5 5,2 5,3 5,5 5,7 5,8 5,9 6,1 6,4 6,6 6,7 6,7 6,8 6,8 7 7,1 7,2 7,1 7,1 6,9 80 % 70 % 60 % 54,1 54,9 55,6 55,8 55,7 55,6 55,3 54,7 54,9 55,1 54,8 54,4 54 53,9 53,8 53,6 53,7 53,8 53,6 53,5 53,2 53 52,8 52,5 52,3 52,6 50 % 40 % 30 % 20 % 22,2 21,8 21,3 21,3 21,5 21,7 22 22,6 22,6 22,7 23,1 23,5 23,8 23,8 24 24,1 24,4 24,6 25 25,2 25,4 25,7 25,9 26,4 26,6 27 10 % 0 % 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Harvaan asuttu maaseutu Koordinaattitieto puuttuu Asuminen on lisääntynyt erityisesti sisemmällä kaupunkialueella eli lähellä kaupungin ydinkeskustaa. Uloimmalla kaupunkialueella asuvien osuus on puolestaan pienentynyt. Toinen kasvanut alue on ollut kaupungin kehysalue. Maaseudulla asuvien osuus on pienentynyt. Kaupunki-maaseutu-luokituksella voidaan korvata kuntarajoihin perustuva kaupungin ja maaseudun erottelu sekä maaseudun kolmijako. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa. Tarkastelun pohjana on paikkatietoaineisto, jossa maa on jaettu 250 x 250 metrin ruudukkoon ja jokainen ruutu on luokiteltu johonkin seitsemästä kaupunkija maaseutualueluokasta. Rovaniemen kohdalla käytössä on viisi luokitusta. Kartta luokittelusta löytyy seuraavalta sivulta. 21
3. Työelämä ja elinkeinorakenne 3.1 Työttömät 3.2 Elinkeinot ja työpaikat 3.3 Taloudellinen huoltosuhde
3.1 Työttömät Työttömyys Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä 2006-2015 5 000 4 500 4 256 4 489 4 638 25,0 % 4 000 3 500 3 000 2 500 3 889 14,2 % 3 384 3 403 12,4 % 12,3 % 3 967 14,0 % 3 796 13,3 % 3 507 12,3 % 3 725 13,0 % 14,7 % 15,3 % 15,5 % 20,0 % 15,0 % 2 000 10,0 % 1 500 1 000 5,0 % 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0,0 % Työttömiä Työttömyysaste Kuviossa on esitetty työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys (vuoden keskiarvo) vuosina 2006-2015. Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski, kunnes vuodesta 2012 alkaen määrä on kasvanut. Vuoden 2015 aikana työttömyyden kasvu oli maltillista ja sama kehitys on jatkunut vuonna 2016. Lähde: ToimialaOnline Kaupunkistrategian tavoitteena on ollut, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna 2016. Tavoite ei ole toteutunut. 23
3.1 Työttömät Työttömyys Työttömyysaste 2013-2016 Työttömät työnhakijat 2013-2016 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016 24 Lähde: ToimialaOnline
3.1 Työttömät Työttömyys Työttömyyden muutos 2015-2016 (maaliskuu). Vasemmanpuoleisessa kartassa on kuvattu työttömyyden muutos kunnittain vuoden 2015 maaliskuusta vuoden 2016 maaliskuuhun. Rovaniemellä työttömyyden kasvu on ollut useimpia kuntia suurempi (ToimialaOnlinen mukaan 0,8 prosenttiyksikköä). Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta. (maaliskuu 2016) Muutos (%-yksikköä) Maakuntaraja -6,7 - -1,0-0,9-0,0 0,1-0,5 0,6-4,0 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta (%) Maakuntaraja 0,0-3,0 3,1-4,0 4,1-5,0 5,1-9,4 Oikeanpuoleisessa kartassa on kuvattu pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta. 25
3.1 Työttömät Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys 2006-2015 (ka.) 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 349 1 341 1 132 955 925 840 737 724 787 630 712 637 653 624 572 584 557 736 720 712 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yli vuoden työttömänä Alle 25-v. työttömät Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat työttömät) pieneni niukasti vuonna 2015. Vuoden 2016 aikana nuorisotyöttömien määrä on pysytellyt lähellä edellisvuoden lukemia. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Kasvu kuitenkin pysähtyi vuoden 2014 kesällä ja tasaista vaihetta kesti hieman yli vuoden. Loppuvuodesta 2015 alkanut lievän kasvun vaihe on jatkunut vuonna 2016. Työttömyyttä pyritään alentamaan osallistumalla muun muassa erilasiin kehittämisja yhteistyöhankkeisiin. Pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemiseen keskittynyt Monet-kuntakokeiluhanke päättyi vuonna 2015. Nuorisotyöttömyyteen on pureuduttu erityisesti Nuorten Ohjaamo -hankkeessa, jossa nuoria ohjataan tarvittavien palvelujen pariin. Lähde: ToimialaOnline Kaupunkistrategian tavoitteena on, että sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys alenevat. Nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu. 26
