PÄIVÄKOTIVERKKOSELVITYS Porvoon kaupunki 9.8.2013

PÄIVÄKOTIVERKKOSELVITYS Porvoon kaupunki 9.8.2013 Sivistyslautakunta 29.8.2013

Porvoon päiväkotiverkkoselvitys Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN LAATIMINEN... 3 1.1 Johdanto... 3 1.2 Työryhmä... 4 1.3 Lähtökohta ja työn kulku... 4 1.4 Käytettyjä käsitteitä ja taustatietoja... 5 2 LÄHTÖTILANNE... 7 2.1. Varhaiskasvatuksen palvelurakenne... 7 2.2 Varhaiskasvatuksen vaatimukset päiväkotitiloille... 7 2.2.1 Pedagogiset perustelut... 8 2.2.2 Toiminnalliset perustelut... 8 2.3 Nykyinen päiväkotiverkko... 9 3 PÄIVÄHOITOPAIKKOJEN TARVE 2013 2018... 14 3.1 Päiväkotiverkon meneillään olevat muutokset... 18 4 PÄIVÄKOTIKIINTEISTÖT... 19 4.1 Rakennuksen nykyinen tekninen kunto, korjausvelka ja perusparannustarve... 20 4.2 Tilan käyttö, hoitopaikat ja rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus... 23 4.3 Käyttökustannukset ja tiloista perittävät sisäiset bruttovuokrat... 27 4.4 Päiväkotitilat käyttäjän näkökulmasta... 31 5 KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 32 5.1 Päiväkotipaikkojen tarve 2018... 32 5.2 Päiväkotiverkon kehittämisen periaatteet... 32 5.3 Toimenpide-ehdotukset päiväkotiverkon kehittämiseksi... 33 5.4 Toimenpiteiden aikataulu 2013-2018... 36 LIITTEET LIITE 1: Porvoon päiväkodit ja koulut LIITE 2: Päiväkotikortit LIITE 3: Päiväkotien tunnuslukuja LIITE 4. Päiväkotien laskennalliset hoitopaikat 8/2013

1 SELVITYKSEN LAATIMINEN 1.1 Johdanto Päiväkotiverkkoselvitys koskee Porvoon päiväkotiverkostoa ja tulevien vuosien päiväkotiinvestointien tarpeita. Selvitystä valmisteltiin varhaiskasvatuspalvelujen, toimitilajohdon ja kaupunkikehityksen yhteistyönä. Selvityksessä käytetyt tiedot on kerätty vuosilta 2012 ja 2013 ja ennusteet ulottuvat vuoteen 2018. Selvityksessä on huomioitu varhaiskasvatuksen vaatimukset päiväkotitiloille ja kuvattu päiväkotiverkon nykytilanne. Kunnallisten päiväkotikiinteistöjen osalta on koottu perustietoja: valmistusvuosi, kiinteistön alkuperäinen käyttötarkoitus, pinta-ala, kuntoluokka, korjausvelka, bruttovuokra ja hoitopaikkojen määrä. Selvityksen liitteenä on jokaisesta päiväkotikiinteistöstä tehdyt päiväkotikortit, joista löytyy yksityiskohtaista tietoa päiväkodeittain. Porvoon päiväkodeissa järjestetään sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä varhaiskasvatuspalveluja. Työryhmä on tarkastellut molempien kieliryhmien palveluverkostoa ja selvityksessä on huomioitu myös kaksikielisten perheiden päivähoitohoitopaikkavalintoja. Päiväkotipaikkojen tarvetta tarkasteltiin käyttämällä hyväksi Päivähoidon tarveselvitystä vuosille 2012-2018, jossa otettiin huomioon alle kouluikäisten lasten määrien ja hoitopaikkojen ennusteet vuoteen 2018 asti. Vuonna 2018 päiväkodeissa hoitopaikkoja tulisi olla noin 2700. Työryhmä on tehnyt yhteenvedon päiväkotikiinteistöjen peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen tarpeista ja laatinut aikataulun tarvittaville toimenpiteille. Päiväkotiverkkoselvityksen valmistelun aikana nousi vahvasti esille päiväkotien sisäilmaongelmat. Työryhmä totesi, että sisäilmaongelmien ilmetessä pyritään välittömiin ratkaisuihin, jolloin päiväkotiverkkoa koskevien toimenpiteiden tärkeysjärjestys voi muuttua. Alueellisesti akuutein tarve päiväkotipaikoista on tällä hetkellä Suomenkylä Kerkkoo suunnassa sekä kaupunkitaajamassa Näsi - Tolkkinen akselilla. Suomenkylän, Näsin, Tolkkisten ja Slätbergetin päiväkodit on suljettu ja niiden tilat on korvattu pääosin tilapäisin järjestelyin. Lisäksi näillä alueilla on ollut suhteessa lapsimäärään vähemmän päiväkotipaikkoja kuin muualla kaupungissa. Lähivuosina ajankohtaiseksi tulee Kevätkummun ja Skaftkärrin alueen päivähoitopaikkojen lisääminen. Kevätkummun alueella päivähoitopaikkojen tarve ennusteiden mukaan kasvaa ja lisäksi Skaftkärrin Toukovuoren ja Kevätlaakson alueiden rakentuminen lisää päiväkotipaikkojen tarvetta alueella. Myös keskustan päiväkoteihin olisi tulijoita enemmän kuin niissä on päivähoitopaikkoja. Selvityksen viidennessä luvussa on esitetty toimenpiteet päiväkotien rakennuskannan kehittämiseksi, minkä perusteella päiväkodit voidaan luokitella välittömiä toimenpiteitä edellyttäviin päiväkoteihin ja uusiin korvaaviin päiväkoteihin. 3

1.2 Työryhmä Kaupunginjohtaja 14/2012 nimesi työryhmän päiväkotiverkkoselvitystä varten. Työryhmälle annettiin tehtäväksi selvittää tulevien vuosien päiväkoti-investointien tarpeita ja tehdä niiden priorisointia. Työryhmän jäseniä ovat: Toimitilajohto: Toimitilajohtaja Börje Boström Rakennuspäällikkö Anu Kuusela 21.5.- 4.6.2012 Vs. suunnittelupäällikkö Markku Partanen 27.8.2012 alkaen Toimistoisännöitsijä Ville Siljamo 7.1.2013 alkaen Kaupunkisuunnittelu Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, puheenjohtaja Päiväkodinjohtaja Sinikka Troberg Päiväkodinjohtaja Anja Huttunen Sivistystoimi Toimistosihteeri Anne Nieminen, sihteeri Suunnittelija Anne-Charlotte Palmu 1.3 Lähtökohta ja työn kulku Päiväkotiverkkotyöryhmä asetti alkuvaiheessa tavoitteeksi, että työryhmän raportti valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Työryhmä päätti jatkaa selvitystyötä vielä kevään 2013 aikana. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tarkistettu syksyllä ja alkuvuodesta 2013. Työryhmä on kokoontunut yhteensä 13 kertaa. Selvityksessä käytetyt tiedot on kerätty pääosin vuonna 2012, joitakin tietoja on vuodelta 2013 ja ennusteet ulottuvat vuoteen 2018. Selvitys sisältää päiväkotiverkon nykytilanteen, kiinteistöjen kuntoa ja kiinteistöihin liittyviä kustannuksia sekä alle kouluikäisten lasten ja päivähoitopaikkojen määrien ennusteet seuraavalle viidelle vuodelle. Selvityksessä on esitetty päiväkotikiinteistöjä koskevia kehitysehdotuksia ja investointipriorisointeja. Selvityksen perusteena käytetään laskennallista päiväkotiryhmäkokoa, joka on 21 lasta/ryhmä. Myös pedagogiset perusteet on huomioitu. Hoitopaikkojen tarvetta tarkasteltiin käyttämällä hyväksi Päivähoidon tarveselvitystä vuosille 2012-2018. 4

