Toimintaympäristön tilastot. Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 2014 Toimintaympäristön tilastot Rovaniemen kaupunki

2 Sisältö 1. Avainluvut Rovaniemen väestökehitys ja työelämä Väestönkehitys Väestön sijoittuminen Rovaniemen kaupunki-maaseutu-luokitus Väestöennuste Demografinen muutos Työelämä ja elinkeinorakenne Taloudellinen huoltosuhde Elinkeinot ja työpaikat Työttömät Rovaniemen yhdyskuntarakentaminen Toteutunut asuntotuotanto Pientalot Kerrostalot Rivitalot Vuosien asuntotuotanto Tulevaisuuden asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä Väestö- ja asuntorakenteen muutosten vaikutus asuntotuotantotarpeeseen Asuntojen hallintaperusteet Rakennuskannan ikä ja asuntovarauma Tuleva yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakentamisen tarve Teollisuus- ja liiketonttien tarve Asuntotuotanto Väestön sijoittuminen alueittain Liitteet... 40

3 Tiivistelmä Toimintaympäristön tilastoissa käsitellään väestökehitystä, asuntotuotantoa, kaavavarantoa ja työelämää vuoteen 2030 saakka. Viimeisen 30 vuoden aikana Rovaniemen väestömäärä on kasvanut yli hengellä, ja vuonna 2030 tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöä tulee olemaan noin henkeä. Väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2012 lähes hengellä. Väestön lisääntyessä myös huoltosuhde heikkenee ikäihmisten määrän lisääntyessä. Toimintaympäristön tilastot sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen perustellun väestökehitysarvion Rovaniemen kaupungin alueelle (MRL 22 ). Työllisyys on heikentynyt Rovaniemellä viime vuosina. Tavoitteena on 12 % työttömyysaste vuonna 2016, jonka saavuttaminen näyttää erittäin haastavalta tämänhetkisen, yli 14 % työttömyysasteen näkökulmasta. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu. Väestömäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset, erityisesti väestön ikääntyminen luo tarpeen uusille asunnoille. Asuntotuotannon määrään vaikuttavat lisäksi asuntokuntarakenteessa tapahtuvat muutokset ja asuntopoistuman korvaaminen uudistuotannolla. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt ja samalla asumisväljyys on kasvanut. Asuminen ja rakentamisen uudistuotanto on keskittynyt kysynnän mukaisesti keskustan läheisyyteen. Väestöstä noin 86 % asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Vastaavasti keskustan ulkopuolisilla alueilla väestömäärä on pääosin vähentynyt. Edellä esitettyjen tekijöiden perusteella on arvioitu tulevaisuuden asuntotuotantotarve ja väestömäärän kehitys alueittain kappaleessa Tuleva yhdyskuntarakenne. Väestömäärän lisääntyminen aiheuttaa noin 3500 uuden asunnon lisätarpeen vuoteen 2030 mennessä. 1

4 Käsitteitä: Asumisväljyys Asumisväljyys kertoo asuntoväestön asuntojen pinta-alan henkilöä kohden. Asumisväljyys saadaan laskemalla käytössä olevien asuntojen pinta-ala asuntoväestöllä. Asunnon pinta-ala (tilastokeskus) / Huoneistopinta-ala Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunto Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan asuinhuoneiston vähimmäiskoko on 20 m². Asuntokanta Asuntokanta sisältää kaikki asuinhuoneistot, sekä vakituisesti asutut että ei-vakituisesti asutut. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntokunnan keskikoko Asuntokunnan keskikoko kertoo kuinka monta ihmistä keskimäärin muodostaa asuntokunnan. Asuntokunnan keskikoko saadaan jakamalla asuntoväestö asuntokuntien lukumäärällä. Asuntopoistuma Asuntojen poistumalla tarkoitetaan asuntojen tuhoutumista, purkamista, käyttötarkoituksenmuutosta (asunnosta tulee esimerkiksi toimisto), asunnon ränsistymistä käyttökelvottomaksi huonon sijainnin, kunnon tai varustepuutteiden takia. Asuntovarauma Asuntovarauma kuvaa asuntoja, joissa ei ole vakituisia asukkaita. Varaumaan ovat asunnot, jotka ovat käyttämättä lyhyitä aikoja esimerkiksi muuton takia, joita käytetään asuntokunnan kakkosasuntona tai joissa asutaan väliaikaisesti. Hallintaperuste: Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto: Asunnon haltija omistaa talon tai asunto-osakkeet Vuokra-asunto: Aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto, muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Asumisoikeusasunto on asuntomuoto, josta asunnosta maksetaan asumisoikeusmaksu. Asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon 2

5 Muu hallintaperuste: Esim. syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille. Kaavavaranto Lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien ja/tai asuntojen lukumäärä. Kerrosala Kerrosala on rakennusten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala ulkoseinien ulkopintaan asti. Rakennusvuosi Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Mikäli rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi Suunnittelu käyttökäyttöikä Suunniteltu käyttöikä tarkoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän, rakennuttajan tai suunnittelijan määrittelemää käyttövaatimusta. Talotyyppi: Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) Rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa Asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin Muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työllisyysaste Työllisyysaste tarkoittaa työllisten prosenttiosuutta väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa vuotiaista (työikäistä) kohden. Tonttivaranto (jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat) Kaavoitetut tontit, joiden kunnallistekniikka on rakennettu ja jotka voidaan jakaa. 3

6 1. Avainluvut Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,6 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,4 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,9 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,8 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,1 18,8 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,1 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,3 3,6 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,9 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,7 54,2 Kesämökkien lukumäärä Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,7 67,7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,8 28,2 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,2 60,7 Työttömyysaste, % (Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) 13,0 9,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % ,2 67,0 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,5 3,5 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,3 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,0 73,1 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 1,38 1, Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,8 24 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä

7 Rovaniemen väestökehitys ja työelämä 2.1. Väestönkehitys Rovaniemen väestömäärä oli lopussa henkeä. Vuosien välissä Rovaniemen väkiluku on kasvanut tasaisesti yhteensä asukkaalla. Ennen vuotta 2006 tilastoissa on yhdistetty Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan väestötiedot. Keskimääräinen väestönkasvu on ollut vuosien välissä 302 asukasta / vuosi. Vuosien välissä väestö vähentyi, mutta vuoden 2003 jälkeen kasvu on ollut tasaista. Kuva 1: Rovaniemen väkiluvun kehitys (Tilastokeskus) Rovaniemen väkiluvun kehitys vuosina Sukupuolet yhteensä vuodessa väestömäärä on lisääntynyt yli asukkaalla. Vuosien välissä kuntien välinen nettomuutto on ollut negatiivista, joka osittain selittää väestömäärän vähentymistä Rovaniemellä. Luonnollinen väestönlisäys on vuosittain ollut noin 280 henkilöä. Nettomaahanmuutto on kasvanut erityisesti 2000-luvulta lähtien. Nettomaahanmuutosta johtuva väestömäärän kasvu on ollut vuodesta 2000 lähtien noin 150 henkeä / vuosi. Luonnollinen väestönlisäys on ollut vuosien välillä noin 230 henkeä / vuosi. 5