3.1 Työttömät Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys Nuorisotyöttömät 2013-2016 Pitkäaikaistyöttömät 2013-2016 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 700 1 600 1 500 1 400 1 300 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016 Lähde: ToimialaOnline 27
3.1 Työttömät Rakennetyöttömyys Rakennetyöttömyys 2006-2015 (ka.) 1 700 1 600 1 500 1 400 1 300 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 216 1 202 1 128 1 106 1 001 945 992 992 924 874 1 184 1 123 902 942 826 869 879 859 765 773 248 197 200 175 205 210 251 286 285 216 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: ToimialaOnline Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Rakennetyöttömyys on ollut viime vuosina kasvussa erityisesti yli 25-vuotiaiden ikäluokissa. Rakennetyöttömät yhteensä = yhteismäärä pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määristä. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. (ToimialaOnline) 28
3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työllisyysaste Virallinen työllisyysaste (15-64-vuotiaat) Rovaniemellä vuosina 2006-2014 70% 60% 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 62,3 % 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työllisyysaste kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset. Työllisyysaste kasvoi vuonna 2014. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Työllisyysaste on laskettu 15-64-vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. Rovaniemen kaupunkistrategian tavoite on, että työelämäosallisuus vahvistuu. 29
3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työllisyysaste Työllisyysaste 18-64-vuotiaista laskettuna Työllisyysaste miehet Työllisyysaste naiset Työllisyysaste molemmat sukupuolet 75,0 % 70,0 % 65,0 % 64,2 % 65,7 % 65,4 % 63,5 % 64,5 % 65,7 % 65,3 % 64,9 % 65,5 % 60,0 % 55,0 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 70,0 % 69,0 % 68,0 % 67,0 % 66,0 % 65,0 % 64,0 % 63,0 % 62,0 % 61,0 % 60,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Useissa lähteissä työllisyysaste on laskettu virallisen luokituksen lisäksi myös 18-64-vuotiaiden ikäluokasta, mikä antaa todellisemman kuvan työllisten osuudesta, sillä mukana ei ole alaikäisten ikäluokkia, joista lähes kaikki ovat 2. asteen opiskelijoita. Tässä tarkastelussa Rovaniemen työllisyysaste on hieman suurempi kuin virallisessa luokituksessa. Kehityskulku on kuitenkin samankaltainen virallisen laskelman kanssa. Yläpuolisen kuvioon on kuvattu 18-64-vuotiaden työllisyysasteen lisäksi työllisyysaste sukupuolittain. Merkillepantavaa on, että vuoden 2006 jälkeen naisten työllisyysaste on selkeästi kasvanut, kun taas miesten työllisyysaste on pienentynyt. Vuonna 2014 Rovaniemellä oli 25 480 työllistä; työllisten määrä kasvoi yli 200 henkilöllä edellisestä vuodesta 30
3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työllisyys Työllisyysaste 2014. Työllisten määrän muutos 2013-2014 Vasemmanpuoleisessa kartassa on esitetty 18-64-vuotiaista laskettu työllisyysaste. Työllisyysaste on Rovaniemellä kohtuullinen, mutta ei yllä kasvukeskusten lukemiin. Maakuntaraja 18 64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) 54,8-63,0 63,1-67,0 67,1-72,0 72,1-88,1 Maakuntaraja Muutos (%) -9,2 - -3,0-2,9 - -1,5-1,4-0,0 0,1-9,1 Oikeanpuoleisessa kartassa on esitetty työllisten määrän muutos 2013-2014. Rovaniemi on niiden harvojen kuntien joukossa, jossa työllisten määrä on kasvanut. 31