1.4 Käytettyjä käsitteitä ja taustatietoja KÄSITTEET PÄIVÄKOTIKORTEISSA Kiinteistönumero Numerosarja ilmaisee kiinteistön sijainnin esim. kiinteistönumero 638-023-0348-0002 tarkoittaa, että kiinteistö sijaitsee kaupungissa 638 (Porvoo), kaupunginosa 023 (Hornhattula), siellä kortteli 0348 ja tontti numero 0002. Bruttoala brm 2 Rakennuksen bruttopinta-ala eli bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta kerrostason sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksesta tai huoneet kylmiä vai lämpimiä. Kerrosala kem 2 Kerrosala rakennusoikeudellisena käsitteenä on rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan yleensä kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti. Rakennusoikeutta laskettaessa kerrosalasta huomioidaan ulkoseinien sisällä oleva pinta-ala ja ulkoseinistä vain se osa, joka on paksuudeltaan enintään 250 mm Huoneistoala hum 2 Huoneistoala on yhtä huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Jos huoneistossa on päällekkäisiä kerroksia, lasketaan huoneistoala eri kerrosten summana. Jos katto on vino, lasketaan pinta-alaan mukaan vain se osa jossa huonekorkeus ylittää 160 cm. Huoneistoalaa lasketaan myös väliseinien pinta-alat, paitsi osastoivien ja kantavien seinien alat, portaikon portaan vaakasuora ala, mutta ei porrasaukon alaa sekä kaikki aputilat: saunan, pesuhuoneen, kodinhoitohuoneen ja säilytystilojen alat. Huoneistoalaan ei lasketa lämpöeristämättömiä tiloja, kellarikerroksessa sijaitsevaa varastotilaa, eikä autotallin, teknisen tilan, parvekkeen tai irtaimistovaraston tilaa. Hormeja ja välipohjan aukkoja ei lasketa huoneistoalaan. Rakennusoikeus Tontille määrätään rajat ja niiden kautta pinta-ala. Tonteille annetaan myös rakennusoikeus (kerrosneliömetri), joka määrää sen, kuinka paljon tontille saa rakentaa. Jälleenhankinta-arvo Jälleenhankinta-arvo ilmaisee, kuinka paljon uuden vastaavanlaisen rakennuksen rakentaminen tällä hetkellä maksaisi. Tekninen arvo On rakennuksen tämän hetkinen arvo. Se lasketaan vähentämällä jälleenhankinta-arvosta kulumisen ja vanhenemisen aiheuttama arvon aleneminen (1,75% vuodessa). Kuntoluokka Kuntoluokka on prosenttiluku, joka kuvaa sitä, kuinka suuri rakennuksen tekninen arvo tietyllä hetkellä on verrattuna uuden rakennuksen arvoon (jälleenhankinta-arvoon). Kuntoluokka pienenee rakennuksen kulumisen ja vanhenemisen myötä vuosittain 1,75% jälleenhankinta-arvosta. Kuntoluokkaa nostavat rakennukseen tehdyt investointiluonteiset (arvoa palauttavat) korjaukset. Korjausvelka Korjausvelka kuvaa tekemättä jätettyjä investointiluonteisia korjauksia. Korjausvelkaa katsotaan muodostuvan, kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75%:n. Korjausvelan määrä kertoo, kuinka paljon rahaa rakennuksen arvoa palauttaviin, eli investointiluonteisiin korjauksiin tulisi panostaa, jotta sen kuntoluokka saataisiin takaisin 75%:n tasolle. 5

Peruskorjaustarve Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 60%:n, katsotaan, että tavanomaiset arvoa palauttavat korjaukset eivät enää riitä, vaan rakennus vaatii perusteellisempaa korjaamista. Tällöin kuntoluokka nostetaan 90%:iin. Perusparannustarve Perusparannustarve syntyy, kun peruskorjauksella ei saavuteta riittävää lopputulosta, vaan tarvitaan myös mm. toiminnallisia muutoksia. Yleensä tämä tarkoittaa, että vanhentuneen rakennuksen taso pyritään nostamaan tämän hetkisen uudisrakentamisen tasoa vastaavaksi. Kuntoluokan tavoitetaso on tällöin 120%. Korjausvastike Korjausvastike on 1,75% vuodessa rakennuksen jälleenhankinta-arvosta. Korjausvastike on yhtä suuri kuin rakennuksen kulumisesta ja vanhenemisesta johtuva arvon lasku. Se on tarkoitettu kattamaan tulevia investointiluonteisia korjauksia. Pääomavuokra = korjausvastike + sijoitetun pääoman tuotto (korko). Sisäinen korko on tällä hetkellä 3,5 % rakennuksen teknisestä arvosta. Ylläpitovuokra Ylläpitovuokra on kiinteistön ylläpidon ja käytön kustannuksiin perustuva vuokra. Bruttovuokra = pääomavuokra + ylläpitovuokra TAUSTATIETOJA Henkilöstömitoitus, joka vaikuttaa lapsiryhmän kokoon päivähoidossa perustuu Päivähoitoasetukseen. Päiväkodissa: yksi työntekijä enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden, resurssikerroin 1,0 yksi työntekijä enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden, resurssikerroin 1,75 yksi työntekijä enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden, resurssikerroin 0,65 Perhepäivähoidossa: perhepäivähoidossa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljä lasta mukaan lukien perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa osapäivähoidossa yhtä esiopetuksessa tai perusopetuksessa olevaa lasta. Resurssikerroin on 1,0. Erityisen tuen resurssikertoimet Kun päiväkotiryhmässä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, se edellyttää henkilöstöltä enemmän työpanosta. Tällöin päiväkotiryhmän kokoa voidaan säädellä laskennallisilla 1,5, 2,0 tai 2,8 resurssikertoimilla. Laskennallinen ryhmäkoko: Päiväkotiryhmän laskennallinen ryhmäkoko on 21 lasta. Lasten määrä ryhmässä on pienempi, jos ryhmässä on alle kolmivuotiaita lapsia tai erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, jolloin on käytetty resurssikertoimia. Laskennallinen hoitopaikkojen määrä: Tarveselvityksessä luvussa 3. päivähoitoresurssit on saatu laskemalla laskennallisten hoitopaikkojen määrä, joka lasketaan hoito- ja kasvatushenkilöstön määrän perusteella, 1 hoitaja x 5,75 lasta. 6

2 LÄHTÖTILANNE 2.1. Varhaiskasvatuksen palvelurakenne Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Kunnan järjestämää varhaiskasvatusta lapsi saa perhepäivähoidossa, päiväkodeissa ja avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa. Porvoolaisille lapsille tarjotaan päivähoitoa perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa. Maaliskuussa 2013 perhepäivähoidossa oli yhteensä 245 lasta. Kunnallisia perhepäivähoitajia oli 50, joilla oli päivähoidossa 194 lasta. Yksityisessä perhepäivähoidossa oli 51 lasta. Päiväkodeissa oli maaliskuussa 2013 yhteensä 2553 lasta, joista kunnallisissa päiväkodeissa oli 2387 lasta ja yksityisissä päiväkodeissa 115 lasta. Päiväkotipalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella eli päivähoitopaikka tarjotaan lapsen asuinalueen läheltä. Päivähoitopalveluja järjestetään myös keskittämällä tiettyjä palveluja tiettyihin päiväkoteihin. Näitä keskitettyjä erityispalveluja ovat kielikylpy- ja vuorohoitopalvelut sekä integroidut erityisryhmät sekä avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Esiopetusta järjestävät kunnalliset päiväkodit ja esiopetuspalveluja järjestettäessä huomioidaan lasten tuleva lähikoulu. Päiväkodit ja koulut löytyvät liitteestä 1. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja järjestetään lähinnä kotona hoidettaville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen toimintamuotoja ovat kerhot, lapsiparkki, perhepuistot, perhekahvilat, perhetyö ja vanhempainryhmät. Tässä selvityksessä ei ole huomioitu avoimien varhaiskasvatuspalvelujen asiakasmääriä eikä niihin liittyviä toimitiloja, jos ne eivät sijaitse kunnallisissa päiväkodeissa. Päivähoidon tarveselvityksessä, joka on osa tätä päiväkotiverkkoselvitystä, on huomioitu sekä kunnallisten että yksityisten päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkojen määrät. Porvoossa järjestetään sekä suomen- että ruotsinkielisiä varhaiskasvatuspalveluja. Päiväkodit ovat joko suomen- tai ruotsinkielisiä tai samassa päiväkodissa voi olla molemmilla kielillä toimivia lapsiryhmiä. Lapsiryhmät ovat yksikielisiä. Kaksikielisten perheiden lasten päivähoitokielen valinta vaikuttaa päivähoitopalvelujen järjestämiseen. Ruotsinkielisessä päivähoidossa olevista lapsista on nykyisin noin 15 % kaksikielisistä perheistä, väestötiedoiltaan suomenkielisiä lapsia. Suurin osa alle kouluikäisistä lapsista on päivähoidossa kunnallisissa päiväkodeissa ja sen vuoksi tässä selvityksessä keskitytään tarkastelemaan kunnallisten päiväkotien nykytilannetta sekä tulevaisuudennäkymiä lähivuosien aikana. 2.2 Varhaiskasvatuksen vaatimukset päiväkotitiloille Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Tässä selvityksessä keskitytään päiväkotiin varhaiskasvatuksen fyysisenä toimintaympäristönä, jossa ulkoettä sisätilojen tulee olla terveelliset ja turvalliset sekä esteettiset näkökulmat on huomioitu. 7

