Saramagon Rekonstruktio Tutkiema kirjoitetun kieen rytmistä Lahden ammattikorkeakouu Muotoiu- ja taideinstituutti Viestinnän kouutusohjema Graafinen suunnitteu Marion Robinson Kevät 2011
Saramagon Rekonstruktio 2 sanaa 22 merkkiä 9 vokaaia 13 konsonanttia
Ajattee hitaasti, puhu hitaasti, kirjoita hitaasti ; mutta ajattee sanat, puhu äänteet ja kirjoita niin, että kohtaaisesti toistat nämä äänteet. Eric Gi, an Essay on Typography, 1931
x Tiivistemä xi Abstract 1 Johdanto 1.1 Tavoitteet 12 1.2 Työn kuvaus 13 1.3 Saramagon rytmiikan eementit 15 2 Konteksti 2.1 Ladottu sivu 19 2.2 Aineiston esittey 20 2.3 Kieten erikoispiirteet 20 3 Rytmi 3.1 Visuaainen ja kieeinen rytmi 28 3.2 Rytmin osat 32 3.3 Tyhjä tia / tauot 36 4 Informaatioestetiikka 4.1 Dokumentoinnista tukintaan 39 4.2 Visuaisoinnin taito 41 4.3 Rytmiikasta ja statistiikasta 42 5 Saramagon Rekonstruktio : projektin kuvaus 5.1 Tekstin purkaminen dataksi 48 5.2 Visuaaiset mait 49 5.3 Prosessin dokumentointi : bogi 65 5.4 Komposition eementit 66 5.5 Värimaaima 71 5.6 Tekstitys 73 Fontit: FF Dagny : Örjan Nording ja Göran Söderström Chaparra Pro : Caro Twomby Kuvat ovat kirjoittajan, joei oe toisin mainittu 6 Lopuksi 6.1 Yhteenveto 75 6.2 Impementointi 76 7 Lähteet 78 8 Liitteet 79
x Tiivistemä x i Abstract x TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni on visuaainen tutkiema kirjoitetun kieen rytmistä José Saramagon Kertomus sokeudesta -romaanin avua. Työ vertaiee portugainkieistä originaaitekstiä engannin ja suomen käännökseen. Tutkimusosuus perehtyy rytmin oemukseen typografisesta ja visuaaisesta näkökumasta dokumentoiden prosessia käyttäen hyväksi informaatioestetiikan keinoja. Lopputuote on mai kieen esittämiseen visuaaisesti. Ohjemistokoodin avua tekstin kirjaimet animoidaan graafiseksi esitykseksi videomuotoon. xi ABSTRACT This thesis is a visua essay on the reationship between anguage and type. The research expores rhythm in written anguage in the nove Bindness by José Saramago. It compares origina Portugese with Engish and Finnish transations of the nove documenting the process by means of information aesthetics. The end product is a mode a mode for visuaizing anguage. A computer code transforms the etters of the written anguage into animated representations in a video format. Lahden ammattikorkeakouu Muotoiu- ja taideinstituutti Viestinnän kouutusohjema Graafinen suunnitteu Marion Robinson Kevät 2011 Työn nimi : Saramagon Rekonstruktio Tutkiema kirjoitetun kieen rytmistä. Lahti University of Appied Sciences Institute of Design Degree Programme in Visua Communication Graphic Design Marion Robinson Spring 2011 Tite : Saramago Reconstructed an Essay on Rhythm in Written Language. Avainsanat : visuaisointi, rytmi, informaatiografiikka, informaatioestetiikka, informaatiomuotoiu, kieen visuaisointi, typografia, rekonstruktio Keywords : visuaization, rhythm, information graphics, information aesthetics, information design, visuaizing iterature, typography, reconstruction Sivumäärä: 80 + 8 pages : 80 + 8
10 Rytmi 11 Johdanto 1 Johdanto 1.1 Tavoitteet 1.2 Työn kuvaus 1.3 Saramagon rytmiikan eementit Saramagon Rekonstruktio -nimi juontaa juurensa uudeeenrakentamiseen yhdisteemää ennata arvaamattomia asioita keskenään saavutetaan uusi yhtenäinen kokonaisuus. Rakennan Saramagon tekstin paa paata uudeeen uuteen kuvaiseen muotoon jossa teksti tuee eäväksi eegantia ja kekseiäää tavaa. Kieen ja kirjaimen suhde on ajaton aihe. Niiden yhteinen rytmiikka näkyy niin sivun ademassa kuin myös yksittäisten kirjaiten muodossa, väimerkkien rytmittäessä ukemista ja uoden tyhjää tiaa antaen ajatuksee tian. Anaysoin proosaa, toisin sanoen kirjaimia painetun tarinan. Siispä kirjoitettu kiei ja kirjaimet kieen kiinteä esiintymismuoto ovat työni ähtöpiste jonka vuoksi ukija kohtaa useita viittauksia typografiaan. Visuaainen kiei kirjainten kompositio graafisina muotoina on kirjaisen muunnoksen seuraava aske. Työ ei oe vain sukeus kieten maaimaan graafisen suunnitteijan näkökumasta, vaan myös henkiökohtainen yritys yhdistää kirjoitettu kiei ja informaatiografiikan esittämiskeinot ja uodea mai kieen esittämiseen visuaaisesti. Kysymys johon pyrin vastaamaan työssäni on mistä eementeistä kirjoitetun kieen rytmi koostuu ja miten se imenee adotua sivua. Tarkoituksena on tutkia öytyykö komesta kieestä merkitykseisiä eroja visuaisoituna yhdistäen eementtejä kirjaisuudentutkimuksesta, taiteesta ja informatiomuotoiusta. Tavoitteenani on rakentaa tarinae kokeeisempi maaima, irtiotto paperin suorakumaisuuden rajoitteista jossa teksti voi eää ja hengittää vapaammin. Työ avaa kieen rakennuspaikoita matemaattisesti dokumentoiden esimerkiksi sanamääriä ja kirjainten esiintymistiheyksiä siirtyen tukinnaisempaan muotoon Saramagon Rekonstruktio -videoanimaatiossa. Esitteen ukijae prosessin kuun muutamien esimerkkien avua. Tässä konseptissa oen rajannut muutamia kiinnostavia aiheaueita pois tai puhun niistä yeisuontoisesti. Näihin ukeutuvat muun muassa semiotiikka ja fonetiikka. Tein rajauksen tekstin ja kieen suhteeseen puhtaasti visuaaiseta näkökumata.
