15 HALLINTOPALVELUT HALLINNON VASTUUALUE Hallintopalvelukeskuksen hallinnon vastuualueelle kuuluivat keskitetyt yleis- ja henkilöstöhallinnon tehtävät, oikeusasiat, riskienhallinta, toimisto- ja virastopalvelutehtävät, asiakasmaksutoiminta ja sijaishenkilöstötoiminta. Sosiaali- ja terveystoimen vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden 2003 lopussa 5 485, sijaisia ja määräaikaisia oli 1 659 ja työllistettyjä 432, yhteensä 7 576. Yksikössä hoidettiin sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaoston sihteeritehtävät. Hallinnon ohjeita annettiin toimialan viranhaltijoiden päätöksenteon avuksi. Sisäisenä tarkastuksena tarkastettiin viranhaltijoiden kuntalain nojalla tekemät päätökset. Vuoden 2004 alussa voimaan tulleesta hallintolaista järjestettiin 4 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yli kolmesataa sotelaista. Sosiaali- ja terveystoimen ainoa lakimies osallistui oikeudenkäynteihin, antoi ohjeita ja avusti jatkuvasti vaikeutuvien yksilöpäätösten tekemisessä. Lakimies koulutti henkilöstöä tietosuojakysymyksissä, päätösmalleissa ja hoitotyön kirjaamisissa. Lakimiestä työllistivät myös runsaasti julkisuus- ja henkilötietolain mukaiset tietojen luovutuspyynnöt. Virasto- ja vahtimestari- sekä lähettipalvelut on järjestetty sosiaalivirastotaloon ja Hatanpään sairaalaan. Hatanpään ja Sosiaalivirastotalon puhelinvaihteissa työskentelee yhteensä kuusi täysityöaikaista ja kolme osa-aikaista puhelunvälittäjää. Puhelintekniikan kanssa oli edelleen ongelmia puhelujen ruuhkautumisessa. Eri yhteistyötahojen kanssa on pyritty ongelmiin löytämään ratkaisuja. Hatanpään ja Kaupin potilastoimistoissa työskentelee yhteensä kuusi vakituista työntekijää. Heidän lisäkseen on edelleen tarvittu työllistämistuella palkattua henkilöstöä. Henkilöstöä on ollut mukana Pegasos-projektissa. Maksukaton seuraamisessa on jouduttu seuraamaan neljää eri asiakasmaksujärjestelmää, kun vuoden aikana otettiin uutena järjestelmänä käyttöön Pegasos. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki muuttui 1.4.2003 ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien avo- tai avioliitossa olevien puolisoiden hoitomaksupäätökset uusittiin 1.7.2003 alkaen. Henkilöstöhallinto Henkilöstöyksikössä työskenteli vakinaisesti 41 henkilöä. Yksikkö hoiti keskitetysti toimialan vakanssi-, henkilöstö- ja palkkahallinnon sekä palvelussuhdeasioihin liittyvät tehtävät ja antoi asiantuntija-apua virka- ja työehtosopimusasioissa. Erityisen paljon työtä aiheutti uuteen palkanlaskentajärjestelmään, Fortimeen, siirtyminen huhtikuussa 2003. Myös työsuhteen kestosta johtuvien etuuksien muutos sekä kunnallisen viranhaltijalain muutos työllistivät. Yleisen KVTESin joulukuun järjestelyvaraerästä osa jaettiin henkilökohtaisina lisinä. Tämä edellytti laajaa valmistautumista henkilökohtaisen työsuorituksen ja osaamisen arviointiin. Huhtikuussa annettiin ohje uudelleensijoittumisesta ja asetettiin uudelleensijoittumisyhdyshenkilöt tehtäväalueille.