2.2.1 Pedagogiset perustelut Jokaisella lapsella on oikeus monipuoliseen leikki- ja oppimisympäristöön. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat edellyttävät, että lapset voivat käyttää vaihtelevaa ja tarkoituksenmukaista leikki- ja opetusmateriaalia sekä tietotekniikkaa. Lasten tulee saada leikkiä ja toimia pienryhmätiloissa, liikuntatiloissa sekä hyvin varustetulla, turvallisella piha-alueella. Päivähoidossa lapsella on myös oikeus varhaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Lapsiryhmissä hoito- ja kasvatushenkilöstö tarjoaa lapselle yksilöllistä tukea. Lisäksi muut erityisasiantuntijat, kuten kiertävät erityislastentarhanopettajat, vierailevat säännöllisesti päiväkodeissa. Päivähoidon henkilöstön yhteistyötahoja ovat lisäksi lastenneuvolat, sosiaali- ja terveystoimen erityistyöntekijät sekä koulutuspalvelujen oppilashuolto. Päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat lapsen kehityksen ja kasvatuksen kannalta yhtenäisen jatkumon, jossa entistä tiiviimpi yhteistyö on tarpeen. Oppimisympäristöllä on varhaiskasvatuksessa ratkaiseva merkitys hoidon, kasvatuksen ja opetuksen laadukkaassa toteuttamisessa. Tämä sekä tuen saatavuus toteutuu parhaiten sellaisessa päiväkodissa, jossa on kullekin ikäryhmälle tarkoituksenmukaiset ja riittävät ryhmä- ja pienryhmätilat. 2.2.2 Toiminnalliset perustelut Varhaiskasvatuksessa lapset ovat iältään 9 ½ kk 6-vuotiaita ja toiminta-aika ajoittuu pääsääntöisesti klo 6-18 välille. Poikkeuksena ovat vuorohoitoa tarjoavat päiväkodit, jotka toimivat iltaisin, viikonloppuisin ja ympärivuorokautisesti. Porvoossa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa pääsääntöisesti klo 9-13 välillä ja tämän lisäksi lapset saavat päivähoitoa ennen ja jälkeen esiopetuksen. Päiväkodin toiminta sisältää sekä yksilö-, pienryhmä- että suuryhmätoimintaa. Päivän aikana lapset syövät aamupalan, lounaan ja välipalan. Lapset ulkoilevat vähintään kaksi tuntia päivässä sekä tarvitsevat ikätasonsa mukaisen riittävän ja rauhallisen lepo-/unihetken. Hoito, kasvatus ja opetus kuuluvat lapsen päivähoitopäivään. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa ja sitä enemmän lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa. Toimintaa ja toimitiloja järjestettäessä huomioidaan lasten ikätaso. Päiväkodin eteis-, wc-, ruokailu- ja lepotilojen kalusteiden on oltava ikätasolle sopivat ja tilat oltava tarkoituksenmukaiset ja muuntelukelpoiset. Varhaiskasvatushenkilöstön työnkuvaan kuuluu paljon yhdessä tehtävää kehittämistyötä. Hoito- ja kasvatushenkilöstö työskentelee yhä enemmän moniammatillisesti. Lasten saama yksilöllinen tuki edellyttää erityistyöntekijöiden osallistumista päiväkotitoimintaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö järjestää lapselle hoitopäivän aikana yksilö- ja pienryhmätoimintaa. Yhteistyö vanhempien kanssa on jatkuvaa ja yhteisiä tapaamisia järjestetään säännöllisesti päivähoitopaikassa. Näitä tilanteita varten tarvitaan erillisiä kokoontumistiloja. Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää. Lapsiryhmän henkilöstö suunnittelee ja kehittää lapsiryhmän toimintaa. Koko päiväkodin henkilöstö osallistuu säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin arvioitaessa ja kehitettäessä varhaiskasvatussuunnitelmaa. Henkilöstöjohtaminen ja pedagoginen johtaminen ovat hyvin tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Esimiehen ja henkilöstön välisiä tapaamisia toteutetaan päivittäin. Esimiehellä ja henkilöstöllä tulee tämän vuoksi olla riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat ja työvälineet erillään lapsiryhmien tiloista. 8

Päiväkodin tukipalvelut, kiinteistönhoito-, siivous ja ruokapalvelut, ovat tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Tukipalveluja järjestettäessä tulee huomioida lapsiryhmien ikärakenne, toiminta-, leikki-, ruokailu- ja lepoajat. Päiväkotitoiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon lasten ikä ja määrä, lasten äidinkieli, henkilöstön määrä ja tilaratkaisut. Lisäksi kustannustehokkuus ja toiminnan monipuolinen ja joustava järjestely asettavat vaatimuksia päiväkotitiloille. Porvoossa käytetään uusien päiväkotitilojen suunnittelussa ohjeellisena kuuden ryhmän päiväkotia. Parillinen määrä ryhmiä mahdollistaa molempien kieliryhmien toiminnan järjestämisen niin, ettei yksittäinen ryhmä jää erilleen kielen vuoksi. Henkilökunnan joustava käyttö esimerkiksi sijaistamisen yhteydessä on mahdollista, kun on riittävästi samankielistä henkilökuntaa. Erillään toimivien yksittäisten päiväkotiryhmien toiminta on haavoittuvaista. Lakisääteisen henkilöstömitoituksen takaaminen lasten ja henkilöstön poissaolotilanteissa on pienessä yksikössä haastavampaa kuin useamman ryhmän talossa. Kuuden ryhmän päiväkoti tuo kustannustehokkuutta esimerkiksi tukipalveluja järjestettäessä. Ateriapalvelujen kuljetuskustannuksissa saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä, kun kuljetuksia ei tarvitse järjestää moneen pieneen päiväkotiin. 2.3 Nykyinen päiväkotiverkko Nykyinen päiväkotiverkko käsittää 28 kunnallista päiväkotia, jossa oli 2387 lasta päivähoidossa maaliskuussa 2013. Päiväkodeista 15 on Porvoo-joen itäpuolella ja niissä on 1173 lasta päivähoidossa ja 13 päiväkodissa joen länsipuolella on 1214 lasta päivähoidossa. Lisäksi neljässä yksityisessä päiväkodissa on yhteensä 114 lasta, joista 63 suomenkielistä ja 51 ruotsinkielistä lasta maaliskuussa 2013. Kunnallisista päiväkodeista 13 on suomenkielisiä ja viisi ruotsinkielistä. Kymmenessä päiväkodissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä lapsiryhmiä. Yksi kunnallinen päiväkoti on suljettuna peruskorjauksen ja laajennuksen vuoksi ajalla 8/2012 7/2014. Tämän selvityksen yhteydessä tehtiin kunnallisista päiväkodeista kiinteistökohtaiset päiväkotikortit, jotka löytyvät liitteestä 2. Taulukossa 1. näkyy 0-6-vuotiaiden lasten määrät Porvoon kunnallisissa päiväkodeissa maaliskuussa 2013. Taulukossa olevien laskennallisten hoitopaikkojen määrissä on huomioitu resurssikertoimet, joita käytetään alla kolmivuotiaiden ja erityisen tarpeessa olevien lasten kohdalla. Resurssikertoimista tarkemmin luvussa 1.4. 9

