1 STRATEGIARUNKOJEN VERTAILU VISIOT: : Loviisa on dynaaminen ja aktiivisesti elinkeinojen edellytyksiä kehittävä merenrantakaupunki, jossa peruspalvelut tuotetaan lähellä asukasta aidosti kahdella kielellä Lapinjärvi on vuonna 2011 laadukas kaksikielinen asumisen, menestyvien yritysten ja yhteistyön kunta. Kunta tarjoaa asukkailleen elinvoimaisen asuin- ja elinympäristön, jonka perustana on hyvä sijainti, kaunis luonto ja maaseutumainen ympäristö. Maantieteellistä asemaansa ja kaksikielisyyttään tehokkaasti hyödyntäen Loviisa kehittyy Itä-Uudenmaan merkittäväksi kasvu- ja elinkeinoelämän keskukseksi. Lapinjärven valtuustostrategia: Lapinjärvi on elinvoimainen, turvallinen ja vetovoimainen asuinpaikka. YHTENEVÄISYYKSIÄ: aktiivinen elinkeinoelämän edellytysten luominen ja edistäminen, kaksikielisyys, sijainnin hyödyntäminen ARVOT: Lapinjärven kuntastrategia (termillä pelisäännöt): Yritysten yhdenmukaisen kohtelun ja kuntaan muuttavien yritysten palvelun nopeuttamiseksi on kunnalla yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvän kunnallisen riskinoton suhteen. Kunnallisen riskinoton muodossa yrityksille suuntautuu epäsuoraa yritystukea kunnalta. Lapinjärven kunnan epäsuorat tukitoimenpiteet yrityksille tulee suunnata siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat kuntastrategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista ja siten, että ne mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman tasapuolisesti kohdistuvat strategiassa määritettyjen painopistealuetoimialojen kehittämistoimenpiteisiin. Lapinjärven kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto päättävät riskinotosta elinkeinoelämän kehittämistoimissa tapauskohtaisesti. Hallittuja riskejä, suhteutettuna kuntakonsernin taseeseen voidaan esim. yritystilojen rakentamisen tai kunnostamisen tai määräaikaisten yritystakausten muodossa ottaa. Suorista yritystuista kunnassa kuitenkin pidättäydytään. Tasapuolisuus ja rehellisyys, Palvelualttius, Yrittäjäystävällisyys ja kehittämismyönteisyys, Markkinointihenkisyys
2 YHTENEVÄISYYKSIÄ: Tasapuolisuus (yhdenmukainen kohtelu) SRATEGISET PAINOPISTEALUEET: esim. Logistiikka, sijainti, valtaväylien ja sataman hyödyntäminen ja ns. porttihankkeet, Energia, päästöttömän energian klusterin luominen, Matkailu, Maaseutuelinkeinot ja Elintarviketeollisuus sekä luovat alat ja hyvinvointi Strategisia avainalueita ovat: kunnan sijaintiedun hyödyntäminen kaikessa toiminnassa, elinkeinojen kehittäminen ja yritysmyönteisyyden lisääminen, monipuolisesta tonttitarjonnasta ja asuntotuotannosta huolehtiminen, työvoiman saatavuuden varmistaminen, riittävän palvelutason turvaaminen, sekä yhteistyö ja verkottuminen. Elinkeinojen kehittämisen painopistealueita ovat mekaaninen puunjalostus, elintarvikkeiden jatkojalostus, logistiikka, hoiva-alan yritystoiminta sekä asuminen, maaseutuelinkeinot, ja matkailu. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Lapinjärven kuntastrategia on jaettu 5 toimintalinjaan. Nämä muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalta kymmenvuotiskauden kehittämistoimenpiteitä kunnassa toteutetaan. Näitä ovat: elinkeinojen kehittäminen, maankäytön suunnittelu, osaamisen kehittäminen, palvelujen tarjonta ja infrastruktuurin kehittäminen. Kunnan elinkeinojen kehittämistoiminnan yleistavoitteena on taata kunnassa toimivien ja sinne muuttavien yritysten edellytykset harjoittaa ja kehittää liiketoimintaansa osaavaa työvoimaa työllistäen ja