8 Kuva 2: Rovaniemen luonnollinen väestölisäys, kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto (Tilastokeskus) Rovaniemen luonnollinen väestölisäys, kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Ikäkausittain tarkasteltuna vuosien välillä alle 14-vuotiaiden määrä on vähentynyt yhteensä noin 1300 asukkaalla. Väestönkasvu on ollut suurinta työikäisten eli vuotiaiden ikäluokassa. Työikäisten määrä kasvoi yhteensä noin 3700 hengellä vuotiaiden määrä on myös kasvanut lähes 2000 asukkaalla tarkastelujakson aikana. Suhteellisesti kasvu on ollut suurinta yli 75-vuotiaiden osalta. Yli 75- vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut vuosien välillä. Kuva 3: Väestökehitys ikäkausittain (Tilastokeskus) Väestönkehitys ikäkausittain

9 2.2. Väestön sijoittuminen 2012 Rovaniemellä väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,1 % ( asukasta) asui vuoden 2012 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2012 Ranuantiellä, 1,0 % (612 asukasta). Liitteenä tarkemmat väestötiedot pien-, tilasto- ja suuralueittain. Kuva 4: Rovaniemen väestön sijoittuminen (Rovaniemen kaupunki ja Syke/YKR) suuralueiden väestömäärät (Tilastokeskus) Taulukko 1: Rovaniemen Yhteensä (% kunnan väestöstä) Rovaniemi Rovaniemen keskus (86,1) Sodankyläntie 711 (1,2) Ounasjoki 2227 (3,7) Alakemijoki 2914 (4,8)

10 Ranuantie 612 (1,0) Yläkemijoki 1491 (2,4) Tuntematon 529 (0,9) Rovaniemen kaupunki-maaseutu-luokitus Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto ovat yhteistyössä kehitelleet uuden valtakunnallisen alueluokituksen kaupungin ja maaseudun suhteesta. Luokituksen tavoitteena on kuntarajoista riippumaton rajaus, jossa alueluokituksen avulla pystytään erottamaan kaupunkialueet ja maaseutualueet. Tarkastelun pohjana on toiminut 250*250 metrin paikkatietopohjainen ruudukko, joista jokainen ruutu on luokiteltu johonkin seitsemästä luokasta. (Suomen ympäristökeskus 2013) Kaupunkialueita ovat sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue. Näihin rajataan ydinkaupunkialue, joka jakautuu ulompaan ja sisempään kaupunkialueeseen. Näiden ulkopuolella on kaupungin kehysalue. Maaseutualueet sijaitsevat kaupunkien kehysalueen ulkopuolella. Raja ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja luokituksessa on otettu huomioon näiden välivyöhykkeet. Maaseutualueita ovat maaseudun paikalliskeskukset, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Sisempi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue kuvaa kaupunkien tiivistä ja yhtenäisesti tehokkaasti rakennettua aluetta. Aluetehokkuus sisemmän kaupunkialueen lähiympäristössä on vähintään 0,1. Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Jokaisella keskustaajamalla voi olla vain yksi sisempi kaupunkialue. Irrallaan olevat korkean aluetehokkuuden alueet sisällytetään uloimpaan kaupunkialueeseen. Rovaniemen sisemmällä kaupunkialueella asuu henkeä (26,1 %). Maapinta-ala on vastaavasti 0,1 % kaupungin maapinta-alasta. Ulompi kaupunkialue Ulommalla kaupunkialueella on erillisiä lähiöitä, kaupan, teollisuuden ja toimistojen keskittymiä. Alueella on myös kaupungin viheralueita ja alemman tehokkuuden asuinalueita, jotka on kuitenkin selvästi osa yhtenäistä kaupunkialuetta. Uloimman kaupunkialueen ulkoraja vastaa yleensä kunnan asemakaavoituksen ulkoreunaa. Rovaniemen ulommalla kaupunkialueella on henkeä (53,2 %) ja maapinta-alaa on vastaavasti vain 0,6 %. Kaupungin kehysalue Kehysalue on kaupunkiin välittömästi kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeestä. Kehysalueilla on kaupungin viherrakennetta tukevia alueita, mutta myös kaupungin tulevat kasvualueet. Rajaus perustuu ydinkaupunkialueen ulkorajalta ja lähitaajamien ytimistä laskettuihin aika- ja matkaetäisyyksiin. Rovaniemen kaupungin kehysalueella asui 7,2 % eli 4372 henkeä. Rovaniemen maapinta-alasta kaupungin kehysalue kattaa 3,8 %. Kaupungin läheinen maaseutu Maaseutumainen alue, joka on toiminnollisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita. Alue kuvaa hyvin kaupunkien laajempaa toiminnallista työssäkäyntialuetta. Aluerajaus pohjautuukin potentiaaliseen saavutettavuuteen ja ydinkaupunkialueelle suuntautuvaan työssäkäyntiin. Alueella on erityyppisiä maaseutualueita: 8

11 taajamia, ydinmaaseudun kaltaisia maaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita. Rovaniemellä kaupungin läheisellä maaseudulla asui 6046 henkeä (10,0 %) ja maapinta-alasta se kattaa 22,3 %. Harvaan asuttu maaseutu Harvaan asuttua aluetta, jossa ei ole toiminnoiltaan monipuolisia keskittymiä tai ne ovat pieniä ja sijaitsevat etäällä toisistaan. Rovaniemellä 2027 henkeä (3,4 % koko väestöstä) asui harvaan asutulla maaseudulla. Rovaniemen maapinta-alasta 73,3 % on harvaan asuttua maaseutua. Rovaniemellä suurin osa maapinta-alasta kuuluu harvaan asuttuun maaseutuun (73,3 %) ja kaupungin läheiseen maaseutuun (22,3 %). Väestöstä kuitenkin vain 13,4 % asuu näillä maaseutumaisilla alueilla. Sen sijaan sisempi ja ulompi kaupunkialue kattaa yhteensä vain 0,7 % maapinta-alasta, mutta 79,3 % väestöstä asuu kyseisillä alueilla. Taulukko 2: Rovaniemen kaupunki-maaseutu luokitus, väestö ja maa-alan osuudet. (Suomen ympäristökeskus) Kaupunki-maaseutu-luokitus Henkeä Henkeä (%) Maa-ala (ha) Maa-alue osuus (%) Rovaniemi Sisempi kaupunkialue , ,1 Ulompi kaupunkialue , ,6 Maaseudun paikalliskeskus 0,0 0,0 Kaupungin kehysalue , ,8 Kaupungin läheinen maaseutu , ,3 Ydinmaaseutu 1 0,0 66 0,0 Harvaan asuttu maaseutu , ,3 Yhteensä ,

12 Kuva 5: Kaupunki-maaseutu luokitus.(suomen ympäristökeskus) 10

13 Kuva 6: Kaupunki-maaseutu luokitus, keskustan läheinen alue. (Suomen ympäristökeskus) 79,3 prosenttia väestöstä asuu alle prosentin osuudella kaupungin maapinta-alasta. 11

14 Henkilöä 2.3. Väestöennuste Rovaniemen kaupungin väestöennuste pohjautuu Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteeseen. Tilastokeskuksen ennusteet pohjautuvat syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen menneeseen kehitykseen. Väestöennusteet muuttuvat sitä epävarmemmaksi mitä pitemmälle tulevaisuuteen niitä arvioidaan. Seuraavan viiden vuoden aikana Rovaniemen väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan henkilöön. Tilastokeskuksen viimeisimmässä väestöennusteessa vuodelle 2030 on arvioitu Rovaniemelle asukasta. Kaupunkistrategiassa väestötavoitteeksi on vuodelle 2016 asetettu asukasta. Kuva 7: Rovaniemen väkiluvun kehitys (Tilastokeskus) Rovaniemen väkiluvun kehitys E 2013 E 2014 E 2015 E 2016 E 2017 Väkiluku Kuva 8: Rovaniemen väestöennuste (Tilastokeskus) Väestöennuste Tilastokeskuksen väestöennuste 12

