Psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirja

Psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta, perehdyttämispäivä 3.5.2013 Niina Helminen Sosiaalipalveluiden johtaja www.mikkelinseutusote.fi

Sosiaalipalvelut sosiaalipalveluiden johtaja Perhepalvelut Aikuisten palvelut Vammaisten palvelut Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Perheoikeudelliset palvelut Toimeentulotuki Kehitysvammapalvelut Varhaisen tuen palvelut Maahanmuuttajatyö Talous- ja velkaneuvonta

Keskitetyt palvelut : talous- ja velkaneuvonta, vammais- ja kehitysvammapalvelut (ei Puumala), maahanmuuttajatyö, sosiaalipäivystys Jalkaudutaan lähipalveluiksi; kotikäynnit ja tapaamiset lähipalvelupisteissä ja kunnantaloilla Asiakkaalle osa palveluista lain mukaan maksutonta, osasta asiakasmaksulain mukainen maksu, osassa määritelty seudullinen maksuperuste

Psykososiaalisia palveluita ohjaava sosiaalihuoltolaki (palvelutakuu) laki toimeentulotuesta päihdehuoltolaki lainsäädäntö laki kehitysvammaisen erityishuollosta vammaispalvelulaki laki kuntouttavasta työtoiminta laki yksityisistä sosiaalipalveluista terveydenhuoltolaki laki yksityishenkilön velkajärjestelystä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista

Asiakasprosessin vaiheet

1. Psykososiaaliset palvelut sosiaalityö ja sosiaaliohjaus päihdepalvelut mielenterveyspalvelut toimeentulotuki kuntouttava työtoiminta sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta välitystiliasiakkuus

Sosiaalityö ja ohjaus asiakkaan palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan kanssa esim. asiakkaan sosiaalista elämäntilannetta, kuntoutuksen tarvetta ja/tai työllistymisen esteitä kartoittamalla asiakkaan motivointi, ohjaus ja tuki työllisyyttä kohti, esim. työharjoittelun, työelämävalmennuksen, kuntouttavan työtoiminnan ja koulutuksen kautta aktivointisuunnitelmien laadinta yhteistyössä asiakkaan, työvoimaneuvojan ja tarvittaessa työvoimahallinnon tai sosiaalikeskuksen ohjaajan kanssa sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalipalveluihin liittyvä ohjaus ja neuvonta asiakkaan yksilölliseen kokonaistilanteeseen perustuvat päätökset harkinnanvaraisesta täydentävästä ja ennaltaehkäisevästä toimeentulotuesta (katso tarkemmin kohta 4.1.3) laitoskuntoutuksen ja asumispalvelujen järjestäminen päihdekuntoutujille asumispalvelun järjestäminen mielenterveyskuntoutujille verkostotyöskentely asiakkaan tarvitseman tuen ja palvelujen järjestymiseksi

Asiakas voi ottaa itse suoraan yhteyttä sosiaalityöntekijään puhelimitse tai kirjallisesti. Ohjaus sosiaalityöntekijän palveluihin voi tulla myös muiden sosiaalikeskuksen työntekijöiden tai yhteistyökumppaneiden toimesta. Sosiaaliohjaajalle asiakkaat ohjautuvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijän kautta. Sosiaaliohjaus perustuu suunnitelmaan ja on pääasiallisesti asiakkaan tukemista ja ohjaamista arjen hallinnan, sosiaalisen toimintakyvyn, työelämään kuntoutumisen vahvistamiseksi.

Päihdepalvelut 1. Avohoito A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikka tarjoa erilaisia avohoidon palveluja päihde- ja riippuvuusongelmaisille ja heidän läheisilleen. Päihdeongelmalla tarkoitetaan alkoholi-, huume- tai lääkeongelmaa. Lisäksi hoitoa annetaan peliriippuvuuteen. Päihteiden ongelmakäyttäjät tarvitsevat tukea arjessa selviytymiseen ja tätä tukea tarjoaa osaltaan aikuissosiaalityö. Aikuissosiaalityössä asiakas pyritään kohtaamaan kokonaisvaltaisesti, kartoitetaan mm. asiakkaan voimavarat, sosiaaliset verkostot, terveydentilaan liittyvät seikat, taloudellinen tilanne ja tuen tarve. Muutokseen pyrkivä työskentely aikuissosiaalityössä on mm. motivointityötä, asiakkaiden ohjaamista päihdepalvelujen piiriin.

