Ohjelmakuvaus: Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys

Ohjelmakuvaus: Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys 23/8/2013 Versio: 0.3 Kehitysohjelman omistaja: Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuula Antola Saija Äikäs

Ohjelmakuvaus i Ohjelmakuvauksen versiohistoria ja hyväksyntä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Pasi Laitala 25.4.2013 Ensimmäinen luonnosversio 0.2 Pasi Laitala 2.5.2013 Yhdistelmäluonnos hyötytavoitteista 0.3. Pasi Laitala 19.8.2013 Viimeistely OHRY:n kokoukseen Kaupunginhallituksen hyväksymä versio Ohjelmakuvauksen hyväksyntä Päiväys Linkki päätösasiakirjaan ja mahdolliset lisätiedot Kaupunginhallitus 2.9.2013 Valtuusto 10.6.2013 Valtuuston hyväksymät hyötytavoitteet

Ohjelmakuvaus ii Tiivistelmä Ohjelman tavoitteena on kehittää kaupungin elinvoimaisuutta Espoo-tarinan mukaisesti. Kaupunki tavoittelee pysyvää tuottavuuden parannusta. Kaupunki hyödyntää ja käyttää resurssejaan palvelujen järjestämisen tehostamiseen ja uusien ratkaisujen käyttöönoton edistämiseen. Kaupunki luo edellytyksiä alueen toimijoiden kilpailukyvyn kasvulle. Rakentamista ohjataan ja toteutetaan niin, että arki sujuu paremmin. Hyvät kuntapalvelut ja kaupungin fiksu tapa toimia lisäävät alueen houkuttelevuutta, elinvoimaa ja kuntalaisten toimeliaisuutta. Ohjelmalla on kolme hyötytavoitetta, joiden kautta ohjelman tavoite saavutetaan. Hyötytavoitteet ja niiden saavuttamiseen perustettujen projektien tavoitteet kokonaisuudessaan vastaavat ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelmaa toteutetaan projektien, oman tekemisen muuttumisen, uusien kokeilujen ja yhteistyön kautta. Tavoitteena on rohkeammin ja monipuolisemmin etsiä tapoja, joilla uusia ratkaisuja otetaan käyttöön ja miten sitä kautta lisätään markkinoilla innovatiivisuutta. Ohjelman hyötytavoitteista Kilpailukyvyn edistäminen ja Innovaatioiden hyödyntäminen tähtäävät oman tekemisen parantamiseen, uusien ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluihin sekä markkinoilla tapahtuvan kehittämistyön edistämiseen pitkäjänteisesti. Yrittäjyyden tukemisen tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää kaupungin palvelutarjontaa ja neuvontaa yrityksille sekä edistää kaupungin yrittäjämyönteistä kuvaa. Ohjelman kautta edistetään arjen kansainvälisyyttä siten, että eri maista muuttaneet juurtuvat Espooseen ja rikastuttavat osaamisellaan niin työyhteisöjä kuin muitakin toimintaympäristöjä. Espoon vetovoimatekijöiden esille nostaminen lisää kaupungin houkuttelevuutta. Yrittämisen, yhteisöllisyyden ja sallivuuden kautta kukoistaa monipuolinen kaupunkielämä. Tapahtumien ja tilaisuuksien kautta lisätään kaupungin tunnettavuutta.