15 2.4. Demografinen muutos Väestön ikärakenteessa tapahtuvat rakenteelliset muutokset heijastuvat koko kaupungin toimintaan. Tilastokeskuksen ennusteet pohjautuvat syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen menneeseen kehitykseen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan erityisesti 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla työikäisten määrä pysyy lähes samalla tasolla kuin vuonna 2012, noin henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuotiaiden määrä pysyy lähes nykyisellä tasolla ja alle 14-vuotiaiden määrä kasvaa hieman. Taulukko 3: Väestörakenne ikäluokittain (%). (Tilastokeskus) % 10 % 10 % 10 % 8 % 8 % 8 % 9 % 8 % 8 % 8 % % 12 % 13 % 12 % 12 % 12 % 10 % 10 % 10 % 11 % 10 % % 6 % 5 % 6 % 6 % 6 % 6 % 5 % 4 % 5 % 5 % % 63 % 63 % 61 % 61 % 61 % 61 % 59 % 57 % 54 % 53 % % 6 % 6 % 7 % 8 % 8 % 8 % 10 % 12 % 12 % 12 % % 2 % 3 % 3 % 4 % 5 % 5 % 6 % 6 % 8 % 9 % 85-0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 3 % 3 % % 71 % 69 % 68 % 68 % 68 % 68 % 65 % 62 % 60 % 59 % Kuva 9: Väestökehitys ikäluokittain (henkeä). (Tilastokeskus) Rovaniemen väestökehitys ikäluokittain vuosina E2013 E2014 E2015 E2016 E2017 E2020 E2025 E

16 Kuva 10: Väestörakenne ikäluokittain vuosina 2012 ja (Tilastokeskus) Väestörakenne ikäluokittain vuosina 2012 ja Suurin väestöllinen muutos tapahtuu iäkkäämmän väestömäärän kasvaessa, työikäisen määrän pysyessä lähes samana. Tällöin väestöllinen huoltosuhde kasvaa ja työikäistä kohden on nykyistä enemmän huolehdittavia eli alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita. Tällöin on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa työikäistä on työllisiä, jotta kestävyysvaje pysyy hallinnassa. Ilman työpaikkojen määrän kasvua tämä ei tule toteutumaan. Esimerkiksi vuotiaiden ikäluokat tuskin toteutuvat ennustetun mukaisesti ellei työllisyystilanne ole riittävän hyvä. 14

17 Indeksiluku Indeksiluku Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa vuotiaista (työikäistä) kohti. Rovaniemellä väestöllinen huoltosuhde on ollut koko maata pienempi. Vuoteen 2030 mennessä ero kuitenkin kaventuu. Vuonna 2011 väestöllinen huoltosuhde oli 48,4 alle 15-vuotiasta tai yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohden. Vuonna 2030 huoltosuhde on ennusteen mukaan 70,0 alle 15- vuotiasta tai yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohden. Ero on merkittävä. Kuva 10: Väestöllinen huoltosuhde koko maassa ja Rovaniemellä (Tilastokeskus) Väestöllinen huoltosuhde koko maassa ja Rovaniemellä KOKO MAA 52,9 58,6 64,4 68,2 71,2 Rovaniemi 48,4 53,6 61,1 66, Työelämä ja elinkeinorakenne Taloudellinen huoltosuhde Tavoitteena on että, taloudellinen huoltosuhde olisi alle 140 vuonna Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku saadaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla luku sadalla (Findikaattori). Rovaniemellä on vuosien välissä taloudellinen huoltosuhde pysynyt tasaisena. Tavoitteena on, että Rovaniemen taloudellinen huoltosuhde on alle 140 vuonna Eläkeläisten määrän kasvaessa tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta tavoite saavutetaan. Kuva 11: Taloudellinen huoltosuhde koko maassa ja Rovaniemellä (Tilastokeskus) Taloudellinen huoltosuhde koko maassa ja Rovaniemellä Rovaniemi Koko maa

18 Elinkeinot ja työpaikat Rovaniemen väestöstä 42 prosenttia on työllisiä. Osuus on hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti eläkeläisten osuus väestöstä on Rovaniemellä hieman koko maata pienempi. Opiskelijoita ja koululaisia on Rovaniemellä noin kolme prosenttia maan keskitasoa Kaupunkistrategian tavoitteena on, että työllisten määrä kasvaa tuhannella vuoden 2016 loppuun mennessä. Työllisten määrä vuonna 2011 oli työllistä. enemmän. Muut ryhmät ovat prosentin sisällä koko maan tasosta. Tulevaisuudessa eläkeläisten osuus tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä tulee huomioida myös palvelutarvetta arvioitaessa. Kuva 12: Rovaniemen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan (Tilastokeskus) Rovaniemen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2011 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 0 % Eläkeläiset 22 % Opiskelijat, koululaiset 10 % vuotiaat 17 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 3 % Työttömät 6 % Työlliset 42 % Työvoiman (työlliset ja työttömät) ja työvoiman ulkopuolella olevien 15-vuotta täyttäneiden (muut ryhmät paitsi 0-14-vuotiaat) suhdetta tarkasteltaessa on havaittavissa selvä ero Rovaniemen keskuksen ja muiden suuralueiden välillä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että keskustan ulkopuolisilla maaseutualueilla asuu suhteessa enemmän eläkeläisiä kuin lähellä keskustaa. Kuva 13: Työvoiman ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde Rovaniemen suuralueittain 2011 (Tilastokeskus) Työvoiman ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde Rovaniemen suuralueilla vuonna 2011 (15 vuotta täyttäneet) Työvoima Työvoiman ulkopuolella olevat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Rovaniemi Suuralue Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue Tuntematon

19 lkm Työllisyysaste on kasvanut vuosien välillä kaikilla muilla paitsi Sodankyläntien suuralueella. Koko kaupungin alueella työllisyysaste oli 62,1 % vuonna Korkein työllisyysaste 63,1 % oli Rovaniemen keskuksen alueella ja matalin 55,5 % Sodankyläntien suuralueella. Kuva 14: Työllisyysaste Rovaniemen suuralueilla vuosittain (Tilastokeskus) Työllisyysaste Rovaniemellä vuosina ,2 % Rovaniemi 62,1 % 61,3 % Rovaniemen keskus 63,1 % 57,3 % Sodankyläntien suuralue 55,5 % 55,5 % Ounasjoen suuralue 58,0 % 56,4 % Alakemijoen suuralue 58,3 % 49,1 % Ranuantien suuralue 57,5 % 53,5 % Yläkemijoen suuralue 57,6 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % Kuva 15: Rovaniemen työllisten ja työpaikkojen määrän kehitys vuosina (Tilastokeskus) Rovaniemen työllisten ja työpaikkojen määrän kehitys vuosina Työlliset Työpaikat (alueella työssäkäyvät)