paikkakunnan edut ja vahvuudet, kuten sijainti, infrastruktuuri ja ympäristöön liittyvät vahvuudet hyödyntäen. Tavoitteena on myös vahvistaa yrittäjyydelle myönteistä ja avointa asenneilmastoa kunnassa sekä varmistaa oman kunnan yrittäjien tasapuolinen hyödyntäminen kunnan palvelujen ostamisessa. Kehittämistoiminnan lähtökohtana on olemassa olevien vahvuuksien kehittäminen ja kunnan vetovoimaisuuden parantaminen. Kehittyminen ja kasvu kymmenvuotiskaudella perustuu toisaalta jo olemassa olevaan teollisuuteen ja muuhun tuotantotoimintaan, palveluihin sekä omiin kehittämistoimenpiteisiin, toisaalta pääkaupunkiseudun läheisyyteen ja nopeaan kasvuun ja liikenneyhteyksien nopeaan paranemiseen. Kehittämistoiminnan pääpaino suunnataan elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja kunnan kehittyville toimialoille, joilta on löydettävissä kasvupotentiaalia. Näitä ovat mekaaninen puunjalostus, elintarvikkeiden jatkojalostus sekä tilojen liitännäiselinkeinot ja raaka-ainetuotannon monipuolistaminen, logistiikka ja kunnan edullisen maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen koskien niin yritystoimintaa, asumista kuin kehittyvää matkailuelinkeinoakin. Toiminnan päämääränä on investointien oikea-aikaisuus, resurssien tarkka suuntaaminen ja aktiivinen ja mahdollisuuksia luova elinkeinopolitiikka. Strategiset päämäärät: Kaupungin elinvoimaisuuden parantaminen, Elinkeinorakenteen monipuolistaminen, Yritysten toimintaympäristön ja kilpailukyvyn parantaminen, Julkisen ja
3 yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen ja olemassa olevan resurssipohjan vahvistaminen, Maantieteellisen aseman ja muiden kilpailuetujen hyödyntäminen Tavoitteet: Julkisen ja yksityisen sektorin sekä seudullisen yhteistyön kehittäminen, elinkeino- ja kehittämistoimen organisointi, uusyrityshankinnan ja yritysneuvonnan tehostaminen, markkinoinnin, edunvalvonnan ja kumppanuuksien kehittäminen, maankäytön suunnittelun ja asumispalvelujen tehostaminen, rantaratahankkeen varmistaminen, logistiikka-, energia-, palvelu- ja matkailutoimialojen kehittäminen, sataman kehittäminen, ammatillisen koulutuksen kehittäminen, strategisen johtamisen kehittäminen, teollisia investointeja hyödyntävän palveluliiketoiminnan edistäminen. Lapinjärven valtuustostrategia Talous: Talouden tasapainottaminen, kilpailukyvyn säilyttäminen ja taantumasta selviäminen. Palvelut: Palveluiden turvaaminen ja toimivien yhteistyösopimusten solmiminen. Henkilöstö: Toimiva työyhteisö, työsuhteiden ja osaavan työvoiman turvaaminen. Viestintä: Viestintästrategian suunnittelu ja käyttöönotto, kuntastrategian jalkauttaminen YHTENEVÄISYYKSIÄ: mm. sijainti, logistiikka, palvelut, hoiva-ala (hyvinvointi), maaseutuelinkeinot, matkailu, väylät, energia (raaka-aineet) KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: Kehitysedellytysten varmistaminen: Kehittämisen välineiden luominen, Loviisan kytkeminen valtaväyliin ja rakentuvaan moottoritiehen, Rantaratahankkeen varmistaminen, Loviisan sataman kehittäminen Väestörakenteen kehittäminen: Strategisen yleiskaavan laatiminen, Maapoliittisen ohjelman laatiminen, Kaavoitusaikataulun laatiminen, Kuntamarkkinoinnin toteuttaminen Hallinnon ja toimintatapojen kehittäminen: Strategisen johtajuuden kehittäminen, Taloudellisen kestävyyden varmistaminen, Tehokkuuden lisääminen, Hyvän työnantajakuvan kehittäminen, Avoimen ja luottamukseen perustuvan toimintakulttuurin luominen, Hallintokuntien yhteistyön