Ohjelmakuvaus iii SISÄLLYSLUETTELO 1 Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan... 1 2 Nykytila kehitysohjelman kohdealueella... 1 3 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella... 1 4 Kehitysohjelman hyötytavoitteet ja mittarit... 2 Hyötytavoite 1: Kilpailukyvyn edistäminen... 2 Hyötytavoite 2: Innovaatioiden hyödyntäminen... 3 Hyötytavoite 3: Yrittäjyyden tukeminen... 4 5 Kehitysohjelman konkreettiset tuotokset... 6 6 Kehitysohjelman rajaukset... 7 7 Keskeiset edellytykset kehitysohjelman käynnistämiselle ja onnistumiselle... 7 7.1 Edellytykset käynnistämiselle... 7 7.2 Edellytykset onnistumiselle... 8 8 Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä... 8 8.1 Ulkoiset kustannukset... 8 8.2 Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet... 8 8.3 Tarvittavat henkilöresurssit... 8 9 Kehitysohjelman organisointi... 9 10 Kehitysohjelman toteutus... 9 10.1 Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikataulu... 9 10.2 Kehitysohjelman sisältö... 9 11 Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön... 9 12 Tärkeimmät sidosryhmät... 9 13 Merkittävimmät riskit... 9 14 Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa... 10 Liitteet 10

Ohjelmakuvaus 1 1 Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman tavoitteena on kehittää kaupungin elinvoimaisuutta etsimällä keinoja ja tapoja kaupungin palvelujen järjestämiseksi ja investointien hankkimiseksi kestävällä tavalla. Kaupungin oman organisaation ja kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on luoda edellytyksiä kilpailukyvyn ja yrittäjyyden kehittymiselle. Elinvoimaisuuden kasvu tukee eri toimijoiden kilpailukyvyn kehittymistä. Ohjelmalla on useita yhtymäkohtia Espoo-tarinaan. Ohjelma toteuttaa Espoon vision mukaisesti edelläkävijyyttä ja yrittäjyyttä sekä arvojen mukaista kumppanuutta ja kehittämishalua. Ohjelma toteuttaa osaltaan strategiaperustan mukaista palvelujen kehittämistavoitetta sekä elinvoima ja kilpailukyky osion elinkeinotavoitteita sekä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Palvelujen ja sen osana myös hankintojen kehittämiselle asetetaan kaupunkitasoiset tavoitteet. Ohjelmassa toteutetut pilotit ja kehittämistyö lisäävät palvelujen kehittämisen osaamista ja sitoutumista siihen koko kaupunkiorganisaation osalta. Ohjelman vahva kytkös Espoo tarinaan lisää ohjelman strategista merkitystä. Ohjelman onnistuminen selkeyttää Espoo tarinan mukaista tietä sinne, minne olemme menossa. Kaupungin perusviestit ja visuaalinen ilme uudistuvat Espoo-tarinan pohjalta vuoden 2013 aikana. Ohjeistus tehostaa kaupunkikonsernin viestintää kotimaassa ja kansainvälisesti. 2 Nykytila kehitysohjelman kohdealueella Kunnan palvelujen järjestämisen tuottavuustavoite kantokyvyn heikkenemisen vuoksi on noin 2 % vuodessa ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Kantokyky paranee, kun yksityisten työpaikkojen osuus lisääntyy suhteessa julkisiin ja julkisesti tuettuihin työpaikkoihin. Espoon kaupunki on rahoittamassa yritystoiminnan aloittamisen neuvontapalveluja sekä kasvuun tähtäävien yritysten hautomopalveluja. Palvelut järjestetään kahden eri organisaation toimesta. Yrityspalvelut pitää nähdä kokonaisuutena, aina sijoittumisesta neuvontapalveluihin ja kumppanuuteen asti. Espoo pärjää naapureitaan huonommin yritysmyönteisyys -vertailuissa. Sijoittuminen Espooseen nähdään mielekkäänä, mutta kaupungin palvelumyönteisyyttä pitäisi parantaa. Markkinointitoimenpiteet ja palvelutarjonnan selkiyttäminen lisäävät koettua yritysmyönteisyyttä. Monipuoliset asumisratkaisut ja hyvät kuntapalvelut lisäävät asumisen mielekkyyttä Espoossa. Espoolaiset yritykset saavuttavat kilpailukykyä, kun osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö on tällä hetkellä toteutettu yksittäisten hankkeiden kautta. Yhteistyötä tehdään jatkossa siten, että kehittämis- ja tutkimustarpeet ovat johdettu poikkihallinnollisista ohjelmista tai muusta ohjelmatyöstä. 