16 Yhteistyöryhmät Sosiaali- ja terveystoimessa on 8 yhteistyöryhmää, jotka toimivat myös työsuojelutoimikuntina. Yhteistyöryhmät kokoontuivat 4 5 kertaa vuoden aikana. Kokouksissa käsiteltiin kaupungin yhteistoimintasäännössä määrättyjä asioita. Vuonna 2003 esiin nousi erityisesti työsuojeluasiat sekä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöpolitiikan kehittämissuunnitelmat. Yhteistyöryhmät osallistuivat aktiivisesti järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Aiheina oli mm. työn kuormittavuus ja työsuojelunäyttely. Koulutus, työyhteisön kehittäminen ja henkilöstön hyvinvointi Painopisteenä keskitetyssä koulutuksessa oli esimieskoulutus, joka jatkui vuodelta 2002. Koulutus eriytettiin tehtäväalueille syksyn 2003 aikana. Noin 400 esimiestä sosiaali- ja terveystoimen alalta osallistui koulutuksiin. Lisäksi kolme esimiestä aloitti sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-koulutuksen. Keskitetyn koulutustoiminnan piiriin kuuluivat lisäksi mm. ay-luottamushenkilöiden, yhteistyöryhmien ja laaturyhmien koulutukset, turvallisuuskoulutukset ja työsuojelukoulutukset. Koulutuksista tiedotettiin koulutusyhdyshenkilöverkoston kautta sekä tiimifoorumilla. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto myönsi vuonna 2003 sosiaali- ja terveystoimelle yhteistoiminnan määrärahasta 36 755 euroa. Määräraha jaettiin tehtäväalueille henkilöstömäärien suhteessa. Yhteistoimintamääräraha käytettiin tehtäväalueilla henkilökunnan yhteisiin tilaisuuksiin. Kuntoremonttikursseja järjestettiin Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa, Kuortaneen urheiluopistolla ja avokursseja Tampereen kylpylässä. Sosiaali- ja terveystoimen osuus kuntoremonttipaikoista oli 131 paikkaa ja ne jaettiin tehtäväalueille henkilöstömäärään suhteutettuna. Kehityskeskustelujen tueksi tarjottiin koulutusta ja opetusvideoita sekä apulomake. Sisäisille työnohjaajille ryhdyttiin maksamaan 30 euron palkkio kuukaudessa/työnohjaussuhde. Sisäisiä työnohjaajia oli n. 60 henkilöä ja heille järjestettiin koulutusta. Myös ulkopuolisia työnohjaajia käytettiin. Aloitetoiminta Yhteistyöryhmiin tuli kaksi aloitetta: työtapaturmiin liittyvä sisäisen ilmoituskäytännön kehittäminen ja sähköpostin teknisestä parannnusjärjestelmästä. Molemmat aloitteet vietiin kaupungin yhteistyöryhmään. Työsuojelu ja riskienhallinta Toimialalla on kolme päätoimista työsuojeluvaltuutettua. Lisäksi keväällä aloitti työympäristösuunnittelija. Työsuojelun toimintaohjelma päivitettiin. Riskienhallintaryhmä koordinoi riskien kartoitusta ja turvallisuusohjeistusta toimialalla. Riskienhallintaryhmä teki kokousten yhteydessä tutustumiskäyntejä toimialan eri yksiköihin ja kiinnitti huomiota erilaisiin turvallisuusepäkohtiin. Toimialalla aloitettiin syksyllä työsuojelukoulutusten sarja, jossa aiheina oli työsuojeluntoimintaohjelma, työhyvinvointi, päihdeohjelma, työn kuormittavuus sekä kiinteistöjen huolto- ja korjaustoiminta. Myös eri tehtävä- ja vastuualueilla on annettu paloturvallisuuskoulutusta ja pidetty alkusammutusharjoituksia, joita jatketaan seuraavana vuonna. Työsuojelukoulutuksiin on osallistunut n. 200 henkeä. Sijaishenkilöstö Sijaishenkilöstö tarjoaa vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa sijaisapua äkillisiin, lyhytaikaisiin tarpeisiin palvelun piiriin kuuluville yksiköille. Varattavissa olleista sairaanhoitajien työvuoroista on varattu keskimäärin 87 %, lähihoitajien työvuoroista 92 % ja tekstinkäsittelijöiden vuoroista 74 %. Varaamattomissa työvuoroissa työskennellään ns. kotiosastolla.
17 Uusina palveluina tulivat vuonna 2003 mukaan terveydenhoitajien ja laitoshuoltajien sijaistaminen. Lisäksi perustettiin kaksi lähihoitajien ryhmää, jotka olivat varattavissa myös pitkäaikaisiin ja ennalta tiedettyihin tarpeisiin Koukkuniemen vanhainkodissa ja sairaaloissa. 1.4.2003 alkaen perustettiin 20 lähihoitajan tointa ja 1.5.2003 alkaen kolme terveydenhoitajan ja 10 laitoshuoltajan tointa. Toiminnan laajentumisen vuoksi palkattiin 1.4.2003 alkaen toinen kokopäiväinen koordinaattori. Toimeen oli kelpoisuusvaatimuksena sairaanhoitajan tutkinto. Pitkäaikaisiin ja ennalta tiedettyihin tarpeisiin varattavissa olevan ryhmän sekä tekstinkäsittelijöiden sijaistuksen pitäminen keskitettynä palveluna osoittautui jossain määrin tarpeettomaksi. Palvelujen käyttäjien kanssa syksyllä käytyjen keskustelujen perusteella aloitettiin järjestelyt näiden ryhmien siirtämiseksi ensisijaisen työllistäjänsä omaksi henkilöstöksi. Henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päätettiin, että Koukkuniemen vanhainkodissa työskentelevä ryhmä siirtyy vanhainkodin henkilöstöksi. Sairaaloissa työskentelevän ryhmän osalta tilannetta tarkastellaan myöhemmin uudelleen. Kuvio 3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN VAKINAINEN HENKILÖSTÖ TEHTÄVÄALUEITTAIN 2003, % Päivähoito 30 % Vanhusten palvelut 31 % Perusterveydenhuolto 11 % Erikoissairaanhoito 9 % Erityispalvelut 4 % Sosiaalityö 7 % Hallintopalvelut 8 %