kehittäminen Lapinjärven kuntastrategia (termillä: yleisluonteiset tavoitteet päämäärien saavuttamiseksi): Elinkeinorakenteen ja työllisyyspohjan kehittäminen kunnassa harjoitetun aktiivisen elinkeinopolitiikan avulla. Verotulojen kasvattaminen ja Lapinjärven kunnan talouden kehittyminen myönteiseen suuntaan, siten että vuosikate riittää poistojen kattamiseen ja investointien rahoittamiseen. Kunnan säilyttäminen itsenäisenä ja sen kaikkien kylien säilyminen asuttuina ja elinvoimaisina. Asukasluvun kasvaminen 500 asukkaalla vuoteen 2011 mennessä. Työllisyystilanteen paraneminen (v.2011 työttömyysaste 6%). Palvelujen laadun säilyttäminen ja kehittäminen siten, että ne riittävät tyydyttämään kuntaan muuttavien uusien asukkaiden sekä kunnassa jo asuvien tarpeet. Myönteisen ilmapiirin aikaansaaminen ja kunnan yleisen imagon
4 paraneminen kuntalaisten, päättäjien, yrittäjien ja virkamiesten yhtenäisten kehittämisnäkemysten vaikutuksena Avoin ja yrittäjämyönteinen päätöksentekoprosessi ja toimiva ohjausjärjestelmä, positiivinen erottuminen muista kilpailevista paikkakunnista omien erityisvahvuuksien esilletuonnin kautta, strategisen ajattelun sisäistäminen ja usko omiin mahdollisuuksiin, palvelualtis ja joustava kuntaorganisaatio ja motivoitunut, osaava henkilöstö ja sitoutunut päättäjätaso (luottamushenkilötaso), tasapainoinen/hallittu kuntatalous, riittävä ja menestyvä yritystoiminta ja yksityisen sektorin palvelutarjonta, toimiva maankäytön suunnittelu ja asumispalvelut, hyvin toimiva kuntamarkkinointi, laadukkaat elinkeino- ja yrityspalvelut sekä hyvin toimiva yrittäjäyhteistyö Lapinjärven valtuustostrategia: Asukasnäkökulma: Hyvinvoiva väestö. Menestyvä yritystoiminta. Toimiva yhdyskuntarakenne ja hyvä asuinympäristö. Avoin ja helposti lähestyttävä päätöksenteko. Talousnäkökulma: Tasapainoinen talous. Palvelu- ja prosessinäkökulma: Kehittyneet toimintamallit. Toimiva ohjausjärjestelmä. Tuottava palvelujärjestelmä. Henkilöstönäkökulma: Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Tarkoituksenmukainen henkilöstömitoitus. Sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö. Kannustava työyhteisö. YHTENEVÄISYYKSIÄ: valtaväylät, menestyvä yritystoiminta, avoimuus ja yrittäjämyönteisyys, asuinympäristö, kehittäminen ja sen välineet, palvelujärjestelmien kehittäminen, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö, asuminen ja maapolitiikka STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET : Kehitysedellytysten varmistaminen, Väestörakenteen kehittäminen, Hallinnon ja toimintatapojen kehittäminen Lapinjärvi hyödyntää edullista logistista sijaintiaan houkutellessaan uusia yrityksiä kuntaan. Osaamisen ja kehittämisen painopistealueita ovat mekaaninen puunjalostus, logistiikka, matkailu ja hoiva-ala. Lisäksi maaseutuelinkeinoja kehitetään siirtämällä painopistettä raaka-ainetta tuottavasta raaka-ainetta jalostavaan ja kehittämällä uusia, toimialaa tukevia, tulolähteitä. Työllisyys- ja toimeentulopohjan laajenemisen myötä tulomuutto kuntaan kasvaa niin, että vuonna 2011 Lapinjärvi on muuttovoittoinen kunta. Lapinjärvellä kunnan pienuutta hyödynnetään siten, että asukkaat ja yritykset saavat äänensä kuuluville ja pystyvät osallistumaan kunnan kehittämiseen. Kunnalliset palvelut ovat helposti saavutettavissa ja ne vastaavat painotuksiltaan kuntalaisten ja yritysten odotuksia. Seutuyhteistyöhön tukeutuen kunta on verkostoitunut niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.
