KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut Kaikki muut kaupungin menot milj. euroa 40 SOTE -MENOJEN KEHITYS 2010-2014 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 2014 Erikoissairaanhoito, KYS Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän oma toiminta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä aloitti toimintansa vuonna 2010. Kaupungin maksuosuus kuntayhtymän kustannuksista oli vuonna 2014 yhteensä 33,6 milj. euroa, joka jakaantui seuraavasti: Erikoissairaanhoito 10,4 milj. euroa, josta KYS:n osuus 8,3 milj. euroa. Hoiva ja hoito 10,5 milj. euroa, vammaispalvelut 3,4 milj. euroa, vastaanottopalvelut 3,2 milj. euroa, aikuispsykososiaaliset palvelut 1,8 milj. euroa, perhepalvelut 1,9 milj. euroa, aikuissosiaalityö 1,1 milj. euroa, suun terveydenhuolto 0,5 milj. euroa, ympäristötoimi 0,4 milj. euroa. Sote menojen kasvupaine on kova tulevina vuosina. Siihen vaikuttavat mm. väestön ikääntyminen ja KYS:n suuret investoinnit.
TOIMINTATUOTTOJEN (62,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Toimintatulot 12 % Rahoitustulot 1 % Valtionosuudet 48 % Verotulot 39 % Valtionosuudet: Verotulot: Toimintatulot: Käyttötalouden valtionosuudet Verotuloista kunnallisveron osuus on 87 %, kiinteistöveron osuus 7 % ja yhteisöveron osuus 6 % Kaupungin omasta palvelutuotannosta ym. saadut tulot Noin puolet kaikista kaupungin tuloista ovat valtionosuuksia. Tästä johtuen menossa olevat merkittävät valtionosuuden leikkaukset vaikuttavat Kiuruveden kaupungin talouteen keskimääräistä enemmän. Toinen suuri tuloerä on verotulot, joiden määrään vaikuttaa eniten yleinen taloudellinen tila ja vireys. Molempiin isoihin tuloeriin valtionosuuksiin ja verotuloihin (=verorahoitus) vaikuttavat väestön määrä ja väestön ikärakenne. TOIMINTAKATTEEN JA VERORAHOITUKSEN KEHITYS 2009-2014 milj. euroa 56 54 52 50 48 46 44 42 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintakate Verorahoitus Toimintakate on tulojen ja menojen erotus eli nettomenot. Se ilmoittaa kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Verorahoitus muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista.
TOIMINTAKULUJEN (26,4 milj. euroa) PALVELU- KESKUKSITTAIN ILMAN SOTEA 2014 Tekninen palvelukeskus - hallinto - rakennusvalvonta - tiet ja alueet - kiinteistöt - vesi- ja viemärilaitos Yleispalvelukeskus - yleispalvelukeskus - ruokahuolto - elinkeinojen kehittäminen - maaseutuhallinto - työllisyyden hoitaminen Opetus- ja sivistyspalvelukeskus - varhaiskasvatus - peruskoulutus - lukiokoulutus - sivistyspalvelut -vapaa-aikapalvelut Vuonna 2014 kaupungin oman toiminnan menoista suurin osa käytettiin opetus- ja sivistyspalvelujen järjestämiseen, 13,3 milj. euroa. Yleispalvelukeskuksen osuus oli 7,3 milj. euroa ja teknisen palvelukeskuksen osuus oli 5,8 milj. euroa.
Investoinnit ja niiden rahoittaminen: NETTOINVESTOINTIEN (5,4 milj. euroa) RAHOITUS 2014 Tulorahoitus 44 % Laina 56 % Vuoden 2014 investointimenot olivat suuret, niistä noin 3 milj. euroa rahoitettiin lainalla. Tulorahoituksen eli vuosikatteen osuus rahoituksessa oli 2,4 milj. euroa. euroa/asukas LAINAMÄÄRÄN KEHITYS 2009-2014 euroa/asukas 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kaupungin lainamäärä kasvoi 2,3 milj. euroa vuonna 2014. Lainaa otettiin investointimenoihin, jotka olivat 5,4 milj. euroa.
INVESTOINTIMENOJEN JA VUOSIKATTEEN KEHITYS 2009-2014 euroa/asukas 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Investoinnit (netto) Vuosikate Vuosikate on luku, jossa on mukana toimintatuotot, toimintakulut, verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuosikate kertoo, kuinka paljon rahaa on käytettävissä poistoihin/investointeihin. Vuonna 2014 vuosikate kasvoi ja investointimenot pienenivät. Tämä myönteinen kehitys tarkoittaa lainamäärän kasvun hidastumista.
Vuoden 2014 tunnuslukujen vertailua Talouden tunnuslukujen vertailua 2014 (euroa/asukas) Kiuruvesi Iisalmi Sonkajärvi Vieremä P-Savo Koko maa Toimintakate, nettomenot -6 002-5 113-5 738-5 704-5 224-5 013 Valtionosuudet 3 419 1 937 3 298 2 842 2 044 1 498 Verotulot 2 768 3 501 2 939 2 944 3 196 3 870 Vuosikate, käytettävissä 276 409 565 451 375 406 poistoihin/investointeihin Taseessa yli-/alijäämää 221 156 383 25 658 1 729 Investointimenot, netto 627 1 124 164 512 1 134 1 205 Lainamäärä 3 379 1 910 2 265 447 2 641 2 694 Lainamäärä, kuntakonserni 6 227 3 881 4 087 7 100 6 644 * * Tietoa koko maan konsernilainojen määrästä vuodelta 2014 ei ole käytettävissä Taulukossa on vertailtu vuoden 2014 kuntien talouden tunnuslukuja. Kiuruveden toimintakate (nettomenot) - tunnusluku on huomattavasti suurempi kuin vertailukunnissa, Pohjois-Savossa ja koko maassa. Jos Kiuruveden nettomenot olisivat 300 euroa/asukas pienemmät, parantaisi se kaupungin taloutta vuositasolla 2,6 milj. euroa. Vertailukunnista eniten verorahoitusta (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) sai Sonkajärvi 6.237 euroa/asukas ja seuraavaksi eniten sai Kiuruvesi 6.187 euroa/asukas. Iisalmi sai 5.438 euroa/asukas, Vieremä 5.786 euroa/asukas, Pohjois-Savo 5.240 euroa/asukas, koko maa 5.368 euroa/asukas. Lähteet: Kiuruveden kaupungin tilinpäätökset, Tilastokeskus, Kuntaliitto, Pohjois-Savon liitto Ella Rautio-Kuosku kaupunginkamreeri ella.rautio-kuosku@kiuruvesi.fi p. 040-673 4918