18 SUUNNITTELUN VASTUUALUE Suunnittelun vastuualueelle kuuluivat keskitetty toiminnan suunnittelu, tulosarviointi, kehittämistoiminta, tiedotus ja sisäinen tarkastus. Suunnittelussa koordinoitiin lakisääteisten määräaikaissuunnitelmien laadinta, toiminnallinen raportointi, kertomukset ja erillisselvitykset. Koko toimialaa palvelivat myös yhteisöavustukset ja EU-projektien hallinnointi sekä julkaisutoiminta. Myös kaupungin keskushallinnolle on toimitettu pyydetyt selvitykset ja raportit. Suunnittelun henkilöstövahvuus oli 16 vuoden lopussa. Strategioiden käytännön toteutus alkoi Kaupunki- ja toimialastrategian ensimmäinen toteuttamisvuosi edellytti erityisesti tavoitteiden tulosraportoinnin kehittämistä ja arviointia. Niiden ylläpitämiseksi yhdistettiin strategia- ja suoriteraportit. Tietohallinnossa laadittiin uusien järjestelmien käyttöönottojen mukaiset uudet tilastointi- ja raporttimäärittelyt. Sähköisen taloushallinnon pilotoinnit toteutettiin ja tuotantokäyttö alkoi. Palvelujen hankintastrategian mukaiset kilpailuttamiset toteutettiin ja osallistuttiin vaihtoehtoisten palvelumallien selvitystyöhön yhdessä palvelujen hankintalautakunnan kanssa. Kumppanuus- ja seutuyhteistyötä lisättiin osana aluekeskusohjelman palvelukartoituksia ja osallistumalla osaamiskeskuksen ja verkostoituvien erityispalvelujen työryhmiin. Tutkimuslupakaavakkeiden uudistaminen saatettiin loppuun ja lomakkeisto ohjeineen liitettiin verkkopalveluihin. Poikkihallinnollista yhteistyötä jatkettiin sähköisen taloushallinnon eri käyttöönottovaiheissa. Tietojärjestelmien kehittämisessä painopisteinä olivat Pegasosjärjestelmän käyttöönoton laajentaminen terveydenhuollossa ja Effica-järjestelmän käyttöönottovalmistelut sosiaalitoimen osalta. Kaikkien järjestelmien osalta toteutettiin laajaa koulutusta pääosin omin voimin. Toimintaa kehitettiin poikkihallinnollisesti kaupungin e-palvelustrategian mukaisin kehittämisprojektein. Koulutusta jatkettiin hyväksytyn henkilöstöpoliittisen kehittämissuunnitelman mukaisesti, esimieskoulutus oli erityisenä painopisteenä. Tiedotustoiminnassa korostui kuntalaisiin suuntautuva vuorovaikutteisuus Tiedotus koordinoi sosiaali- ja terveystoimen sisäistä ja ulkoista tiedotusta sekä wwwsivujen ylläpitoa. Tavoitteensa mukaisesti tiedotus lisäsi edellisvuosista kuntalaisille kohdennettua tiedottamista. Tiedotus järjesti mm. 13 tiedotustilaisuutta ja lähetti tiedotusvälineille 70 toimialaa koskevaa tiedotetta. Sisäistä tiedotusta hoidettiin joka toinen viikko sähköisessä muodossa toimitetun Sote tiedottaa -tiedotteen välityksellä. Lisäksi toimitettiin uuden tamperelaisen tietopakettiin Tietoja sosiaali- ja terveystoimen palveluista -esite, avustettiin Tampereen kaupungin tiedotuslehteä ja henkilöstölehti Vilkkua sekä päivitettiin oppaita ja jakelulistoja. Toimialasta kertovat suomen- ja englanninkieliset kalvosarjat valmistuivat myös kertomusvuonna. Tehtäväalueita autettiin esitteiden tekemisessä ja kehitettiin sisäistä sähköistä verkkoa Keväällä sosiaali- ja terveystoimi alkoi pilotoida Internetissä olevaa Valmavalmistelufoorumia, ja sen täytäntöönpanossa tiedotuksella oli merkittävä rooli. Tiedotus vastasi niin ikään sosiaali- ja terveyslautakunnan päätösten tiedottamisesta tiedotusvälineille. Koko vuoden työn alla oli terveyspalvelujen www-sivujen uudistus, jota työstettiin osana Terveyspalvelujen neuvonnan kehittämisprojektia Teuvoa. Verkkosivut rakennettiin asiakas- ja palvelulähtöisesti, ja niille koottiin palvelujen ohella terveystietoosio. Verkkosivuilla avattiin kaksi uutta palvelua: kesäkuussa julkaistiin vuorovaikutteinen Teuvo neuvoo -niminen verkkohoitajapalvelu ja lokakuussa otettiin käyttöön kotihoidon maksujen arviolaskuri. Tiedotus osallistui edelleen Enemmän irti Internetistä -koulutuksen järjestämiseen.