3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työpaikat Työpaikat Rovaniemellä vuonna 2014 Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina 2010-2014 2175 9 % 3113 12 % 30 000 25 000 296 307 314 1 129 1 130 294 286 1 075 1 182 1 388 12102 48 % 7153 28 % 20 000 9 905 9 925 9 992 9 984 9 971 15 000 625 3 % 10 000 9 709 9 842 9 781 9 617 9 608 Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Vuonna 2014 työpaikkoja oli yhteensä 25 211; kasvua edelliseen vuoteen 131 työ-paikkaa. Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3 000 yrityksen rajan vuonna 2008. Vuonna 2015 yrityksiä oli 3637. Nousua edelliseen vuoteen oli 0,3 %. () Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen tilastojen perusteella Rovaniemen yritysten liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2015. Kasvua oli kaikilla seurattavilla toimialoilla; teollisuudessa, rakentamisessa, kaupanalalla ja matkailussa. Henkilöstömäärä laski 0,5 prosenttia vuonna 2015 (, suhdannepalvelu). 5 000 0 3 588 3 648 3 493 3 397 3 400 637 627 601 606 558 2010 2011 2012 2013 2014 Alkutuotanto Jalostus Yksityiset palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon 32
3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työpaikat Työpaikkojen jakauma koko maassa ja Rovaniemellä vuonna 2014 Koko maa Rovaniemi 3,2 % 2,2 % 0,2 % 0,1 % 5,6 % 12,6 % 0,5 % 0,8 % 0,5 % 0,4 % 6,3 % 6,6 % 11,5 % 10,7 % 5,7 % 5,5 % 3,5 % 4,1 % 3,8 % 2,5 % 1,9 % 1,1 % 0,9 % 1,0 % 5,6 % 5,3 % 6,4 % 7,7 % 5,0 % 8,7 % 21,3 % 7,0 % 9,5 % 1,9 % 2,1 % 2,9 % 2,7 % 1,6 % 1,8 % 16,5 % Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat Rovaniemen merkittävin työllistäjä. Niiden työpaikkojen osuus Rovaniemen työpaikoista on noin viidennes. Eroa koko maan keskimääräiseen tasoon on yli neljä prosenttiyksikköä. Teollisuuden työpaikkojen osuus työpaikoista on Rovaniemellä koko maan tasoa alhaisempi 33
3.2 Elinkeinot ja työpaikat Toimipaikat, henkilöstö ja yrittäjät Toimipaikat 2016. Henkilöstö/toimipaikat 2014. Yrittäjien osuus työllisistä 2014. Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 40,7-58,0 58,1-67,0 67,1-78,0 78,1-166,0 Maakuntaraja Henkilöstö/toimipaikka 0,6-1,5 1,6-2,0 2,1-3,0 3,1-7,3 Maakuntaraja Osuus alueen työllisistä (%) 6,1-12,0 12,1-16,0 16,1-21,0 21,1-31,7 Kartassa on esitetty toimipaikkojen määrä tuhatta asukasta kohti eri kunnissa. Kartassa on esitetty henkilöstömäärä/toimipaikka eri kunnissa. Kartassa on esitetty yrittäjien osuus työllisistä eri kunnissa. 34
3.2 Elinkeinot ja työpaikat Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 103 0 % Opiskelijat, koululaiset 5937 10 % Rovaniemeläiset pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2014 Eläkeläiset 13714 22 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 1467 2 % 0-14 -vuotiaat 10411 17 % Työttömät 4439 7 % Yrittäjät 2175 4 % Palkaansaajat 23305 38 % Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan suuralueittain vuonna 2014 Eläkeläiset 37 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 3 % 28 % 27 % 36 % 21 % 22 % 39 % 0 % 0 % 10 % 10 % 2 % 2 % 2 % 2 % 8 % 10 % 2 % 7 % 2 % 7 % 7 % 9 % 11 % a. 38 % 29 % 40 % Työttömät f. g. e. d. c. 27 % b. 27 % 33 % 31 % Palkansaajat Rovaniemen väestöstä 42 prosenttia on työllisiä (palkansaajat ja yrittäjät). Työllisten osuus on sama kuin koko maassa keskimäärin. Eläkeläisten osuus väestöstä on Rovaniemellä 3 prosenttiyksikköä koko maata pienempi. Vastaavasti opiskelijoiden ja koululaisten osuus väestöstä on 3 prosenttiyksikköä maan keskitasoa suurempi. Muut ryhmät ovat prosenttiyksikön sisällä koko maan tasosta. Tulevaisuudessa eläkeläisten osuus tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä tulee ottaa huomioon palvelutarvetta arvioitaessa. Osuuksissa on selkeitä eroja, kun jakaumaa tarkastelee suuralueittain. Sisimmästä alkaen a. Rovaniemi b. Suuralue Rovaniemen keskus c. Sodankyläntien suuralue d. Ounasjoen suuralue e. Alakemijoen suuralue f. Ranuantien suuralue g. Yläkemijoen suuralue 0 % 0 % 7 % 5 % 0 % 17 % 0 % 0 % 5 % 6 % 6 % 18 % 19 % 17 % 4 % 3 % 10 % 14 % 12 % 5 % 3 % 5 % 7 % Työttömät Palkaansaajat Yrittäjät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Opiskelijat, koululaiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat 8 % 0-14-vuotiaat Yrittäjät 35
