Toimintaympäristön tilastot. Versio

Transkriptio

1 2016 Toimintaympäristön tilastot Versio

2 Sisältö 1. Avainluvut Väestö Väestökehitys Väestön sijoittuminen Väestön muuttoliike Työelämä ja elinkeinorakenne Taloudellinen huoltosuhde Elinkeinot ja työpaikat Työttömät Yhdyskuntarakentaminen Vyöhykejako ja rakentaminen Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Toteutunut asuntotuotanto Tuleva yhdyskuntarakenne Asuminen Liitteet... 42

3 Tiivistelmä Toimintaympäristön tilastoissa käsitellään väestökehitystä, asuntotuotantoa, yhdyskuntarakennetta ja työelämää vuoteen 2030 saakka. Viimeisen 34 vuoden aikana Rovaniemen väestömäärä on kasvanut yli hengellä, ja vuonna 2030 tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöä tulee olemaan noin henkeä. Väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2014 vuoteen 2030 lähes hengellä. Väestön lisääntyessä myös huoltosuhde heikkenee ikäihmisten määrän lisääntyessä. Toimintaympäristön tilastot sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen perustellun väestökehitysarvion Rovaniemen kaupungin alueelle (MRL 22 ). Työllisyys on heikentynyt Rovaniemellä viime vuosina. Tavoitteena on 10 % työttömyysaste vuonna 2016, jonka saavuttaminen näyttää erittäin haastavalta tämänhetkisen, yli 16 % työttömyysasteen näkökulmasta. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta Viime vuosina kasvu on kuitenkin ollut pysähdyksissä. Väestömäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset, erityisesti väestön ikääntyminen luo tarpeen uusille asunnoille. Asuntotuotannon määrään vaikuttavat lisäksi asuntokuntarakenteessa tapahtuvat muutokset ja asuntopoistuman korvaaminen uudistuotannolla. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt ja samalla asumisväljyys on kasvanut. Rovaniemellä yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on jo yli 76 % kaikista asuntokunnista. Rovaniemellä asutaan myös keskimäärin muuta maata pienemmissä asunnoissa. Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden oli vuonna 2014 Rovaniemellä 39,2 m²/asukas. Asuminen ja rakentamisen uudistuotanto on keskittynyt kysynnän mukaisesti keskustan läheisyyteen. Väestöstä noin 86 % asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Vastaavasti keskustan ulkopuolisilla alueilla väestömäärä on pääosin vähentynyt. Kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yli 90 % tapahtuu keskuksen suuralueella. Kuntien välinen nettomuutto on positiivista vuotiaiden nuorten osalla, jotka muuttavat Rovaniemelle opiskelemaan. Vastaavasti vuotiaita muuttaa Rovaniemeltä enemmän muihin kuntiin kuin muista kunnista Rovaniemelle. Toimintaympäristön tilastoihin on yhdistetty myös osa kaupunkistrategian mittareista. Tästä merkistä tunnistat kaupunkistrategian mittarin: 1

4 Käsitteitä: Asumisväljyys Asumisväljyys kertoo asuntoväestön asuntojen pinta-alan henkilöä kohden. Asumisväljyys saadaan jakamalla käytössä olevien asuntojen pinta-ala asunnossa asuvien määrällä. Asunnon pinta-ala (tilastokeskus) / Huoneistopinta-ala Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunto Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan asuinhuoneiston vähimmäiskoko on 20 m². Asuntokanta Asuntokanta sisältää kaikki asuinhuoneistot, sekä vakituisesti asutut että ei-vakituisesti asutut. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntokunnan keskikoko Asuntokunnan keskikoko kertoo kuinka monta ihmistä keskimäärin muodostaa asuntokunnan. Asuntokunnan keskikoko saadaan jakamalla asuntoväestö asuntokuntien lukumäärällä. Asuntopoistuma Asuntojen poistumalla tarkoitetaan asuntojen tuhoutumista, purkamista, käyttötarkoituksenmuutosta (asunnosta tulee esimerkiksi toimisto), asunnon ränsistymistä käyttökelvottomaksi huonon sijainnin, kunnon tai varustepuutteiden takia. Asuntovarauma Asuntovarauma kuvaa asuntoja, joissa ei ole vakituisia asukkaita. Varaumaa ovat asunnot, jotka ovat käyttämättä lyhyitä aikoja esimerkiksi muuton takia, joita käytetään asuntokunnan kakkosasuntona tai joissa asutaan väliaikaisesti. Autovyöhyke Autovyöhyke sijaitsee kaupunkiseudun reunamilla väljäksi taajamiksi rakentuneilla pientaloalueilla. Autovyöhykkeellä henkilöauto on tärkein ja ääritilanteissa ainoa liikkumisvaihtoehto työpaikkojen ja palveluiden sijaitessa kaukana, eikä alueen väestöpohja riitä joukkoliikenteen järjestämiseen. Hallintaperuste: Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto: Asunnon haltija omistaa talon tai asunto-osakkeet Vuokra-asunto: Aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto, muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Asumisoikeusasunto on asuntomuoto, josta asunnosta maksetaan asumisoikeusmaksu. Asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon Muu hallintaperuste: Esim. syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille. 2