12 Johdanto 13 Työn kuvaus Työ ei myöskään oe kokonaisvatainen kuvaus kirjoituksen tai kieen kehittymisestä ja historiasta. Siihen öytyvät omat teoksensa, joista osaa oen referoinut työssäni. Ennemmin pyrin käsitteemään näitä aiheita yeisuontoisesti sioin kun koen ne tarpeeiseksi mainita ja avata termistöä. Koen kieen ja kirjoitetun sanan väisen suhteen kiinnostavana ja ajattomana aiheena. Hauan oppia isää kirjaisuudentutkimuksesta ja tämän tiedon sovetamisesta graafikon keinoin. Pyrin kokeiemaan graafisen suunnitteun rajoja tuoden sen tiaan ja aikaavaruuteen pois adotun sivun rajoitteista. 1.1 Tavoitteet Työ tavoitteee myös taiteeisia päämääriä vaikka pyrin perustamaan tekemäni ratkaisut määrättyyn järjestemään, sovetaen informaatiomuotoiun ja ennen kaikkea informaatioestetiikan periaatteita, joita käsitteen aajemmin uvussa 4. Tavoitteena on tehdä konsepti visuaaisee koodie joka oisi impementoitavissa tuevaisuudessa aajempaan kirjaisuudentutkimukseen kuvaisesta näkökumasta. Pyrin työssäni huomioimaan kansainväiseä tasoa tapahtuvaa tukintaa samankataisista aiheista tai esitystavoista ja pohdiskeemaan miten työ sijoittuu suhteessa aiemmin kokeituun. Tavoitteen tasapainoa jossa suunnnitteijuus kohtaisi kirjoittamisen ja tutkimisen. Asetan itseeni haasteeksi akateemisemman ähestymisen kirjoittamiseen. Kriittinen kirjoittaminen on avainasemassa jotta graafinen suunnitteu voi ytää samaan asemaan jonka arkkitehtuuri ja muotoiu ovat saavuttaneet yeisessä keskusteussa. Meitä suunnitteijoita puuttuu oma kirjoittamisen ja kritiikin kuttuuri, vaikka se on on hijaeen kehittymässä Heerin ja Chimeron kataisten hahmojen uotsaamana. Oen havainnut meidän ottavan ainasanoja niin tieteestä kuin businessmaaiman sanastosta uoden omaa kuvaievaa kietä ja identiteettiä. Osa käyttämästäni termistöstä ei oe vieä joko saanut omaa käännöstä, tai seainen ei oe vakiintunut sanastoon, joten pyrin antamaan suomenkieiset vastineet parhaani mukaan. Suunnitteutyö ei koskaan oe ainoastaan visuaaista, vaan myös ajatteutyötä. Joskin tutkimus auttaisi koko aaa, koen että kirjoittamisen harjoittaminen kehittää myös yksiötasoa muotoiutyötä. Se jäsentää kokonaisuuksia joita ei hahmota muodonuomisea ja piirtää merkityksistä aajempia kokonaisuuksia tarkasteen niitä yeisessä kontekstissa. 1.2 Työn kuvaus Saramagon Rekonstruktio on kuvainen mainnus käyttöiittymä kirjoitetun kieen visuaisointiin joka on myös samaa esteettinen. Luomani mai on yksi ehdotus kieen ja kirjainten suhteen tutkimiseen, mutta ei suinkaan ainoa mahdoisuus. Tarkoituksena on sitoa tämä työ ja taustoitus aan ajankohtaisiin muutoksiin. Videoanimaatio rakentuu ohjemistokoodiin jonka avua muunnetaan syötetyn tekstiaineiston kirjaimet ennatamäärättyjen muuttujien mukaan graafiseksi esitykseksi videon muodossa. Potentiaaia uusien kiinnostavien vastausten öytämiseen on pajon ja jännitys on siinä ettei opuista muotoa ja tuosta tiedä etukäteen. Teos on tehty yhteistyössä Jaka Poutnikin kanssa, Mariborin yiopistosta Soveniasta, joka rakensi ohjemistokoodin suunnitemani pohjata. Työskentey hänen kanssaan avarsi ymmärrystä koodikieen mahdoisuuksista visuaisoinnin työkauna. Jotta visuaisoinnista voisi saada jotakin konkreettista irti ei akuperäiskieeä tehdyn tekstin abstraktointi riitä. Se voisi imiantaa kiinnostavia rytmiisiä kuvioita (eng. pattern) ja vaottaa kirjaiijan henkiökohtaista tyyiä ja tarinan jaksottamista. Vertaiua voisi tehdä esimerkiksi eri proosateosten kesken, mutta työ vertaiee originaaitekstiä toisiin kieiin käännösten kautta. Näin päästään kiinnostaviin kysymyksiin: Eroavatko kieet visuaisesti toisistaan ; Miaisia samankataisuuksia niissä esiintyy ; Onko käännökseä vaikutusta? Ja ennen kaikkea; Miten rytmi esiintyy? Hauan painottaa, että produktini on konsepti ei vieä vamis tuote joka sisätää huomattavan subjektiivisen otteen.
14 Johdanto 15 Saramagon rytmiikan eementit kuva 1.1 Densiteettiuonnos 1.3 Saramagon rytmiikan eementit José Saramago saavutti kirjasta Kertomus sokeudesta (Ensaio sobre a Cegueira) Nobein kirjaisuuspakinnon vuonna 1998. Hänet tunnetaan yhtenä Portugain menestyneimmistä kirjaiijoista. Hänen uottokääntäjänsä suomentaja Erkki Kirjaainen sekä enganniksi kääntävä Giovanni Pontiero ovat vuosien aikana omaksuneet Saramagon omintakeisen tyyin kirjoittaa. Saramagon tarinat ovat täynnä kuvaisia vertauksia. Hän käyttää pajon sananaskuja ja pitkiä kuvaievia istoja paikoista ja esineistä. Kertomus sokeudesta -romaanissa henkiköhahmot ovat saaneet ukomuotoaan kuvaavat nimet: tummaasinen tyttö, mustaappuinen vanha mies, kierosimäinen pikkupoika. Kuten José Saramagon työt yeensä, Kertomus Sokeudesta rakentuu monista hengästyttävän pitkistä auseista, joissa pikut ottavat pisteiden paikan. Kutsun jatkossa näitä virkkeiksi ja pisteeseen päättyviä auseiksi. Diaogi ei esiinny kuten on tavanomaista joko ajatusviivaa tai ainausmerkeiä erotettuna. Se akaa versaaia, mutta on pikuin rajattuna tekstimassan sisää, mikä tekee siitä visuaaisesti hankaahkon huomata. Lukuprosessissa ei aiheudu paussia, siä ukija sisätää rytmiikan nopeasti. Paikoittain runsaasta diaogista muodostuu versaaien ansiosta samankatainen rytmi kuin tavanomaisessa proosassa, huoimatta pisteiden säästeiäästä käytöstä. Virkkeiden pituus aiheuttaa ademassa tasaisia pitkiä harmaasävybokkeja uoden seesteisen näkymän, vaikka rytmi sisää on runsasta ja poveievaa aegorista. Ristiriita tarinan karmeuden ja adotun sivun staattisuuden väiä on vahva. Työni pyrkii visuaisoimaan rytmikkaa nimenomaan pikkujen ja pisteiden virkkeiden ja auseiden suhteia. Kertomus sokeudesta on hyytävä kuvaus kaupungin väestöstä joka yht äkkiä sokeutuu mystisesti. Vaikka jätän työssäni huomioimatta tekstiin sisäänkirjoitetut merkitykset tai itse tarinan raakuuden, pidän huvittavana että annan visuaaisen muodon tarinae, jossa hahmot eivät kykene näkemään ; havainnoimaan visuaaista ympäristöään.