20 Vuonna 2011 Rovaniemellä oli työpaikkoja yhteensä Kasvua edelliseen vuoteen oli 215 työpaikkaa. Huomionarvoista on, että vuonna 2011 Rovaniemellä asui enemmän työllisiä kuin kaupungissa oli alueella työssäkäyviä eli työpaikkoja. Tilastokeskuksen julkaiseman työssäkäyntitilaston mukaan Rovaniemen työpaikkaomavaraisuus (99,8 %) oli kolmanneksi matalin yli asukkaan kaupungeista vuonna Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee tietyllä alueella työssäkäyvien (työpaikkojen) ja alueella asuvien työllisten määrän välisen suhteen (Tilastokeskus). Yrityskanta ylitti Rovaniemellä yrityksen rajan vuonna Vuonna 2012 yrityksiä oli Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,6 %. (Lähde: Tilastokeskus) Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen mukaan Rovaniemen nettoyrityskanta kasvoi 212 yrityksellä vuonna Rovaniemen kaupungin tavoitteena on, että yrityskanta kasvaa keskimäärin 4 % vuodessa. Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi Rovaniemellä vuonna 2012 kolme prosenttia. Kasvu oli vahvaa vuoden alkupuoliskon, mutta hidastui vuoden loppupuolella. Myös yritysten henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta kääntyi laskuun vuoden toisella puoliskolla. (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu) Kuva 16: Työpaikat Rovaniemellä vuonna % Työpaikat Rovaniemellä vuonna % % % % Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Kuva 17: Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina Kaupunkistrategian tavoitteena on, että yrityskanta kasvaa keskimäärin 4 % vuodessa Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina Alkutuotanto Jalostus Yksityiset palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon 18

21 Prosenttia Henkilöä Työttömät Kaupunginstrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 12 % vuonna Työttömien määrä on ollut viime vuosina kasvussa Rovaniemellä. Vuoden 2013 kuuden kuukauden keskiarvo ylitti jo vuoden 2009 taloudellisen taantuman aikaisen liki neljän tuhannen työttömän keskiarvon. Työttömyysasteella mitattuna vuoden 2013 puolen vuoden keskiarvo on 14,5 prosenttia. Jos sitä vertaa vuoden 2012 vastaavaan tilanteeseen (12,9 %), on nousu huomattava. Vuodelle 2016 kaupunkistrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 12 %. Negatiivinen kehitys tulisi saada pysäytettyä myös ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta, sillä työttömyyden kasvulla on seurannaisvaikutusta ihmisten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Kuva 18: Työttömien työnhakijoiden määrä (Toimiala Online) Työttömiä työnhakijoita Rovaniemellä vuosina (6 kk) Työttömiä työnhakijoita (ka) Kuva 19: Rovaniemen työllisyystietoja vuosilta (Toimiala Online ja SOTKAnet ) Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta ,4 21,7 18,5 16,6 20,7 24,0 24,8 19,7 18,7 17,5 21,1 21,0 17,6 Työttömyyysaste, % 14,2 12,4 12,3 14,0 13,3 12,3 13,0 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Rovaniemen työllisyystietoja vuosilta ,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5,4 4,6 4,3 5,3 4,9 4,9 5,1 3,5 2,7 2,3 2,3 2,7 2,9 3,2 19

22 2006 Tammikuu 2006 Huhtikuu 2006 Heinäkuu 2006 Lokakuu 2007 Tammikuu 2007 Huhtikuu 2007 Heinäkuu 2007 Lokakuu 2008 Tammikuu 2008 Huhtikuu 2008 Heinäkuu 2008 Lokakuu 2009 Tammikuu 2009 Huhtikuu 2009 Heinäkuu 2009 Lokakuu 2010 Tammikuu 2010 Huhtikuu 2010 Heinäkuu 2010 Lokakuu 2011 Tammikuu 2011 Huhtikuu 2011 Heinäkuu 2011 Lokakuu 2012 Tammikuu 2012 Huhtikuu 2012 Heinäkuu 2012 Lokakuu 2013 Tammikuu 2013 Huhtikuu Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman jälkeen huomattavasti; määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Tuhannen pitkäaikaistyöttömän raja meni rikki joulukuussa Puoli vuotta myöhemmin pitkäaikaistyöttömiä oli jo yli sata enemmän. Rovaniemen kaupungissa käynnistyneellä Monethankkeella pyritään löytämään ratkaisua tähän ongelmaan. Monet-hanke on Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteinen pitkäaikaistyöttömyyden työllisyyden hoitoon liittyvä kehittämishanke. Nuorisotyöttömyydelle on ominaista kasvu kesäkuukausina. Jos tarkastelee nuorisotyöttömyyden kehitystrendiä, voi sen huomata olevan lievässä kasvussa. Vuoden 2013 aikana on lähennelty jo vuosien 2009 ja 2010 kohdalla näkyvän taloudellisen taantuman vaikutuksesta nousseita lukemia. Kuvan tiedot ovat ajalta Tammikuu Kesäkuu Kaupunkistrategian tavoitteena on alentaa sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyyttä. Kuva 20: Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys (Toimiala Online) 1400 Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät 20

23 Asuntoa 3. Rovaniemen yhdyskuntarakentaminen 3.1. Toteutunut asuntotuotanto Pientalot Rovaniemellä oli pientaloa Näistä lähes 40 % on rakennettu Alueellisesti tarkasteltuna suurin osa vuoden 2000 jälkeen rakennetuista pientaloista sijaitsee keskuksen suuralueella, noin 85 %. Kokonaisuudessaan 22,8 % keskuksen suuralueen pientaloista on rakennettu vuoden 2000 jälkeen. Suhteellisesti eniten keskuksen suuralueella on rakennettuja pientaloja, noin 42,3 %. Muilla suuralueilla pientalojen rakennuskanta on keskuksen suuraluetta vanhempaa. Esimerkiksi Ranuantien suuralueella noin 40 % pientaloista on rakennettu vuosina Kuva 21: Pientalojen sijoittuminen rakennusvuoden mukaan Rovaniemen suuralueilla (Tilastokeskus) Pientalojen sijoittuminen rakennusvuoden mukaan Rovaniemen suuralueilla tai ennen tuntematon Yläkemijoen suuralue Ranuantien suuralue Alakemijoen suuralue Ounasjoen suuralue Sodankyläntien suuralue Suuralue Rovaniemen keskus

24 Pientalojen sijainti valmistumisajankohdan mukaan on hyvin nähtävillä kartasta. Erityisesti valmistuneet pientalot sijaitsevat jokien varsilla keskuksen suuralueen ulkopuolella. Vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden pientalojen määrä on suurin keskuksen suuralueella. Kuva 22: Rovaniemellä valmistuneet pientalot valmistumisajankohdan mukaan (Rovaniemen kaupunki) 22

25 Rovaniemen keskustan pientalojen sijaintia tarkastellessa näkyy selvästi eri asuinalueiden valmistumisajankohta. Vuoden 2000 jälkeen ovat valmistuneet muun muassa Vennivaaran, Ounasrinteen, Pöykkölän, Länsikankaan uudet asuinalueet. Suurin osa Pöykkölän, Karinrakan, Nivavaaran ja Syväsenvaaran pientaloista on valmistunut vuosien välillä. Vanhimmat pientaloalueet sijaitsevat lähimpänä keskustaa 3. kaupunginosassa, Rantaviirin ja Ounasmetsän tilastoalueilla. Kuva 23: Rovaniemen keskustan alueella valmistuneet pientalot valmistumisvuoden mukaan (Rovaniemen kaupunki) 23