5 Strategiset päämäärät: Kaupungin elinvoimaisuuden parantaminen, Elinkeinorakenteen monipuolistaminen, Yritysten toimintaympäristön ja kilpailukyvyn parantaminen, Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen ja olemassa olevan resurssipohjan vahvistaminen, Maantieteellisen aseman ja muiden kilpailuetujen hyödyntäminen Tavoitteet: Julkisen ja yksityisen sektorin sekä seudullisen yhteistyön kehittäminen, elinkeino- ja kehittämistoimen organisointi, uusyrityshankinnan ja yritysneuvonnan tehostaminen, markkinoinnin, edunvalvonnan ja kumppanuuksien kehittäminen, maankäytön suunnittelun ja asumispalvelujen tehostaminen, rantaratahankkeen varmistaminen, logistiikka-, energia-, palvelu- ja matkailutoimialojen kehittäminen, sataman kehittäminen, ammatillisen koulutuksen kehittäminen, strategisen johtamisen kehittäminen, teollisia investointeja hyödyntävän palveluliiketoiminnan edistäminen Lapinjärven kunnan valtuustostrategia Väestörakenne on kestävällä pohjalla, asukasluku kasvaa. Lapinjärvi tarjoaa asukkailleen laadukkaat peruspalvelut. Elinkeino- ja palvelurakenne on monipuolinen ja vahva. Lapinjärvi on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. YHTENEVÄISYYKSIÄ: mm. väestörakenteen ja asumisen edellytysten kehittäminen, elinkeino- ja palvelurakenteen vahvistaminen, seutuyhteistyö, logistiikka, matkailu ja teollisuuden invetioinnit/jalostustoiminta SWOTIT: Vahvuudet ja mahdollisuudet: Maantieteellinen sijainti valtateiden 6 ja 7 varrella: Kaupungilla on logistisesti edullinen sijainti, Liikenneväylät ovat valmiina ja kaupungissa on toimiva satama, Pääkaupunkiseutu ja Pietarin metropolialue ovat lähellä Alueellinen moninaisuus: Loviisalla on selvä pikkukaupunkimainen keskusta-alue, Kaupungilla on laaja ja monipuolinen maaseutualue, Kaupungilla on laaja meri- ja saaristoalue, Alueen erikoisosaaminen, Kaupungilla on vahva ydinenergiatuotannon perinne, Alueella on bioenergia- ja tuulivoimaosaamista, pieniä hakelämpölaitoksia, sähköteollisuuden osaamista, kuljetusalan osaamista ja elintarvikealan erityisosaamista, Uudessa Loviisassa on mahdollisuus ydinvoiman lisärakentamiseen Hyvä sosiaalinen perusta: Kaupunkikokonaisuudella on edelleen inhimillinen mittakaava, Loviisa on ihmisen kokoinen kaupunki, joka on helposti hahmotettavissa, Kaupungilla on vanha kaksikielinen kulttuuripohja, Loviisassa on edelleen vahvaa talkooperinteistä yhteisöllisyyttä, Loviisalla on hyvä mahdollisuus kehittyä avoimeksi kaupungiksi, Loviisalla on mahdollisuuksia elämän laatua korostaviin toimenpiteisiin (tyyliin Citta Slow Slow City, mutta ei verkostoon) Osaava henkilöstö: Uuden organisaation muodostaminen antaa mahdollisuuden uudistumiseen Heikkoudet ja uhat:
6 Väestörakenne: Kaupungin ikääntynyt väestö lisää palvelukysyntää ja painetta kunnallistalouden hoitoon, Ikärakenteen tasapainottaminen edellyttää voimakasta muuttovoittoa Henkilöstön rekrytointi: Henkilöstön ikärakenteesta seuraa lähivuosina huomattavaa eläköitymistä, Työvoiman saatavuudesta on kilpailtava yksityisen sektorin kanssa Talouden epävarmuus: Maailmanlaajuisen taantuman jatkuminen vaarantaa alueen elinkeinoelämän edellytyksiä, työllisyyden hoitoa ja palvelutuotantoa Elinkeinorakenne: Yhdellä yrityksellä on dominoiva asema, Perusteollisuuden tulevaisuus on alueella epävarmaa, Mahdollisen uuden ydinvoimatuotannon sivuvaikutukset voivat ylittää kaupungin mahdollisuudet Aluepoliittinen asema: Kaupungin asema on aluepolitiikan näkökulmasta epävarma. Maakuntahallinnon