5 Joukkoliikennevyöhyke Keskustan joukkoliikennevyöhykkeellä joukkoliikenteen palvelutaso on riittävän hyvä kilpaillakseen henkilöauton käytön kanssa ruuhka-aikoihin työ- ja asiointimatkoilla. Kaavavaranto Lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien ja/tai asuntojen lukumäärä. Kerrosala Kerrosala on rakennusten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala ulkoseinien ulkopintaan asti. Keskuksen jalankulkuvyöhyke Jalankulkuvyöhyke on kaupunkiseudun pääkeskuksen läheistä aluetta, jonka ytimen muodostavat kävelykadut, Keskuksen jalankulkuvyöhyke ulottuu noin kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Keskustan reunavyöhyke Keskustan reunavyöhyke ympäröi keskustan jalankulkuvyöhykettä. Etäisyyksien puolesta vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet pyöräilylle ja vyöhyke on liikkumismahdollisuuksiltaan monipuolinen. Vyöhyke ulottuu enintään 2,5 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Rakennusvuosi Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Mikäli rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi Suunniteltu käyttöikä Suunniteltu käyttöikä tarkoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän, rakennuttajan tai suunnittelijan määrittelemää käyttövaatimusta. Talotyyppi: Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) Rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa Asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin Muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Tuntematon (väestöstä): Tuntemattomiksi henkilöksi luetaan henkilöt, jotka ovat kirjoilla kunnassa, mutta asuvat tällä hetkellä ulkomailla tai ovat kirjoilla laitoksissa. Työllisyysaste Työllisyysaste tarkoittaa työllisten prosenttiosuutta väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa vuotiaista (työikäistä) kohden. Tonttivaranto (jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat) Kaavoitetut tontit, joiden kunnallistekniikka on rakennettu ja jotka voidaan jakaa. 3

6 1. Avainluvut (Taulukon lähde: Tilastokeskus) Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,3 85,1 Väestö Väkiluku Ennakkoväkiluku Väkiluvun muutos, % ,5 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,9 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,9 63,7 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,2 19,9 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,4 4,0 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2015 (ennakkotieto) Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2015 (ennakkotieto) Perheiden lukumäärä Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,9 31,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,3 53,9 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,4 70,2 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,3 29,7 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,9 68,6 Työttömyysaste, % joulukuu 2015 (Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyyskatsaukset) 16,5 14,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus, % ,3 66,7 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,4 3,4 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,5 20,9 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,9 74,6 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 142,4 136, Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,1 24,5 4

7 2. Väestö 2.1. Väestökehitys Rovaniemen väkiluvun kehitys vuosina vuodessa väestömäärä on lisääntynyt noin asukkaalla Rovaniemen väestömäärä oli vuoden 2014 lopussa henkeä. Vuosien välillä Rovaniemen väkiluku on kasvanut tasaisesti, yhteensä noin asukkaalla. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2014 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut henkilöä. Väestömäärä ylitti asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Keskimääräinen väestönkasvu vuosien 1980 ja 2005 välillä on ollut vuosittain noin 390 asukasta. Vuosien 2006 ja 2014 välillä keskimääräinen väestönkasvu on ollut vuosittain noin 413 asukasta. Ennen vuotta 2006 tilastoissa on yhdistetty Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan väestötiedot. Vuoden 2015 ikäluokittaiset väestötiedot eivät ole vielä tiedossa. Vuoden 2015 ennakkoväkiluku oli henkeä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 5

8 100 % Väestön prosenttuaalinen muutos Rovaniemellä vuosina % 14,2 14,7 14,7 14,8 14,9 15,1 15,7 16,1 16,6 17,2 80 % 70 % Ikäihmisten osuus rovaniemeläisistä lisääntyy 60 % 50 % 68,0 67,8 68,2 68,1 68,1 68,0 67,4 67,0 66,5 65,9 40 % 30 % 20 % 10 % 17,8 17,5 17,1 17,1 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 0 % Ikäihmisten osuus on lisääntynyt Rovaniemellä 3,0 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 vuoteen Työikäisten osuus on puolestaan laskenut -2,1 prosenttiyksikköä ja alle 15-vuotiaiden osuus -0,9 prosenttiyksikköä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 6

9 Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina Väestö lisääntyy luonnollisen väestönlisäyksen ja nettomaahanmuuton ansiosta Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Tarkastelujaksolla vuodesta 2006 alkaen luonnollinen väestönlisäys on ollut vuosittain noin 225 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys muodostuu elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta. Kuntien välinen nettomuutto on ollut viime vuodet pääosin negatiivista eli lähtömuutto muihin kaupunkeihin on ollut tulomuuttoa suurempaa, keskimäärin noin -31 asukasta. Nettomaahanmuutto on ollut vuodesta 2006 lähtien noin 175 henkilöä vuodessa. Nettomaahanmuutto muodostuu maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden määrän erotuksesta. Sivulla 16 on tarkemmin kuvattu kuntien välinen muutto ikäkausittain. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 7