16 Rytmi 17 Konteksti 2 Konteksti 2.1 Ladottu sivu 2.2 Aineiston esittey 2.3 Kieten erikoispiirteet Kansainväisessä kontekstissa Saramagon Rekonstruktio -projektini ei oe ajatuksetaan täysin uniikki. Eriaisia kokeiuja kieen visuaisointiin ovat toteuttaneet ähinnä suunnitteijat ja tietokoneohjemoijat. Mutta ei sääntöä iman poikkeusta ; Franco Moretti Stanfordin yiopistosta, ja perustamansa Literary Lab, ähestyvät kieen- ja kirjaisuuden tutkimista digitaaisesti kvantitatiivisesta näkökumasta. Moretti on tutkinut noveia mm. kartoittamaa sekä toteuttamaa graafeja (kuva 2.1). Graafit eivät paikoittain oe täysin sekeitä, siä tietojen havainnoistamisen ja typografisen hierarkian ei voi oettaa oevan sisäsyntyinen taito kirjaisuudentutkijae. Toisinaan graafeista puuttuvat esimerkiksi numeraaiset arvot tai se, mihin tietoa tosiasiassa verrataan. Jotakin kiinnostavaa niissä siti on, siä Moretti ähestyy aihetta ja esittämismuotoa toisesta näkökumasta kuin suunnitteija. Yhteisenä pyrkimyksenä moemmia on tuottaa jotakin uutta ja arvokasta tietoa tutkimuksen tueksi. Moretti on innovatiivisea tavaa ähestynyt kertomuksen anayysia, ja sen vuoksi aiheuttanut pajon poemiikkia. Seurattuani keskusteua paperivastineia kuin keskusteupastoia kävi hyvin seväksi, että visuaisti ei joudu seaiseen hyökyaatoon koettaessaan kuvantaa kirjaisuutta. Suunnitteijaa on enemmän vapauksia toteutuksen, mutta myös öytyneiden vastausten esittämiseen. Tunnetun kirjaisuudentutkijan oetetaan esittävän tiukkoja faktoja jonka vuoksi uskon hänen koegoidensa oevan vaativampia tuosten oikeeisuuden suhteen ja ehkä myös hiukan epäuuoisempia uusia esittämistapoja kohtaan. Visuaisoinnin taitoa käsiteään aajemmin kappaeessa 4.
18 Konteksti 19 Ladottu sivu kuva 2.1 Franco Moretti: Mary Mitford, ocation of stories in voumes I, III, V. Kirjassa: Graphs, Maps, Trees. Verso 2007. 2.1 Ladottu sivu Mikä oikeastaan on sivu? Manguein (2004 : 28) mukaan sivu on objekti joka vaatii, tai antaa, reunuksen sie aseteue tekstie jotta me, ukijat, voimme vähiteen tutustua sen sisätämään merkitykseen. Se on myös objekti joka rajoittaa tekstin raamiensa sisään eikaten määritetyyn fyysiseen kokoon erottaen sisään jäävän tekstin kokonaisuudesta muuttaen tai aeviivaten sen merkitystä. Mangue myös huomaa sivujen kääntämisen uovan ei vain hahmoteman ukemisen ajankuusta, vaan myös etenemisen ja paikan tunteen. Sivu on ukijan tia ja samaa myös ukijan aikaa. Sivu aiheuttaa ukuprosessissa seuraavia ominaisuuksia : rajoittaa, katkaisee ja keskeyttää, pitkittää, sensuroi, muovaiee ja tukitsee, painottaa, purkaa jännitystä ja erkaannuttaa (Mangue 2004 : 27). Tavaaan ukija käy taisteua sivua vastaan tekstin herruudesta. Sivun arkkitehtuuri koostuu itse tekstibokin isäksi toissijaisista eementeistä, kuten marginaaeista, aaviitteestä, yätunnisteesta ja sivunumerosta sekä iitännästä kirjan sekään. Kirjaa ukiessa emme näe vain ukemaamme sivua, vaan aukeaman kokonaisuutena, uetun sivun vääristyneen peiikuvan. Oemme tietoisia menneestä mutta myös samaa tiedostamattamme periä siitä mikä on tueva. Novein The Library of Babe 1 isähuomautuksissa Jorge Luis Borges ehdottaa yhden kirjan riittävä n koko maaimae ; pistekooa 9 tai 10 painettu tavanomaista kokoa oeva kirja äärettömää määrää äärettömän ohuita sivuja. Kirja sisätäisi kaiken jo kirjoitetun, vieä kirjoitettavan ja mahdoisesti kirjoitettavan. Tämän kirjan käsittey tosin ei oisi käytännöistä, siä jokainen sivu kääntyisi vastaavanaiseksi ; kuvitteeisea keskisivua ei oisi ainkaan kääntöpuota. Ladottu sivu on hyvä austa painetue tekstie, mutta ei vättämättä toimi digitaaisessa ympäristössä siksi on hyvä riisua tämä sivun metafora. Saramagon Rekonstruktion visuaainen mai pyrkii tietoisesti karsimaan sivue ominaiset rajoitukset keskittyen itse tarinan sujuvaan esittämiseen ja tekstin rakennuskappaeisiin ; sanoihin ja kirjaimiin. 1 Jorge Luis Borges: La Bibioteca de Babe, 1941.