3.3 Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2006-2014 Taloudellinen huoltosuhde 2014. 180 160 140 120 144 128 137 138 124 124 145 134 140 138 139 131 129 132 142 142 137 141 100 80 60 40 Maakuntaraja Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti 86-140 141-160 161-190 191-245 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Rovaniemi Koko maa Vuodesta 2006 vuoteen 2014 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena. Koko maan taso on lähentynyt Rovaniemen tasoa. Koska eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huolto-suhde pysyy nykyisellä tasolla. Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). 36
4. Yhdyskuntarakentaminen 4.1 Vyöhykejako ja rakentaminen 4.2 Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys 4.3 Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto 4.4 Tuleva yhdyskuntarakenne
4.1 Vyöhykejako ja rakentaminen Vyöhykejako Yhdyskuntarakenne on jaoteltu eri vyöhykkeisiin, jotka kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja alueella. Vyöhykkeet on karkeasti jaoteltu jalankulkuvyöhykkeisiin, joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä autovyöhykkeisiin. Rovaniemellä jalankulkuvyöhyke sijaitsee ydinkeskustassa. Joukkoliikennevyöhyke sijaitsee keskustan ulkopuolisilla alueilla, joissa on hyvät joukkoliikennemahdollisuudet. Autovyöhyke sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolella, jossa pääasiallisena liikkumismuotona on henkilöauto. 38 Lähde: SYKE/YKR, MML, ESRI Finland, (osittain EMTLA, MMM, MML, VRK)
4.2 Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Asukastiheys ja joukkoliikenne Joukkoliikenteen järjestäminen kannattaa alueilla, joissa asukastiheys on riittävän suuri. Rovaniemellä joukkoliikenteen palvelutaso on houkutteleva lähinnä keskustan, Korkalovaaran ja Ounasrinteen välisillä reiteillä. Muilla alueilla palvelutaso on tätä heikompi. Lähde: SYKE, YKR, Rovaniemen kaupunki 39
4.3 Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto Valmistuneet asunnot Rovaniemellä valmistuneet asunnot vuosina 2006-2015 Rovaniemellä on valmistunut vuosien 2006-2015 välillä asuntoja keskimäärin 423 kappaletta. Näistä kerrostaloasunoja on ollut vuosittain noin 219 kpl (38,8% kaikista asunnoista), rivitaloasuntoja 41 kpl (9,7%) ja erillispientaloasuntoja 164 kpl (51,7%). Tänä vuonna 29.9.2016 mennessä rakennuslupia on myönnetty asuinrakennuksille yhteensä 531 kappaletta. Edellisenä vuonna lupia oli myönnetty samaan ajankohtaan mennessä 374 kappaletta. Kasvua on erityisesti asuinkerrostaloihin myönnetyissä luvissa, joita on myönnetty tänä vuonna 157 asuntoa enemmän kuin viime vuonna. 600 500 400 ASUNTOJA 300 200 100 Lähde: Rovaniemen kaupunki 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kerrostalot 214 244 230 71 125 311 311 210 233 239 207 Rivi- ja ketjutalot 31 52 29 46 26 36 48 37 92 10 31 Erilliset pientalot 150 229 208 146 187 167 194 133 112 112 81 29.9.20 16 40
4.3 Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto Valmistuneet rakennukset 120 100 80 Valmistuneet rakennukset 2006 2015 Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Asuinrakentamisen lisäksi Rovaniemellä on rakennettu paljon esimerkiksi varasto-rakennuksia. Vuosi 2011 on ollut erityisen vilkas rakentamisessa. Viereisessä kuviossa olevat luvut eivät sisällä asuinrakennuksia eikä ns. muita rakennuksia, jotka voivat olla jotain pienempiä rakennelmia tonteilla esim. kota, kuistin laajennus tai varasto. 60 Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset 40 Teollisuusrakennukset Varastorakennukset 20 Palo- ja pelastustoimen rakenn. 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Maatalousrakennukset Lähde: Rovaniemen kaupunki 41
