STRATEGIA 20122017 I Johdanto Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. on vuonna 1998 perustettu nuorisovaltuustojen ja muiden paikallisten nuorten vaikuttajaryhmien yhteistyö, edunvalvonta, koulutus ja tiedotusjärjestö. Liitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö. Ylintä päätösvaltaa liitossa käyttää vuosittainen liittokokous, jossa päätösvalta on liiton jäsenillä. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, eli esimerkiksi hyväksytään vuosittainen toimintasuunnitelma seuraavalle toimivuodelle ja valitaan liittohallitus johtamaan liiton toimintaa seuraavan vuoden ajaksi. Vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa hyväksyessään liiton 13. liittokokous linjasi, että vuoden 2011 aikana käynnistetään strategiaprosessi, jonka myötä liitolle laaditaan sen ensimmäinen strategia. Liiton lyhyen historian aikana strategian laatimisesta on kyllä puhuttu useaan otteeseen, mutta varsinaisiin toimenpiteisiin asti pitkäjännitteisen suunnittelun kehittämiseksi ei ole ryhdytty ennen tämän strategian laatimista. Liiton toimintaperiaatteisiin on läpi sen historian kuulunut toiminnan ja toimijoiden aito nuoruus, mikä on osaltaan tarkoittanut myös toimijoiden suurta vaihtuvuutta. Suuret suunnitelmat ja tavoitteet ovatkin usein hautautuneet liittohallitusten vaihtumisten myötä. Toiminnan kehittämisen kannalta on kuitenkin olennaista pyrkiä katsomaan tulevaa toimivuotta kauemmas ja asettaa, ja siten myös saavuttaa, tavoitteita pidemmällekin aikavälille. Tällä strategiaasiakirjalla ohjataan koko liiton niin liittohallituksen, toimihenkilöiden, piirijärjestöjen kuin Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston toimintaa vuosina 20122017. Sääntöjen ja yhdistyslain ohella strategia on kaikkien liiton piirissä toimivien tahojen ohjenuorana toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Strategiaasiakirjan alussa on hahmotettu liiton toiminnan yleisiä tunnuspiirteitä: sitä arvopohjaa, mihin toiminta perustuu sekä liiton tämänhetkistä toimintaympäristöä ja siinä mahdollisesti tulevalla viisivuotiskaudella tapahtuvia muutoksia. Toiminnan missiolla määritetään liiton perustehtävä ja visiolla se tulevaisuuden liitto, jollainen liitto haluaa olla vuonna 2017. Strategiset tavoitteet on jaettu toimialoittain pääkohtiin ja näiden alatavoitteisiin siten, että näiden tavoitteiden toteuttamisella on mahdollista saavuttaa liiton visio. Liiton perustehtävä ja toiminnan arvopohja pysynevät kohtuullisen vakaina myös tämän strategian kantomatkan ajan vuoteen 2017 saakka, mutta toimintaympäristöstä ja sen muutoksista saattaa aiheutua muutospaineita myös liiton strategialle. Mikäli toimintaympäristössä tapahtuu tällaisia merkittäviä muutoksia, on strategia mahdollista uudistaa yhdistyksen kokouksessa vastaamaan näihin muutoksiin. Vuonna 2011 liittokokouksen hyväksyntään huipentunut strategiaprosessi on kuitenkin kuin talon pohjapiirros. Talolla on olemassa jo vahva perusta, jota on rakennettu läpi liiton historian ja erityisesti vuoden 2011 aikana niin puheenjohtajiston, liittohallituksen, piirineuvoston, liiton kansainvälisten asioiden työryhmän kuin Suomen Nuorisovaltuuston Edustajistonkin tapaamisissa. Tällä strategialla piirretään se pohjakuva siitä, millaista taloa olemme rakentamassa ja ylpeänä saamme antaa laatimamme piirustukset tulevien toimijoiden käyttöön. 50