10 Rovaniemen väestönmuutos ikäluokittain 2020 ja Suhteessa vuoteen 2014 erityisesti ikäihmisten määrä tulee kasvamaan Muutos Muutos Väestön ikärakenteessa tapahtuvat rakenteelliset muutokset heijastuvat koko kaupungin toimintaan. Tilastokeskuksen ennuste pohjautuu sen laatimishetken (v. 2015) syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen menneeseen kehitykseen. Ennusteen luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on asukkaan kaupunki vuoden 2016 loppuun mennessä. Uudessa väestöennusteessa vuoden 2016 väestömääräksi on arvioitu henkilöä (Kuvan lähde: Tilastokeskus ja Rovaniemen kaupunki) % 10 % 10 % 10 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 7 % % 12 % 13 % 12 % 12 % 12 % 10 % 10 % 10 % 10 % 10 % % 6 % 5 % 6 % 6 % 6 % 6 % 5 % 4 % 5 % 5 % % 63 % 63 % 61 % 61 % 61 % 61 % 59 % 57 % 55 % 54 % % 6 % 6 % 7 % 8 % 8 % 8 % 10 % 12 % 12 % 12 % % 2 % 3 % 3 % 4 % 5 % 5 % 6 % 6 % 8 % 9 % 85-0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 3 % 3 % % 71 % 69 % 68 % 68 % 68 % 68 % 65 % 63 % 61 % 60 % Tilastokeskuksen väestöennustetta on käytetty viime vuosina kaupungin ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. 8

11 Rovaniemen väestökehitys ikäluokittain vuosina E2015 E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E Erityisesti yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa; yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa yli 2500 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä vuotiaiden ikäluokassa tapahtuu vuoteen 2030 mennessä laskua, kun taas alle 19-vuotiaiden määrä hieman kasvaa. Tilastokeskuksen väestöennuste 2015 pienensi huomattavasti Rovaniemen väestömäärän ennustetta tuleville vuosille. Ennuste on nyt aiempaa uskottavampi. Työikäisten prosentuaalinen osuus väestöstä pienenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttiin. Väestöllisen huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. Yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 (Kuvan lähde: Tilastokeskus) mennessä % 68 % 68 % 65 % 63 % 61 % 60 % 9

12 107,0 Väestön lisäys suhteessa vuoteen 2014 (2014=100) 106,0 105,0 Rovaniemen väestönkasvu ennustetaan olevan koko maan kasvua suurempaa 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 Rovaniemi Koko maa Rovaniemen väestönkasvu on ollut koko maan kasvua suurempaa. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kuviossa on asetettu vuoden 2014 väestömäärä lähtötasoksi, johon on lisätty vuosittainen väestönmuutos prosentteina suhteessa vuoden 2014 tasoon. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 10

13 160,0 150,0 Väestönlisäys suhteessa vuoteen 2014 ikäluokittain (vuosi 2014=100) Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti nopeammin kuin muiden ikäluokkien 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 Alle 15-vuotiaat Koko maa Yli 65-vuotiaat Koko maa vuotiaat Rovaniemi vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Rovaniemi Ikäluokittaisessa tarkastelussa merkillepantavaa on eläkeikäisten (65 vuotta täyttäneet) määrän huima kasvu. Kasvu tasaantuu vasta vuoden 2035 jälkeen. Vuonna 2030 heidän määränsä on puolitoistakertaistunut verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen. Alle 15-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Rovaniemellä koko maan tasoa enemmän. Työikäisten määrä pienenee ennusteen mukaan tulevina vuosina vuoden 2014 tasoa matalammaksi. Kuviossa on asetettu vuoden 2014 väestömäärä lähtötasoksi eri ikäluokille, johon on lisätty vuosittainen väestönmuutos prosentteina suhteessa vuoden 2014 tasoon. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 11

14 Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina Indeksiluku Demografinen huoltosuhde kasvaa tulevina vuosina merkittävästi, mutta pysyy koko maan tasoa matalampana E2015 E2020 E2025 E2030 Koko maa Rovaniemi Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Rovaniemellä väestöllinen huoltosuhde on ollut koko maata pienempi. Vuoteen 2030 mennessä ero kuitenkin kaventuu. Vuonna 2014 väestöllinen huoltosuhde oli 52. Vuonna 2030 huoltosuhde on ennusteen mukaan 68. (Kuvan lähde: SOTKAnet ja Tilastokeskus) 12

15 Rovaniemeläiset, joilla muu kieli kuin suomi äidinkielenä vuosina Venäjänkielisten määrä on kasvanut viime vuosina. venäjä muu kieli saame englanti arabia kiina persia ruotsi saksa kurdi vietnam thai eesti, viro somali ranska turkki espanja bengali portugali puola makedonia unkari italia ukraina latvia, lätti afgaani, pašto hollanti japani albania bulgaria Muita kuin suomea äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut noin sadalla henkilöllä vuosien välillä. Määrällisesti eniten on venäjänkielisiä, joita oli vuonna 2014 lähes 400 henkilöä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 13

16 2.2. Väestön sijoittuminen Selkeät väestötihentymät löytyvät keskustan lisäksi palvelukylien läheisyydestä Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Suuralue Rovaniemen keskus Yläkemijoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Rovaniemen väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,2 % ( asukasta) asui vuoden 2013 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2013 Ranuantiellä 1,0 % (618 asukasta). Liitteenä ovat tarkemmat väestötiedot pien-, tilasto- ja suuralueittain. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki ja SYKE/YKR) 14