20 Konteksti 21 Kieten erikoispiirteet 2.2 Aineiston esittey kuva 2.2 A-kirjain on kehittynyt sarvekasta häränpäätä esittävästä kuvasta, joka uutavasti toimi auksi härkää tarkoittavana sanamerkkinä, myöhemmin kirjainmerkkinä, joka esitti härkää tarkoittavan sanan ensimmäistä merkkiä. A:n muodossa voi vieä nähdä härän sarvet kääntämää kirjain yösaaisin. (Korpea, 2010 : 42) Kirjasta on vaittu, mekein sattumanvaraisesti, yksi kappae. Luonnoisinta oisi aoittaa kirjan austa, mutta ensimmäinen uku on sisäänajo eikä vieä kanna sisäään kirjaiijae tyypiisiä hengästyttävän pitkiä auseita ja tarinan hahmojen aiemmin kuvaitua diaogikäytäntöä (uku 1.3). Johdannossa oi havaittavissa verrattain nopeatempoinen rytmi, joka eroaa kirjaiijan tavaisesta tavasta käsiteä rytmiä. Kirjan 13. uvussa on tarinassa juuri out käännekohta, jooin voidaan puhua romaanin toisesta puoiskosta. Tämä kappae kävi äpi systemaattisen anayysin. Proosaa työstettäessä on tärkeää ähteä akuperäiskieestä. Short (1996 : 332) toteaa verrannoisuuden vastaavaan teokseen tuottavan eniten reevanttia tietoa kirjaisen työn suhteesta muihin teoksiin, kuin jos proosaa verrattaisiin esimerkiksi näytemäkirjaisuuteen. Originaaiportugain isäksi on vaittu suomen kiei, ei suomi, koska se kuuuu pieneen kieiperheeseen joa on pajon erikoispiirteitä muihin eurooppaaisiin kieiin verrattuna. Enganti oi sopiva komanneksi sen oessa kahteen muuhun verrattuna aajimmin puhuttu ja ymmärretty kiei. 2.3 Kieten erikoispiirteet Tämä ei oe tutkimuksen pääkohta, joten pidättäydyn menemästä meko syväisesti kieten piirteisiin. Aakkostosta ja sen soveuksista eri kieissä isää tietoa kaipaavie suositteen Korpean Kirjainten tarinoita (2010, 2011). Pieni esittey vaituista kieistä on siti paikaaan. 2. Tarke: a-sirkumfeksi Vaitsin tarkoitukseisesti eri kieiryhmistä oevia käännöksiä, tavoittaakseni mahdoisimman eriaisia rytmiisiä eementtejä kuten sanapituus, aksentit, ainausmerkkien käyttö, tavu-, väija ajatusviivan käyttö. Kieten rakenteea on merkitystä graafisen suunniteijan työssä, siä niiden erikoispiirteet aiheuttavat tekstiä adottaessa tai monikieistä jukaisua suunnitetaessa haasteita jokainen oman uonteensa mukaan. Sanapituus esimerkiksi asettaa tavutusasetusten ja pastan eveyden määritteemisessä haasteita. Yeisen sanapituuden isäksi yksittäiset merkit pidentävät tekstikappaetta. Kirjaimet voidaan jakaa komeen eveysryhmään, i-kirjaimen oessa kapein, ja m-kirjaimen evein merkki. Kirjainmerkkien esiintymistiheydeä teksti saa kieittäin vaihteevan pituutensa. Suomessa on usein toistuvia konsonanttiyhdistemiä, joissa on pajon aa- ja yäpidennyksiä omaavia kirjaimia jotka uovat tekstiin jäeen uudenaisen rytmiisen eementin. Diakriittisten kirjainten kohdaa hankauuksia voi syntyä fonttien merkistön aajuuden kanssa, tai riviväiä muokatessa kirjainten yä oevat tarkkeet 2 tarvitsevat uonnoisesti enemmän tiaa kuin standardi atinaainen kirjaimisto. On kiinnostavaa että eräät kieet isäävät puheen ääntä mukaan kirjoitusmerkkiin, muutoin kirjainten oessa varsin staattisia. Latinaaisen aakkoston muotokiei on syntynyt foneettiseta ja kuvaiseta pohjata (kuva 2.2). Suurimmassa osassa kirjaimia foneettista perua ei enää oe havaittavissa, siä yksittäiset kirjaimet ovat käyneet äpi eriaisia kuttuurisia muutoksia toisistaan poiketen ja muovautuneet ajan myötä seaisiksi kuin me ne tänään tunnemme. Portugain kieessä diakriittisten kirjainten ei ueta kuuuvan aakkostoon joka muutoin on sama kuin atinaainen iman kirjaimia K, W ja Y. Engannissa tarkkeita esiintyy ähinnä ranskaaista perua oevissa vierassanoissa. Diakriittiset merkit on työssä askettu
22 Konteksti 23 Kieten erikoispiirteet osaksi aakkostoa, siä suomen kiei ukee ne kuuuvaksi perusaakkostoon ja tarkkeet uovat typografista rytmiä rivie. Kieeisesti tarkkeia on sekeä tehtävänsä ne merkitsevät äänen sävyjä ja poikkeukseista ääntämistä. Jokainen kiei käsitteee niitä omaa tavaaan ne ovat kieen differoinnin työäisiä. Kaksikieistä jukaisua aadittaessa suomi voi oa käännettynä jopa 30 pidempi merkkimäärätään kuin engannin originaaiteksti. Tässä aineistossa suomen ja portugain ero oi 15 enemmän merkkejä suomessa, johtuen pitkistä sanoista. Suomessa sanoja oi 6557 kappaetta, portugaissa 500 ja engannissa puoestaan 1738 kappaetta enemmän kuin suomessa. Laskemat pajastivat huomattavia eroja kieten sisäisessä anatomiassa, joka tuisi näkymään imeisenä visuaisoinnissa; pitkät diaogit hidastavat animaatiota kun taas yättävät yhyet auseet aiheuttavat nopean, kiireisen rytmin. Saramagoa ukiessa on pääimmäisenä mieikuva hengästyttävän pitkistä auseista. Graafi osoittaa mieikuvan oevan tosi. Kuvassa 2.4 on vertaiun vuoksi isätty enganninkieisee proosae yeinen ausepituus, joka vastaa myös portugainkietä, huomattavasti yhyempi kuin Saramagon. Variointia tapahtuu hyvin pajon verrattuna tavaiseen proosaan koska Saramagoa on kappaeessa vähemmän auseita. Erikoisen pitkät auseet näyttävät esiintyvän diaogin myötä (kuva 2.3). Rytmittävänä eementtinä kirjaiija käyttää yhyitä auseita katkaisemaan ukemisen, havahduttamaan ukijan johonkin toteamukseen tai isätäkseen kiireen tuntua. Graafissa on kappaeiden sisätämät auseet, jotka saavat pituutensa auseen sanamäärästä (kuva 2.4). Toki kieet eivät näin oe täysin verrannoisia toisiinsa; engannin ja portugain käyttäessä yhyitä täytesanoja, jotka asketaan myös yhdeksi sanayksiköksi. Mikäi virkkeet auseen sisää askettaisiin, oisivat kieet vertaitavampia. Lauseiden määrä vertaiuteksteissä on myös ähestukoon sama, joskin enganti oppuu huomattavasti aikaisemmin. Tästä huoimatta voimme todeta auseiden noudatteevan samankataista rytmiä kaikissa kieissä. Teoksen kannata tämä tarkoitti sitä, että oi mietittävä vahvempia tapoja uoda rytmiikkaa visuaaisesti kieten pituuden oessa jokseenkin samaa uokkaa. 467 kuva 2.3 Sanojen määrä / ause portugainkieisen aineiston kappaeessa 13. Lause Kappae 241 19
24 Rytmi 25 Mitä on rytmi? kuva 2.4 Sanojen määrä / ause kappaeessa 13. portugai enganti suomi Sanamäärä 467 846 707 271 224 241 17.8 sanaa : keskimääräinen ausepituus enganninkieisessä proosassa (Eegård, 1978 : 43) 17.8 Kappaeet