Taulukko 1. 0-6-vuotiaiden lasten määrät kunnallisissa päiväkodeissa maaliskuussa 2013. Maaliskuu 2013 Lapset/ikäryhmät 0 v 1-2 v 3-5 v 6 v - Lasten määrä Laskennalliset hoitopaikat Kunnalliset päiväkodit Bjurböle ja Pellinge gruppis 9 32 19 60 59,5 Eestinmäki 16 62 30 108 120 Epoo 10 25 19 54 49 Gammelbacka 22 52 31 105 126 Haikkoontörmä 20 60 42 122 133 Hinthaara 24 80 47 151 168 Hornhattula ja ryhmis 2 34 96 27 159 133 Huhtinen 32 58 17 107 133 Huvikumpu 1 13 52 8 74 77 Ilola 6 23 15 44 49 Kaarenkylä 6 18 19 43 49 Kartanoniitty 11 19 6 36 42 Kevättuuli 22 52 35 109 126 Kissankulma 17 46 10 73 70 Kulloo 17 46 29 92 105 Kuutamopolku 1 18 48 67 70 Mäntykumpu 1 23 61 20 105 126 Näsi 8 57 46 111 112 Omenatarha 2 28 41 22 93 126 Pappilanmäki 21 67 25 113 126 Peippola 25 40 35 100 119 Puistopäiväkoti 12 50 43 105 119 Satumäki 10 69 26 105 119 Slätberget 8 30 27 65 63 Suomenkylä 24 8 32 35 Tolkkinen/peruskorjauksessa 0 0 0 0 0 0 Vaahteramäki 6 26 32 35 Ylä-Haikkoo 24 65 33 122 126 Yhteensä 6 419 1249 713 2387 2615,5 10

Kuvissa 1 ja 2 näkyy kunnallisten päiväkotien sijainnit Porvoossa. Kuva 1. Päiväkodit Porvoossa 11

Kuva 2. Päiväkodit kaupunkitaajamassa 12

Kuva 3. Lasten määrä alueittain 13

3 PÄIVÄHOITOPAIKKOJEN TARVE 2013 2018 Tilastokeskuksen väestöennusteen (10/2012) mukaan Porvoon väestö kasvaa vuoteen 2018 mennessä noin 1800 asukkaalla (kasvu noin 0,5 % / vuosi), mutta päivähoitoikäisten lasten määrä ei kuitenkaan juuri muutu toimintavuoteen 2017-2018 mennessä. Vuoden 2011 lopussa 0-6 - vuotiaita lapsia oli Porvoossa 3963. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoden 2017 lopussa on 0-6 -vuotiaita lapsia vain 38 enemmän eli yhteensä 4001. Jos Porvoon väestökasvu on Tilastokeskuksen ennustetta merkittävästi suurempi, noin 1,5 % vuodessa, on 0-6 -vuotiaita lapsia vuoden 2017 lopussa arviolta noin 300 nykyistä enemmän. Nykyisin päivähoitoon tulevien lasten osuus 0-6 -vuotiaista on keskimäärin noin 66 %. Päivähoitoa tarvitsee 0-2 -vuotiaista on noin 35 % ja 3-5 vuotiaista noin 85 %. Esikoulussa 6 -vuotiaista lapsista on 100 %. Näitä samoja prosenttiosuuksia on käytetty arvioitaessa tulevaa päivähoidon tarvetta. Jos vanhempien valinnat päivähoitopalvelujen suhteen muuttuvat lähivuosina oleellisesti nykyisestä, myös päivähoidon tarve muuttuu. Jo 1 % muutos päivähoitoon tulevien lasten osuudessa tarkoittaa 30 50 lapsen eroa tarvelaskelmissa. Ennusteisiin tuo epävarmuutta myös kaksikielisten kielivalinnat. Päivähoitolain mukaan alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Päivähoitolain tilalle ollaan valmistelemassa uutta varhaiskasvatuslakia, josta odotellaan hallituksen esitystä keväällä 2014. Hallitusohjelman mukaisesti myös varhaiskasvatuslaissa säilyy subjektiivinen päivähoito-oikeus, joten nykyinen päivähoito- ja varhaiskasvatusjärjestelmä säilynee Suomessa myös lähivuosina. Tässä selvityksessä on lähdetty siitä, että porvoolaiset alle kouluikäiset lapset käyttävät päivähoitopalveluja samassa mittakaavassa kuin tälläkin hetkellä ja edellä mainittuja prosenttiosuuksia eri ikäluokkien kohdalla voidaan käyttää tässä tarveselvityksessä. Pääosa, noin 72 %, 0-6 -vuotiaista lapsista asuu nykyisin kaupunkitaajamassa. Kylissä ja hajaasutusalueella asuu noin 28 % 0-6 vuotiaisista lapsista. Suurin piirtein sama määrä lapsia asuu Porvoojoen länsipuolella kuin Porvoojoen itäpuolisillakin alueilla. Nykyinen yhdyskuntarakenne muuttuu kokonaisuutena hitaasti. Toisaalta jollakin yksittäisellä pienellä alueella uusien asuntojen rakentaminen saattaa vaikuttaa nopeastikin päivähoitopalvelujen kysyntään. Uusien asukkaiden muuttaminen kunnan eri osiin ja kunnan sisäinen muuttoliike aiheuttaa erityistä epävarmuutta eri alueille tehtyihin ennusteisiin. Nykyiset maankäyttösuunnitelmat eivät kuitenkaan aiheuta huomattavia muutoksia väestönkehityksen painopisteissä vuoteen 2018 mennessä. Tässä selvityksessä päivähoidon resursseilla tarkoitetaan Porvoossa olevissa kunnallisissa päiväkodeissa ja kunnallisessa perhepäivähoidossa olevia päivähoitopaikkoja sekä yksityisiä päivähoitopaikkoja (palvelusetelipäiväkodit ja yksityinen perhepäivähoito). Resursseissa on huomioitu suunnitellut päiväkotiverkon muutokset vuosina 2013-2018. Lisäksi on otettu huomioon se, että kunnallisten perhepäivähoitopaikkojen määrä supistunee lähivuosina hoitajien jäädessä eläkkeelle ja uusia perhepäivähoitajia ei saada samaa määrää eläköityvien tilalle. Päivähoitopaikkojen tulevaa tarvetta on tarkasteltu kolmen erilaisen ennusteen avulla. Ennusteissa (Tarve 1 Tarve 3) päivähoitoon tulevien lasten osuus kaikista lapsista on sama kussakin ennusteessa. Päivähoidon resurssit on arvioitu kaikissa vaihtoehdoissa myös saman suuruisiksi. Resurseissa on otettu huomioon päivähoitopalvelujen tarjonta, meneillään olevat muutokset ja taloussuunnitelmassa 2013-2015 esitetyt muutokset päiväkotiverkkoon. 14

Tarve 1: Tarve 2: Tarve 1 on päivähoitopaikkojen minimitarve. Ennusteessa ovat mukana olemassa olevat lapset nykyistä päivähoidon aluejakoa noudattaen. Lisäksi oletuksena on, että vuosina 2012-2018 syntyneiden määrä on kaikilla alueilla sama kuin vuonna 2011. Muuttoliikettä ja muutoksia syntyvyydessä ei ole otettu huomioon eikä myöskään kielivalintoja. Ennusteen pohjana on Tilastokeskuksen väestöennuste vuosille 2013-2018. Tilastokeskuksen ennustetta ei ole tehty kieliryhmittäin. Tämän vuoksi suomenkielisten ja ruotsinkielisten osuus on arvioitu tässä ennusteessa olemassa olevien lasten ja menneiden lähivuosien muuttoliiketietojen ja syntyvyyden perusteella. Aluejakona tässä on käytetty Porvoonjoen länsi- ja itäpuoliset alueet sekä koko kunta yhteensä. Alueellisessa ennusteessa ovat mukana jo olemassa olevat lapset. Lisäksi siinä on otettu huomioon väestörakenne ja rakentamisen suuntautuminen lähivuosina. Tarve 3: Ennusteen pohjana on tarve-ennuste 2, jota on korjattu kielivalintojen vaikutuksella. Ruotsinkielisessä päivähoidossa olevista lapsista on nykyisin noin 15 % kaksikielisistä perheistä, väestötiedoiltaan suomenkielisiä lapsia. Oletuksena on, että samanlainen kehitys jatkuu vuosina 2013-2018. Kaavio 1. 0-6-vuotiaat Porvoossa ja päivähoidon tarve vuoteen 2018, ennuste 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 1,5 % väestönkasvu, 0-6 vuotiaiden määrän lisäys verrattuna tilastokeskuksen ennusteeseen 0-6 vuotiaat, tilastokeskuksen ennuste 0-6 vuotiaat Tarve 1, ennuste Tarve 2, ennuste Tarve, jos väestönkasvu 1,5%/vuosi Lapsia päivähoidossa 15

lapsimäärä/antal barn lapsimäärä/antal barn Kaavio 2. Päivähoidon resurssit ja tarve Porvoossa vuoteen 2018, ennuste 3000 2500 2000 1500 1000 500 Yksityinen päivähoito Kunnallinen perhepäivähoito Kunnallinen päiväkoti tarve 2/behov 2 tarve 1/behov 1 0 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 Kaavio 3. Suomenkielisen päivähoidon resurssit ja tarve Porvoossa vuoteen 2018, ennuste 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 Yksityinen päivähoito Kunnallinen perhepäivähoito Kunnallinen päiväkoti tarve tarve 2 tarve 3 16

lapsimäärä/antal barn Kaavio 4. Ruotsinkielisen päivähoidon resurssit ja tarve Porvoossa vuoteen 2018, ennuste 1000 800 600 400 200 0 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 Privat dagvård Kommunal familjedagvård Kommunalt daghem behov behov 2 behov 3 17