19 Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja -sarjassa ilmestyi kertomusvuonna yhteensä 6 raporttia ja monisteita -sarjassa 17 raporttia. Yhteensä 30 sopimusta 27 yhteisön kanssa Vuonna 2003 maksettiin näillä sopimuksilla yhteensä 23 995 921 bruttona sekä ns. pysyväisavustuksia maksettiin eri tehtäväalueilta yhteensä 6 583 627 (sisältää pääomaavustukset). Näissä ei ole mukana tehtäväalueiden maksusitoumuksia eikä ostoja kuntayhtymiltä. Yhteisöavustuksia maksettiin lisäksi 315 020. TALOUDEN VASTUUALUE Talouden vastuualueelle kuuluivat keskitetty taloussuunnittelu, tilinpäätöksen laatiminen, laskentatoimi ja maksuliikenne sekä talouteen liittyvä tiedotus ja kouluttaminen. Talous huolehtii myös lastensuojelukustannusten ja toimeentulotuen perinnästä sekä sosiaalivirastotalon palvelukassan toiminnoista. Henkilöstöä taloudessa oli vuoden lopussa 32 vakinaista ja 4 määräaikaista. Tilinpäätös ja talousarvio Talouden vastuualueella koottiin keskitetysti vuoden 2002 tilinpäätös. Tilinpäätös osoitti sosiaali- ja terveystoimen menojen osalta ylitystä 6,336 milj.euroa ja tulojen osalta ylitystä 0,470 milj. euroa. Vuoden 2003 talousarvioon on vuoden aikana tehty kaupunginvaltuustossa muutoksia kaksi kertaa. Muutosten nettovaikutus on yhteensä 10,261 milj. euroa. Talousarvion toteutumisen seurantaraporttia kehitettiin yhdessä suunnittelu- ja rahoitusryhmän kanssa. Vuotta 2003 koskeva talousraportti käsiteltiin kuukausittain toimialan johtoryhmässä, tehtäväalueiden johtoryhmissä sekä vietiin lautakunnalle tiedoksi kuusi kertaa. Vuoden 2004 talousarvion suunnittelutyö aloitettiin keväällä. Vuoden 2004 talousarvio ja käyttösuunnitelma on laadittu ja hyväksytty. Sosiaali- ja terveystoimen tulot ovat 82 194 000 euroa ja menot 517 065 000 euroa vuonna 2004. Investoinneista atk-ohjelmat ja projektit, kiinteät rakenteet ja laitteet sekä kalusto yli 3 vuotta ja yli 10 000 euroa ovat yhteensä 5 352 000 euroa. Käyttösuunnitelmaan sisältyi toimialan päivitetty strategia. Koulutus ja neuvonta Talouden vastuualue on järjestänyt tehtäväalueiden johtoryhmille koulutuksia, joissa on käsitelty mm. talousarvion ja käyttösuunnitelman laadintaa, periaatteita ja sitovuuksia. Ostolaskujen sähköisestä käsittelystä on järjestetty info-tilaisuuksia tehtäväalueiden laskujen käsittelijöille. Lisäksi koulutusta ja neuvontaa on järjestetty tuotteistamisesta ja kirjanpitojärjestelmän raporttien hyväksikäytöstä. Tuotteistaminen Työterveyshuollon tuotteistaminen valmistui loppuvuodesta. Viinikanlahden ensisuojan ja Kalevanpuiston kustannuslaskenta on tehty. Omalääkäritoiminnan työajanseuranta on tehty ja kustannuslaskentaa jatketaan. Vanhusten omaishoidontuen tuotteistaminen aloitettiin. Kotihoidon tuotteistamista ei voida tehdä, koska suoritteet eivät vastaa palvelutoimintaa.