4.4 Tuleva yhdyskuntarakenne Tuleva asemakaavoitus Rovaniemen tuleva yhdyskuntarakenne pohjautuu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan 2013-2016 (KV 27.1 2014 9) mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Maato on päivitetty KH 25.5.2015 209. Vuosittain tavoitteena on jakaa 85 erillispientaloasuntoa, 5 rivitalotonttia ja 345 kerrostaloasuntoa. Asumiseen varattua kaava-alueita on erityisesti Pöykkölässä ja Vennivaarassa. Kerrostalokohteet sijaitsevat kaupungin keskustan läheisyydessä. Elinkeinoelämälle varattuna tontteja on tavoitteena jakaa vuosittain 36 teollisuustontin ja viiden liiketontin verran. Elinkeinoelämälle tarkoitettuja tontteja on erityisesti Jääskeläisen alueelle ja eteläkeskuksessa. Matkailuun keskittyvät tontit sijaitsevat Ounasvaaralla ja Napapiirin alueilla. Tarkemmat tiedot vuosittain jaettavista tonteista löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta 2013-2016. 42 Lähde: Rovaniemen kaupunki
4.4 Tuleva yhdyskuntarakenne Tuleva yleiskaavoitus Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa 2013-2016 on yleiskaavoilla on tavoitteena tuottaa vuosittain 10 uutta rakennuspaikkaa. Tarkemmat tiedot löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta valtuustokaudelle 2013-2014. Yleiskaavat 1. Valionrannan ja Koskipuiston sekä Antinpuiston yk 2. Yliopiston yk 3. Ounasrinne- Pöykkölä kaavarunko /yleiskaavan tarkistus 4. Meltauksen oyk 5. Norvajärven oyk 6. Virkistysalueiden yk 7. Napapiirin yk/ kaavarunko 8. Eteläkeskus 9. Kolpene 10. Pöykkölän lumimaa ja ratsastuskeskus 11. Vennivaaran laajennus / mäntyvaara 12. Ranuantien suunta oyk 13. Alakorkalo (Teollisuusalue) 14. Lainassaari 15. Vitikanpään oyk 16. Oikaraisen oyk 17. Sinettäjärvi 18. Vennivaara-Mellalampi 19. Saarenkolmio VT4 /länsipuoli 20. Niskanperän oyk 21. Maakuntakaavan mukainen lanssialue + teollisuusalue 22. Vanttauskoski 23. Rautiosaaren oyk 24. Ylikylä-Nivanvaaran oyk 25. Paavalniemen oyk 43 Lähde: Rovaniemen kaupunki
5. Asuminen 5.1 Asuntokunnat 5.2 Asuntojen pinta-alat
5.1 Asuntokunnat Asuntokuntien määrä Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan 1994-2015 (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Vuosien 1994-2015 asuntokuntien määrä on kasvanut noin 7 250 asuntokunnalla. Vuonna 2015 asuntokuntia oli yhteensä 30 292 kappaletta. Yhden ja hengen asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2015 yhden ja kahden hengen asuntokuntia oli 76,4 % kaikista asuntokunnista. Vuonna 1994 vastaava luku oli 61,4 %. 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä 45
5.1 Asuntokunnat Asuntokuntien määrän kehitys talotyypeittäin 35000 Asuntokuntien määrä talotyypeittäin 1985-2014 30000 25000 20000 15000 10000 5000 7804 1734 8078 1118 7984 1862 8251 1064 8197 2013 8556 881 8374 2259 8708 918 8510 2540 8856 908 8778 2689 9017 886 8698 2431 9017 1668 9086 2973 9257 978 9137 3092 9325 1071 9284 3207 9747 812 9394 3289 9977 995 9492 3316 10212 953 9595 3318 10458 1007 9695 3358 10602 1039 9799 3440 10777 1082 9876 3465 10894 1050 9984 3566 10984 1053 10056 3589 11187 1047 10154 3618 11276 1060 10477 3616 11498 883 10676 3651 11605 1009 10848 3675 11839 950 10997 3747 12141 1004 11141 3729 12406 1016 11249 3759 12504 1000 11440 3792 12563 1029 11522 3799 12788 885 11654 3806 12968 892 11707 3824 13226 854 11767 3900 13468 847 11831 3938 13721 802 0 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Vuosien 1985-2015 asuntokuntien määrä on kasvanut erityisesti kerrostaloissa. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut kyseisellä ajanjaksolla noin 4 000 asuntokunnalla. Erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin 5600 asuntokunnalla ja rivitaloissa yli 2200 asuntokunnalla. 46
5.1 Asuntokunnat Asuntojen hallinta Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2009-2015 35000 30000 25000 20000 15000 Suurin osa asuntokunnista asui omistusasunnoissa, yhteensä 18 048 asuntokuntaa (60,2 %). Vuokralla joko yksityisellä vuokranantajalla tai Arava- tai korkotukivuokraasunnoissa asui yhteensä 10 754 asuntokuntaa, 35,9 % kaikista asuntokunnista. Vuosien 2009-2014 välillä Arava ja korkotukivuokra-asuntojen määrä asuntokunnista on vähentynyt. Vuonna 2009 osuuden oli 15,7 % kaikista asuntokunnista ja 2014 vastaava osuus oli 10,9 %. Vastaavasti muiden (vapaarahoituksen) vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt lähes 2 000 kappaleella. 10000 5000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muu tai tuntematon hallintaperuste 849 834 782 833 849 801 Asumisoikeusasunnot 267 288 359 367 372 379 Muu vuokra-asunto 5654 5725 5902 6468 6907 7475 Arava tai korkotukivuokra-asunto 4483 4488 4207 3701 3456 3279 Kaikki omistusasunnot 17259 17489 17744 17951 18027 18048 47