3.1 Päiväkotiverkon meneillään olevat muutokset Parhaillaan on meneillään seuraavia muutoksia päiväkotiverkossa: 8/2013 Hinthaaraan uusi elinkaarimallilla rakennettava päiväkoti, nykyiset päiväkotitilat siirtyvät Hinthaaran suomenkielisen koulun käyttöön 8/2013 Päiväkotitoiminta keskeytetään Slätbergetin päiväkodin tiloissa sisäilmaepäilyn johdosta. Kiinteistön elinkaari on päättymässä. Tilojen kunto tarkistetaan ja lopulliset päätökset kiinteistön käytöstä tehdään sen perusteella. 1/2014 Entisen Suomenkylän koulun tilat muutetaan päiväkodiksi, samassa yhteydessä on suunniteltu luovuttavan Suomenkylän päiväkodin tilapäisistä tiloista Huhtisissa. 8/2014 Tolkkisten päiväkodin peruskorjaus ja laajennus (kirjaston tilat päiväkotikäyttöön) valmistuu. 8/2014 Luovutaan ryhmäperhepäivähoitokoti Palleron vuokratiloista, ryhmä muutetaan Gammelbackan päiväkodin päiväkotiryhmäksi. Taloussuunnitelmassa vuosille 2013-2015 on lisäksi esitetty seuraavia muutoksia päiväkotiverkkoon: 8/2015 Eestinmäen päiväkodin laajennus ja samassa yhteydessä luovutaan parakkitiloista. 8/2017 Toukovuoren uudisrakennuspäiväkodin käyttöönotto 8/2018 Uusi Mäntykummun päiväkoti valmistuu, samassa yhteydessä luovutaan nykyisen Mäntykummun päiväkodin tiloista Veckjärven päiväkotia käytetään 1/2013 alkaen väistötilana mahdollistamaan peruskorjauksia ja auttamaan akuuteissa tilatarpeissa. Keväällä 2013 ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi on jouduttu turvautumaan tilapäisiin toimenpiteisiin päiväkotipaikkojen järjestelyissä, joka voi aiheuttaa muutoksia edellä mainittuun yhteenvetoon koskien päiväkotiverkon muutoksia. Perhepäivähoidon muutokset vaikuttavat myös päiväkotiverkkoon. Perhepäivähoitajien määrä vähenee säännöllisesti. Heistä eläkkeelle jää 20 henkilöä vuosina 2013-2017. Perhepäivähoidossa on tällä hetkellä noin 200 lasta. 18

4 PÄIVÄKOTIKIINTEISTÖT Porvoon kaupungin päiväkotirakennusten tehtävänä on palvella kaupungin ydintoimintoihin kuuluvaa päivähoitoa, ja rakennusten tulee osaltaan tukea päivähoidolle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Porvoon päiväkotien toimitilat poikkeavat toisistaan varsin paljon niin kooltaan, iältään, rakennustekniikaltaan, tilajaoltaan kuin käyttö- ja korjaushistorialtaankin. Päiväkoteja on toukokuussa 2013 kaikkiaan 28 kpl. Vanhin käytössä oleva päiväkotirakennus on 1880-luvulla rakennettu Vaahteramäen ja uusin 2013 käyttöön otettu Omenatarhan päiväkoti. Rakennusten pinta-alat vaihtelevat 76 huoneistoneliöstä 1123 huoneistoneliöön, hoitopaikkojen mitoituksellinen määrä vaihtelee välillä 21-168. Liite 2 Päiväkodit toimivat pääasiassa omissa itsenäisissä rakennuksissaan, osa päiväkodeista on sijoitettu samaan rakennukseen muiden palvelujen kanssa esimerkiksi sivistyskeskuksissa ja monitoimitalossa. Päiväkodeista ei ole tähän mennessä tehty kaikkia rakennuksia koskevaa yhtenäistä ja kattavaa kuntotutkimusta, jonka mukaisesti niitä voitaisiin arvioida ja vertailla yksilöllisesti niiden rakennusfysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Tällainen myös päiväkotirakennuksia koskeva selvitystyö on käynnistetty Porvoon kaupungin kiinteistöstrategiatyöhön liittyen 2013, mutta sen tulokset eivät ole vielä käytettävissä. arviot päiväkotirakennusten kunnosta perustuvat niiden tämän hetkisiin teknisiin arvoihin ja kuntoluokkaan, jolloin tulokset ovat luonteeltaan laskennallisia. Arviomenetelmä ja siihen sisältyvä korjausvelkalaskelma on Suomen kuntien yleisesti käyttämä. Arvot on päivitetty Trellum Oy:n toimesta 2012; kaikki esitetyt kustannukset ovat vuoden 2014 arvioidussa tasossa. Yksittäisten rakennusten käyttökunnon osalta saattaa esiintyä merkittäviä poikkeamia siitä, mitä rakennuksen kunnosta pelkän kuntoluokan perusteella voisi päätellä. Muun muassa suunnitteluja rakennusvirheistä johtuvat vauriot ja ongelmat saattavat aiheuttaa, että kuntoluokaltaan hyvä, suhteellisen uusi rakennus voi olla käyttöarvoltaan ja korjattavuudeltaan tiensä päässä. Esimerkkinä tästä Gammelbackan päiväkoti. Toisaalta kuntoluokaltaan alhainen Puistopäiväkoti on käytettävyydeltään hyvä, ainkin toistaiseksi. Täten kuntoluokka ilmaisee lähinnä rakennuksen käytettävyyden todennäköisen tason. Samalla saadaan käsitys siitä, kuinka paljon rakennukseen on tällä hetkellä sitoutunut pääomaa ja mitä rakennuksen saattaminen jollekin tavoitetasolle (75%, 90% tai 120%) maksaisi. Rakennusten kuntoa, käyttökelpoisuutta ja taloudellisuutta on arvioitu seuraavista tarkastelukulmista: 1. Rakennuksen nykyinen tekninen kunto, korjausvelka ja perusparannustarve. 2. Tilan käyttö, hoitopaikat ja rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus 3. Käyttökustannukset ja tiloista perittävät sisäiset bruttovuokrat. Näin on pyritty muodostamaan kokonaiskuva siitä, miten hyvin päiväkotien rakennuskanta palvelee päivähoidon nykyisiä ja tulevia tarpeita, mitkä ovat sen kustannukset ja millaisia kehitystoimenpiteitä tulisi tehdä. 19