3 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Tutkimus- ja kehittämistoiminta nähdään Espoossa investointina ja siihen halutaan aktiivisesti panostaa. Kaupunki kehittää toimintaansa kumppaneiden kanssa, ja yhteistyön tuloksia hyödynnetään. Vähintään puolet projekteissa kehitetyistä

Ohjelmakuvaus 2 ratkaisuista otetaan pysyvästi käyttöön kaupungin toimintoja järjestettäessä. Kaupungin työtekijät ovat sitoutuneet uuteen tapaan kehittää ja käyttöönottaa palveluja. Espoo on Suomen yrittäjämyönteisin kaupunki. 4 Kehitysohjelman hyötytavoitteet ja mittarit Kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä tavoite ohjelmalle Ohjelman tavoitteena on kehittää kaupungin elinvoimaisuutta ja vetovoimaa pitkäjänteisesti ja luoda edellytyksiä kasvulle. Ohjelman hyötytavoitteet ovat kilpailukyvyn edistäminen, innovatiivisuuden kasvattaminen ja yrittäjyyden tukeminen. Kaupunki tavoittelee pysyvää tuottavuuden parannusta omassa toiminnassaan. Kaupunki haluaa myös omalla toiminnallaan vahvistaa alueen toimijoiden kilpailukyvyn edellytyksiä. Toiminnalla lisätään kaupungin verotuloja ja parannetaan kaupunkilaisten palveluja sekä lisätään hyvinvointia. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta paitsi metropolialueelle myös koko Suomeen. Kaupunki tähtää määrätietoisesti palvelujen järjestämisen tehostamiseen ja uusien ratkaisujen käyttöönoton edistämiseen. Rakentamista ohjataan ja toteutetaan niin, että kaupunkilaisten ja yritysten arki sujuu paremmin. Laadukkaat kuntapalvelut ja kaupungin joustava toimintatapa lisäävät alueen houkuttelevuutta, elinvoimaa ja kuntalaisten toimeliaisuutta. Hyötytavoite 1: Kilpailukyvyn edistäminen Kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä hyötytavoite Kaupungin vetovoimatekijät muodostuvat toimivasta kaupunkirakenteesta sekä laadukkaista yksityisistä ja julkisista palveluista yhdistettynä monipuoliseen, virikkeelliseen ja elämykselliseen elinympäristöön. Myös kaupungin arjen kansainvälisyys houkuttelee osaajia alueelle. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, joilla edistetään sujuvaa liikkumista, turvataan monipuolisten palvelujen saavutettavuus ja sujuvuus niin asumisen kuin työpaikkojen tarpeisiin sekä vahvistetaan laadukasta rakennettua- ja luonnonympäristöä. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, joilla edistetään sujuvaa liikkumista, turvataan monipuolisten palvelujen saavutettavuus ja sujuvuus sekä vahvistetaan laadukas rakennettu- ja luonnonympäristö. Tavoitteena on tukea toimintaa, jolla yrittämisen, yhteisöllisyyden ja sallivuuden kautta kukoistaa monipuolinen kaupunkielämä. Tavoitteena on luoda kaupungista helppo paikka muuttaa ja asua. Se tarkoittaa monipuolisia asumisen ratkaisuja erityyppisiin elämäntilanteisiin ja erityyppisiille muuttajille. Käyttäjälähtöisyydellä luodaan suunnitteluun ja toteutukseen lisäarvoa. Tavoitteena on, että kaupungissa tehdään uusia älykkään ja kestävän rakentamisen ratkaisuja. Tavoitteena on tehdä kaupungin vetovoimatekijöitä tunnetuiksi ja näkyviksi sekä lisätä kiinnostavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Ohjelmakuvaus 3 Kaupunkimarkkinoinnin tehtävänä on lisätä kaupungin vetovoimaa asumisen ja työn tekemisen alueena sekä tukea matkailuelinkeinon kehittymistä. Tavoitteena on edelleen investointien, osaavien työntekijöiden ja opiskelijoiden saaminen alueelle. Espoo tarjoaa joustavat ja ketterät