26 Rytmi 27 Rytmi? 3 Rytmi 3.1 Visuaainen ja kieeinen rytmi 3.2 Saramagon rytmiikan eementit 3.3 Rytmin osat 3.4 Tyhjä tia / tauot Yeisesti suunnitteun maaimassa käytämme sanaa rytmi yhtä yksioikoisesti, huoettomasti seitteemättä, kuin ausahdusta jokin toimii tai ei toimi. Rytmi ei kuuu ainoastaan runoudee tai musiikie. Se esiintyy joka puoea ympäriämme, se jäsentää ja järjestää eämäämme; tanssi, sydämen syke ja puheen sojunta. Rytmin aistimus on pohjimmitaan hyvin inhimiinen kokemus. Tasainen, toistuva rytmi käy kuitenkin nopeasti puuduttavaksi. Kiinnostavan rytmin synnyttämiseksi tarvitaan säännöinen perusrytmi, siis syke, yhdistettynä variaatioon (Short, 1996 : 125). Rytmi on usein sykistä ; vuodenkierrossa variaatiota vuodenaikoihin uovat muuttujat : ämpötia, vaon määrä, tuuen suunta. Tanssissa puoestaan vartaon iikehdintä toimii rytmin austana. Kuvaisena havaintona rytmi on kuitenkin abstraktimpaa. Kieeä on myös äänteeinen, auditiivinen rytmi. Konsonantit, vokaait, diftongit 3, ynnä muiden sointi vaikuttaa sanojen rytmiin. Suomen kieessä tavuia on erityinen merkitys. Niiden muodostamaa konsonanttirytmitystä voi ajatea mekein perkussiivisena eementtinä, vaikkei mentäisikään metrisiin systeemeihin. (Rautio, 2011). Rytmi havaitaan myös puheessa ; äänen painotus, meodia, uonne ja voimakkuus. Sana Ei huutona ymmärretään käskynä. Hijaa kuiskaten se on hienovarainen, tahdikas huomautus oa hijaa Me korostamme ja tukitsemme visuaaisesti käden iikkeiä ja kasvon imeiä puhuttua kietä (Baumann & Baumann, 2005 : 8). Samoja teemoja pyrkivät Dadaistit ja Futuristit kuvantamaan typografisin keinoin. Rytmiä on suunta eteenpäin, se iikkuu aika tia -avaruudessa ; kuten musiikissa ja tanssissa voi havaita. Se vataa tian ja vaikuttaa väistämättä kaikkiin tieeen osuviin, aamme kehoamme toistamaan 3 Diftongi on samassa tavussa esiintyvä kahden tai useamman vokaain jono: esim. ui, oi, ie, au.
28 Rytmi 29 Visuaainen ja kieeinen rytmi kuutua tai nähtyä aistittua rytmiä. Sanojen rytmiä ihmiset tapaievat iikutteemaa ääneti huuia uettujen sanojen mukaan tai hahmotteemaa imaan kuuut kirjaimet. Saramagon Rekonstruktio pohtii juuri täaisen iikkuvan rytmin tuomista adotuta sivuta aikaan ja tiaan ikään kuin komiuoitteiseksi objektiksi. kuva 3.1 F.T. Marinetti: Zang Tumb Tumb, 1914 Kirjassa: Futurismo & Futurismi, Bompiani 1986. 3.1 Visuaainen ja kieeinen rytmi Keskeisinä ähteinä rytmin tutkimuksessa käytin Shortin Exporing the Language of Poems, Pays and Prose, joka ähestyy aihetta kieitieteen kannata, tarkemmin stiistiikan (eng. styistics) näkökumasta. Ja typografisesta puoesta vastaa Lo Ceson Rhythm in type design. Koska rytmi piiee kaikessa mitä teemme ei oe yättävää että yhtääisyyksiä voi vetää Shortin ja Lo Ceson tutkimusten väie. Iman kietä ei oisi kumpaakaan ; typografiaa eikä kieitiedettä. Vaikka typografiassa rytmi ennemmin muodostuu merkkien ja merkkiparien suhteista toisiinsa ; negatiivisen ja positiivisen suhteesta, kieitiede ei juuri oe käyttänyt visuaaisia tapoja mitata rytmiä. Yeisesti voi todeta rytmin esiintyvän visuaaisessa kuttuurissa yhteiseä sopimuksea sen mieikuvasta. Rytmin uonne on metaforinen ja se kantaa kuvaievia ja määritteeviä ominaisuuksia (o Ceso, 2000, 4). Siis varsin visuaaista sisätöä mutta mitä se tarkemmin tarkoittaa graafisessa yhteydessä? Rytmi voi esimerkiksi muodostua kirjan kuvakerronnassa ; vaihdeen kuvakokoa, sijoitteua, värisyyttä Tai typografisesti varioiden ; kirjainten harvennusta, pistekokoa, muotokontrastia, tai varioiden painetun ja tyhjän tian suhdetta toisiinsa. Äänirunoiijat (eng. Sound Poets) käyttävät puheen äänteitä runojen rakentamiseen sanojen sijaan. Äänirunous on taiteeinen pyrkimys tutkiskea äänen ja semantiikan suhdetta. (Cho, 2004 : 108). Staattisessa typografiassa sivue asetetu teksti ja sen muotoiu antavat isäarvoa sanoie. 1910-uvun Dadaistit ja Futuristit tutkivat kuinka juuri tää sanojen ja kirjainten asetteua ja muotoiua kykeni vahvistamaan tai muuntamaan runoista sisätöä (Cho, 2004 : 108). Myöhemmin graafiset suunnitteijat kuten Massin ja Mohoy- Nagy käyttivät asetteua tavoiteakseen typografian ekspressiivistä
30 Rytmi 31 Visuaainen ja kieeinen rytmi kuva 3.2 Iya Zdanevich: Le-Dantuy as a Beacon, 1923 The University of Iowa 2007, Internationa Dada Archive uottuvuutta ; ei ainoastaan taiteeisena pyrkimyksenä vaan myös vatavirran painetussa materiaaissa. Jatkumona sanan vapauttamisee horisontaaisesta kukusuunnasta 1980 ja -90-uvun graafikot kuten Carson ja Brody, irroittivat sanan ja kirjainten uettavuuden vieden sen äärimmäisyyksiin. Sana ja täten sen kuvainen ja auditiivinen muoto ovat kiehtoneet graafikoita ja taiteiijoita äpi vuosisadan. Saramagon Kertomus Sokeudesta voisi ukea kuuuvaksi joko ineaarisen ukemisen tai informatiivisen typografian kategoriaan, kun taas Dadaistien, kuten Kurt Schwittersin töiden voi ukea ohjaavan typografian tai ekpressiivisen typografian ae riippuen menetemästä (Schopp, 2010). Dadaistit oivat foneettisia runoja, jotka muotoutuivat numeroiden ja kirjainten muodostamista kuvioista korostaen sanojen ääntä. Toisinaan sanan foneettinen muoto sai typografisen vastineen pistekoon muutoksea, eikkauksea tai kirjasintyyeiä. Schwittersin tunnetuimman työn Ursonaten atoi itse Jan Tschichod, joka hetki myöhemmin kääntyi varsin viimeisteyn typografian puoestapuhujaksi. Itaian Futuristit, kuten F.T. Marinetti käyttivät onomatopoeettista 4 tekniikkaa kootessan runoja, joissa sanan semanttinen arvo sai myös sen todeistä ääntä vastaavan muodon, toivoen tämän muovaavan uudenaista runoutta. (Bartman, 2005 : 70). Futuristiksi määritety ja myöhemmin Dadaisteihin iittynyt venääinen Iya Zdanevich pyrki Marinettin tapaan uomaan ekspressiivisen tunnekieen joka tavaisee ukijae näyttää mieivataiseta versaaien ja ihavoitujen kirjainten käytötä. Se hankaoitti tai jopa tuhosi työn ymmärrettävyyden. Mutta Zdanevich näennäisestä satunnaisuudestaan huoimattaan käytti jonkinaista joskin hämmentävää typografista systeemiä. 4 Onomatopoeettisuus ; ääntä muistuttava tai jäjitteevä sana. Vrt. ammua, hohottaa. Tai sarjakuvien bang, whoosh ja pow.