17 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2,0 1,9 3,1 2,2 2,7 1,2 3,1 5,7 5,3 11,3 9,3 6,7 6,3 5,1 10,4 4,4 9,4 8,9 10,4 11,2 4,3 16,8 16,3 14,5 44,7 44,1 15,4 16,7 4,8 4,9 9,6 9,6 8,4 8,6 Rovaniemen väestö vuonna 2014, koko kaupunki ja suuralueet 51,8 47,7 48,5 51,5 7,1 7,4 4,4 4,2 4,0 4,3 4,1 12,0 2,8 9,9 8,5 5,6 5,0 6,9 8,4 8,6 49,3 43,9 21,1 5,2 3,6 6,6 8,9 8,7 4,9 5, Koko kaupungin väestörakenne poikkeaa selkeästi maaseutumaisista suuralueista Lasten ja nuorten osuus suuralueiden asukkaista on suurin Rovaniemen keskuksen alueella, jossa asuu 86,2 % Rovaniemen asukkaista. Ikäihmisten osuudet suuralueiden asukkaista ovat suurimmat Sodankyläntien, Ounasjoen ja Yläkemijoen suuralueilla. Määrällisesti eniten ikäihmisiä asuu Rovaniemen keskuksen alueella. (Kuvan ja taulukon lähde: Tilastokeskus) yht. Keskus Sodankyläntie Ounasjoki Alakemijoki Ranuantie Yläkemijoki Tuntematon Rovaniemi

18 2.3. Väestön muuttoliike 200 Kuntien välinen muuttoliike 150 Nuoret muuttavat Rovaniemelle opiskelemaan Henkilöä Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Rovaniemi houkuttelee kaupunkiin alle 20-vuotiaita nuoria. Vastaavasti poismuutto on suurinta vuotiaiden ikäryhmissä. Tämä selittynee sillä, että kaupunkiin tullaan opiskelemaan ja opintojen päätyttyä muutetaan töiden perässä muualle. Poismuutto on ollut viime vuosina suurempaa kuin tulomuutto, kun tarkastellaan nimenomaan nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkia. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 16

19 Rovaniemen sisällä muuttaneet vuonna 2014 Henkilöä Rovaniemen kaupungin sisällä muuttaneista lähes puolet oli vuotiaita Rovaniemen kaupungin sisällä muutettiin vuonna 2014 yhteensä noin 8000 kertaa. Suurin muuttoaktiivisuus oli välillä syntyneillä eli noin vuotiaille, yli 400 muuttoa/ikäluokka. Yli 100 muuttoa/ikäkausi oli ja syntyneillä eli 1-5- vuotiailla ja vuotiailla. Muuttoaktiivisuus pieneneekin noin vuoden jälkeen, ja iäkkäämmillä ihmisillä muuttoja on enää hyvin vähän. 17

20 Muuttoliike on suurinta Rovaniemen keskuksen alueella, joka käsittää tässä tapauksessa myös Oikaraisen alueen Kaupungin sisäisten muuttojen määrä on vähentynyt vuodesta 2013 noin 200 kappaleella. Rovaniemen keskuksen sisäisiä muuttoja oli 7219 kappaletta eli noin 90,3 prosenttia kaikista muutoista. Keskuksen alueelta aluelautakunta-alueille muutti 292 henkeä, ja vastaavasti aluelautakunta-alueilta keskustaan muutti 316 henkeä. (Kuvan lähde: Väestörekisterikeskus) 18

21 100 % Asumisen muutos Rovaniemen alueilla vuosina % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Väestömäärä lisääntyy ydinkeskustan läheisyydessä ja kaupungin kehysalueilla 30 % 20 % 10 % 0 % Sisempi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Ydinmaaseutu Ulompi kaupunkialue Kaupungin läheinen maaseutu Harvaan asuttu maaseutu Asuminen on lisääntynyt erityisesti sisemmällä kaupunkialueella eli lähellä kaupungin ydinkeskustaa. Uloimmalla kaupunkialueella asuvien osuus on puolestaan pienentynyt. Toinen kasvanut alue on ollut kaupungin kehysalue. Maaseudulla asuvien osuus on pienentynyt. Kaupunki-maaseutu-luokituksella voidaan korvata kuntarajoihin perustuva kaupungin ja maaseudun erottelu sekä maaseudun kolmijako. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa. Tarkastelun pohjana on paikkatietoaineisto, jossa maa on jaettu 250 x 250 metrin ruudukkoon ja jokainen ruutu on luokiteltu johonkin seitsemästä kaupunki- ja maaseutualueluokasta. Rovaniemen kohdalla käytössä on viisi luokitusta. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) Kartta jaottelusta on esitetty seuraavalla sivulla. 19

22 Karttojen lähde: SYKE 20

23 3. Työelämä ja elinkeinorakenne 3.1. Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina Indeksiluku Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt tasaisena Rovaniemi Koko maa Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku saadaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla luku sadalla (Findikaattori). Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena vuosien välillä. Eläkeläisten määrän kasvaessa tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 21