toimintaedellytykset yrityksille ja huomioi kansainvälisten yritysten ja niiden työntekijöiden tarpeet. Espoo on vetovoimainen kohtaamispaikka kansainvälisille teknologiaosaajille ja tieteentekijöille. Kansainvälisillä markkinoilla menestymistä tavoitellaan osaavien maahanmuuttajien urapolkuja edistämällä. Kaupungin kansainvälisyystavoitteena on arjen kansainvälisyys. Hyötytavoite 2: Innovaatioiden hyödyntäminen Kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä hyötytavoite 1. Kaupunki innovaatioiden hyödyntäjänä Kaupungin hankintoja käytetään nykyistä enemmän yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen ja julkisten palvelujen kehittämisen strategisena välineenä. Innovaatioilla haetaan entistä tehokkaampaa ja laadukkaampaa palvelutuotantoa. Uusia ratkaisuja hyödyntämällä voidaan kattaa osa kaupungin kasvun kustannuksista. Kaupunki edistää hankinnoillaan innovaatioiden käyttöönottoa ja ohjaa kehitystä uusien ratkaisujen käyttöönottamiseksi. Julkinen kysyntä voi nykyistä enemmän kannustaa yrityksiä uusien ratkaisujen kehittämiseen yhteiskunnallisesti merkittävien ongelmien ratkaisemiseksi. Sen sijaan, että julkinen sektori ostaa ensisijaisesti jo markkinoilla olevia ratkaisuja, hankintoja tulisi käyttää nykyistä enemmän yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen ja julkisten palvelujen kehittämisen strategisena välineenä. Kaupungin tapa kehittää ja toteuttaa omia palvelutehtäviään verkostoissa ja kumppanuuksissa sekä koko organisaation toimintakulttuuri ovat esimerkkinä ja näyttävät suuntaa. Kaupunki rohkaisee innovaatioihin myös muita; alueen yrityksiä, yhteisöjä, kumppaneitaan ja kuntakenttää yleensä. Sen tavoitteena on tarjota kiinnostavia toimintamalleja ja kasvualustoja myös kansainvälisesti. Vuonna 2016 Espoo käy luontevaa ja strukturoitua markkinavuoropuhelua yhdessä markkinatoimijoiden kanssa uusien innovaatioiden synnyttämiseksi ja hankinnan kohteiden ja sopimusehtojen määrittelemiseksi. Alustava kuvaus mittareista pilottien lukumäärä käyttöönoton määrä taloudellinen arvo / hyöty 2. Yhteistyöllä kilpailukykyä Kaupunki kannustaa kumppaneitaan, yrityksiä ja yhteisöjä kehittämään uusia ratkaisuja. Tavoitteena on, että kaupungin käyttöön ottamat uudet ratkaisut ovat kehittäjille

Ohjelmakuvaus 4 merkittäviä referenssejä ja siten lisäävät niiden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä markkinoilla ja kehittämistoiminnassa. Ratkaisut ovat tarve- ja käyttäjälähtöisiä ja ne lisäävät taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Ne pohjautuvat korkeaan osaamiseen ja teknologian hyödyntämiseen. Yhteiskunnalla on merkittävä ohjausvaikutus ja erilaisilla kilpailuilla voidaan kannustaa ja innostaa uusien ratkaisujen kehittämiseen. Kaupunki voi omilla hankinnoillaan edistää innovaatioiden käyttöönottoa ja ohjata kehitystä uusien ratkaisujen käyttöönottamiseksi. Pk-yritykset ovat kasvun ja työllisyyden kannalta keskeisiä toimijoita. Innovaatiotoiminta julkisen hankinnan kautta voisi olla tehokas pkyrityskenttää eteenpäin vievä voima. Toteutetaan yritysystävällistä hankintapolitiikkaa. Keskeisiä tekijöitä yritysystävällisessä hankinapolitiikassa ovat tasapuolinen kilpailu, hankintojen avoimuus ja ennakointi, markkinavuorovuoropuhelun tarkoituksenmukainen lisääminen ja hankintakokonaisuuksien rakentaminen yrityksiä houkutteleviksi. Edistetään pienempien yritysten hankintoihin osallistumista. Järjestetään yrittäjille ja kolmannelle sektorille tilaisuuksia, joissa kerrotaan Espoon hankinnan painopisteistä ja tavoitteista. Alustava kuvaus mittareista Ostot pk-yrityksiltä ja niiden jakautuminen (muutoksen mittaminen) 3. Tutkimustoiminta tukee innovaatioiden