muutoksessa Itä-Uudenmaan kuntien on yhteistyössä vaikutettava alueen edunvalvontaan. Valtionhallinnon uudistamishankkeet luovat epävarmuutta valtion paikallishallinnon pysyvyydelle alueella. Loviisan on aktiivisesti toimittava sen puolesta, että valtionhallinnon palveluita saadaan tulevaisuudessakin omalta alueelta. Vahvuudet: Sijainti suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Pietariin, Sijainti 6 tien varressa, Yrityksille edellinen sijainti suhteessa kustannusrakenteeseen, Edulliset asumiskustannukset verrattuna pääkaupunkiseutuun ja Porvooseen, Vapaata tonttimaata, Kaunis luonto ja kirkonkylä, Erinomainen asuinympäristö maaseutumaista elinympäristöä hakeville, Kaksikielisyys, Naapurikuntiin verrattuna korkea työpaikkaomavaraisuus, Vahva alkutuotanto ja maatilojen iso tilakoko Heikkoudet: Kunnan huono taloudellinen tilanne, - Yhteistyö muiden kuntien kanssa hakee muotojaan, Kunnan tiedottamisessa puutteita, Vaikeus profiloitua pääkaupunkiseutua lähempänä sijaitseviin kuntiin verrattuna, Alhainen koulutustaso osaavaa työvoimaa saatavissa vain joillekin elinkeinosektoreille, Koko itäisen Itä-Uudenmaan heikko kehittyminen, Elinkeinorakenne alkutuotantopainotteinen Uhat: Kunnan taloudellisen tilanteen heikkeneminen edelleen, Nykyistä palvelutasoa ei pystytä säilyttämään, Muuttotappion jatkuminen, Väestön ikärakenteen vinoutuminen, Eläkkeelle jääville yrittäjille ei löydy jatkajia, Maatalousyrittäjät eivät löydä uusia tulolähteitä, Pääkaupunkiseudun kasvun pysähtyminen, Kuntasektorin osaavan työvoiman saamisen vaikeutuminen Mahdollisuudet: 6 tien korjauksen kautta paranevat liikenneyhteydet, 6 tien ohikulkuliikenteen hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin, Aktiivinen elinkeinopolitiikka ja painopisteyöskentely, Vision ja strategian selkiytyminen sekä siihen sitoutuminen, Yrittäjien saaminen mukaan kunnan strategian toteuttamiseen, Alkutuotteiden jatkojalostuksen lisääntyminen, Kuntien välisen yhteistyön kehittyminen, Pääkaupunkiseudun kasvun heijastuminen entistä laajemmalle, Maaseutumaisen asuinympäristön arvostuksen lisääntyminen, Päivämatkailun lisääntyminen pääkaupunkiseudulta,
7 Etätyön yleistyminen, Kunnan markkinoinnin toteuttaminen niin, että se tavoittaa nuoret lapsiperheet Vahvuudet: sijainti, kaksikielisyys, turvallisuus, meri ja luonnon läheisyys Heikkoudet: huono edunvalvonta ja markkinointi, koulutuspaikkojen (ammatillinen) puute, strategisen ajattelun, kokonaisvaltaisen kehittämisen ja riskinottokyvyn puuttuminen, kehittämistyöhön kohdistuva uskonpuute ja yritysmyönteisen ajattelun puute, liian suuri riippuvaisuus muutamasta suuresta yrityksestä, kaavoitus hidasta Uhat: yhteisen poliittisen tahdon puute, taloudelliset uhkatekijät, integraation epäonnistuminen ja uuden identiteetin puuttuminen fuusion jälkeisessä tilanteessa, profiloitumisen pelko, väestön ikääntyminen, palvelujen tason heikkous, rautatieyhteys Lahteen häviää Mahdollisuudet: rautatieyhteys Lahteen, matkailun lisääntyminen, logistisen aseman hyödyntäminen, maaseutualueiden hyödyntäminen elinkeinopolitiikan toteutuksessa, energiasektorin kehittyminen, teolliset investoinnit, satama ja liikenneyhteydet, rantarata YHTENEVÄISYYKSIÄ: Vahvuudet: mm. maantieteellinen sijainti, valtaväylät, pääkaupunkiseudun läheisyys, Pietarin suunta, alueellinen monipuolisuus, maaseutu, luonto, elämisen laatu, kaksikielisyys Heikkoudet: talouden epävarmuus, elinkeinorakenteen yksipuolisuus, Uhat. taloudelliset uhkatekijät,