On syytä korostaa, että tämä arvio on puhtaasti teknis-taloudellinen, ja että rakennuksilla ja päivähoidolla on myös muita arvoja ja ominaisuuksia. Johtopäätösten teko vaatii näin ollen kokonaisvaltaista harkintaa, jossa joudutaan punnitsemaan eri arvojen tärkeysjärjestystä. Taulukoissa 2-8 esitetyt tunnusluvut on järjestetty pääsääntöisesti neljään ryhmään omine tunnusväreineen. Ryhmät määräytyvät siten, että keskiarvon molemmin puolin ovat ryhmät, jotka poikkeavat keskiarvosta vähemmän kuin keskihajonta. Keskiarvosta keskihajontaa enemmän poikkeavat luvut muodostavat edelleen omat ryhmänsä. Tunnusväreillä kuvataan, miten ryhmät on arvotettu mitattavien ominaisuuksien suhteen: tummempi vihreä on paras; vaaleampi vihreä on keskiarvoa parempi; keltainen on keskiarvoa huonompi; punainen on heikoin. Lisäksi luvussa 4.4. on tarkasteltu päiväkotitiloja käyttäjän näkökulmasta. 4.1 Rakennuksen nykyinen tekninen kunto, korjausvelka ja perusparannustarve Tekninen kunto kertoo rakennuksen nykyisen (laskennallisen) arvon euroissa. Rakennuksen kuntoluokka kuvaa tämän nykyisen teknisen kunnon suhdetta uuden, ominaisuuksiltaan vastaavan rakennuksen kuntoon ja arvoon. Kuntoluokka kertoo, kuinka paljon rakennuksen arvosta on jäljellä. Rakennuksen arvo alenee tasaisesti ajan ja käytöstä aiheutuvan kulumisen seurauksena. Arvoa voidaan palauttaa tekemällä investointiluonteisia korjauksia tai uusimalla rakennusosia ja teknisiä järjestelmiä. Optimaalisena kuntoluokkana pidetään 75%:a. Kun kuntoluokka laskee tämän alle, katsotaan rakennuksella olevan korjausvelkaa, sillä sellaisia arvoa ylläpitäviä tai palauttavia korjauksia ei ole tehty, joilla kuntoluokka olisi saatu pidettyä 75%:n tasolla. Nämä korjaukset ollaan rakennukselle velkaa. Kun kuntoluokka laskee alle 60%:n eivät normaalit arvoa ylläpitävät investointiluonteiset korjaukset tavallisesti enää riitä, vaan rakennuksessa on tehtävä peruskorjaus. Tällöin kuntoluokka nostetaan 90% tasoon. Koska rakennus on yleensä tässä vaiheessa jo varsin vanha, on järkevämpää tehdä peruskorjauksen sijaan perusparannus, jossa uusitaan myös rakennuksen tilallisia ja käytettävyyteen liittyviä ominaisuuksia. Laskennallinen kuntoluokka on tällöin 120%. Korjausvelan kertyminen on kaikkien Suomen kuntien ongelma, ja se näkyy myös Porvoon päiväkotirakennuksissa. Niiden tekninen kunto on keskimäärin. Hajonta on kuitenkin suhteellisen suuri - johtuen siitä, että rakennukset ovat varsin eri-ikäisiä, eikä vanhemmissa rakennuksissa ole tehty riittävästi kuntoluokkaa parantavia korjausinvestointeja. Kuntoluokaltaan heikoimmat rakennukset ovat teknisen käyttöikänsä lopussa (kuntoluokka 30% tai alle). 20

Taulukko 2 KAUPUNGIN OMISTAMIEN PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN KUNTOLUOKAT VUOSINA 2014, 2018 JA 2023 N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja kla 2014 kla 2018 kla 2023 R32 Kulloon päiväkoti 2009 917 105 92 % 85 % 76 % 170 Hornhattulan päiväkoti 2008 1354 126 91 % 84 % 75 % 169 Haikkoontörmän päiväkoti 1990 1328 119 82 % 75 % 66 % 110 Kevättuulen päiväkoti 2003 880 84 81 % 77 % 68 % keskihajonta 113 Satumäen päiväkoti 1997 1167 126 74 % 67 % 58 % 237 Kuutamopolun päiväkoti 1995 520 63 74 % 67 % 58 % 168 Ilolan päiväkoti 1984 471 49 70 % 63 % 54 % 126 Pappilanmäen päiväkoti 1970 1350 126 69 % 62 % 53 % 128 Näsin päiväkoti 1977 791 105 67 % 60 % 51 % 136 Kissankulman päiväkoti, rak 1 1880 513 42 66 % 59 % 50 % 137 Kissankulman päiväkoti, rak 2 1900 76 21 66 % 59 % 50 % 142 Epoon päiväkoti 1982 440 63 65 % 58 % 49 % 155 Eestinmäen päiväkoti 1992 1121 120 64 % 57 % 48 % 130 Huhtisen päiväkoti 1990 822 105 62 % 55 % 46 % 151 Gammelbackan päiväkoti 1982 1087 105 61 % 54 % 45 % keskiarvo 139 Veckjärven päiväkoti 1993 471 84 59 % 52 % 43 % 145 Peippolan päiväkoti 1973 918 105 54 % 47 % 38 % 152 Kaarenkylän päiväkoti 1900 556 21 49 % 42 % 33 % 158 Slätbergetin päiväkoti 1978 481 63 49 % 42 % 33 % R11 Vaahteramäen päiväkoti 1880 235 42 49 % 42 % 33 % 112 Mäntykummun päiväkoti 1980 1074 126 46 % 39 % 30 % 149 Kartanoniityn päiväkoti 1982 293 42 44 % 37 % 28 % 121 Huvikummun päiväkoti, rak 1 1900 222 21 44 % 37 % 28 % keskihajonta 165 Bjurbölen päiväkoti 1910 507 63 42 % 35 % 26 % 123 Huvikummun päiväkoti, rak 2 1900 670 56 39 % 32 % 23 % 114 Puistopäiväkoti 1890 772 98 29 % 22 % 13 % R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti 1930 127 21 29 % 22 % 13 % KESKIARVO 60 % 53 % 44 % KESKIHAJONTA 17 % 17 % 17 % Kuntoluokka 75% tai suurempi; ei korjausvelkaa Kuntoluokka 60% tai suurempi, mutta alle 75%; korjausvelkaa Kuntoluokka 30% tai suurempi, mutta alle 60%; peruskorjaus- / perusparannustarve Kuntoluokka alle 30%; rakennus on teknisen käyttöikänsä lopussa Elinkaarimallilla toteutetuissa Ylä-Haikkoon, Omenatarhan ja Hinthaaran päiväkodeissa kuntoluokka pidetään sopimuksiin perustuen vähintään 75%:ssa. Peruskorjauksessa olevat Suomenkylän päiväkoti ja Tolkkisten päiväkoti otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana, jolloin ne parantavat keskimääräistä kuntoluokkaa. Tämä ei näy yllä olevassa esityksessä. Korjausvelan ja perusparannustarpeen summa on v. 2014 yhteensä n. 9,9 miljoonaa euroa. Mikäli investointiluonteisia korjauksia ei tehdä, vastaava summa v. 2018 on n. 15,2 miljoonaan euroa. 21

Taulukko 3 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN KUNTO; KORJAUSVELKA JA PERUSPARANNUSTARVE / HOITOPAIKKA V. 2018 TASOSSA Taulukko kuvaa, mitä rakennusten kuntoon saattaminen makssa; yli 60% kuntoluokassa olevat rakennuksien kuntoluokka nostetaan 75%:iin ja alle 60% kuntoluokassa oleville tehdään perusparannus, jolloin kuntoluokka nostetaan 120%:iin. N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja euroa / hoitopaikka 110 Kevättuulen päiväkoti 2003 880 84 309 korjausvelka 113 Satumäen päiväkoti 1997 1 167 119 1 700 korjausvelka 237 Kuutamopolun päiväkoti 1995 520 63 1 904 korjausvelka 128 Näsin päiväkoti 1977 791 105 2 245 korjausvelka 126 Pappilanmäen päiväkoti 1970 1 350 126 2 383 korjausvelka 168 Ilolan päiväkoti 1984 471 49 2 478 korjausvelka keskihajonta 137 Kissankulman päiväkoti, rak 2 1900 76 21 4 706 perusparannustarve 139 Veckjärven päiväkoti 1993 471 84 7 463 perusparannustarve 152 Kaarenkylän päiväkoti 1900 324 33 8 203 perusparannustarve keskiarvo 142 Epoon päiväkoti 1982 440 49 10 156 perusparannustarve 145 Peippolan päiväkoti 1973 918 105 10 522 perusparannustarve 165 Bjurbölen päiväkoti 1910 507 63 10 586 perusparannustarve R11 Vaahteramäen päiväkoti 1880 235 35 10 794 perusparannustarve 158 Slätbergetin päiväkoti 1978 481 63 11 047 perusparannustarve 149 Kartanoniityn päiväkoti 1982 306 42 11 456 perusparannustarve 130 Huhtisen päiväkoti 1990 822 84 11 972 perusparannustarve 151 Gammelbackan päiväkoti 1982 1 087 105 13 431 perusparannustarve 112 Mäntykummun päiväkoti 1980 1 074 112 14 475 perusparannustarve 155 Eestinmäen päiväkoti 1992 1 121 99 14 798 perusparannustarve 121 Huvikummun päiväkoti, rak 1 1900 222 21 15 496 perusparannustarve keskihajonta 136 Kissankulman päiväkoti, rak 1 1880 513 42 15 884 perusparannustarve R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti 1930 127 12 17 211 perusparannustarve 123 Huvikummun päiväkoti, rak 2 1900 670 56 18 597 perusparannustarve 114 Puistopäiväkoti 1890 772 75 19 761 perusparannustarve keskiarvo 9 899 keskihajonta 5 860 22