20 Ostolaskujen sähköinen käsittely Sosiaali- ja terveystoimi on lähtenyt kaupungin taloushallinnon sähköistäminen - hankkeeseen pilotiksi ostolaskujen sähköisen käsittelyn ja kierrätyksen osalta. Ostolaskujen sähköisessä käsittelyssä on kysymys ostolaskujen saattamisesta sähköiseen muotoon (valmistelutehtävät ja skannaus) ja niiden käsittelystä sähköisessä muodossa, mikä sisältää laskujen ohjauksen, asiatarkastuksen, hyväksymismenettelyn ja tarkistusmenettelyn sekä siirron ostoreskontraan. Tuotantokäyttö alkoi toukokuussa. Uuteen toimintatapaan siirtyminen aiheutti muutoksia työmenetelmiin ja tehtäväkokonaisuuksiin. Käyttäjiä on tällä hetkellä noin 170, varahenkilöt mukaan luettuna. Mukana on tehtäväalueista kokonaisuudessaan hallintopalvelut, perusterveydenhuolto ja vanhustenpalvelut. Erityispalvelujen ja sosiaalityön tehtäväalueet ovat osittain jo mukana ja päivähoidon ja erikoissairaanhoidon mukaan tuleminen suunniteltiin. SISÄISTEN PALVELUJEN VASTUUALUE Sisäisten palvelujen vastuualueelle kuuluivat tietohallinto, tilahallinto, rakennuttamisasiat, tekniset tukipalvelut, huolto- ja hankintatoiminta, ruokahuolto ja kuljetukset. Yksikkö tuotti sosiaali- ja terveystoimelle muut tukipalvelut kuin hoidolliset tukipalvelut yhteistyössä kaupungin keskushallinnon sisäisen palvelujen yksiköiden mm. tietotekniikkakeskuksen, materiaalikeskuksen ja tilakeskuksen kanssa. Yksikkö osti palveluita myös avoimelta sektorilta tavoitteena kaupunkikonsernin kannalta taloudellisesti järkevä toiminta. Atk:n kehittäminen Tietohallinnon tehtävänä on vastata sosiaali- ja terveystoimen osalta yleisistä tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyvistä asioista, ylläpitää käytössä olevia järjestelmiä, antaa käyttäjätukea ja -koulutusta, vastata järjestelmien vastuukäyttäjäorganisaation toiminnasta, hoitaa laite- ja ohjelmistotilaukset, osallistua käytössä olevien järjestelmien kehittämiseen sekä huolehtia uusien järjestelmien käyttöönotto -projektien käynnistämisestä ja niiden työskentelyn ohjauksesta ja koordinoinnista. Tietohallinto tukee mahdollisuuksiensa mukaan myös tehtäväalueiden tietotekniikan hyödyntämistä edistäviä hankkeita. Toimialan omien järjestelmien ja toimintojen lisäksi tietohallinto osallistuu koko kaupungin tasolla toteutettaviin tietotekniikkaan ja sen hyödyntämiseen liittyviin hankkeisiin. Tietohallinnossa oli käynnissä vuonna 2002 aloitettu ja vuoden 2005 puoliväliin ulottuva toimialan palvelutuotannon tietojärjestelmien uusimishanke merkkipohjaisten (päätekäyttöisten) tuotantojärjestelmien korvaamisesta uusilla graafisilla järjestelmillä. Terveydenhuollon tietojärjestelmäprojektissa otettiin Pegasos-järjestelmä käyttöön sekä avoterveydenhuollossa että osastotoiminnassa. Sosiaalityön tietojärjestelmäprojektin aikataulua jouduttiin teknisistä syistä siirtämään vuoden 2004 puolelle. Päivähoidon tietojärjestelmäprojektissa tehtiin suunnitellut käyttöönoton valmistelutehtävät. Myös kaikkia perusprojekteja tukevat atk-peruskoulutus- ja tietoliikenneverkkoprojektit toteuttivat niille määritellyt tehtävät. Kertomusvuoden aikana voitiin pääpiirteissään toteuttaa tietojärjestelmien uusimishankkeessa asetetut aikataulu- ja sisältötavoitteet, ja hanke pysyi kokonaisuutena sille annetussa budjetissa. Projektit Terveydenhuollon TERHI-projektin seitsemästä osaprojektista työskenteli viisi: avoterveydenhuollon palvelujen, mielenterveyspalvelujen, laitospalvelujen, kotihoidon ja kuntoutuksen osaprojektit. Vuoden aikana valmistui liittymä Pegasos-järjestelmän ja TAYS:n käyttämien AHO- ja Oberon-järjestelmien välille, joka mahdollisti sähköisten lähetteiden ja hoitopalautteiden siirtämisen sosiaali- ja terveystoimen toimipisteiden ja