26 Kerrostalot Rovaniemellä kerrostalorakentaminen on keskittynyt keskustan tilastoalueelle. Eniten kerrostaloasuntoja sijaitsee Keskustassa, Rantaviirin ja Ratantauksen tilastoalueilla. Vanhimmat kerrostaloasunnot sijaitsevat Ratantauksen ja Keskustatoimintojen tilastoalueilla. Korkalovaaran kerrostaloalue on rakennettu pääsääntöisesti vuosien välillä. Ounasrinteen kerrostalot ovat rakennettu ja 1970-luvuilla. Rantavitikalla kerrostalorakentaminen on alkanut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 1980-luvun jälkeen luvun jälkeen uudet kerrostaloasunnot sijaitsevat pääsääntöisesti keskustassa, Ratantauksen ja Rantaviirin tilastoalueilla. Kuva 24: Kerrostaloasunnot keskustatoimintojen suuralueella rakennusvuoden mukaan (Tilastokeskus) Kerrostaloasunnot keskustatoimintojen suuralueella rakennusvuoden mukaan tai ennen Kuva 25: Rovaniemellä keskustan alueella valmistuneet kerros- ja luhtitalot valmistumisvuoden mukaan (Rovaniemen kaupunki) 24

27 Rivitalot Rivitaloasuminen on keskittynyt keskuksen suuralueelle. Hirvaan tilastoalue on keskustan suuralueen lisäksi ainoa alue, johon on rakennettu rivitaloja vuoden 2000 jälkeen. Muurolan tilastoalueelta löytyy keskustan ulkopuolelta eniten rivitaloasuntoja, lähes 120 kappaletta. Nämä on rakennettu pääasiassa vuosien välillä. Kuva 26: Rivitalot keskustan ulkopuolisilla tilastoalueilla rakennusvuoden mukaan (Tilastokeskus) Rivitaloasunnot keskustan ulkopuolisilla tilastoalueilla rakennusvuoden mukaan 1939 tai ennen Tuntematon Keskustan suuralueella rivitaloasunnoista suurin osa sijaitsee Saarenkylässä. Suurin osa vuoden 2000 jälkeen rakennetuista rivitaloasunnoista sijaitsee Saarenkylässä ja Rantaviirin alueella. Karinrakan tilastoalueella rivitaloantoja on valmistunut erityisesti vuosien välissä. Kuva 27: Rivitaloasunnot keskustatoimintojen suuralueella rakennusvuoden mukaan (Tilastokeskus) Rivitaloasunnot keskustatoimintojen suuralueella rakennusvuoden mukaan 1939 tai ennen Tuntematon

28 Kuva 28: Rivitalot valmistumisvuoden mukaan keskustan alueella (Rovaniemen kaupunki) Vuosien asuntotuotanto Vuosina valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 olisi erityisesti kerrostaloasuntojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen varsinkin kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastunut. Vuosien välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 185 asuntoa, rivitaloasuntoja 40 ja kerrostaloasuntoja 230 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja onkin valmistunut keskimäärin noin 450 kappaletta. Vuosittain asuntoja on valmistunut keskimäärin 450 kappaletta. 26

29 Asuntoa Kuva 29: Rovaniemelle valmistuneet asunnot (Tilastokeskus) Rovaniemelle valmistuneet asunnot Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Alueellisesti tarkasteltuna kerrostaloja on valmistunut vuoden 2006 jälkeen erityisesti Keskustaan, Rantaviirin tilastoalueelle ja Ratantauksen tilastoalueelle. Yhden asunnon taloista suurin osa on valmistunut keskustan läheisyyteen. Kahdeksan kilometrin säteellä keskustasta sijaitsee uusista omakotitaloista noin 80 %. Kokonaisuudessa yhden asunnon taloja on valmistunut 1140 kappaletta. Kuva 30: Rovaniemen keskustaan valmistuneet kerrostalot (Rovaniemen kaupunki) valmistuneet kerrostalot 2006: 9 valmistunutta 2007: 10 valmistunutta 2008: 9 valmistunutta 2009: 5 valmistunutta 2010: 3 valmistunutta 2011: 9 valmistunutta 2012: 11 valmistunutta 2013: 3 valmistunutta Yhteensä 63 valmistunutta kerrostaloa. 27

30 Kuva 31: Rovaniemelle valmistuneet yhden asunnon talot (Rovaniemen kaupunki) Yhden asunnon talot Yhteensä 1425 kappaletta, 8 km säteellä keskustasta n. 80 % (1140 kpl) 3.2. Tulevaisuuden asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä Uusien asuntojen tarpeeseen vaikuttavat väestörakenteessa ja väestömäärässä tapahtuvat muutokset. Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttaa erityisesti asuntokuntien keskikoon pieneneminen ja asumisväljyyden kasvu. Perherakenteiden muutoksien seurauksena asuntoja on tarvittu entistä enemmän suhteessa väestömäärään. Positiivinen muuttoliike tuo tarvetta myös uusille asunnoille. Näiden lisäksi asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavat asuntojen poistuma ja asuntovarauma. 28

31 Väestö- ja asuntorakenteen muutosten vaikutus asuntotuotantotarpeeseen Väestökehitys vaikuttaa asuntotuotantotarpeeseen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Rovaniemen väkiluku on vuonna 2025 yhteensä henkilöä ja vuoteen 2030 mennessä asukkaita on arvioitu olevan henkeä. Vuodesta 2012 vuoteen 2030 Rovaniemen väkiluku kasvaa noin asukkaalla. Keskustan suuralueelle tästä väestöstä tulee arviolta 87 % eli asukasta. Asuntotuotanto 2030 raportin mukaan asukasluvun kasvun lisäksi myös asuntojen keskikoon pienentyminen ja asumisväljyyden kasvu vaikuttavat uusien asuntojen tarpeeseen. Asuntojen keskikoon pienentyminen johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä. Ikääntyvän väestön osuus on kasvussa ja yksin asuvien vanhusten määrä kasvaa eliniänodotteen kasvaessa. Muissakin ikäryhmissä on havaittavissa asuntokuntien pienentymistä. Perhekoot ovat pienentyneet muun muassa avio- ja avoerojen seurauksena. Nuoret myös muuttavat kotoa entistä aikaisemmin pois. (Asuntotuotanto 2030). Lapsia saadaan entistä vanhempina, jonka seurauksena perhekoko kasvaa myöhemmin. Ensisynnyttäjien keski-ikä oli vuonna 2012 Suomessa 28,4 vuotta. Vuonna 1987 ensisynnyttäjien keski-ikä oli 26,5 vuotta. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos) Rovaniemellä asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen Vuonna 1990 asuntokuntia oli kappaletta, kun vuonna 2012 niitä oli jo Kasvua on lähes asuntokuntaa. Väestömäärä on kasvanut aikavälillä suhteessa vähemmän. Vuonna 1990 väkiluku oli asukasta ja 2012 vastaavasti Väkiluku on kasvanut tällöin noin hengellä. Vuonna 1990 Rovaniemellä asuntokunnan keskikoko oli 2,53 henkilöä / asunto (väestömäärästä laskettuna, vakituisesti asutuissa asunnoissa). Vuonna 2012 asuntokuntien keskikoko laski 2,08 henkilöön /asunto. Rovaniemen asuntokunnan keskikoko oli vuonna 2012 maan keskitason mukainen. Asuntokunnan keskikoko on pienentynyt keskimäärin 0,02 / vuosi vuosien välillä. Tähän kehitykseen pohjautuen vuonna 2030 Rovaniemellä on asuntokuntien keskikoko arviolta noin 1,74 henkilöä / asunto. Asumisväljyys oli vuonna 2012 Rovaniemellä asunnon pinta-alana laskettuna 39,6 m² / henkilö ja kerrosalana 51,6 k-m² / henkilö. Vuosien aikana asunnon pinta-ala henkilöä kohden on kasvanut 8,4 m², vuonna 1990 asunnon pinta-ala oli 30,1 m²/henkilöä. Vuosittain kasvu on ollut keskimäärin noin 0,38 m². Vuonna 2030 asuntopinta-ala henkeä kohden on 45,8 m² kehityksen jatkuessa entisellään. Asuntojen pinta-ala asuntokuntaa kohden on kasvanut vuosien välillä. Vuonna 1990 asuntojen keskimääräinen pinta-ala oli 75,7 m², vastaavasti vuonna 2012 se oli 78,8 m². Koko maassa asuntojen keskimääräinen pinta-ala vuonna 2012 oli 81,5 m², joten Rovaniemellä asutaan keskimäärin pienemmissä asunnoissa. Vuonna 2030 asuntokuntien keskimääräinen pinta-ala on arviolta 80,9 m², mikäli menneiden vuosien asunto pinta-alan kasvu jatkuu entisellään. Vuonna 2030: Asuntokuntien keskikoko on arviolta noin 1,74. Asuntopinta-ala henkeä kohden on arviolta 45,8 m². Asuntopinta-ala asuntokuntaa kohden on arviolta 80,9 m². Asukkaita on arvioitu olevan henkeä, väkiluku kasvaa noin asukkaalla. 29