Päihdepalvelut 2. Katkaisuhoito Katkaisuhoito laitoksessa on tarkoitettu päihteidenkäyttäjille, jotka päihdeongelman ja vieroitusoireiden vakavuuden takia tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, eikä avohoidon keinojen katsota olevan riittäviä tai mahdollisia. Hoitoon voi hakeutua A-klinikan, terveyskeskuksen tai sairaalan päivystyksen lähetteellä. Hoidon tavoitteena on vieroitusoireiden hoito, päihdekierteen katkaisu sekä edellytysten luominen kuntoutumiselle.

Päihdepalvelut 3. Laitoskuntoutus vaikean päihderiippuvuuden hoidossa voi olla tarve laitoskuntoutusjaksolle Laitoskuntoutusjaksolle hakeudutaan aikuissosiaalityön kautta. Laitoskuntoutusjaksolle hakeutuvan tulee tehdä kirjallinen hakemus ja liittää siihen asiantuntijalausunto A-klinikalta ja/tai katkaisuhoitoa antavalta taholta. Lain mukaan palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Laitoskuntoutusjakso voidaan katsoa tarpeelliseksi, mikäli hakijalla on pitkään jatkunutta päihteiden ongelmakäyttöä, halu kuntoutua ja avohoitokontakti on olemassa, mutta avohuollon tuki todetaan riittämättömäksi.

Päihdepalvelut 3. Opioidiriippuvaisten korvaushoito korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisten hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita ja jossa tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys, tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen. Korvaushoito on tarkoitettu sellaiselle opioidiriippuvaiselle henkilölle, joka ei ole vieroittunut opioideista. Asetuksen mukaan hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksessa, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Hoito perustuu hoitosuunnitelmaan, jossa lääkehoidon lisäksi määritellään muu lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito, kuntoutus ja seuranta. Korvaushoitoon pääsy kuuluu hoitotakuun piiriin.

Päihdepalvelut 4. Asumispalvelut Asumispalvelua (Sosiaalihuoltolaki 23 ) järjestetään päihteiden ongelmakäyttäjille, joilla terveydentilan, puutteellisten elämäntaitojen ja asunnottomuuden vuoksi, on merkittäviä haasteita selviytyä vuokrasuhteisessa asumisessa. Asumispalvelua voidaan järjestää myös tukiasumisen muodossa päihdekuntoutujille, joilla tukiasumiseen siirtyminen on osa pidempiaikaista kuntoutussuunnitelmaa, joka laaditaan asiakkaalle jo kuntoutusjakson aikana. Hakemisvaiheessa asiakkaalle tehdään palvelutarpeenarviointi, jossa kartoitetaan asiakkaan nykytilanne, päihde- ja asumishistoria ja hoidon ja tuen tarve.

Mielenterveyspalvelut 1. Kuntouttava päivätoiminta Tukee päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista ja arjessa selviämistä järjestäen erimuotoista päivätoimintaa, ryhmiä ja palveluohjausta. Tavoitteina päivätoiminnassa on asiakkaiden elämänlaadun parantaminen, sosiaalisen tuen ja vertaisuuden lisääminen, virikkeiden antaminen, päivärytmin ylläpitäminen ja arjen erilaisten pulmien ratkominen yhdessä toisten asiakkaiden ja ohjaajien kanssa. Jokaisella ihmisellä on tarve kuulua johonkin ryhmään, olla jonkun joukon jäsen. Yhteisöllisyyden myötä elämään löytyy merkityksellisyyden tunne, joka tuo elämään sisältöä ja elämänhalua. Asiakkailla on mahdollisuus yhteisöllisyyden ja osallisuuden myötä vaikuttaa talon toimintaan, jolloin se muodostuu heidän tarpeitaan vastaavaksi mielekkääksi tekemiseksi joka tukee kuntoutusta.