21 TAYS:n välillä. Merkittävää oli myös osallistuminen kotihoidon ohjelmisto-osion jatkuneeseen määrittelytyöhön. Kuvantamisen toimintoihin hankittiin digitaalisten kuvien arkistointijärjestelmä (Sectra PACS) ja kuvantamisen toiminnanohjausjärjestelmä (Commit RIS), ja näihin teetettiin liittymät Pegasos-järjestelmään. Kuvantamisen järjestelmät ja liittymien ensimmäinen vaihe saadaan tuotantokäyttöön keväällä 2004. SOILI-projektissa valmisteltiin sosiaalipalvelujen yksilö- ja perhehuolto-ohjelmiston käyttöönottoa, joka jouduttiin ohjelmiston puutteiden vuoksi siirtämään suunnitellusta noin kolmella kuukaudella eteenpäin vuodenvaihteeseen 2004. Järjestelmän peruskäyttökoulutuksen kävi noin 250 henkilöä. Effica-Yksilö- ja perhehuoltojärjestelmään toteutettiin kirjanpito- ja pankkiliikenneliittymät. PÄIVI-projektissa valmisteltiin lasten päivähoidon ohjelmiston käyttöönottoa vuonna 2004 kartoittamalla ja kuvaamalla toimintaprosessit, kouluttamalla pääkäyttäjät ohjelmiston käyttöön, määrittelemällä Effica-Päivähoito-järjestelmässä käytettävät ohjaustiedot sekä kouluttamalla peruskäyttäjät työaseman käyttöön. Laskutus-projektin päätehtävänä oli yhdessä TERHI- ja SOILI-projektien kanssa valmistella ja toteuttaa Pegasos- ja Effica-Yksilö- ja perhehuoltojärjestelmien liittäminen Tampereen kaupungin taloushallinnon AdeEko+-ohjelmistoon. Liittymien teon yhteydessä tuotantojärjestelmien taloushallintoon liittyviin ominaisuuksiin jouduttiin tilaamaan muutoksia. Huolellisesti suunnitellut ja toteutetut liittymät ovat toimineet luotettavasti. Atk- ja tietojärjestelmäkoulutusprojekti (Koulutus) vastasi toimintavuoden aikana atk:n peruskäyttötaitojen koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Koulutukset painottuivat käyttöjärjestelmään, tekstinkäsittelyohjelmaan ja sähköpostiohjelmistoon ja niiden kesto vaihteli yhdestä neljään päivään. Koulutuksiin osallistui yhteensä 610 henkilöä. Lisäksi projektissa suunniteltiin yhdessä TERHI-, SOILI- ja PÄIVI-projektien kanssa näiden järjestelmäkoulutusten aikataulut. Verkko-projektissa jatkettiin Koukkuniemen alueen rakennusten tietoliikenneverkon uusimista ja toteutettiin lähinnä Pegasoksen käytön edellyttämät avopalveluiden toimipisteiden verkotuksen uusimistyöt. Päiväkotien tilojen verkotustyö aloitettiin vuoden 2003 lopulla. Langattoman verkon (ns. WLAN) tekniikka ja käyttö vakiintuivat Hatanpään ja Kaupin sairaalan vuodeosastoilla, mikä mahdollisti Pegasos-järjestelmän rutiinikäytön liikuteltavilla työasemilla potilashuoneissa. Merkittävää oli Pegasos-järjestelmän mobiilikäytön onnistunut kokeilu Hatanpään kotisairaalan toiminnassa joulukuussa 2003. Perustiedot ja raportointi-projekti työskenteli suunnittelun vastuualueen johdolla ja valmisteli yhteistyössä TERHI-, SOILI- ja PÄIVI-projektien kanssa palvelujen perustilastointitietoja järjestelmien käyttöönottoa varten. Terveydenhuollon osalta saatiin valmiiksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhusten palvelujen laitoshoidon perustietojen määrittely. Sosiaalipalvelujen osalta valmistui toimeentulotuen, yleisen sosiaalityön, lastensuojelun sijaishuollon, päihdehuollon ja vammaispalvelujen määritystyö. Tietojärjestelmien uusimishankkeen projekteissa työskenteli kertomusvuoden aikana eri pituisissa jaksoissa yhteensä noin 50 henkilöä muualta toimialan organisaatiosta. Laitehankinnat Laitteista tehtiin vuokrasopimuksia seuraavasti: mikrotietokoneet n. 770, graafiset päätteet 62, tulostimet 530 ja muut laitteet noin 100 kappaletta. Vanhoja päätelaitteita jäi edelleen käyttöön.