II Toimintaympäristö Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry:n on huomioitava seuraavat toimintaympäristöstä kumpuavat seikat läpileikkaavasti kaikessa toiminnassaan strategiakaudella 20122017. Toimintaympäristön mahdolliset tulevat muutokset ja vuonna 2011 havaittavissa olevat kehitystrendit on jaettu sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön luomiin haasteisiin. SISÄINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ jäsenmäärän kasvu toimijoiden nuoruus ja vaihtuvuus toiminnan pitkäjänteisyyden ja tavoitteellisuuden puute, toiminnan arvioinnin puute yhdenvertaisuuden edistäminen liiton toiminnassa kaikilla tasoilla sisäisen viestinnän haasteet ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ kuntaliitokset (hallitusohjelma) uusien nuorisovaltuustojen synty, erityinen tuen tarve nuorisovaltuustojen motivointi, jatkuvuuden ja toiminnan tason ylläpitämiseksi heikentyvät resurssit (lama, nuorisojärjestöjen myöntöperusteiden muuttuminen) lainsäädäntö ja sen mahdolliset muutokset kansainvälisyys: EU, globalisaatio osallisuuden ja aktiivisuuden muutos, individualismi, järjestösitoutuneisuuden väheneminen tietoyhteiskunnan kehittyminen ja toiminnan sähköistyminen ulkoisen viestinnän haasteet Erityisesti liiton täytyy reagoida osallisuuden ja aktiivisuuden muutokseen ja kuntaliitosten määrän lisääntymiseen. III Arvot Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. on järjestönä: nuori: liiton toimijat aidosti nuoria avoin: toiminta avointa kaikille nuorten osallisuudesta innostuneille poliittisesta tai uskonnollisesta sitoutuneisuudesta tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta asiantunteva: liitto on nuorten osallisuuden kärkiasiantuntija Suomessa määrätietoinen: liitolla on selkeät tavoitteet, joiden saavuttamiseksi liitto työskentelee kaikilla organisaatiotasoilla yhteistyökykyinen: liitto tekee aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa aloitteellinen ja innovatiivinen: liitto kehittää jatkuvasti omaa toimintaansa vastaten jäsenistönsä ja toimintaympäristönsä asettamiin haasteisiin Näitä arvoja kunnioitetaan liiton toiminnassa. 51
IV Missio Missio tarkoittaa organisaation perustehtävää, sen olemassaolon syytä. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. on nuorisovaltuustojen ja muiden paikallisten nuorten vaikuttajaryhmien koulutus, tiedotus, edunvalvonta ja yhteistyöjärjestö. V Visio Visio kertoo siitä, millaiseksi haluamme tulla, mitä haluamme saavuttaa. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on vuonna 2017 uskottava, vahva ja tunnettu nuorisovaltuustotoiminnan ja nuorten osallisuuden edistäjä, kehittäjä ja edunvalvoja. Uskottava: Liitto on asiantuntevuudellaan uskottava päättäjien ja viranhaltijoiden silmissä, mutta erityisesti nuorten silmissä säilyttämällä toiminnan aidon nuoruuden. Vahva: Liiton toimintatavat ja talous ovat vakaalla pohjalla, ja liitolla monipuolinen ja vahva sidosryhmäverkosto. Tunnettu: Liitto on tunnettu erityisesti nuorten, mutta myös päättäjien, viranhaltijoiden ja median keskuudessa. Edistäjä: Liitto tähtää kaikella toiminnallaan nuorten laajan osallisuuden edistämiseen Suomessa. Kehittäjä: Liitto näkee uusia toimialueita ja toimintatapoja, testaa ja pilotoi niitä sekä arvioi ja uudistaa toimintaansa jatkuvasti. Edunvalvoja: Liitto tarjoaa materiaalia ja työkaluja paikallisen tason edunvalvontaan ja toimii itse aktiivisesti nuorten osallisuuden edunvalvojana valtakunnan tasolla. VI Strategiset tavoitteet Strategisilla tavoitteilla määritellään ne asiat, joissa meidän on onnistuttava saavuttaaksemme tavoitteellisen tulevaisuudenvisiomme. 