5.2 Asuntojen pinta-ala Asuntojen pinta-alan muutos M² Asuntojen pinta-alan muutos 1989-2014 ja ennuste 2015-2030 90 80 Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden on kasvanut vuosien 1990-2014 välissä noin yhdeksällä neliömetrillä. 70 Vuonna 2015 asuntopinta-ala oli 39,5 m² ja asuntokuntaa kohden 78,9 m². 60 50 Mennyt kehitys Ennuste Vuonna 2030 asuntokuntien keskimääräinen pintaala on Rovaniemellä arviolta noin 80,5 m² ja henkilöä kohden 44,9 m², mikäli menneiden 40 vuosien asunto pinta-alan kasvu jatkuu entisellään. 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m² Asunnon pinta-ala/henkilö, m² 48
Liitteet
Rovaniemen suuralueet ja aluelautakunta-alueet Suuraluejako Aluelautakuntajako 31.5.2017 saakka Tarkemmat kartat osoitteessa: http://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/kuntainfo/vaesto-ja-ennuste 50 Lähde: Rovaniemen kaupunki
Väestö suuralueilla Väestö suuralueilla Rovaniemen keskus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010-2015 Muutos-% 0-6 4 361 4 475 4 523 4 585 4 582 4 486 125 2,9 7-15 5 076 5 049 5 030 5 032 5 073 5 258 182 3,6 16-19 3 036 2 953 2 852 2 765 2 575 2 538-498 -16,4 20-29 8 585 8 778 8 792 8 792 8 880 8 942 357 4,2 30-64 23 161 23 155 23 226 23 301 23 391 23 466 305 1,3 65-74 3 961 4 208 4 370 4 535 4 712 4 969 1 008 25,4 75-84 2 566 2 642 2 670 2 788 2 836 2 893 327 12,7 85-767 853 930 982 1 015 1 083 316 41,2 51 513 52 113 52 393 52 780 53 064 53 635 2 122 4,1 Sodankyläntien suuralue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos-% 0-6 35 35 35 38 34 29-6 -17,1 7-15 40 42 39 38 38 32-8 -20,0 16-19 22 27 20 13 19 18-4 -18,2 20-29 45 46 43 35 28 27-18 -40,0 30-64 386 386 378 370 353 350-36 -9,3 65-74 120 119 102 101 111 108-12 -10,0 75-84 69 70 82 84 77 79 10 14,5 85-14 13 12 16 21 21 7 50,0 731 738 711 695 681 664-67 -9,2 Ounasjoen suuralue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos-% 0-6 123 147 142 145 152 152 29 23,6 7-15 232 229 214 200 187 171-61 -26,3 16-19 81 82 92 91 94 93 12 14,8 20-29 131 129 106 105 96 99-32 -24,4 30-64 1 159 1 119 1 090 1 059 1 050 1 024-135 -11,6 65-74 308 336 345 358 370 382 74 24,0 75-84 195 199 197 198 205 190-5 -2,6 85-35 37 41 44 49 57 22 62,9 2 264 2 278 2 227 2 200 2203 2 168-96 -4,2 Alakemijoen suuralue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos-% 0-6 260 265 267 250 244 236-24 -9,2 7-15 353 330 331 334 346 339-14 -4,0 16-19 150 133 142 137 120 130-20 -13,3 20-29 235 236 211 214 206 199-36 -15,3 30-64 1 441 1 421 1 428 1 426 1 403 1 399-42 -2,9 65-74 251 256 276 277 300 320 69 27,5 75-84 180 189 193 198 195 186 6 3,3 85-70 70 66 68 77 84 14 20,0 2 940 2 900 2 914 2 904 2 891 2 893-47 -1,6 51
Väestö suuralueilla Ranuantien suuralue 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010-2015 Muutos-% 0-6 54 54 50 52 52 49-5 -9,3 7-15 59 63 60 60 60 60 1 1,7 16-19 44 38 35 29 24 18-26 -59,1 20-29 47 41 35 42 45 43-4 -8,5 30-64 326 323 328 329 312 299-27 -8,3 65-74 63 60 60 59 68 74 11 17,5 75-84 33 32 37 39 38 41 8 24,2 85-4 7 7 8 7 4 0 0,0 630 618 612 618 606 588-42 -6,7 Yläkemijoen suuralue* 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010-2015 Muutos-% 0-6 69 68 69 71 70 66-3 -4,3 7-15 142 141 138 128 127 116-26 -18,3 16-19 54 55 55 51 52 51-3 -5,6 20-29 82 97 86 74 74 78-4 -4,9 30-64 746 736 741 737 703 682-64 -8,6 65-74 206 213 217 214 207 212 6 2,9 75-84 159 157 157 157 148 155-4 -2,5 85-33 24 28 31 44 37 4 12,1 1 491 1 491 1 491 1 463 1 425 1 397-94 -6,3 *Yläkemijoen suuralue sisältää myös Oikaraisen tilastoalueen. Väestö, Rovaniemi** 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010-2015 Muutos-% 0-6 4 917 5 063 5 114 5 182 5 174 5 044 127 2,6 7-15 5 946 5 891 5 856 5 847 5 890 6 015 69 1,2 16-19 3 420 3 312 3 222 3 110 2 929 2 859-561 -16,4 20-29 9 285 9 496 9 443 9 406 9 473 9 511 226 2,4 30-64 27 472 27 375 27 437 27 495 27 511 27 484 12 0,0 65-74 4 918 5 201 5 381 5 559 5 797 6 091 1 173 23,9 75-84 3 205 3 293 3 338 3 466 3 529 3547 342 10,7 85-927 1006 1086 1150 1 248 1 287 360 38,8 60 090 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 1 748 2,9 ** Sisältää myös tuntemattomat 52