22 Koulutusluokat Tietojärjestelmien käyttöönottoprojekteja varten oli käytössä yhteensä seitsemän atkkoulutusluokkaa. Neljä luokista sijaitsi ns. Oppinetin tiloissa Hatanpäänpuistokuja 36:ssa, kaksi Koukkuniemen tiloissa ja yksi Hatanpään sairaalan tiloissa, joista se siirrettiin vuoden loppupuolella Jukolan tiloihin. Luokissa oli yhteensä 75 koulutuspaikkaa. Muut projektit Tampereen kaupunki osallistui Pirkanmaan saumattomien hyvinvointipalvelujen kehittämishankkeeseen (PIRKE) säännöllisen kotihoidon piiriin kuuluvan diabeetikon palveluketjuprojektilla. Hanke perustuu määräaikaiseen lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta, jonka voimassaoloa jatkettiin vuoden 2005 loppuun. Projektissa toteutettiin suunnitellusti omaneuvojatoiminnan kokeilu, johon osallistui kaksi itäisen palvelualueen kotihoitotiimin omaneuvojakoulutuksen käynyttä työntekijää. Hankkeeseen kuuluvaa aluetietojärjestelmäpalvelua ei saatu toimintavuoden aikana toteutettua. Hankkeen jatkamisesta vuoden 2005 loppuun asti on tehty esitys osallistujakunnille. Tekninen huolto Teknisen huollon huoltopalvelut vastaa sosiaali- ja terveystoimen hallinnassa olevien kiinteistöjen lämpö-, vesi- ja ilmastointihuollon järjestämisestä, laitteiden huolloista sekä korjauksista, lääkintälaitteiden turvallisuus- ja vastaanottotarkastuksista, sairaalakiinteistöjen ja vanhainkodin talonmiestehtävistä sekä kuljetusten järjestämisestä. Teknisen huollon siivoustoiminta sisältää Tammelakeskuksen sekä Hatanpään sairaalan tartuntatautien osaston B0 siivouksen. Laajennusten ja saneerausten vuosi Asiakaskannan sekä ympäristön muuttumista vaarallisemmaksi kompensoitiin parantamalla turvallisuutta sekä teknisin järjestelyin että henkilöstöresurssein. Myös toimintojen vaatimia tarvikkeiden ym. kuljetusresursseja kuormitettiin erityisen runsaasti. Vuoden aikana sairaalaja vanhainkodin alueilla valmistuneita tiloja: Hatanpäänpuiston sairaalan laajennus valmistui kesäkuussa ja otettiin käyttöön elokuussa. Hanke luovutettiin pahasti keskeneräisenä, josta seurasi hälytys-, selvitys- ja seurantatöitä koko tekniselle huollolle. Ravintokeskuksen laajennus valmistui marraskuussa. Ruuanvalmistustoiminta piti turvata koko peruskorjauksen ajan, mikä aiheutti runsaasti ylitöitä. Kaupin sairaalan saneeraus alkoi syksyllä. Rintaklinikan, apuvälinekuntoutuksen ja apteekin tilojen saneeraus alkoi heinäkuussa. Koukkuniemen vanhainkodin Koivula-rakennuksen kahden osaston saneeraus hoivaosastoiksi valmistui elokuussa. Hoitajakutsujärjestelmän uusiminen koko Koivula rakennukseen alkoi toukokuussa. Laboratoriokeskus luopui pääosin kuljetuspalveluista. Kiinteää kuljetusreittiä ajavissa autoissa jouduttiin supistamaan toiminta kahteen autoon. Selvitykset, tutkimukset, kehittämishankkeet ja projektit Hatanpään puhelinvaihde oli pakko uudistaa Hatanpäänpuiston sairaalan laajennuksen myötä. Koukkuniemen ravintokeskuksen suunnittelu käynnistyi. Tietoliikenneverkkoprojekti valmistui pääpiirteittäin laitosten osalta. Koukkuniemen ravintokeskuksen suunnittelu käynnistyi. Laitosten turvallisuutta parannettiin teknisin järjestelyin määrärahojen puitteissa. Järjestelyjen myötä saatiin turvallisuustasoa parannettua merkittävästi. Päällekarkausjärjestelmä LAS/HASA. Videovalvontajärjestelmän laajentaminen Hatanpäällä. Murtohälytin järjestelmien (HHL) yhdistäminen yhteiseen tietokonepohjaiseen hallintaan. Timecon-kulunohjausjärjestelmien kehittäminen Hatanpäällä. Kiinteistöhälytysjärjestelmien laajentaminen.
23 Laitosten ravintopalvelut Sosiaali- ja terveystoimen avopuolella toimi 107 ruokapalvelupistettä, joista oli valmistuskeittiöitä 62 kpl, kuumennuskeittiöitä 17 kpl ja jakelukeittiöitä 28 kpl. Näiden lisäksi aterioita tai aterioiden raaka-aineita kuljetettiin ryhmäperhepäiväkoteihin (10 kpl), vanhusten korttelikerhoihin (6 kpl) sekä kodeissaan asuville ikäihmisille. Ruokapalvelun taloudellisuutta ja tuloksellisuutta seurataan kustannuslaskennan ja ennalta asetettujen tavoitesuoritteiden sekä mielipidekyselyjen avulla. Ruokapalvelupisteiden omavalvonta Omavalvonta on hyvää asiakaspalvelua. Omavalvontajärjestelmä vaatii toimintayksikön henkilöstön sitoutumista noudattamaan sovittuja menettelytapoja. Vuonna 2002 otettiin käyttöön omavalvonnan kannalta tärkeä lämpötilojen seurantajärjestelmä. Järjestelmän avulla voi seurata lämpötilanvaihteluja mm. ruoankuljetuksessa, -jakelussa sekä