32 Rytmi 33 Rytmin osat 3.2 Rytmin osat Noordzij (2007 : 15) kirjoittaa: Sana on pienin orgaaninen kirjoituksen yksikkö. Se mitä kirjaimesta, tai kirjaimen yksittäisestä viivasta todetaan, tuee sanoa pitäen toinen simä sanassa. Noordzijin kommentaari kumpuaa typografisesta näkemyksestä jossa merkkien yhdistemä, ts. sana, muodostaa sanakuvan. Sanakuvaa tarkasteemaa määriteään tekstin uettavuus ja simäitävyys (eng. readabiity ja egibiity). Pääasia ei oe ryhmä kauniita kirjaimia, vaan ennemmin kaunis ryhmä kirjaimia, Matthew Carter viittaa siihen että kirjain yksinään ei auta ukemista, vaan se miten yksittäiset kirjaimet toimivat vierekkäin sattumanvaraisessa järjestyksessä. Morfeemi 5 on ingvistiikan, ei kieitieteen, näkökumasta pienin merkitystä kantava yksikkö. Kun äänteitä tarkasteaan merkityksen kannata, puhutaan foneemeista 6. Useimpien kieten kirjoitusjärjestemät nojaavat aakkosperiaatteeseen, jooin foneemit merkitään omia kirjainsymboeiaan, ei grafeemeia. (Savoainen : 1998). Kun kieitieteiijät syventyvät makro- ja mikrotasoe, typografit sanakuviin ja kirjaimen muotojen suhteesta toisiinsa ovat puoestaan kääntäjät kiinnostuneet virkkeestä. Riippuen näkökumasta rytmi ja merkitys muodostuu hyvin erikokoisista ja eriaisista osatekijöistä. Yeisesti ukuprosessissa ukija intuitiivisesti anaysoi kieeistä rakennetta useaa tasoa (mm. kieioppi, äänteet, sanat, kirjainen rakenne) voidaksemme ymmärtää auseiden suhde toisiinsa. (Short, 1996 : 5). Monimutkainen prosessi tapahtuu ukiessa niin nopeasti, ettemme huomaa sitä, emmekä etenkään miten se tapahtuu. Toisin sanoen ukuprosessi on epäsuora. Kirjaimet eivät eä eristyksessä. Ne ovat merkitysten kantajia, visuaaisen kieen komponenetteja ja niiden spatiaainen suhde toisiinsa on keskeinen, ei ainoastaan sanakuvien hahmottamiseen 5 Kieen pienin yksikkö, joa on itsenäinen merkitys ; kirja ssa nne kin. Morfeemi ei oe sama asia kuin tavu. 6 Foneemi on pienin kieen yksikkö, jonka vaihtaminen toiseen voi aiheuttaa imauksen merkityksen muutoksen; puu suu muu. kuva 3.3 Saramagon Rekonstruktio videoanimaation kieen pienin yksikkö: 10 10px vaan myös harmaasävyn tekstuuriin ja ukijan ymmärryksen yäpitämisen kannatteemiseksi. (Tracy, 1986 : 77 78). Tracy toki puhuu kirjainten väistyksestä, mutta toteamuksea on pajon merkitystä myös rytmiikassa ja miten voi ähestyä kirjainten muuntamista graafiseksi, abstraktiksi järjestemäksi. Lukijan käsityskykyä voi verrata työn tapauksessa katsojan rooiin. Ymmärrys tekstin rakenteesta ja tarinan kuusta on pystyttävä säiyttämään, siä muuten ei oe kyse proosan visuaisoimisesta, vaan ennemmin vain itsenäisestä kuvitustyöstä käyttäen kirjaista inspiraatiota. Siti merkitykseisiä ovat merkkien väiset yhteydet ja sanojen väissä oeva tyhjä tia toisin sanoen väiyönti, on sen otava toistettavissa myös ruudua. Latinaaisen aakkoston versaaeissa ja gemenoissa useimmat kirjaimet muodostuvat suorista tai kaarevista viivoista, tai niiden yhdistemästä (Tracy, 1986 : 72). Typografisesta rytmistä, tai merkkien väistyksestä, kirjoitettaessa kaikki kirjoittajat tuntuvat painottavan vertikaaista rytmiä. Horisontaaisia kirjaimen osia ei näytä
34 Rytmi 35 Rytmin osat oevan pajon painoarvoa (vrt. kirjain t). Sen sijaan negatiivinen tia on yhtä tärkeä kirjaimen osa kuin sen konkreettinen, fyysinen musta muoto typografista rytmiä arvioidessa. Pikku, kaksoispiste, puoipiste, ajatusviiva, piste, sukeet, hakasukeet, kysymys-, huuto- ja ainausmerkit ovat jääneet atinaaiseen aakkostoon suuremmasta parvesta merkkejä Euroopan vanhoista kirjoitusjärjestemistä (Bringhurst, 2004 : 65-66). Kappaeiden rytmitys, tai auseiden ja virkkeiden asetteu ja pituuksien vaihteu tavoitteee jopa eokuvaista kompositiota. Lähestytään jo hyvin visuaaista maastoa. Väimerkkien huoeinen asetteu rytmittää adottua sivua ja pysäyttää tarvittaessa hengähtämään ; piste, tai kiihdyttämään tahtia ; pikkujen tiivis käyttö. Temaattinen rytmi, Rautio (2011) pohtii, voi muodostua eri näkökumien käytöstä, aikamuodoista, kerronnaisesta ajasta; takaumat, rikottu kronoogia. Teemojen tai aiheiden suhteen voi myös uoda jännitteitä rytmiin. Kontrastisesti aseteut eementit pitävät rytmin mieenkiintoisena. Väiä taas teemaa voi syventää tai uoda harmonista suvantoa. Tutkiakseni väimerkkien merkitystä visuaaiseen pojentoon tein erinäisiä kokooma- ja koaasiharjoitemia (kuva 3.4). Ne oivat sympaattisia hahmotemia, mutta yksittäisten merkkien erottaminen asiayhteydestä vääristi niiden merkitystä karakteria antavana osatekijänä. Suhteeisuus ja kirjaiijan uoman systeemin tarkka