Väestö aluelautakunta-alueilla Sodankyläntien suunta 2011 2012 2013 2014 2015 Alakemijoki 2011 2012 2013 2014 2015 Niesi 26 21 20 20 20 Hirvas 746 744 747 763 801 Tiainen 72 67 70 61 63 Rautiosaari 643 621 614 598 587 Ylinampa 99 95 96 91 86 Pisa 54 54 51 54 58 Alanampa 62 64 58 54 53 Muurola 1039 1069 1072 1040 999 Perunkajärvi 68 68 62 60 55 Leive 62 71 69 74 65 Misi 71 72 70 75 71 Petäjäinen 185 192 193 202 217 Vikajärvi 187 183 182 185 181 Jaatila 171 163 158 160 166 Vika 24 22 20 17 17 Yhteensä 2900 2914 2904 2891 2893 Olkkajärvi 129 119 117 118 118 Yhteensä 738 711 695 681 664 Ranuantien suunta 2011 2012 2013 2014 2015 Kivitaipale 271 274 280 274 273 Yläounasjoki 2011 2012 2013 2014 2015 Välijoki 137 133 126 124 115 Lohiniva 71 68 70 66 62 Narkaus 168 160 168 166 157 Porokari 48 49 47 50 46 Siika-Kämä 42 45 44 42 43 Jääskö 20 20 20 20 20 Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus 42 42 40 40 38 Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen 75 71 72 69 66 Yhteensä 618 612 618 606 588 Meltaus 175 166 151 160 172 Marrasjärvi 79 70 66 69 62 Yläkemijoki 2011 2012 2013 2014 2015 Patokoski 159 159 159 154 156 Pajulampi 54 52 49 48 46 Yhteensä 669 645 625 628 622 Pirttikoski 107 116 117 107 107 Autti 111 108 108 93 89 Alaounasjoki 2011 2012 2013 2014 2015 Juotasniemi 136 142 131 128 129 Marraskoski 168 164 169 169 168 Pekkala 97 97 90 87 88 Tapionkylä 280 264 257 259 250 Vanttauskoski 220 216 218 220 206 Sinettä 631 639 636 631 625 Vanttausjärvi 87 83 88 91 90 Mäntyjärvi 32 31 32 30 25 Viirinkylä 99 98 100 105 95 Sonka 218 207 195 203 201 Tennilä 103 97 95 92 91 Lehtojärvi 280 277 286 283 277 Yhteensä 1014 1009 996 971 941 Yhteensä 1609 1582 1575 1575 1546 Aluelautakuntakylien väestö yhteensä ja osuus koko Rovaniemen väestöstä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 7 413, 12,1 % 7 352, 11,9 % 7 254, 11,7 % 53
Rovaniemen tilastoalueet Tilastoaluejako, koko Rovaniemi Tilastoaluejako, keskusta-alueet Lähde: Rovaniemen kaupunki Tarkemmat kartat osoitteessa: http://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/kuntainfo/vaesto-ja-ennuste 54
Väestö tilastoalueilla Keskustatoimintojen tilastoalue* 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0-6 165 195 182 188 192 198 7-15 117 122 123 136 143 159 16-19 196 225 220 206 153 151 20-29 1 189 1 241 1 252 1 298 1 325 1347 30-64 1 432 1 503 1 493 1 522 1 614 1648 65-74 418 452 463 465 467 464 75-84 458 464 456 457 468 461 85-126 130 144 149 149 156 4 101 4 332 4 333 4 421 4 511 4584 Rantaviirin tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 450 447 417 453 439 435 7-15 412 403 396 397 388 412 16-19 332 323 385 372 280 311 20-29 1964 2017 2059 2103 2165 2190 30-64 2311 2295 2339 2348 2312 2329 65-74 449 461 473 483 502 530 75-84 295 300 313 332 327 329 85-79 89 89 87 97 112 6292 6335 6471 6575 6510 6648 Ratantauksen tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 447 452 439 474 504 490 7-15 462 439 461 457 485 494 16-19 395 393 348 360 343 341 20-29 1572 1642 1627 1698 1737 1781 30-64 3 113 3 109 3 151 3 218 3 249 3265 65-74 741 776 789 830 861 896 75-84 689 690 694 713 738 757 85-232 259 302 320 345 346 7 651 7 760 7 811 8 070 8262 8370 Pullinpuolen tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 150 141 130 132 135 161 7-15 226 231 218 201 186 187 16-19 169 149 156 154 167 137 20-29 268 267 291 300 299 299 30-64 985 982 972 986 988 1015 65-74 185 183 190 174 170 170 75-84 101 101 90 104 111 113 85-31 35 31 