syntyä Kaupunki rohkaisee ennakkoluulottomuuteen ja kokeilevuuteen. Kaupunki määrittelee tutkimus- ja kehittämistarpeensa hyvissä ajoin etukäteen ja haastaa kehittäjiä ja tutkijoita etsimään ratkaisuja. Kaupunki toimii aktiivisesti metropolialueen avoimissa kehittämis- ja innovaatioympäristöissä ja edistää toiminnallaan niiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehittämistuloksia hyödynnetään tehokkaasti kaupungin haasteiden ratkaisemisessa. Innovaatiotoimijoiden kesken luodaan yhteistyömalli kehittämistoiminnan jatkuvaan hyödyntämiseen. Kaupungin tapa kehittää ja toteuttaa omia palvelutehtäviään verkostoissa ja kumppanuuksissa sekä koko organisaation toimintakulttuuri ovat esimerkkinä ja näyttävät suuntaa. Kaupunki rohkaisee innovaatioihin myös muita; alueen yrityksiä, yhteisöjä, kumppaneitaan ja kuntakenttää yleensä. Sen tavoitteena on tarjota kiinnostavia toimintamalleja ja kasvualustoja myös kansainvälisesti. Valitaan kohteet, joissa palvelujen kehittämistä yhdessä kumppaneiden ja kuntalaisten kanssa edistetään Alustava kuvaus mittareista Tutkimustulosten soveltaminen käyttöönotetuissa ratkaisuissa (lkm, ) Hyötytavoite 3: Yrittäjyyden tukeminen Kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymä hyötytavoite

Ohjelmakuvaus 5 Kaupunki kannustaa yrittäjyyteen ja on aktiivinen kumppani yrityksille. Kaupunki kehittää omia yrittäjyyteen liittyviä palveluitaan kokonaisvaltaisesti ja yhdessä kumppaneiden kanssa. Yritystoiminnan esteitä ja hidasteita poistetaan, jotta yritysten sijoittuminen Espooseen ja Espoossa toimiminen olisi sujuvaa. Kaupunki tukee koulujen yrittäjyyskasvatusta, monipuolisten tila- ja sijoittumisratkaisujen syntymistä sekä osaavan työvoiman saantia. Kaupunki toimii yritysten ja yrittäjien asiakkaana tasapuolisesti ja eettisesti kestävällä pohjalla. Työpaikkojen ja elinvoiman lisääminen vaatii yrittämisen ja yritystoiminnan edellytysten jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on kehittää kaupungin palveluja yritysten sijoittumisen helpottamiseksi ja sujuvoittamiseksi. Kaupunki toimii yrittäjyyteen myönteisesti suhtautuvana aktiivisena kumppanina. Tavoitteena on ratkaista ja poistaa yritystoiminnan esteitä ja hidasteita kaikissa niissä kaupungin toimissa, joilla vaikutetaan yritysten sijoittumiseen Espooseen. Kaupunki edistää toiminnallaan yritystoiminnan tulevaisuuden kilpailukykyä. Yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden osaamista ja tavoitteellisuutta hyödynnetään ennakkoluulottomasti kuntien palveluhaasteiden ratkaisemisessa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi kuntatalouden tehokkuutta ja tuottavuutta. Tähtäimessä on myös synnyttää radikaaleja tuote- ja palveluinnovaatioita, joilla on edellytyksiä kehittyä suomalaisyritysten vientituotteiksi. Yritysten hyvät toimintaedellytykset ja sen myötä kehittyvä kansainvälinen kilpailukyky sekä uusien, korkean lisäarvon työpaikkojen syntyminen ovat avaintekijöitä hyvinvoinnille. Yritystoiminnan edistämisessä T3 -alueen (Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola) vetovoima- ja kilpailukykytekijöiden kirkastaminen sekä tunnetuksi tekeminen on tärkeää koti- ja ulkomaisten yritysten sijoittumiskohteena. T3 -alueen yritys- ja tutkimustoiminnan keskittymä tarjoaa monipuolisia kasvu- ja toimintamahdollisuuksia yrityksille ja yrittäjyydelle. Kilpailukykyä tukevat kaupungin toimet liittyvät muun muassa koulujen yrittäjyyskasvatukseen, ikäihmisten mahdollisuuksiin osallistua työ- ja yritystoimintaan, osaavan työvoiman saantiin, innovatiivisten ja monipuolisten tila- ja sijoittumisratkaisujen tukemiseen, joissa syntyy hedelmällistä, monialaista ja monentyyppisten yritysten