6.1 Yleiset periaatteet Strateginen tavoite: Alla mainittuja yleisiä toimintaperiaatteita noudatetaan ja edistetään liiton toiminnassa. Liiton vuosikokous säilyy liiton ylimpänä päätöksentekoelimenä. Valmistaudutaan mahdolliseen siirtymään vapaan osallistumisen periaatteesta piirikohtaiseen kokouspaikkajakoon strategiakauden aikana. 52
Strategiaasiakirja ei tee tyhjäksi liiton periaate ja tavoiteohjelmien merkitystä. Periaate ja tavoiteohjelmissa päätetään liiton yleisistä periaatteista ja edunvalvonnallisista tavoitteista kolmen vuoden välein. Liitto ylläpitää yhteistyötä nykyisten yhteistyökumppaneiden kanssa tukemaan strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi liitto toimii aktiivisena uusien yhteistyösuhteiden luojana. Liitossa edistetään yhdenvertaisuutta ja liitolle laaditaan yhdenvertaisuussuunnitelma vuoden 2014 väliarviointiin mennessä. 6.2 Koulutus Strateginen tavoite: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on arvostettu, asiantunteva, houkutteleva, kehittyvä ja aikaansa seuraava nuorten osallisuuden kouluttaja Suomessa. Koulutustoimintaa laajennetaan nuorisovaltuustojen koulutuksista entistä vahvemmin osallisuuskoulutuksen tarjoamiseen myös nuorisotyöntekijöille ja muille viranhaltijoille sekä päättäjille niin kunta, alue, kuin valtakunnan tasolla. Liitto järjestää niin valtakunnallisia koulutustapahtumia kuin paikallisia koulutuksia paikallisten tarpeiden mukaan. Valtakunnallisen koulutusjärjestelmän runko rakentuu vuosittaisten Aktiivipäivät tapahtumien ja syventävän kesälukion, Vaikuttamisen Akatemia Vaakan, varaan. Paikallisista koulutuksista muodostetaan selkeitä koulutuspaketteja eri tyyppisille kohderyhmille. Koulutuspakettien tarjonnassa huomioidaan ajankohtaiset asiat ja muutokset nuorisovaltuustojen toimintaympäristöissä, esimerkiksi tietoyhteiskunnan ja sosiaalisen median merkityksen kasvu ja nuorisopolitiikkaa ohjaavan lainsäädännön muutokset. Paikallisten koulutusten markkinointia tehostetaan. Paikalliset koulutukset järjestetään yhdessä piirijärjestöjen kanssa, jotta jokaisen piirin alueella on koulutusosaamista, jota täydennetään liittohallituksen ja liiton alumnikouluttajien erityisosaamista vaativien koulutusten tarjonnalla. Koulutusten raportointi ja palautejärjestelmää kehitetään huomioiden niin koulutuksen järjestäjien, osallistujien kuin kouluttajienkin tarpeet. Palautteen keräämisessä hyödynnetään verkkolomakeohjelmiston tarjoamat mahdollisuudet. Koulutustoimintaa kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan kehitystä ja parantamaan alueellista tasaarvoa laajentamalla koulutustoimintaa verkkoon. 6.3 Tiedotus 53