4.2 Tilan käyttö, hoitopaikat ja rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus Päiväkotirakennusten tilajärjestelyt ovat rakennuskannan moninaisuudesta johtuen erilaiset. Tilojen kyky palvella päivähoitoa, tilojen toimivuus, on useista tekijöistä koostuva kokonaisuus. Siihen vaikuttavat paitsi tilojen yhteiskoko, myös niiden keskinäinen sijoittelu, yksittäisten tilojen mitoitus, käytävien ja aputilojen määrä jne. Kun kysymyksessä ovat hyvin erilaiset rakennukset voidaan näkökulmana pitää myös sitä, kuinka paljon tilaa on kaiken kaikkiaan käytetty jokaista hoitopaikkaa kohti, jolloin mukaan lasketaan kaikki päiväkodin toimintaa palvelevat tilat. Jos tilaa on hyvin paljon hoitopaikkaa kohti, voidaan kysyä, onko tilankäyttö tarkoituksenmukaista tai onko rakennus tilallisilta ominaisuuksiltaan sellainen, että se soveltuu rakennustyyppinä huonosti päivähoidon tarpeisiin. Liian suuret tilat johtavat kalliisiin ylläpito- ja käyttökustannuksiin. Vastaavasti liian ahtaat tilat ovat tietysti toiminnallisesti ongelmalliset. Keskimäärin Porvoon päiväkodeissa on huoneistoalaa n. m2 hoitopaikkaa kohti keskihajonnan ollessa. Viimeksi toteutetuissa, mitoituksellisesti nykyisiä tarpeita vastaavissa päiväkodeissa tilankäyttö on n. m2 huoneistoalaa hoitopaikkaa kohden. 23

Taulukko 4 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN TILANKÄYTTÖ HOITOPAIKKAA KOHDEN N:o Rakennus Valm. hum2 hoitopaikkoja hum2 / hoitopaikka 163 Tolkkisten päiväkoti (peruskorjauksessa) 2014 1 037 84 12,3 136 Kissankulman päiväkoti, rak 1 1880 513 42 12,2 123 Huvikummun päiväkoti, rak 2 1900 670 56 12,0 keskihajonta 155 Eestinmäen päiväkoti 1992 1 121 99 11,3 115 Ylä-Haikkoon päiväkoti (elinkaarimalli) 2012 1 410 126 11,2 118 Omenatarhan päiväkoti (elinkaarimalli) 2013 1 393 126 11,1 170 Hornhattulan päiväkoti 2008 1 354 126 10,7 126 Pappilanmäen päiväkoti 1970 1 350 126 10,7 119 Hinthaaran päiväkoti (elinkaarimalli) 2013 1 416 133 10,6 R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti 1930 127 12 10,6 121 Huvikummun päiväkoti, rak 1 1900 222 21 10,6 169 Haikkoontörmän päiväkoti 1990 1 328 126 10,5 110 Kevättuulen päiväkoti 2003 880 84 10,5 151 Gammelbackan päiväkoti 1982 1 087 105 10,4 114 Puistopäiväkoti 1890 772 75 10,3 R35 Suomenkylän päiväkoti (peruskorjauksessa) 2014 843 84 10,0 113 Satumäen päiväkoti 1997 1 167 119 9,8 130 Huhtisen päiväkoti 1990 822 84 9,8 168 Ilolan päiväkoti 1984 471 49 9,6 112 Mäntykummun päiväkoti 1980 1 074 112 9,6 keskiarvo 142 Epoon päiväkoti 1982 440 49 9,0 152 Kaarenkylän päiväkoti yht. 1900 484 54 9,0 145 Peippolan päiväkoti 1973 918 105 8,7 R32 Kulloon päiväkoti *) 2009 917 105 8,7 237 Kuutamopolun päiväkoti *) 1995 520 63 8,3 165 Bjurbölen päiväkoti 1910 507 63 8,0 158 Slätbergetin päiväkoti 1978 481 63 7,6 keskihajonta 128 Näsin päiväkoti 1977 791 105 7,5 149 Kartanoniityn päiväkoti 1982 306 42 7,3 R11 Vaahteramäen päiväkoti 1880 235 35 6,7 139 Veckjärven päiväkoti 1993 471 84 5,6 137 Kissankulman päiväkoti, rak 2 1900 76 21 3,6 keskiarvo 9,5 keskihajonta 1,9 *) luvut eivät sisällä rakennuksen muiden käyttäjien kanssa yhteiskäytössä olevia tiloja. 24

Taulukko 5 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN HOITOPAIKAT N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja 119 Hinthaaran päiväkoti (elinkaarimalli) 2013 1 416 133 126 Pappilanmäen päiväkoti 1970 1 350 126 169 Haikkoontörmän päiväkoti 1990 1 328 126 170 Hornhattulan päiväkoti 2008 1 354 126 115 Ylä-Haikkoon päiväkoti (elinkaarimalli) 2012 1 410 126 118 Omenatarhan päiväkoti (elinkaarimalli) 2013 1 393 126 113 Satumäen päiväkoti 1997 1 167 119 112 Mäntykummun päiväkoti 1980 1 074 112 128 Näsin päiväkoti 1977 791 105 145 Peippolan päiväkoti 1973 918 105 151 Gammelbackan päiväkoti 1982 1 087 105 R32 Kulloon päiväkoti 2009 917 105 155 Eestinmäen päiväkoti 1992 1 121 99 110 Kevättuulen päiväkoti 2003 880 84 130 Huhtisen päiväkoti 1990 822 84 139 Veckjärven päiväkoti 1993 471 84 R35 Suomenkylän päiväkoti (peruskorjauksessa) 2014 843 84 163 Tolkkisten päiväkoti (peruskorjauksessa) 2014 1 037 84 4 ryhmää tai enemmän 114 Puistopäiväkoti 1890 772 75 vähemmän kuin 4 ryhmää 158 Slätbergetin päiväkoti 1978 481 63 165 Bjurbölen päiväkoti 1910 507 63 237 Kuutamopolun päiväkoti 1995 520 63 123 Huvikummun päiväkoti, rak 2 1900 670 56 142 Epoon päiväkoti 1982 440 49 168 Ilolan päiväkoti 1984 471 49 136 Kissankulman päiväkoti, rak 1 1880 513 42 149 Kartanoniityn päiväkoti 1982 306 42 R11 Vaahteramäen päiväkoti 1880 235 35 152 Kaarenkylän päiväkoti 1900 324 33 121 Huvikummun päiväkoti, rak 1 1900 222 21 137 Kissankulman päiväkoti, rak 2 1900 76 21 R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti 1930 127 12 25

Taulukko 6 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja Suunniteltu alun perin päiväkodiksi 110 Kevättuulen päiväkoti 2003 880 84 kyllä 112 Mäntykummun päiväkoti 1980 1 074 112 kyllä 113 Satumäen päiväkoti 1997 1 167 119 kyllä 114 Puistopäiväkoti 1890 772 75 ei 115 Ylä-Haikkoon päiväkoti (elinkaarimalli) 2012 1 410 126 kyllä 118 Omenatarhan päiväkoti (elinkaarimalli) 2013 1 393 126 kyllä 119 Hinthaaran päiväkoti (elinkaarimalli) 2013 1 416 133 kyllä 121 Huvikummun päiväkoti, rak 1 1900 222 21 ei 123 Huvikummun päiväkoti, rak 2 1900 670 56 ei 126 Pappilanmäen päiväkoti 1970 1 350 126 osittain 128 Näsin päiväkoti 1977 791 105 kyllä 130 Huhtisen päiväkoti 1990 822 84 kyllä 136 Kissankulman päiväkoti, rak 1 1880 513 42 ei 137 Kissankulman päiväkoti, rak 2 1900 76 21 ei 139 Veckjärven päiväkoti 1993 471 84 ei 142 Epoon päiväkoti 1982 440 49 ei 145 Peippolan päiväkoti 1973 918 105 osittain 149 Kartanoniityn päiväkoti 1982 306 42 ei 151 Gammelbackan päiväkoti 1982 1 087 105 kyllä 152 Kaarenkylän päiväkoti 1900 324 33 ei 155 Eestinmäen päiväkoti 1992 1 121 99 kyllä 158 Slätbergetin päiväkoti 1978 481 63 kyllä 163 Tolkkisten päiväkoti (peruskorjauksessa) 2014 1 037 84 kyllä 165 Bjurbölen päiväkoti 1910 507 63 ei 168 Ilolan päiväkoti 1984 471 49 kyllä 169 Haikkoontörmän päiväkoti 1990 1 328 126 kyllä 170 Hornhattulan päiväkoti 2008 1 354 126 kyllä 237 Kuutamopolun päiväkoti 1995 520 63 kyllä R11 Vaahteramäen päiväkoti 1880 235 35 ei R32 Kulloon päiväkoti 2008 917 105 kyllä R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti 1930 127 12 ei R35 Suomenkylän päiväkoti (peruskorjauksessa) 2014 843 84 ei 26