yhteistä toimintaa ja toisilta oppimista. Yrityspalveluja kehitetään siten, että ne kattavat perustamisvaiheen neuvonnan ja yrityksen muutos- ja kehitysvaiheen palvelut. Myös maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tarpeet huomioidaan yrityspalveluiden kehittämisessä. Yhteistyötä valtion työvoimatoimijoiden kanssa lisätään. Tavoitteena on nuorten ja maahanmuuttajien työmarkkina-aseman merkittävä kohentaminen. Ilman tätä työvoiman saatavuutta ei voida jatkossa turvata. Mittarit Yrittäjyyden merkityksen ja hyödyn mittaaminen kuntatalouden näkökulmasta vertaillen muuhun yritys- ja vastaavaan toimintaan

Ohjelmakuvaus 6 Yrittäjien/eri kokoisten yritysten kokonaismäärä ja vuosittainen kehitys Yritysten kautta (tuloverot, muut verot ja maksut) tuleva kunnallisvero- ja maksukertymä, osuudet yrityskokoluokittain ja vertailu kokonaisvero- ja maksukertymään ja vuosittainen kehitys työntekijää kohden Yritysten kautta työllistyvien määrä yrityskokoluokittain ja vuosittainen kehitys Kaupungin panokset elinkeinotoimintaan kohdistetusti yrityskokoluokittain (perusyritystoiminta, start up, kasvuyrittäjyys, isot yritykset ja vuosittainen kehitys) Panostusten vertailumittaus perustettua yritystä, työpaikkaa, vero- ja maksukertymää euroa kohti 5 Kehitysohjelman konkreettiset tuotokset Alustava listaus ohjelman konkreettisista tuotoksista, joiden saavuttamista johdetaan ja todennetaan ohjelman hyötytavoitteiden mittareilla ja seurannalla. Kilpailukyvyn edistäminen Liikkumisen ja saavutettavuuden parantaminen kestävät yhdyskunta sekä monipuoliset asumisen ratkaisut kaupunkimarkkinoinnilla tuetaan kaupunkikehityksen viestiä vetovoimaisuuttaan parantavasta Espoosta yhteisiä tapahtumia ja projekteja, kuten TalentMatch, Foreign Companies Forum, Aalto family services, jotka edistävät juurtumista ja menestystä Espoossa Innovaatioiden hyödyntäminen a) Kunta innovaatioiden hyödyntäjänä Innovaatioympäristön kehittymisen kannalta on suuri merkitys julkisen toimijan aidolla innovaatioita tukevalla mukanaololla. Yhteiskunnallisten innovaatioiden synnyttäminen vaatii myös julkiselta toimijalta uuden toimintakulttuurin oppimista ja ymmärtämistä. uusilla toimintatavoilla, tuotteilla ja palveluilla vähennetään kustannuksia, lisätään tuottavuutta ja parannetaan palvelujen laatua. b) Yritysten kilpailukyvyn edistäminen Julkinen kysyntä voi nykyistä enemmän kannustaa yrityksiä uusien ratkaisujen kehittämiseen yhteiskunnallisesti merkittävien ongelmien ratkaisemiseksi. tukea ja kehittää omalla toiminnallaan innovaatioympäristön kehittymistä sekä omalla asiakas- ja kumppanitoiminnallaan nopeuttaa tuotteiden ja palvelujen markkinoille pääsyä ja edistää niiden kilpailukykyä. c) Tutkimustoiminta tukee innovaatioiden syntyä Tavoitteena on, että palveluun käytettävien resurssien kasvupaine katetaan uusien toimintatapojen tuoman hyödyn kautta. tutkimustuloksia osataan hyödyntää tehokkaasti käytännön haasteiden ratkaisemisessa. Yrittäjyyden tukeminen

Ohjelmakuvaus 7 Keskittyminen elinkeinotoiminnan esteiden poistamiseen ja joustavaan toimintatapaan. Tarvitaan mm. riittävä ja nopearytminen asuin- ja toimitilakaavoitus. Perusprinsiippinä yritysten ja yrittäjien tasa-arvoinen kohtelu kokoon, toimialaan tms. katsomatta. Kotimarkkinat takaa kestävän ja ennustettavan työllisyyden, johon mahdollisuus vaikuttaa paikallisesti ja nopeasti. 