kylmälaitteissa. Seurantajärjestelmää ja käyttäjän opastusta kehitettiin toimintakertomusvuonna kirjallisen ohjeistuksen avulla yhdessä terveysviranomaisten kanssa. Ruokapalveluhenkilöstön koulutus Sosiaali- ja terveysministeriö antoi marraskuussa 2001 omavalvontaan liittyvän asetuksen elintarvikehuoneistoissa työskentelevältä vaadittavasta elintarvikehygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta. Sosiaali- ja terveystoimen avopuolen henkilöstöstä osallistui toimintakertomusvuoden loppuun mennessä hygieniaosaamiskoulutukseen n. 400 henkilöä. Koulutukseen osallistuvien tuli suorittaa hyväksyttävästi hygieniatesti. Koulutukset järjestettiin Tampereen ammattiopistolla. Tämän lisäksi ruokapalveluhenkilöstölle järjestettiin kertomusvuonna käytännön ruoanvalmistuskursseja ja useita ammattiin liittyviä luentotilaisuuksia. Keittiöergonomian tutkimushanke Sosiaali- ja terveystoimen avopuolella aloitettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa keittiöergonomiatutkimushanke. Tutkimussuunnitelman mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa Suomen Akatemian ja Työsuojelurahaston tuella laajan hankkeen, jonka avulla selvitetään, voidaanko ergonomiaa parantamalla edistää työntekijöiden liikuntaelinten terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksen kohteena on keittiötyö, jossa työntekijöillä on runsaasti liikuntaelinten sairauksia ja oireita. Tutkimuksessa on mukana neljästä kaupungista yhteensä 119 keittiötä. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi Kunta 10- hankkeen kunnissa; Espoossa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Tampereen sosiaalija terveystoimesta hankkeeseen osallistuu 12 ruokapalvelupistettä. Tutkimushankkeessa oletetaan olevan mahdollista soveltaa ergonomisia toimenpiteitä, joiden suunnittelemiseen ja kehittämiseen työntekijät voivat itse vaikuttaa. Erityisruokavalioiden järjestäminen Sosiaali- ja terveystoimen avopuoli ja koulutustoimiala laativat yhteiset ohjeet päivähoito ja kouluikäisten lasten erityisruokavalioiden ilmoittamisesta ja toteutuksesta. Ruokavalioita koskevat määritelmät ovat olleet hajanaisia ja ruokapalvelupisteille toimitetut selvitykset kirjavia. Uudistetut ohjeet ja lomakkeet on saatavana kouluista, päiväkodeista ja neuvoloista. Uudistetun ohjeistuksen mukaan lapsille valmistetaan erityisruokavalion mukaiset ateriat, mikäli siihen on selvät lääketieteelliset tai eettiset syyt. Ohjeistus laadittiin yhteistyössä sisäisten palvelujen ruokapalveluhenkilöstön, päivähoidon, koulutustoimen, perusterveydenhuollon, ravitsemissuunnittelijan ja lastenallergologian dosentin kanssa.
24 Ruokapalvelupisteiden suoriteseuranta Toimintakertomusvuonna päivitettiin myös ruokapalveluhenkilöstön työsuoriteseurantaa koskevat ohjeistukset ja lomakkeet. Avotoiminnan ruokapalvelupisteiden työsuoritteiden ja tuntien seuranta ja laskenta suoritetaan sisäisten palvelujen yksikössä. Muut ravintopalvelut Sosiaalivirastotalon ravintokeskus Sosiaalivirastotalon ravintokeskus toimitti ateriapalvelut seuraaville henkilöstöryhmille: sosiaalivirastotalon henkilöstölle samassa kiinteistössä toimiville Sosiaali- ja terveysalan opiston ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja opettajille 25%:n sotainvalideille, joista osa ruokailee henkilöstöravintolassa ja osalle kuljetetaan ateriat kotiin ikäihmisille kotiinkuljetusaterioita, muut kuin sotainvalidit edustustarjoiluja ja erilaisia kahvitilaisuuksia Ankkarin päiväkodin Jankan osastolle ja Ranskankieliseen kerhoon elintarvikkeiden raaka-aineita Sepän-, Osmon- ja Raitin ryhmäkotiin. Ravintokeskuksen omavalvonta Omavalvontajärjestelmä vaatii koko henkilöstön sitoutumista noudattamaan sovittuja menettelytapoja. Vuonna 2002 otettiin ravintokeskuksessa käyttöön omavalvonnan kannalta tärkeä lämpötilojen mittausjärjestelmä. Järjestelmän avulla seurataan lämpötilavaihteluja mm. ruoankuljetuksessa, -jakelussa sekä kylmälaitteissa. Seurantajärjestelmää ja käyttäjien opastusta kehitettiin toimintakertomusvuonna kirjallisen ohjeistuksen avulla yhdessä terveysviranomaisten kanssa. Ruokapalveluhenkilöstön koulutus Ruokapalveluhenkilöstö osallistui alansa useisiin koulutustilaisuuksiin esim. käytännön ruoanvalmistuskurssille ja erilaisiin luentotilaisuuksiin. Toimintakertomusvuonna aloitettiin ravintokeskuksessa sähköinen laskujentarkastus. Aterioita valmistettiin 171 866 kappaletta/vuosi.