seuraaminen antaa paremman käsityksen proosan rytmiikasta. Aivan kuten runoiija kontrooi, vaikkakin visuaaisesti ekspressiivisemmin, pikkujen sijoitusta, auseen katkaisua ja jopa yksittäisiä tyhjiä rivejä, proosakirjaisuudessa niiä on myös merkitys ei vain aivan niin heposti havaittava. Tarinankerronnan ja yätykseisyyden uomiseksi iikkuvassa kuvassa teksti ja kirjaimet ovat aiemmin kuvattu perussyke, väiyöntien uodessa teokseen (kertoja-)äänen, persoonan, tahdin ja jännityksen. kuva 3.4 Kaikki pikut -,,,,,, - -,,,,,,,, -,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, -,,,,,,,,,, -.,,,,,,. -,.,,,., -,,,,,.,,.,,,.,, -,,,,.,.,,,., -,,,,,,.,,,,,,,.,, -,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,., -,, -.,,,, -,,,,,, -,,,,,,,,,,., -,,,,,,,,,,,.,,. -,,, -,,,,,,,,,,,,.,,,,,.,,.,,,,..,,,.,,,.,., -,,,,,,,,,,,,,,,,.,,.,,,,, -,,,,.,,,,,,.,.,,,,,.,,.,,,.,,,,,,,,,,,,,,..,,,,,,,,,..,,,.,,,,,,.,,.,,,,,,,,,,,,,,,.,..,,,,,,,,,,,,,.,, -,,,.,,,,,,,.,,,,,,,,.,,,,,,., -,.,,,,,, -, -.,,, -,,.,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,.,,.,.,,,,, -.,,.,,,,,.,, -,. -.,,, -, -,,,,,,.,,,,,.,,.,,,.,.,,,,.,,,,,,,.,,,,,.,,,,.,.,,,,, -.,.,, -,,,,,,,,,-.,,,,,-,,,.,,,,,,,,,.,..,,,,,,,,,.,.,,,,,,,. -,,.,,,,,,,,,,, -,.,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,, -,,,,, -, -,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, -,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,.-,,,,, -,,,-,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,-,,,,,,, -,,,, -,,,,,, -,,,,,,,,,,-,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,-,,,,,,,,,,,,,,,,,,, - -,,,,,,,,,,,,,,,,,,, -,,,,.,,,,,, -.,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,, -,,,,,,,, -,,,.,,,,,,,,,,,, -,,,,,,,,.,,,,,.,,,,,,,,,,,.,,,,,,.,,,,,,,,,,,,.,,,,,.,,,,,,,,. -, - -,,,,,, -,,,,.,,,,,,,,,,,,, -,,,,. -,,,,,,,,,,,.,,., -,,,.,.,,,,,,.,.,,.,,,,,, - -,,,,,,,,,.,-.,. -, -,..,,.,, -,,,.,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,., -,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,., -,,,,,,,,,, -,,.,,,,.,.,,,,,,,,.,.,,,,,,,.,,,,,,.,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,.,,,,,.,,,,,.,,,,.,,,,,, -,,,,,,.,,,,.,,,,,,., -, -,. -, -.., -,..,,,,,,,,,,. -,,.,,,.,,,,,,,, -,,,,,..,,,,,,,,,,,.,,,,, -,,,.,,,,,,.,,,,,,,,.,,.,,.,,,,,,, -,.,,, -,,,,,.,,,,,,,., -,,,,,,.,,,,,,,,,, -,..,,,,,,,..,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,.,.,,,,.,,,,,,,.,,,,,,,,,.,,.,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,, -,,,,,,,,, -,.,,,,,,.,,,,,,, -,., -,.,,, -,,,,,,,,.,-,,,,,,,,., -,,,, -,,,,,,,,,,,,,,,,,,, -,.,,,, -,.,,,,,,,,, -,,.,,,,,,,,,. - -.,,,,,,,, -,, -,.,,,,,.,,,,..,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,-,,,,,,,.., -, -,,,,.,,,-,,- ;,,,,,,,,,,,,,,.,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,, -,,,,,,.,,..,,,,,,., -.,,.,,,,,,,,, -,,. -,,.,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,, -,,,,,,,,,,..,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,, -,,.,,,,,,,,,,.,,,.,,,,,,,,,.,, -,.,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,.,.,,,,, -,.-,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,.,,,,.,,,.,., -,,,,,,.,.,,,,,,,,,.,,,,,,.., -,,.,, -,,,.,,,,., -,. -,,,, -,,,,,.,,.,,,,,,,,,.,.,,.,,.,,,,,,,.,,,.,,,., -.,,,,,,,,,,.,,,,,.,,,,,.,,,,.., -,,,,,,.-.,,,,,,,,.,, -,,,.,,,,,,,.,, -,.,,,,, -,,,.,,,,.,,, -,,,. -,,,,,.,,,,,.,,.,,,,.,,,,,,,,,.,.,,,,,,,,,,, -.,,,.,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,..,,.,,,,,,.,,.,,,,,.,,,,.,,..,,,.,,.,,,,,.,,,,,,,,,, -,,,,.,.,..,,,,,,,.,, -,,.,-, -,,,,,,,,.,,.,,..,,,,.,,,,,,.,,,,,,,,,,..,,,,.,,,.,, -,,,.,.,,.,,,.,,, -,,,,,,,,..,,..,, -,,,,,,,,, -,,,. -, -,,,,-..,,.,,,,,,,, -,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,..,,,,,,.,,,,,, -,,,,.,,,.,,,,,,,,, -,,.,,.,.,,,,,. -.,.,,,,,,,,,,,.,,,,,,,..,,,.,,,,,,,,, -,, - -,,,,,,,, -,,,,,..,.,,, -,,..,,,,,,.,,,,,,.,,,,,,,, -, -,,,.,,,,,, -,,,,,,,, -,,,,,.,,,,,,,,.,,..,.,,,,,,,,,,,,. -,,,,,,,,,.,,,,,,..,,.,,,,,,,,..,,,,,- -,,,,,,.,,,,.,,,,,.,,,,.,,,..,,, -,.,,,,.,,,,,,,,,.,,,.,,.,,,,,,,,,,,,,,, -.,,,,,,,.,,,.,, -,,, -, -,,,,,,,,.,,,,,,.,,,,, -,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,, -,, -.,.,,,,,,,,,,,,.. -,,,,,,. -,,,.,,,,,,,,,,,,,,,-,,,,,,,,,,,,.,,, -,,,,,,,,,,., -,-,,,.,,-,,,,,.,,,,.,,, -,.,,,,,,,,,.,,,,,.,,,,.,,,, -,.-,,,,,,, -,, -,,,,,,,,,,,,,,,., -,, -,...,,.,.,,,,.,,,,.,,,.,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,!,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,..,,,,.,,,,.,,,,,.,.,,,.,,,,,,,..,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,,.,, -,..