32 Kuva 32: Asuntojen pinta-alan muutos ja ennuste vuodelle 2030 (Tilastokeskus) 85 Asuntojen pinta-alan muutos ja ennuste Toteutunut Ennuste Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m² Asunnon pinta-ala/henkilö, m² Asuntokunnan henkilömäärät ovat pienentyneet vuosien välissä. Vuonna 1985 yhden hengen asuntokuntia oli 23,5 % kaikista asuntokunnista, kun vuonna 2012 yhden hengen asuntokuntia oli jo 43,1 %. Myös kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut tarkastelujaksolla. Vuonna 1985 yleisin asuntokunnan koko oli kaksi henkeä ja kahden hengen asuntokuntia oli 25,8 %. Vuonna 2012 kahden hengen asuntokuntia oli vastaavasti 32,2 %. Sen sijaan kolmen hengen ja sitä suurempien asuntokuntien määrä on vähentynyt tarkastelujaksolla. Koko maahan verrattuna Rovaniemellä oli suhteessa hieman keskivertoa enemmän yhden ja kahden hengen talouksia, yhteensä 75,3 % asuntokunnista. Koko maassa näitä asuntokuntia oli 41,5 % ja 33,2 % asuntokunnista (74,7 %). Kuva 33: Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan (Tilastokeskus) Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6+ henkilöä Rovaniemellä yhden ja kahden hengen asuntokuntia on 75 % kaikista asuntokunnista. 30

33 Pienien asuntokuntien määrä vaikuttaa myös talotyyppijakaumaan. Erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien suhteellinen määrä on laskenut vuodesta 1985 vuoteen 2012 noin -1,9 %. Rivi- ja ketjutaloissa asuvien suhteellinen määrä on sen sijaan kasvanut eniten, +3,7 %. Kerrostaloasunnoissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut 1,1 %, lisäystä asuntokuntaa. Määrällisesti Rovaniemellä oli vuonna 2012 eniten kerrostaloasunnoissa asuvia asuntokuntia, lähes kappaletta. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista rovaniemeläisistä lapsiasuntokunnista on kasvanut tarkastelujaksolla vuodesta 2008 alkaen hyvin lievästi. Vuonna 2011 arvo laski ensimmäisen kerran. Arvot ovat samalla tasolla koko maan kanssa. Kuva 34: Asuntokuntien määrä talotyypeittäin (Tilastokeskus) Asuntokuntien määrä talotyypeittäin Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kerrostaloissa asui vuonna 2012 lähes 5000 asuntokuntaa enemmän kuin vuonna

34 Talotyypeittäin tarkasteltuna yhden hengen talouksille tyypillisin asumismuoto vuonna 2012 oli kerrostalo, 64,6 % talouksista. Vastaavasti erillinen pientaloasunto oli yleisin asumismuoto asuntokunnille, joissa asui kaksi tai useampi henkilö. Kuva 35: Asuntojen jakautuminen asuntokunnan koon mukaan 2012 (Tilastokeskus) Asuntojen jakautuminen asuntokunnan koon mukaan henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 + henkilöä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Asuntokunnan vanhimman henkilön iän mukaan tarkasteltuna erityisesti alle 24-vuotiaiden asuntokunnat asuvat kerrostaloissa. Myös vanhimman henkilön ollessa vuotta kerrostaloasunnoissa asuminen on vielä yleistä. Asuntokunnan vanhimman henkilön ollessa vuotias pientaloasunnoissa asuminen on yleistä. Vanhimman henkilön ollessa yli 75-vuotias, yleisin asumismuoto on kerrostalo. Kuva 36: Asuntokunnat talotyypeittäin asuntokunnan vanhimman iän mukaan 2012 (Tilastokeskus) Asuntokunnat talotyypeittäin asuntokunnan vanhimman henkilön iän mukaan Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 32

35 Asuntojen hallintaperusteet Rovaniemellä oli asuntoja yhteensä kappaletta. Näistä vuokra-asuntoja (vapaarahoitteiset) oli kpl, arava- ja korkotukiasuntoja oli kpl:ta, omistusasuntoja (omistaa talon / osakkeet) kpl, asumisoikeusasuntoja 386 ja muita kpl. Aravavuokra-asunnoista oli tyhjien osuus 10,2 prosenttia Nämä asunnot ovat paikkakunnalla toimivien yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden (Kunta-asunnot OY, Domus Arctica- säätiö, VVO- yhtymä Oyj, Sato Oyj jne.) omistuksessa. Vuonna 2011 Rovaniemellä oli asuntokuntaa. Asuntokunnista 34,9 % asui vuokralla. Omistusasunnoissa asui 61,2 % asuntokunnista. Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi n asuntokunnalla, ja vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien 144 asuntokunnalla vuosien aikana. Vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista korkotuetuissa ja aravavuokra-asunnoissa asui 41,6 % ja muissa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asui 58,4 % asuntokunnista. Taulukko 4: Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan (Tilastokeskus) Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan Omistusasunto 58,6 % 59,8 % 59,8 % 60,2 % 60,5 % 60,7 % 61,2 % Vuokra-asunto 37,0 % 36,5 % 36,4 % 35,9 % 35,6 % 35,4 % 34,9 % Asumisoikeusasunto 1,0 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 1,0 % 1,2 % Muu tai tuntematon hallintaperuste 3,4 % 2,7 % 2,9 % 3,0 % 3,0 % 2,9 % 2,7 % Rakennuskannan ikä ja asuntovarauma Rakennusten suunniteltu käyttöikä on keskimäärin vuotta rakennustyypistä riippuen. Asunto poistumalla tarkoitetaan, että asuntoja puretaan, käyttötarkoitusta muutetaan ja asunnot poistuvat asumiskäytöstä esimerkiksi asunnon sijainnin tai ränsistymisen kautta. Asuntokannan vanhentuminen lisää asuntojen poistumaa. Kokonaisuudessaan Suomen asuntokanta on nuorta. Rovaniemellä on suhteellisesti eniten 1980-luvulla rakennettuja asuinrakennuksia. Arvioiden mukaan kuitenkin vuonna 2050 yli puolet rakennuskannasta on rakennettu vuoden 2012 jälkeen (Ympäristöministeriön raportteja 4 / 2012). Arvion mukaan vuonna 2050 yli puolet rakennuskannasta on rakennettu vuoden 2012 jälkeen 33