31 30 30 2 115 2 089 2 078 2 082 2 086 2112 *Pohjoiskeskuksen siirto keskustatoimintojen tilastoalueesta saarenkylän tilastoalueeseen 1.1.2013 huomioitu tilastoissa. Ounasrinteen tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 354 344 336 308 294 270 7-15 350 341 329 348 358 383 16-19 197 174 153 155 135 136 20-29 482 449 428 406 393 385 30-64 1 528 1 466 1 424 1 396 1 375 1383 65-74 219 246 244 252 273 302 75-84 54 62 83 85 92 96 85-7 8 7 6 10 11 3 191 3 090 3 004 2 956 2930 2966 Pöykkölän tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 282 277 337 363 361 334 7-15 368 351 359 372 373 403 16-19 187 177 172 169 165 158 20-29 212 228 267 264 263 277 30-64 1 302 1 288 1 361 1 387 1 410 1450 65-74 91 111 131 150 178 188 75-84 51 49 49 56 55 56 85-8 9 13 14 17 18 2 501 2 490 2 689 2 775 2822 2884 Lapinrinteen tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 129 131 140 128 125 125 7-15 165 163 159 148 145 130 16-19 88 75 81 76 78 79 20-29 188 206 192 180 169 173 30-64 769 743 781 770 768 729 65-74 132 143 159 179 194 209 75-84 31 32 35 41 44 47 85-1 3 6 6 5 5 1 503 1 496 1 553 1 528 1528 1497 Karinrakan tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 481 517 523 539 569 551 7-15 573 578 559 565 539 554 16-19 355 351 309 281 287 259 20-29 882 875 858 806 786 765 30-64 3 021 3 054 2 982 2 973 2 972 2937 65-74 568 606 633 647 658 692 75-84 260 264 263 272 275 278 85-62 64 73 83 92 105 6 202 6 309 6 200 6 166 6178 6141 55
Ounasmetsän tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 117 133 136 142 123 116 7-15 157 150 154 163 168 172 16-19 165 160 153 145 134 145 20-29 397 440 429 379 367 364 30-64 948 936 941 945 957 929 65-74 121 136 141 145 146 173 75-84 64 83 89 94 98 96 85-40 67 68 67 72 60 2 009 2 105 2 111 2 080 2065 2055 Koskenkylän tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 90 86 99 100 106 91 7-15 154 149 149 146 145 148 16-19 69 67 60 64 58 56 20-29 41 46 48 53 55 56 30-64 412 408 403 405 411 418 65-74 48 44 52 48 50 53 75-84 33 34 28 34 36 33 85-3 5 9 8 8 8 850 839 848 858 869 863 Saarenkylän tilastoalue* 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 1010 1011 1028 997 957 923 7-15 1278 1300 1263 1246 1230 1259 16-19 572 532 516 479 488 478 20-29 927 906 902 862 851 832 30-64 4 921 4 889 4 840 4 769 4 683 4659 65-74 763 808 853 918 967 1033 75-84 402 430 441 464 445 476 85-142 149 155 179 153 192 10 015 10 025 9 998 9 914 9774 9852 Ylikylän tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 541 603 630 650 673 698 7-15 561 562 605 611 679 734 16-19 223 237 212 210 190 196 20-29 367 377 377 386 411 405 30-64 1 721 1 780 1 870 1 909 1 987 2056 65-74 135 148 151 152 157 169 75-84 70 75 77 81 83 86 85-15 18 14 16 19 20 3 633 3 800 3 936 4 015 4199 4364 Väestö tilastoalueilla *Pohjoiskeskuksen siirto keskustatoimintojen tilastoalueesta saarenkylän tilastoalueeseen 1.1.2013 huomioitu tilastoissa. Alakorkalon tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 96 93 85 74 73 65 7-15 150 154 160 155 155 150 16-19 41 46 46 53 53 48 20-29 59 51 42 37 40 47 30-64 419 422 421 425 422 406 65-74 44 48 50 49 47 45 75-84 20 17 18 22 27 28 85-6 3 3 4 3 4 835 834 825 819 820 793 Kaukon tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 49 45 41 37 31 29 7-15 103 106 95 87 79 73 16-19 47 44 41 41 44 43 20-29 37 33 20 20 19 21 30-64 279 280 248 248 243 242 65-74 47 46 41 43 42 45 75-84 38 41 34 33 37 37 85-15 14 16 12 15 16 615 609 536 521 510 506 Niesin tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 16 13 11 11 4 4 7-15 13 14 15 14 13 9 16-19 6 8 4 1 3 4 20-29 14 12 12 11 6 5 30-64 135 132 129 131 116 116 65-74 45 49 40 35 44 44 75-84 29 27 30 34 29 29 85-5 4 6 7 11 11 263 259 247 244 226 222 Olkkajärven tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 0-6 19 22 24 27 30 25 7-15 27 28 24 24 25 23 16-19 16 19 16 12 16 14 20-29 31 34 31 24 22 22 30-64 251 254 249 239 237 234 65-74 75 70 62 66 67 64 75-84 40 43 52 50 48 50 85-9 9 6 9 10 10 468 479 464 451 455 442 56