6 Kehitysohjelman rajaukset Kehitysohjelman rajaukset tarkentuvat ohjelmasuunnitelmassa. Kilpailukyvyn edistäminen Ohjelma kokoaa Espoo-tarinan tavoitteet kehittämisagendaksi. Ohjelma keskittyy vain strategian mukaisten kehittämistavoitteiden edistämiseen. Erityisesti keskitytään ohjelmakokonaisuuksien yhteensovittamiseen ja koordinaation edistämiseen kaupungin vetovoiman kasvattamisessa. Innovaatioiden hyödyntäminen Kehitysohjelman tavoitteena on uusien ratkaisujen käyttöönoton edistäminen omassaja kumppanuustoiminnassa. Tavoitteena on, että kaupunki toimii ensivaiheen kumppanina uusien ratkaisujen tarvemäärittelyssä, kehittämisessä ja käyttöönotossa. Toiminta kohdistetaan siten, että julkisen toimijan, innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden yhteistyöstä syntyy uusia ratkaisuja, uutta liiketoimintaa ja osaamisen merkittävää hyödyntämistä tutkimuksesta käyttöönottoon. Yrittäjyyden tukeminen -. Yhteiskunnassa yrittäjyys ja yrittäjämäinen toimintapa kasvaa (yksinyrittäjät, free lancerit ja vastaavat). Tästä syystä keskitytään erityisesti pienten ja pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen - Lisäksi huomio kiinnitetään sellaisiin kasvaviin yrityksiin, joiden rooli työllistäjinä on merkittävä. Hautomo- ja aloitusvaiheen start upit ja toisaalta kiivaasti kansainvälistyvät yritykset ovat toissijaisina. - Keskittyminen kaupungin ja seudun alueelle elinkeinotoiminnan olosuhteiden ja houkuttelevuuden parantamisessa pienten ja keskisuurten yritysten lähtökohdista. - Keskittyminen kotimarkkinoiden ja erityisesti omaa aluetta palvelevan liiketoiminnan palvelemiseen ja kehittämiseen. 7 Keskeiset edellytykset kehitysohjelman käynnistämiselle ja onnistumiselle 7.1 Edellytykset käynnistämiselle Kehitysohjelman suunnittelussa on määritelty ja tunnistettu kaupungin keskeisiä haasteita ja toimenpiteitä kilpailukyvyn, innovaatioiden synnyn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Tavoitteet ja toimenpiteet ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Ohjelman käynnistäminen vaati päätöksen taloudellisista resursseista.

Ohjelmakuvaus 8 7.2 Edellytykset onnistumiselle Hyötytavoitteiden saavuttaminen on haastavaa. Tavoitteet on asetettu ohjelmakaudelle, mutta niiiden tähtäin on myös kaupungin toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Mittarointi ja selkeät tavoitteet mahdollistavat etenemispolun ohjelman tavoitteiden toteutumiselle. Ohjelmatoiminnan pitää pohjautua oikeaan arvioon nykytilasta sekä tarvittavista toimenpiteistä. Kysymyksessä on muutosjohtamisprosessi, jonka keskeinen johtamishaaste on kannustamisessa ja sitouttamisessa sekä tavoitteen johdonmukaisessa saavuttamisessa. Onnistumisen lähtökohtana ja edellytyksenä on, että ohjelman ja työn tavoitteista viestitään laajasti ja monikanavaisesti eri kohdeyleisöt huomioiden. Tavoitteisiin pääsy edellyttää viestinnältä aitoa vuorovaikutteisuutta, muutoksen näkyväksi tekemistä ja jatkuvuutta sekä volyymia. Viestintään on suunnattava riittävästi resursseja. Kaupungin oman toiminnan organisointi ja olemassa olevien toimintojen yhteensaattaminen hyötytavoitteiden saavuttamiseksi on pitkäjänteistä työtä. Eri aikoihin ja eri tarpeisiin perustetuilla projekteilla on omat tavoitteet. Ohjelmajohtamisen kautta kootaan ne projektit yhteen, jotka tukevat hyötytavoitteiden saavuttamista. Ulkoisten kumppaneiden kanssa toimiessa on tärkeää, että tavoitteena on juuri ohjelman hyötytavoitteiden saavuttaminen kestävästi. Tutkimushankkeiden roolina on, että käyttöön saadaan uutta tietoa, jonka hyödyntämisaika ulottuu yli ohjelmakauden. Onnistumiseen tarvitaan myös riittävää reagointikykyä ulkoisiin muutoksiin, herkkyyttä havaita ja tulkita signaaleja ja joustavuutta reagoida ja muuttaa ja uudelleensuunnata toimintaa. 