36 Asuntoa rakennusta Kuva 37: Rovaniemen asuinrakennukset talotyypin ja rakennusvuoden mukaan (Tilastokeskus) Rovaniemen asuinrakennukset talotyypin ja rakennusvuoden mukaan Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Tunte maton Asuntovaraumalla tarkoitetaan ei-vakituisesti asuttujen asuntojen osuutta koko asuntokannasta. Asuntovarauma voi olla joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista varaumaa. Lyhyt aikaista varaumaa syntyy muun muassa muuton tai asunnon myynnin seurauksena. Pitkäaikaista asuntovaraumaa ovat asunnot, jotka ovat pitkään tyhjillään ja ovat vaarassa jäädä käyttämättä kokonaan vakituiseen asumiseen. Tällöin asunnot ovat lähellä joutua asuntopoistumaksi. Rovaniemellä oli ei-vakituisesti asuttuja asuntoja noin 12 % asuntokannassa. Rovaniemellä eivakituisesti asuttuja asuntoja on erityisesti asuinkerrostaloissa, joista 16 % oli ei-vakituisesti asuttuja. Erityisesti 1970-luvulla rakennetuissa kerrostaloasunnoissa on tyhjillään asuntoja. Kuva 38: Ei-vakituisesti asutut asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan (Tilastokeskus) Rovaniemellä ei-vakituisesti asuttuja asuntoja on noin 12 % asuntokannasta. Ei-vakituisesti asutut asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan Muu rakennus Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo Tunte maton 34

37 4. Tuleva yhdyskuntarakenne 4.1. Yhdyskuntarakentamisen tarve Rovaniemen tuleva yhdyskuntarakenne pohjautuu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Kartassa on nähtävillä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaiset asumiseen varatut kaava-alueet. Kuva 39: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman kaavat pääkäyttötarkoituksen mukaan (Rovaniemen kaupunki) Teollisuus- ja liiketonttien tarve Elinkeinoelämän kehittyminen edellyttää riittävää työpaikkarakentamisen tonttivarantoa. Kaupungin tavoitteena on jakaa vuosittain viisi liiketonttia ja 36 teollisuustonttia elinkeinoelämän tarpeisiin. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta löytyvät tarkemmat tiedot vuosittain jaettavista ja kaavoitettavista elinkeinoelämän toiminnalle varatuista tonteista. 35

38 Asuntotuotanto Vuoteen 2016 mennessä asuntokuntien keskikoon pienentymisen ja väestönlisäyksestä johtuvan kasvun myötä uusia asuntoja tarvitaan vuosittain lisää arviolta 400 kappaletta. Vuoteen 2016 saakka asuntotuotanto on riittävä MAATO:n mukaan. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestönlisäyksestä johtuva asuntotuotantotarve on vuosien aikana yhteensä noin asuntoa. Laskelmassa on otettu huomioon asuntokuntien keskikoon pienentyminen 2,1->1,7 henkilöä/asunto vuosien välillä. Laskelma perustuu menneeseen kehitykseen. Laskelmassa ei oteta huomioon nykyisen väestön asumisessa tapahtuvia muutoksia. Kuva 40: Väestölisäyksestä johtuva asuntotuotanto tarpeen lisäys vuosittain (Tilastokeskus, Rovaniemen kaupunki) Väestönlisäyksestä johtuva asuntotuotantotarve vuosittain Asuntoa Uutta asuntoa / vuosi Väestönlisäyksestä johtuva asuntotuotantotarve on noin asuntoa vuosien aikana. Asuntokuntien keskikoko pienenee myös olemassa olevissa asuntokunnissa. Asuntokuntia on vuonna 2013 yhteensä noin kappaletta, kun väestönlisäyksestä ja asuntokuntien keskikoon pienentymisestä johtuen niitä on vuonna 2025 arviolta jo kappaletta. Taulukko 5: Ennuste asuntokuntien, väestön ja asuntokunnan keskikoon muutokset (arvio) Asuntokuntia Väestömäärä Asuntokunnan 2,08 2,097 2,076 2,055 2,034 2,013 1,992 1,971 1,949 1,928 keskikoko Asuntokuntia Väestömäärä Asuntokunnan 1,907 1,886 1,865 1,844 1,823 1,802 1,781 1,760 1,739 keskikoko 36

39 4.2. Väestön sijoittuminen alueittain Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) 1km *1 km ruuduittain tarkasteltuna vuosien välissä on autioitunut ruutuja erityisesti Meltauksesta (Kartta). Näissä ruuduissa on ollut asutusta vuonna 2005, mutta ei enää Kuntatasolla tarkasteltuna erityisesti keskustan suuralueen ulkopuolella sijaitsee ruutuja, jotka ovat autioituneet. Vastaavasti mustissa ruuduissa on alle viisi henkilöä, ja nuorin henkilö on yli 65 vuotta. Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä nämä ruudut ovat vaarasta autioitua. Vihreissä ruuduissa asuu alle viisi henkilöä ja nuorin on yli 50 vuotta. Kuva 41: Rovaniemen autioituneet ruudut ja ruudut, joissa alle 5 asukasta ja ikä (Rovaniemen kaupunki) Autioitumista tapahtuu eteenkin harvaanasutulla maaseudulla, keskustan läheisten tilastoalueiden ulkopuolella. Rovaniemen kaupungin väestöarvio tilastoalueittain pohjautuu nykyiseen asuntokantaan ja sen muutokseen, sekä erillisen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MAATO) mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Tarkemmat tiedot löytyvät MAATO:sta. Laskelmissa on otettu huomioon myös osayleiskaavoilla ja yleiskaavoilla tuotettavien rakennuspaikkojen tuottama asuntotuotanto ja niiden väestöarvio. Näiden seurauksena keskustan läheiset tilastoalueet kuten Sinettä, Rautiosaari ja Hirvas kasvattavat hieman väestömääräänsä nykyisestä. Sen sijaan useat muuttotappiosta kärsivät tilastoalueet eivät yleiskaavasta huolimatta pysty pitemmällä aikavälillä kasvattamaan väestömääräänsä. Väestökasvua on mahdollisesti pian yleiskaavojen valmistumisen jälkeen, jonka jälkeen ra- 37