Mielenterveyspalvelut 2. Asumispalvelut Asumispalvelut kuuluvat sosiaalipalveluihin, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava sosiaalihuoltolain 17 perusteella. Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä, ja näitä palveluja annetaan henkilölle joka tarvitsee apua tai tukea asumisensa järjestämiseen erityisestä syystä (sosiaalihuoltolain 22 ja 23 ). Asumispalvelut luokitellaan kolmeen ryhmään riippuen asiakkaan tuen tarpeesta. Asumispalvelumuodot ovat tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen ja tuettu asuminen. Palvelumuotoa valittaessa määräävin kriteeri on juuri avun, tuen, hoivan ja tarvittaessa valvonnan tarve. Kotikuntoutus ja kotiin vietävät palvelut kehittämisen painopisteenä.

Toimeentulotuki viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä oikeutettu henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen ihmisen huolenpidolla tai muulla tavalla selvitetään hakijan tai hänen perheensä mahdollisuudet saada toimeentulonsa muista tulonlähteistä, ensisijaisesti työ- ja yrittäjätuloista Ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia toimeentulotukeen nähden ovat muiden muassa eläkkeet, työttömyysturva, sairauspäiväraha, lapsilisä, asumistuki ja opintoetuudet perustoimeentulotuki täydentävä toimeentulotuki ennaltaehkäisevä toimeentulotuki

Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille, jotka eivät ole työllistyneet oma aloitteisesti ja/tai työ- ja elinkeinohallinnon keinoin. Asiakkaita ovat työttömyyden perusteella pääasiallisen tulona toimeentulotukea tai työttömyysturvaa saavat työttömät työnhakijat. Oikein mitoitettuna ja järjestettynä kuntouttava työtoiminta tukee, palauttaa ja/tai lisää asiakkaan toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä. Työtoiminta tukee asiakkaan elämänhallintaa ja parhaimmillaan voi luoda väylän työelämään. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on estää pitkään jatkuvan työttömyyden kielteiset vaikutukset asiakkaan elämänhallinnassa ja toimintakyvyssä. Aktivointisuunnitelman laativat yhteistyössä asiakas, kunnan sosiaaliviranomainen ja työ- ja elinkeinotoimiston työntekijä. Asiakas kutsutaan ajanvaraukselle tekemään aktivointisuunnitelma.

Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain 27 e :n mukaista työtoimintaa järjestetään henkilöille, joiden toimintakyky on vammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi alentunut niin, että heillä ei ole edellytyksiä osallistua tavanomaiseen työhön. ylläpitää/edistää asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä asumista sekä arjessa selviytymistä Asiakkaan pääasiallisena toimeentulona on kuntoutustuki/-raha tai työkyvyttömyyden tai vammaisuuden perusteella myönnetty eläke. Työtoiminta järjestetään aina asiakkaan toiveen, yksilöllisten tarpeiden ja kykyjen mukaan. Asiakas ei ole työsuhteessa työtoiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan. Työtoimintaan osallistuva saa osallistumispäiviltä työtoimintarahaa. Työtoimintarahan suuruus riippuu työtoiminta-ajasta ja tehtävästä. Työtoimintaraha voi olla maksimissaan lain määrittämän verottoman ylläpitokorvauksen suuruinen. Kunta voi järjestää toimintaa itse ja/tai hankkia palvelun ostopalveluna muilta palveluntuottajilta. Työtoimintaa voidaan järjestää yrityksissä, kunnalla ja yhteisöillä.

Välitystiliasiakkuus asiakkaan vapaaehtoista sitoutumista palveluun, jossa kunnan sosiaalitoimi perii asiakkaan tulot sosiaalilautakunnan pankkitilille ja maksaa sosiaalityöntekijän kanssa tehtävän määräaikaisen suunnitelman mukaisesti asiakkaan menoja Välitystiliasiakkaaksi pääsemiseksi ei riitä oma, läheisen tai viranomaisen toive, vaan hakijalla täytyy olla vaikeita elämänhallinnan ongelmia, pääsääntöisesti päihde- tai mielenterveysongelmia, joiden seurauksena kykyä hoitaa raha-asioita itsenäisesti normaaleja pankkipalveluja käyttäen ei ole ja velkaa, josta ei pysty suoriutumaan, on alkanut kertyä, esim. vuokrarästi. Henkilö on usein hakenut toimeentulotukea toistuvasti, vaikka tulojen olisi tullut välttämättömiin menoihin riittää eli oikeutta perustoimeentulotukeen ei ole muodostunut. ei ole pääsääntöisesti tarkoitettu pysyväksi menettelyksi vaan nimenomaan väliaikaiseksi toiminnaksi. Asiakasta ohjataan aktiivisesti omatoimisuuteen taloutensa hoidossa.