24 3.2. Elinkeinot ja työpaikat Varusmiehet, siviilipalvelusmie het 0 % Opiskelijat, koululaiset 10 % Rovaniemen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2014 Eläkeläiset 22 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 3 % Työvoiman osuus on 48,6 % ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus 51,4 % väestöstä. Työlliset 41 % vuotiaat 17 % Työttömät 7 % Työttömät 2014 Rovaniemen väestöstä 41 prosenttia on työllisiä. Osuus on lähes sama kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti rovaniemeläisten työttömien osuus väestöstä on 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työttömistä selkeästi pienempi osuus on naisia. Naiset 38 % Miehet 62 % Eläkeläisten osuus väestöstä on Rovaniemellä 2,4 prosenttiyksikköä koko maata pienempi. Opiskelijoita ja koululaisia on Rovaniemellä noin 2,2 prosenttiyksikköä maan keskitasoa enemmän. Muut ryhmät ovat prosenttiyksikön sisällä koko maan tasosta. Tulevaisuudessa eläkeläisten osuus tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä tulee ottaa huomioon myös palvelutarvetta arvioitaessa. (Kuvien ja taulukon lähde: Tilastokeskus) Työttömät vuonna Miehet 4,5 % 16,2 % 11,0 % 11,2 % 8,0 % 6,8 % 9,1 % 11,0 % 11,8 % 10,4 % 100 Naiset 3,9 % 10,4 % 11,3 % 10,7 % 7,1 % 7,4 % 10,6 % 12,0 % 13,6 % 13,0 %

25 Työllisyysaste Rovaniemellä vuosina Rovaniemi Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 61,3 % 62,6 % 62,4 % 60,6 % 61,8 % 63,1 % 63,0 % 62,6 % 57,3 % 54,8 % 56,5 % 55,6 % 53,9 % 55,5 % 55,6 % 55,4 % 55,5 % 57,4 % 55,6 % 54,7 % 56,5 % 58,0 % 57,0 % 57,8 % 56,4 % 57,7 % 57,6 % 55,7 % 58,0 % 58,3 % 57,4 % 56,8 % 49,1 % 54,4 % 54,7 % 54,8 % 56,0 % 57,5 % 57,2 % 58,7 % 53,5 % 54,5 % 56,8 % 55,3 % 57,2 % 57,6 % 57,1 % 57,2 % Keskusta-alueella on maaseutumaisia suuralueita suurempi työllisyysaste ,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Työllisyysaste on kasvanut vuosien välillä kaikilla muilla paitsi Sodankyläntien suuralueella. Koko kaupungin alueella työllisyysaste oli 61,6 prosenttia vuonna 2013, laskua tapahtui edellisestä vuodesta 0,4 prosenttiyksikköä. Korkein työllisyysaste (62,6 %) oli Rovaniemen keskuksen suuralueella ja matalin (55,4 %) Sodankyläntien suuralueella. Vuosien 2012 ja 2013 tiedot ovat ennakolliset. Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 23

26 Työvoiman ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde Rovaniemen suuralueilla vuonna 2013 (15 vuotta täyttäneet) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Rovaniemi Suuralue Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue Työvoima Työvoiman ulkopuolella olevat Työvoiman (työlliset ja työttömät) ja työvoiman ulkopuolella olevien 15 vuotta täyttäneiden (muut ryhmät paitsi 0-14-vuotiaat) suhdetta tarkasteltaessa on havaittavissa selvä ero Rovaniemen keskuksen ja muiden suuralueiden välillä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että keskuksen ulkopuolisilla maaseutualueilla asuu suhteessa enemmän eläkeläisiä kuin lähellä keskustaa. Vuonna 2013 Rovaniemellä oli työllistä. Työllisten määrä laski vuodessa 174 henkilöllä. Vuonna 2011 työllisiä oli 272 enemmän. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) % Työpaikat Rovaniemellä vuonna % % % % Työpaikkojen määrä väheni 176 työpaikalla. Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Vuonna 2013 Rovaniemellä oli työpaikkoja yhteensä Laskua edelliseen vuoteen tapahtui 176 työpaikkaa. Suhteessa eniten vähentyivät valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikat (- 3,8 prosenttiyksikköä). Vuonna 2013 työllisiä oli Rovaniemellä hieman enemmän kuin työpaikkoja. Työpaikkaomavaraisuus oli silti lähellä 100 prosenttia. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 24

27 Työpaikkojen jakauma koko maassa ja Rovaniemellä vuonna ,0 % 21,0 % 20,0 % 19,0 % 18,0 % 17,0 % 16,0 % 15,0 % 14,0 % 13,0 % 12,0 % 11,0 % 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Rovaniemen työpaikkojen jakaumassa on näkyvissä keskuskaupungille ominaisia piirteitä, kuten hallinnon, koulutuksen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen suuri osuus Koko maa Rovaniemi Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat Rovaniemen merkittävin työllistäjä. Niiden työpaikkojen osuus Rovaniemen työpaikoista on noin viidennes. Eroa koko maan keskimääräiseen tasoon on yli neljä prosenttiyksikköä. Teollisuuden työpaikkojen osuus työpaikoista on Rovaniemellä koko maan tasoa alhaisempi. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 25

28 3.3. Työttömät 20,0 Työttömyysaste Rovaniemellä vuodesta 2011 alkaen 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 Työttömyysaste oli vuonna 2015 keskimäärin 15,5 %. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna ,0 0, Työttömyysaste on kasvanut lähes koko tarkastelujakson ajan vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2015 oli Rovaniemellä työttömänä työnhakijana keskimäärin henkilöä; kasvua vuodesta 2013 tapahtui 149 henkilöä. Työttömyysaste oli 15,5 % (kuukausien keskiarvo). Avointen työpaikkojen määrä kasvoi hieman vuonna 2015 verrattuna edelliseen vuoteen. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 26