8 Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä 8.1 Ulkoiset kustannukset vuodelle 2014 Kokouskulut ja matkakustannukset Materiaali- ja painatuskustannukset Kumppanuustoiminta Selvitykset ja pilotoinnit yhteensä 15 000 euroa 5 000 euroa 100 000 euroa 80 000 euroa 200 000 euroa 8.2 Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet Kansallisen rahoituksen mahdollisuudet käydään läpi (esim. Tekes, Sitra). Hyödynnetään myös EU:n rahoitusvälineitä (esim. EAKR). 8.3 Tarvittavat henkilöresurssit vuodelle 2014 Tarkentuu myöhemmin. Alustavan arvion mukaan: - ohjelmapäällikkö ja omistaja 0,5 htv - viestintähenkilöt 0,4 htv - ohjausryhmän jäsenet ja asiantuntijat 3 htv - projektitoiminnan vaatimat muut resurssit tarkentuvat ohjelmasuunnitelmassa

Ohjelmakuvaus 9 9 Kehitysohjelman organisointi Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmä Luottamushenkilöedustajat: Saija Äikäs (pj.), Kimmo Oila (varapj.), Hanna Kalanne, Petri Pulkkanen, Kaisa Rastimo Viranhaltijat: elinkeinojohtaja Tuula Antola (omistaja), elinkeinopäällikkö Pasi Laitala (ohjelmapäällikkö), kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, kehittämisjohtaja Olli Isotalo, toimialajohtaja Olavi Louko Kehitysohjelmien viestintäperiaatteiden mukaan ohjelmat ovat Espoon strategista ydintoimintaa, josta viestitään avoimesti. Viestintä tukee asetettuja tavoitteita ja rakentaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tarkempia viestintäsuunnitelmia laaditaan syksyllä 2013 osana ohjelman suunnitteluvaihetta. 10 Kehitysohjelman toteutus 10.1 Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikataulu Ohjelman kesto on valtuustokausi 2013-2016. Vaiheet ja aikataulu tarkentuvat ohjelmasuunnitelmassa. 10.2 Kehitysohjelman sisältö Ohjelma toteutetaan kumppanuushankkeina, projekteina ja toimenpiteinä. Nämä tarkentuvat ohjelmasuunnitelmassa. 11 Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Kaikki poikkihallinnolliset ohjelmat, Puitesopimukset, Yhteistoimintasopimus yrittäjien ja kauppakamarin kanssa Monikulttuurisuusohjelma, maahanmuutto- ja työllisyysohjelma 12 Tärkeimmät sidosryhmät Kaupunki ja kaupungin tulosyksiköt, koulutusorganisaatiot (kuten Aalto, Laurea, Metropolia ja Omnia), yrittäjäjärjestö, kauppakamari, tutkimuslaitokset, Otaniemi Marketing, Spinno, Tekes, Uudenmaan liitto, Culminatum, Espoon matkailu Oy, Helsingin seudun kauppakamari, TE-toimisto, kaupungin hankintatoimisto sekä alueen yritykset, kaupungin sopimustoimittajat 13 Merkittävimmät riskit Tehdään päällekkäistä työtä, tieto ei kulje tai asenteiden jäykkyys kaikilla tahoilla. Ei osata toimia kumppaneiden kanssa, oma organisaatio ei sitoudu kehittämistavoitteisiin. Kyky sietää epäonnistuminen ja uskallus muuttaa tarvittaessa radikaalisti valittua suuntaa. Hyvä tahtotila, mutta konkreettisuus puuttuu ja ei osata määritellä kaupungin roolia mahdollistajana.

Ohjelmakuvaus 10 Oikea-aikaisten resurssien ja rahoituksen puute tai ei löydetä nopeasti vaikuttavia ratkaisuja ja aiheen mielenkiinto laantuu. Kumppanit eivät lähde yhteistyöhön kaupungin kanssa. Rohkeuden, proaktiivisuuden ja rehellisyyden puute elinkeinotoiminnan uudistamisessa ja fokusoimisessa sekä halu syleillä koko maailmaa. Itsetyytyväisyys ja ylimielisyys pieniä yrityksiä sekä yrittäjiä kohtaan. Viranomais- ja luottamushenkilöbyrokratia sekä seurannasta ja vaikutusmittaamisesta lipeäminen. Toimintaympäristön rajut ja ennakoimattomat muutokset. 14 Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa Ohjelmakuvaus tarkentuu syksyn 2013 aikana ohjelmasuunnitelmaksi. Valmisteluvastuu on asiantuntijoista kootulla työryhmällä (viranhalitjatyöryhmä). Suunnittelutyöhön osallistuvat laajasti kaupungin eri työryhmät ja verkostot (esim. ilmastoasioiden koordinaatioryhmä, kestävän kehityksen kasvatuksen työryhmät). Ohjausryhmä on kiinteästi mukana ja ohjaa työn etenemistä. Liitteet Ei liitteitä