2. Maahanmuuttajatyö Mikkelillä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus 20 30 kiintiöpakolaisen vuosittaisesta vastaanotosta Lisäksi Hirvensalmen ja Mäntyharjun kunnat ovat tehneet pakolaisten vastaanottopäätökset. Maahanmuuttotoimiston asiakkaita ovat Mikkelin palvelutuotantoyksikön alueen kiintiöpakolaiset (pääsääntöisesti neljän vuoden ajan maahantulosta), kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat (neljän vuoden ajan ensimmäisestä kuntapaikasta), paluumuuttajat (valtion korvausten ajan, ½-5 vuotta) sekä muut maahanmuuttajat palvelutarpeen mukaan. Maahanmuuttotoimiston tehtäviä ovat: vastaanoton valmistelu, vastaanotto ja ensihuolto (kiintiöpakolaiset) kotouttamiseen liittyvät tehtävät, alkuhaastattelut, tehostettu perhetyö, palveluohjaus suomen kielen alkeiden opetus sosiaaliturva tulkkipalvelut (kiintiöpakolaiset, paluumuuttajat) konsultaatio maahanmuuttoasioissa

3. Talous- ja velkaneuvonta Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala (yli 100 000 asukasta) Asiakaspalvelu keskitetysti Mikkelissä. Pieksämäellä on päivystysluonteinen vastaanotto yhtenä päivänä kuukaudessa. antaa yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta, selvittää talouteen liittyen ongelmien ratkaisumahdollisuudet, avustaa velallista velkajärjestelyyn liittyvän asian hoitamisessa, erityisesti velkajärjestelyhakemuksen ja muiden yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain edellyttämien selvitysten ja asiakirjojen laatimisessa. Velkojen järjestelyvaihtoehdot: - Yksityishenkilön velkajärjestely - Vapaaehtoiset sopimukset velkojien kanssa - Takuu-Säätiön takaus - Sosiaalinen luotto, käytössä ensi vaiheessa vain Mikkelillä ja Hirvensalmella - Yhteistyö Kirkon Diakoniatyön kanssa Kustannukset katetaan pääasiassa valtionosuudella. Neuvonta on asiakkaalle maksutonta ja asiointi tapahtuu aikavarauksella. Suositus on, että jonotusaika saisi olla enintään 2 kuukautta.

4. Vammaisten palvelut Vammaisten kuntalaisten toimintakyvyn tukeminen Järjestetty vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain edellyttämät kohtuulliset palvelut erityisesti vaikeavammaisille

Vammaispalvelut ja kehitysvammapalvelut

Vammaispalvelujen subjektiiviset oikeudet Vammaispalvelulaissa ja kehitysvammaisten erityishuoltolaissa määritelty subjektiiviset oikeudet Asunnonmuutostyöt Kuljetuspalvelut Palveluasuminen Kehitysvammaisten laitoshoito Päivätoiminta KV Työtoiminta KV Henkilökohtainen apu Saattaja palvelu Muutama määrärahasidonnainen etuus

Vaikeavammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta erityisiä ja pitkäaikaisia vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Kehitysvammaisuus on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Vammaispalvelulain mukaisten palveluiden ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen tarvittavine liitteineen, jollei asian selvittäminen erityisistä syistä vaadi pitempää käsittelyaikaa

Palvelutarpeen selvittämisen työvaiheessa selvitetään asiakkaan elämäntilannetta ja syitä, jotka luovat palvelun tarpeen. Sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n mukaan on aina laadittava palvelusuunnitelma, ellei kyse ole tilapäisestä neuvonnasta tai ohjauksesta tai suunnitelman laatiminen muutoin ole tarpeetonta. Palvelusuunnitelman avulla pyritään saamaan selkeä kokonaiskäsitys asiakkaan ja hänen perheensä elämäntilanteesta, tarpeista ja mielipiteistä sekä asiakkaan tarvitsemista palveluista. Asiakkaan edun on aina oltava ensisijainen tehtäessä päätöksiä, toimenpiteitä tai kirjattaessa asiakaskertomusta.

Kiitos! Kysymyksiä.