29 1200 Nuorisotyöttömät Rovaniemellä vuodesta 2011 alkaen Nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt viime vuosina Nuorisotyöttömien (alle 25-vuotiaat työttömät) määrä on kasvanut tarkastelujaksolla vuodesta 2011 alkaen. Keväällä 2014 nuorisotyöttömien määrä kuitenkin laski toiveita herättävästi edellisvuotta matalammaksi. Vuonna 2015 nuorisotyöttömien määrä pysytteli vuoden 2014 tasolla, vaikkakin kuukausittaista vaihtelua tapahtui. Nuorisotyöttömien määrä kasvaa aina kesäkuukausina. Luvut ovat kuukausien keskiarvoja vuotiaiden työttömyys on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina vuotiaat vastavalmistuneet kuuluvat nuorisotakuun piiriin. Rovaniemen kaupungin hallinnoima Nuorten ohjaamo -hanke pyrkii osaltaan vastaamaan nuorisotyöttömyyden haasteisiin. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 27

30 Pitkäaikaistyöttömät Rovaniemellä vuodesta 2011 alkaen Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut jyrkästi. Tarkastelujaksolla vuodesta 2011 alkaen kasvua on tapahtunut yli 550 henkilön verran. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu alkoi vuoden 2009 kevään jälkeen, jolloin yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita henkilöitä oli noin 600. Pitkäaikaistyöttömien määrä on yli kaksinkertaistunut tuosta ajankohdasta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuitenkin pysähtyi syksyn 2014 aikana, jonka jälkeen muutokset ovat olleet pieniä. Rovaniemen kaupungin Monet-kuntakokeiluhankkeella etsittiin ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Hankkeessa oli mukana myös Ranuan kunta. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 28

31 60 Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta vuodesta 2011 alkaen (%) Ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta on alkanut kasvaa erityisesti kesäkuukausina Tammikuu 2011 Helmikuu 2011 Maaliskuu 2011 Huhtikuu 2011 Toukokuu 2011 Kesäkuu 2011 Heinäkuu 2011 Elokuu 2011 Syyskuu 2011 Lokakuu 2011 Marraskuu 2011 Joulukuu 2012 Tammikuu 2012 Helmikuu 2012 Maaliskuu 2012 Huhtikuu 2012 Toukokuu 2012 Kesäkuu 2012 Heinäkuu 2012 Elokuu 2012 Syyskuu 2012 Lokakuu 2012 Marraskuu 2012 Joulukuu 2013 Tammikuu 2013 Helmikuu 2013 Maaliskuu 2013 Huhtikuu 2013 Toukokuu 2013 Kesäkuu 2013 Heinäkuu 2013 Elokuu 2013 Syyskuu 2013 Lokakuu 2013 Marraskuu 2013 Joulukuu 2014 Tammikuu 2014 Helmikuu 2014 Maaliskuu 2014 Huhtikuu 2014 Toukokuu 2014 Kesäkuu 2014 Heinäkuu 2014 Elokuu 2014 Syyskuu 2014 Lokakuu 2014 Marraskuu 2014 Joulukuu 2015 Tammikuu 2015 Helmikuu 2015 Maaliskuu 2015 Huhtikuu 2015 Toukokuu 2015 Kesäkuu 2015 Heinäkuu 2015 Elokuu 2015 Syyskuu 2015 Lokakuu 2015 Marraskuu 2015 Joulukuu Koko maa Rovaniemi Ulkomaalaisten työttömien määrä (vuonna 2015 keskimäärin 236 henkilöä) on kasvanut hieman tarkastelujaksolla vuodesta 2011 alkaen. Myös ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta on hieman noussut. Merkillepantavaa on vuodesta 2013 alkaen aiemmista vuosista poikkeava osuuden merkittävä kasvu kesäkuukausina. Koko maan tasolla vastaavan suuruista muutosta ei ole havaittavissa. Ulkomaalaisiksi työttömiksi lasketaan työttömät, joilla on jokin muu kansalaisuus kuin suomi. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuutta ulkomaalaisesta työvoimasta (%) kaikille aluetasoille laskettaessa työvoimana käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston uusinta kyseisenä ajankohtana saatavilla ollutta kansalaisuuteen perustuvaa ulkomaalaisten työvoimaa, joka on yleensä kaksi vuotta vanha. Eli esim. vuoden 2012 joulukuun ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuudessa työvoima on vuoden 2010 lopullinen työssäkäyntitilaston kunnittainen ulkomaalaisten työvoima. Vuonna 2015 työvoimana on käytetty työssäkäyntitilaston vuoden 2013 lopullista tietoa. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 29

32 4. Yhdyskuntarakentaminen 4.1. Vyöhykejako ja rakentaminen Yhdyskuntarakenne on jaoteltu eri vyöhykkeisiin, jotka kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja alueella. Vyöhykkeet on karkeasti jaoteltu jalankulkuvyöhykkeisiin, joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä autovyöhykkeisiin. Rovaniemellä jalankulkuvyöhyke sijaitsee ydinkeskustassa. Joukkoliikennevyöhyke sijaitsee keskustan ulkopuolisilla alueilla, joissa on hyvät joukkoliikennemahdollisuudet. Autovyöhyke sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolella, jossa pääasiallisena liikkumismuotona on henkilöauto. Vuosina uusia alueita on rakennettu erityisesti Vennivaaraan, Ounasrinteelle, Länsikankaalle ja Nivavaaraan. (Kuvan lähde SYKE/YKR, MML, Esri Finland, MMM, VRK) 30