36 Rytmi 37 Tyhjä tia / tauot 3.3 Tyhjä tia / tauot Tyhjän tian merkityksen tutkiminen graafisessa suunnitteussa on ajankohtainen, vaan ei suinkaan uusi, kuten voi pääteä sen aajasta sanastosta ; negatiivinen tia, termi joka iikkuu tyhjän ja täyden väiä ; rajattu tia (eng. trapped space), joka viittaa muia eementeiä rajattuun tiaan ; vastamuoto (eng. counterform), jota kirjainmuotoiijat käyttävät kirjainten sisätämistä aukoista (eng. counter), sekä kirjainten väiin jäävästä tyhjästä tiasta; tyhjä tia (eng. working white), joka kuvaa tyhjyyttä joa on funktio ; sekä yimääräinen tia, joka on tiaa iman määrättyä käyttötarkoitusta. (White, 2002 : 1115). Muodoa on aina vastamuotonsa. Ladotua riviä negatiivista tyhjää tiaa jää sanojen ja kirjainten väiin (kuva 3.5) ja kirjainten sisään, mutta myös adottujen rivien väiin. Kirjainten sisään ja niiden väiin jäävää tiaa on vahva yhteys. Koska ihavien kirjainten sisään jäävä aukko on hyvin pieni on myös kirjainten väiin jäävä tia sioin suhteessa pienempi. Rivie asemoidessa kirjainten moemmie puoie jää yhtä pajon tai vähän tiaa suhteessa aukkoon, joten satunnaisessa järjestyksessä asemoidut kirjaimet eivät oe epäsovussa keskenään. (Unger, 2007 : 149). Tyyiisesti riviväin muotoiua voi vaikuttaa tekstin imavuuteen niin ukukokemuksessa kuin tekstin visuaaisessa imeessä. Suuremmaa riviväiä harmaasävy vaaenee ja uo tekstie positiivisemman sävyn. Tyhjyys on keskeinen eämän aspekti. Sen väistämätön vastakohta on täysinäisyys, evottomuus, aktiivisuus Tyhjyys on hijaisuutta, avoin peto, tyhjä huone. (White, 2002 : 113). Tyhjyys otetaan usein itsestäänsevyytenä ; tarvitaan tarkka simä ja taito huomata ja arvostaa tyhjyyttä. Se sai pohtimaan kuinka impementoida kuva 3.5 Kun kirjainmerkkejä yhdisteään, niiden väiin imaantuu vastamuotoja kirjaimen oman muodon hävitessä taustae. Vastamuodot kirjainten väissä ovat aarreaitta uusie odottamattomie visuaaisie symboeie jotka kieen rakenne ja kieioppi muodostavat. (Kuntz, 1998 : 87). Samue Beckettin ajatuksia typografiaan ja visuaisointiin ; poissaoevat osat keskusteussa ; taukojen ja väien nousten yhtä tärkeäksi kuin sanottu. Kirjainten ja sanojen esittäminen graafisina objekteina tarkoittaa että tauot voisivat oa hijaisia kuten ne puhuttunakin ovat. Miten esittää hijaisuus? Jos tauot sanojen väissä oisivat vaaeita, kuin henkäyksiä, väimerkit rikkoisivat sitä äkkinäisyydeään. Vihjaako se, että sanat vain ennakoivat tuevaa väimerkkiä, että teksti eää tauoie: merkityksie merkkien väissä. Tämä ähtökohta sopii Saramagon teemaan hänen aegorisee tarinanrakennustekniikaeen joka puhutteee rivien väissä, kuiskaa sanojen muodossa.
38 Rytmi 39 Informaatioestetiikka 4 Informaatioestetiikka Informaatiomuotoiu omana graafisen suunnitteun muotona ei rakennu itseimaisun varaan, vaan ennemmin pyrkii ensin anaysoimaan työstettävän datan ja sen jäkeen vaitsemaan sie tarkoituksenmukaisimman viestinnän väineen. Sana kuvitus on jossain määrin jopa informaatiomuotoiun vastapari. Manue Lima (2009) ehdottaa Information Visuaization Manifestossa jakoa kahteen kategoriaan; informaation visuaisointi (Information Visuaization) ja informaatiotaide (Information Art). Lima huomauttaa että nämä kaksi kategoriaa voivat eää rinnakkain, mutta niiden konteksti, yeisö ja päämäärä ovat oennaisesti eriaiset. Niiden jopa pitäisi eää rinnan siä ne voivat oppia toisitaan ja vaihtaa ideoita, metodeja ja tekniikoita. Hieman myöhemmin Lima päätyy tukintaan (Schardt, 2010 : 29) jossa nämä kaksi esitystapaa muodostavat uuden iiton: Informaatioestetiikka (Information Aesthetics). Fuusiossa tapahtuu todeinen innovaatio; käyttämää esteettisyyttä käyttöiittymän työkauna voidaan parantaa informaation ymmärrettävyyttä uomaa visuaisoinnista muistettavampi, kiinnostavampi tai didaktisempi. Saramagon Rekonstruktio ei varsinaisesti sijoitu informaatiomuotoiun ae, mutta sopii komanteen kategoriaan. Visuaaisen koodikiei käyttää informaatiomuotoiun kuvaisia keinoja ja työkauja sijoittaen sen esteettisen ympäristöön. Kompositio on eräänainen symboikartasto, jossa kirjaimet saavat oman iustratiivisen representaationsa. Tarkoitus on säiyttää kuvantamisen sekeys, iman että imaisu tukahduttaisi itse informaation. 4.1 Dokumentoinnista tukintaan 4.2 Visuaisoinnin taito 4.3 Rytmiikasta ja statistiikasta 4.1 Dokumentoinnista tukintaan Vignein sanoja mukaien, parhaimmiaan uovuus toteutuu kun siihen yhdistetään vahva tietämys (2010 : 6). Oisi väärä ähtökohta tehdä vamiita kuvia tutustumatta aiheeseen kunnoa. Kutsun työn ensimmäistä osaa uonnosvaiheeksi, joka tutustuu aineistoon matemaattisesti. Luonnosvaihe dokumentoi Saramagon proosan eementtejä ; merkkimääriä, kirjaintiheyksiä, sanojen pituuksia ja piirtää romaanin 13. kappaeesta kokonaiskuvan. Pekkä statistinen