40 kentaminen on muutaman vuoden vilkkaampaa. Tämän jälkeen rakentaminen hidastuu ja väestökasvua ei juuri tapahdu. Nykyisten asuntojen väestöarvion muutos perustuu asumisväljyyden kasvuun. Oletuksena on, että tulevina vuosina asumisväljyys kasvaa vuosittain + 0,2 k-m²/ henkilö. Viime vuosina asumisväljyys on kasvanut 0,38 k-m² / henkilö, mutta laskelman oletuksena on, että asumisväljyyden kasvu hidastuu vuoteen 2030 mennessä. Kuva 40: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman yleiskaavat (Rovaniemen kaupunki) Yleiskaavat: Ylikylä-Nivankylän oyk (1) Rautiosaaren oyk (2) Norvajärven oyk (3) Ounasvaaran oyk (4) Valionrannan oyk (5) Paavalniemen oyk (6) Virkistysalueiden oyk (7) Niskanperän oyk (8) Vitikanpään oyk (9) Oikaraisen oyk (10) Kivitaipaleen oyk (11) Meltauksen yk (12) Vanttauskosken oyk (13) Yliopistonkatu 23, yk:n muutos (14) Tilastoalueittain tarkasteltuna vuoteen 2016 asti maankäytön toteutumisesta aiheutuva väestökasvu vastaa hyvin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Pientaloalueista erityisesti Ylikylä ja Pöykkölä kasvattavat väestömäärää nykyisestä. Suurin osa uusista pientaloista sijaitsee 8 km säteellä keskustasta. Valtakunnallisesti 60 % uusiin asuntoihin muuttaneista asuntokunnista (asuntokunnan vanhimman iän mukaan) on vuotiaita. Kehityksen suunta on kuitenkin, että vuotiaiden määrä uusiin asuntoihin muuttaneista on laskussa. Vastaavasti vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden osuus uusiin asuntoihin muuttaneista on kasvussa. (Asuntotuotanto 2030). Kuva 41: Uusiin asuntoihin muuttaneet ikäluokittain vuosina 2005 ja 2010 koko Suomessa. (asuntotuotanto 2030) 38

41 Alla olevan väestöarviotaulukon luvut on laskettu huomioiden: - asumisväljyyden kasvu 0,2 k-m²/ henkilöä vuodessa nykyisessä asuntokannassa (asumisväljyyslaskelma sisältää sekä asuttujen ja tyhjien asuntojen kerrosalan suhteessa alueiden väestömäärään) - uusien asuntojen väestömäärä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaisilla yleiskaava ja asemakaava-alueilla. Laskelma ei huomioi hedelmällisyys- ja kuolleisuuskertoimia eikä alueellisia vetovoimatekijöitä, kuten väestön keskittymistä. Taulukko 4: Väestöarvio tilastoalueittain maankäytön toteutumisen ja asumisväljyyden muutoksen seurauksena tilastoalueittain. Taulukko sisältää maankäytön toteutumisen niiltä osin kuin se on mahdollista ennakoida MAATON mukaan. (Tilastokeskus, Rovaniemen kaupunki) Tilastoalueet Rovaniemi Keskustatoimintojen tilastoalue * Rantaviirin tilastoalue Ratantaus tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue Tuntematon Alueittainen ennuste, yhteensä Tilastokeskuksen ennuste * Keskustan väestöarvio vuodelle 2016 ei sisällä Lapinaukean korttelia 3256, Kiela korttelin 34 tonttien 11 ja 12 ja eikä Erottajan alueen väestöä, koska näiden alueiden rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2016, ja asuminen alueella voi toteutua valtuustokaudella Erotus / Lisäys

42 Liitteet Väestö Muutos Muutos Rovaniemi Väestö, suuralueet Rovaniemen keskus Muutos Sodankyläntien suuralue Muutos Ounasjoen suuralue Muutos Alakemijoen suuralue Muutos

43 Ranuantien suuralue Muutos Yläkemijoen suuralue Muutos Väestö, tilastoalueet Muutos Muutos Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantaus tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue Tuntematon

44 Väestö, pienalueet Muutos Muutos Kaupunkikeskus Eteläkeskus Kirkkolampi Veitikanharju Teollisuuskylä Marttiini Niemelänkangas Niemelä Koivikkotie Ahkiomaa Viirinkangas Yliopisto Korvanniemi Arktikum Kivalonpuisto Pirttitie Tervasrinne Sahanperä Asemarinne Uimahalli Piisivalkea Paloasema Karhunkaatajantie Rovala Ruokolampi Santamäki Kuokosaukea Jokkakallio Tapiola Pulkkatie Miehentie Aseveliaukea Lanssitie Ounaskosken uimaranta Pullinpuoli Hiihtostadion Ounasvaara Lähteentie Kiiruna Katajaranta Vaaranlaita Suopunki Taimela Metsämuseo Vonkamies Pokasaha Salmijärvi Näretie

45 Oppilaitos Ahokangas Leppätie Latvatie Karsikkotie Lapinrinne Santarinne Rinteenkenttä Louhikkotie Varikko Puolapolku Vaaranlampi Hirvipolku Mustikkapolku Vaaranlaki Mäntyvaara Ahokorkalo Sudentie Karinrakka Länsikangas Vuomatie Jääkeläinen Vuopaja Keskussairaala Ounasmetsä Kolpeneenharju Kolpene Koskenkylä Norvajärvi Napapiiri Someroharju Syväsevaara Aapatie Tikanperä Nivavaara Koulurinne Häkinvaara Saarenkylä Ylipää Vaarala Vitikanpää Pohjoiskeskus* Nivankylä Ylikylä Vennivaara Kylväjäntie Alakorkalo Kauko Niesi Tiainen Ylinampa Alanampa Perunkajärvi Misi

46 Vikajärvi Vika Olkkajärvi Lohiniva Porokari Jääskö Perttaus Tolonen Meltaus Marrasjärvi Patokoski Marraskoski Tapionkylä Sinettä Mäntyjärvi Sonka Lehtojärvi Hirvas Rautiosaari Pisa Muurola Leipee Petäjäskoski Jaatila Taipale Välijoki Narkaus Siikakämä Pajulampi Pirttikoski Autti Juotasniemi Pekkala Vanttauskoski Vanttausjärvi Viirinkylä Tennilä Oikarainen Tuntematon

47 Aluelautakuntamallin kylät ja niiden väestö. Lähde: Tilastokeskus Sodankyläntien suunta Alakemijoki Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäskoski Vikajärvi Jaatila Vika Yhteensä Olkkajärvi Yhteensä Ranuantien suunta Taipale Yläounasjoki Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen Yhteensä Meltaus Marrasjärvi Yläkemijoki Patokoski Pajulampi Yhteensä Pirttikoski Autti Alaounasjoki Juotasniemi Marraskoski Pekkala Tapionkylä Vanttauskoski Sinettä Vanttausjärvi Mäntyjärvi Viirinkylä Sonka Tennilä Lehtojärvi Yhteensä Yhteensä Palvelukyläalueiden väestö yhteensä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 45

48 Kartat Rovaniemen kaupunki 46

49 Kaavoitustilannekartta

50 Rovaniemen päiväkodit ja koulut 48

51 Keskustan alueen päiväkodit ja koulut 49

52 Rovaniemen suuralueet 50

53 Rovaniemen aluelautakunnat 51

54 Rovaniemen tilastoalueet 52

55 Rovaniemen keskusta-alueen tilastoalueet 53

56 Kaupunginosat 54

57 Rovaniemen pienalueet 55

58 Rovaniemen keskusta-alueen pienalueet 56