33 4.2. Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Joukkoliikenteen järjestäminen kannattaa alueilla, joissa asukastiheys on riittävän suuri. Rovaniemellä joukkoliikenteen palvelutaso on houkutteleva lähinnä keskustan, Korkalovaaran ja Ounasrinteen välisillä reiteillä. Muilla alueilla palvelutaso on tätä heikompi. (Kuvan lähde Rovaniemen kaupunki) 31

34 Työmatkojen pituudet Rovaniemellä vuonna 2012 (%) 0-2 km 2-5 km 5-20 km km km km Henkilöautojen määrä asuntokunnittain vuonna 2013 (%) Autoton 1 auto 2 tai useampi auto 2 % 5 % 6 % 25 % 26 % 28 % 29 % 36 % 43 % Ala-asteiden, ylästeiden ja luokioden määrät ja etäisyydet Rovaniemellä vuosina Alakoulujen määrä [lkm] Yläkoulujen määrä [lkm] Lukioiden määrä [lkm] Enintään 500 m etäisyydellä alakoulusta asuvien alaasteikäisten osuus [%] Enintään 1000 m etäisyydellä yläkoulusta asuvien yläasteikäisten osuus [%] Enintään 1000 m etäisyydellä lukiosta asuvien lukioikäisten osuus [%] Rovaniemellä työmatkoista kolmannesosa on 2-5 kilometriä. Joka neljännellä työmatkan pituus on alle kaksi kilometriä ja noin 87 prosentilla työllisistä työmatkan pituus on alle 20 kilometriä. Suurimmalla osalla asuntokunnista Rovaniemellä löytyy yksi tai useampi auto. Alle 30 prosenttia asuntokunnista ei omista lainkaan autoa. Rovaniemellä oli vuonna 2013 yhteensä 26 ala-astetta, 10 ylä-astetta ja 4 lukiota. Vuosina ala-asteiden määrä on vähentynyt kolmella ja ylä-asteiden yhdellä. Kuitenkin vuonna 2013 ala-asteikäisistä 22,3 % asui edelleen alle 500 metrin päästä ala-asteesta (vuonna 2006 määrä oli sama 22,3 %). Yläasteikäisistä alle 1000 metrin etäisyydellä koulusta asui 30,2 % ja lukio-ikäisistä vastaavan etäisyyden päässä lukiosta asui 17,5 %. (Kuvan lähde: Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus, Trafi, YKR/Syke, Liikennevirasto/Digiroad) 32

35 4.3. Toteutunut asuntotuotanto Vuosittain asuntoja on valmistunut noin 423 kappaletta Rovaniemellä valmistuneet asunnot vuosina Asuntoja Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Vuosina valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 oli erityisesti kerrostalojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastanut. Vuonna 2013 tosin tapahtui pientä laskua. Vuonna 2015 erityisesti rivitaloasuntojen määrä väheni edellisestä vuodesta. Vuosien välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 165 asuntoa, rivitaloasuntoja 45 ja kerrostaloasuntoja 219 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 423 asuntoa. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 33

36 Uudet kerrostalot ovat keskittyneet ydinkeskustan alueelle tai sen välittömään läheisyyteen 8 km Rovaniemelle on valmistunut välisenä aikana 1706 rakennusta, joita käytetään vakituiseen asumiseen (luku ei sisällä erillisiä vapaa-ajanrakennuksia, joissa asutaan). 8 kilometrin säteelle keskustasta on rakennettu 1350 rakennusta (78 %). Asuntoja on valmistunut kokonaisuudessaan noin 4100 kappaletta, joista 8 km säteellä keskustasta on 3750 kappaletta (90 %) (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 34

37 4.4. Tuleva yhdyskuntarakenne Rovaniemen tuleva yhdyskuntarakenne pohjautuu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan (KV ) mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Vuosittain tavoitteena on jakaa 85 erillispientaloasuntoa, 5 rivitalotonttia ja 345 kerrostaloasuntoa. Asumiseen varattua kaava-alueita on erityisesti Pöykkölässä ja Vennivaarassa. Kerrostalokohteet sijaitsevat kaupungin keskustan läheisyydessä. Elinkeinoelämälle varattuna tontteja on tavoitteena jakaa vuosittain 36 teollisuustontin ja viiden liiketontin verran. Elinkeinoelämälle tarkoitettuja tontteja on erityisesti Jääskeläisen alueelle ja eteläkeskuksessa. Matkailuun keskittyvät tontit sijaitsevat Ounasvaaralla ja Napapiirin alueilla. Tarkemmat tiedot vuosittain jaettavista tonteista löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 35

38 Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaisesti yleiskaavoilla on tavoitteena tuottaa vuosittain 10 uutta rakennuspaikkaa. Tarkemmat tiedot löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 36