4.3 Käyttökustannukset ja tiloista perittävät sisäiset bruttovuokrat Päiväkotien maksamat (sisäiset) bruttovuokrat kuvaavat hyvin kiinteistön käytöstä aiheutuvia vuotuisia kokonaiskustannuksia. Niitä arvioitaessa tulee kuitenkin etenkin vanhojen rakennusten osalta huomioida seuraavat seikat: 1. Alhaisen kuntoluokan rakennuksissa pääomavuokraan sisältyvä korko (nyt 3,5 %) on määrältään pieni, ja täten vuokra on alhainen. Tämä johtuu siitä, että korko lasketaan rakennuksen tämän hetkisen teknisen arvon mukaan, eli jäljellä olevasta sitoutuneesta pääomasta Sen vastapuolena on, että tällöin rakennuksella on korjausvelkaa tai perusparannustarvetta, jonka kokonaismäärä ei näy suoraan vuokrassa, mutta on kuitenkin tulevaisuudessa realisoituva kustannus. Nykyisin vuokraan sisältyvä korjausvastike on tarkoitettu korjauskustannusten kattamiseen, mutta vanhemmissa rakennuksissa korjausvelka on pääosin kattamatonta. 2. Käyttökustannukset lämmitysenergian osalta voidaan saada merkittävästikin pienemmiksi kun vanha rakennus peruskorjataan. Tällöin bruttovuokra vastaavasti pienenee energian osalta. 3. Hoito- ja ylläpitokustannukset vaihtelevat vuosittain tehtyjen suoritteiden mukaan. Käyttökustannukset vain lämmityksen, sähkön- ja vedenkulutuksen osalta antavat vertailukelpoisen käsityksen käyttötaloudesta tällä hetkellä ilman bruttovuokriin sisältyviä vaihtelevia eriä ja vuokrissa näkymätöntä peruskorjaustarvetta tai korjausvelkaa. 27

Taulukko 7 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN BRUTTOVUOKRAT 2014 N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja Brvuokra /vuosi Brvuokra /hoitopaikka 110 Kevättuulen päiväkoti 2003 880 84 178 632 2127 170 Hornhattulan päiväkoti 2008 1 354 126 263 821 2094 119 Hinthaaran päiväkoti (elinkaarimalli) *) 2013 1 416 133 256 544 1929 118 Omenatarhan päiväkoti (elinkaarimalli) *) 2013 1 393 126 235 843 1872 169 Haikkoontörmän päiväkoti 1990 1 328 126 226 086 1794 keskihajonta 115 Ylä-Haikkoon päiväkoti (elinkaarimalli) *) 2012 1 410 126 224 244 1780 136 Kissankulman päiväkoti, rak 1 1880 513 42 74 532 1775 R32 Kulloon päiväkoti 2008 917 105 181 975 1733 155 Eestinmäen päiväkoti 1992 1 121 99 164 597 1663 152 Kaarenkylän päiväkoti + rivitalo 1900 484 54 84 216 1560 168 Ilolan päiväkoti 1984 471 49 75 495 1541 121 Huvikummun päiväkoti, rak 1 1900 222 21 31 907 1519 158 Slätbergetin päiväkoti 1978 481 63 94 161 1495 126 Pappilanmäen päiväkoti 1970 1 350 126 185 768 1474 keskiarvo 113 Satumäen päiväkoti 1997 1 167 119 160 166 1346 151 Gammelbackan päiväkoti 1982 1 087 105 141 099 1344 R11 Vaahteramäen päiväkoti 1880 235 35 44 565 1273 237 Kuutamopolun päiväkoti 1995 520 63 75 361 1196 130 Huhtisen päiväkoti 1990 822 84 98 415 1172 128 Näsin päiväkoti 1977 791 105 114 636 1092 R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti 1930 127 12 12 950 1079 112 Mäntykummun päiväkoti 1980 1 074 112 118 791 1061 123 Huvikummun päiväkoti, rak 2 1900 670 56 58 187 1039 139 Veckjärven päiväkoti 1993 471 84 80 412 957 114 Puistopäiväkoti 1890 772 75 71 492 953 145 Peippolan päiväkoti 1973 918 105 96 469 919 142 Epoon päiväkoti 1982 440 49 44 443 907 keskihajonta 165 Bjurbölen päiväkoti 1910 507 63 49 385 784 149 Kartanoniityn päiväkoti 1982 306 42 24 959 594 137 Kissankulman päiväkoti, rak 2 1900 76 21 7 166 341 keskiarvo 1347 keskihajonta 443 *) Elinkaarimallilla toteutettujen päiväkotien vuokrista vähennetty kaupungille takaisin tuloutuvat erät: tontin vuokra ja kiinteistövero 28

Taulukko 8 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN KÄYTTÖKUSTANNUKSIA; LÄMMITYS, SÄHKÖ JA VESI N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja Lämmitys Sähkö Vesi- ja Jvesi ed. yht käyttökustaanukset vuodessa /hoitopaikka 152 Kaarenkylän päiväkoti + rivitalo 1900 324 54 18 214 3 962 581 22 757 421,43 R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti 1930 127 12 4 050 792 0 4 842 403,50 155 Eestinmäen päiväkoti 1992 1 121 99 18 244 19 057 2 295 39 596 399,96 158 Slätbergetin päiväkoti 1978 481 63 16 417 3 897 3 535 23 849 378,56 110 Kevättuulen päiväkoti 2003 880 84 16 377 11 122 2 206 29 705 353,63 keskihajonta 136 Kissankulman päiväkoti, rak 1 + rak 2 1880 592 63 10 216 7 143 2 513 19 872 315,43 126 Pappilanmäen päiväkoti 1970 1 350 126 22 191 13 302 3 452 38 945 309,09 121 Huvikummun päiväkoti, rak 1 1900 222 21 1 990 4 108 287 6 385 304,05 139 Veckjärven päiväkoti 1993 471 84 9 868 14 777 417 25 062 298,36 168 Ilolan päiväkoti 1984 471 49 0 13 648 816 14 464 295,18 R11 Vaahteramäen päiväkoti 1880 235 35 6 507 1 744 745 8 996 257,03 keskiarvo 170 Hornhattulan päiväkoti 2008 1 354 126 14 177 11 299 2 395 27 871 221,20 128 Näsin päiväkoti 1977 791 105 13 532 7 319 2 141 22 992 218,97 237 Kuutamopolun päiväkoti 1995 520 63 7 660 5 134 825 13 619 216,17 114 Puistopäiväkoti 1890 772 75 8 856 5 422 1 758 16 036 213,81 151 Gammelbackan päiväkoti 1982 1 087 105 13 194 7 249 1 821 22 264 212,04 112 Mäntykummun päiväkoti 1980 1 074 112 15 522 6 207 1 497 23 226 207,38 130 Huhtisen päiväkoti 1990 822 84 7 160 7 857 2 193 17 210 204,88 165 Bjurbölen päiväkoti 1910 507 63 0 12 402 459 12 861 204,14 169 Haikkoontörmän päiväkoti 1990 1 328 126 12 874 10 626 2 179 25 679 203,80 123 Huvikummun päiväkoti, rak 2 1900 670 56 7 788 2 614 978 11 380 203,21 113 Satumäen päiväkoti 1997 1 167 119 12 800 7 490 3 285 23 575 198,11 145 Peippolan päiväkoti 1973 918 105 10 349 7 514 2 051 19 914 189,66 149 Kartanoniityn päiväkoti 1982 306 42 4 093 3 114 513 7 720 183,81 R32 Kulloon päiväkoti 1930 917 105 13 117 4 485 832 18 434 175,56 keskihajonta 118 Omenatarhan päiväkoti (elinkaarimalli) 2013 1 393 126 5 040 8 076 0 13 116 104,10 115 Ylä-Haikkoon päiväkoti (elinkaarimalli) 2012 1 410 126 4 980 8 076 0 13 056 103,62 119 Jokilaakson päiväkoti (elinkaarimalli) 2013 1 416 133 5 208 8 076 0 13 284 99,88 142 Epoon päiväkoti 1982 440 49 2 328 1 217 445 3 990 81,43 keskiarvo 240,62 keskihajonta 92,81 29