39 5. Asuminen 100 % Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan vuosina (%) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Yhden ja kahden hengen asuntokuntia oli 76 % kaikista asuntokunnista 0 % 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä Asuntokuntien henkilömäärät ovat pienentyneet vuosien välillä, samalla asuntokuntien määrä on kasvanut noin 7000 asuntokunnalla. Vuonna 1994 asuntokuntia oli yhteensä ja vuonna 2014 yhteensä Vuonna 1994 yhden hengen asuntokuntia oli 31,7 % kaikista asuntokunnista, kun vuonna 2014 yhden hengen asuntokuntia oli jo 44,0 %. Myös kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut tarkastelujaksolla. Sen sijaan kolmen ja sitä suurempien asuntokuntien määrä on vähentynyt. Koko maahan verrattuna Rovaniemellä oli vuonna 2014 suhteessa hieman keskivertoa enemmän yhden ja kahden hengen talouksia, yhteensä 76,1 % asuntokunnista. Koko maassa yhden hengen asuntokuntia oli 41,9 % ja kahden hengen asuntokunta 33,2 % asuntokunnista (yhteensä 75,2 %). (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 37

40 35000 Asuntokuntien määrä talotyypeittäin vuosina Kerrostaloissa olevien asuntokuntien määrä on lisääntynyt lähes 4000 asuntokunnalla Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kahdessakymmenessä vuodesta asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin asuntokunnalla. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut kyseisellä ajanjaksolla lähes asuntokunnalla. Erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin asuntokunnalla ja rivitaloissa lähes 700 asuntokunnalla. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 38

41 90 Asuntojen pinta-alan muutos vuosina ja ennuste vuosille Mennyt kehitys Ennuste Vuonna 2030 asuntojen pintaala on keskimäärin 45,8 m² asukasta kohden Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m² Asunnon pinta-ala/henkilö, m² Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden on kasvanut vuosien välissä lähes yhdeksällä neliömetrillä. Vuonna 2014 asuntopinta-ala oli Rovaniemellä henkilöä kohden 39,2 m² ja asuntokuntaa kohden 78,8 m². Rovaniemellä asutaan keskimäärin pienemmissä asunnoissa kuin koko maassa. Koko maan asuntojen keskimääräinen pinta-ala vuonna 2014 oli 81,7 m² Vuonna 2030 asuntokuntien keskimääräinen pinta-ala on Rovaniemellä arviolta noin 80,5 m² ja henkilöä kohden 45,4 m², mikäli menneiden vuosien asunto pinta-alan kasvu jatkuu entisellään. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 39

42 Rovaniemen seutukunnan rakennukset. Rovaniemen asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan Ranuan asuinrakennuksetvalmistumisvuoden mukaan vuonna rakennusta Vuosittain tarvitaan noin 300 uutta asuntoa korvaamaan asuntojen poistuma Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo Ranua asuinrakennukset Tunte maton Rovaniemellä asuntokanta on suhteellisen nuorta. Yli 59 prosenttia rakennuksista on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. VTT on tutkinut asuntojen poistumaan seutukunnittain vaihtoehtoisen skenaarioiden pohjalta. Rovaniemen seutukuntaan kuuluu Rovaniemen lisäksi myös Ranua. Ranualla asuinkanta on huomattavaksi Rovaniemeä pienempi, jonka vuoksi asuntojen poistumasta suurin osa kohdistuu Rovaniemelle. Toisaalta Ranuan asuntokanta on hieman Rovaniemen asuntokantaa vanhempaa. VTT:n skenaariossa, jossa pohjana on tilastokeskuksen väestöennuste ja normaalipoistuma, poistuma on Rovaniemen seutukunnassa vuosien aikana noin 340 asuntoa/vuosi, vuosien aikana noin 280 asuntoa/vuosi ja vuosien välillä 260 asuntoa/vuosi. Tämän pohjalta Rovaniemellä asuntojen poistuma on vuosittain noin 0,2 prosenttiyksikköä asuntokannasta. Vuosittain tarvitaankin noin 300 asuntoa lisää korvaamaan poistumaa. Haastavaa on, kohdistuvatko poistuma ja uudistuotanto samaan paikkaan. (Lähde: Tilastokeskus, VTT:n asuntotuotanto 2030) 40

43 Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan Asuntokunta Muu tai tuntematon hallintaperuste Asumisoikeusasunnot Muu vuokra-asunto Arava tai korkotukivuokra-asunto Kaikki omistusasunnot Rovaniemellä oli vuonna 2014 yhteensä asuntokuntaa. Suurin osa asuntokunnista asui omistusasunnoissa, yhteensä asuntokuntaa (60,2 %). Vuokralla joko yksityisellä vuokranantajalla tai Arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa asui yhteensä asuntokuntaa, 35,9 % kaikista asuntokunnista. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) Rakennusta Hissit Rovaniemellä mennessä valmistuneissa asuinkerrostaloissa krs. 2 krs. 3 krs. 4 krs. 5 krs. 6 krs. 7 krs. 8 krs. Kyllä Ei Kerrostalossa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, porrasyhteys asuinhuoneistoihin on varustettava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla hissillä. (G1 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö, 2005) Rovaniemellä hissi löytyy sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä useampi kerros asuinkerrostalossa on. (Kuvan lähde Rovaniemen kaupunki) 41

44 Liitteet Väestö, Koko kunta Muutos Rovaniemen keskus Muutos Sodankyläntien suuralue Muutos Ounasjoen suuralue Muutos Alakemijoen suuralue Muutos

45 Ranuantien suuralue Muutos Yläkemijoen suuralue Muutos Väestö, Muutos Muutos tilastoalueet Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantaus tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue Tuntematon *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin Väestö, Muutos pienalueet 2013 Muutos