Strateginen tavoite: Liiton tiedotus on kohderyhmälähtöistä, tarkoituksenmukaista, oikea- aikaista, taloudellista ja kohdennettua. Liiton jäsenlehti Vaikute muutetaan sähköiseksi ja sähköistä mediaa hyödynnetään liiton toiminnassa laajemmin. Liitto julkaisee vuosittaisen Nuorten vaikuttajien vuosikirjan kunkin vuoden joulukuussa. Vuosikirjassa on ajankohtaisia huomioita kyseisen vuoden aikana nuorten osallisuudessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa tapahtuneista muutoksista. Vuosikirja toimitetaan sidosryhmille, nuorisovaltuustoille, nuorisotoimille ja päättäjille. Liiton viestintään on varattu riittävät resurssit. Erityisesti työntekijäresurssien osalta kiinnitetään huomiota siihen, että liitolle saadaan viestinnästä vastaava työntekijä, jolla on vahva kokonaisnäkemys liiton viestinnästä. Liitolle laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa huomioidaan liiton tiedotus kokonaisvaltaisesti tapahtumatiedotuksesta edunvalvonnalliseen tiedotukseen. 6.4 Edunvalvonta & nuorisopolitiikka Strateginen tavoite: Liitto on proaktiivinen ja näkyvä nuorisovaltuustotoimijoiden edunvalvoja, joka tekee rohkeita nuorten osallistumisoikeuksia koskevia keskustelunavauksia ja reagoi jo alkaneeseen keskusteluun nopeasti. Liiton edunvalvonta ja nuorisopoliittinen toiminta on linjassa periaate ja tavoiteohjelmien kanssa, jotka uudistetaan liittokokouksessa kolmen vuoden välein tai tarvittaessa tarkistetaan useamminkin. Liitto tekee määrätietoisesti työtä sen eteen, että jokaiseen Suomen kuntaan perustetaan nuorisovaltuusto ja lasten ja nuorten osallisuusstrategian laatiminen kirjataan kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Liitto toimii aktiivisena paikallistason nuorisovaltuustotoimijoiden tukena kuntaliitostilanteissa tarvittavassa edunvalvonnassa. Liitto kerää tietoa kuntaliitostilanteissa kehitetyistä toimivista nuorten kuulemisen malleista ja tiedottaa näistä edelleen erityisesti kuntaliitosta pohtiviin kuntiin. Liitto kehittää ja vaalii yhteyttään paikallisiin nuorisovaltuustoihin, jotta liittotasolla tiedostetaan alueellisen edunvalvonnan ongelmakohdat ja tiedon tarpeet ja näin voidaan puuttua ongelmiin oikeaaikaisesti. Liittohallituksen sisällä kannanottojen valmisteluvastuu on selkeästi jaettu siten, että voidaan varmistaa riittävän nopea kannanottojen julkaisu. 54
Liitto tekee yhteistyötä eduskunnan valiokuntien, erityisesti sivistys ja tulevaisuusvaliokunnan kanssa, kun näissä käsitellään nuorten osallistumista koskevia asioita. Liitto osallistuu aktiivisesti erilaisten valmistelevien työryhmien toimintaan nostaen näissä esiin nuorisovaltuustotoiminnan merkitystä. Liittohallitus esittää jäsentä valittavaksi valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuoraan vuonna 2015 alkavalle kaudelle sekä vuosittain jäsentä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kansalaistoiminnan ja nuorisotyön jaostoon. 6.5 Piirijärjestöt Strateginen tavoite: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry:n piirijärjestöt ovat tunnettuja nuorisovaltuustotoiminnan ja nuorten osallisuuden puolestapuhujia toimialueillaan. Piirit toimivat aktiivisesti nuorisovaltuustojen yhteistyön lisäämiseksi ja kehittämiseksi tukien paikallisia nuorisovaltuustoja näiden toiminnassa. Piirineuvosto toimii piirijärjestöjen keskustelu ja tiedonvaihtokanavana mahdollistaen piiritoimijoiden vertaisoppimisen. Liitto kouluttaa vuosittain piirihallitusten jäsenet toimintaan varmistaakseen toimijoiden riittävän tietotaidon oman piirinsä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen. Koulutuksen avulla vastataan toimijoiden vaihtuvuuden aiheuttamiin haasteisiin. Liitolle palkataan piiri ja aluetoiminnasta vastaava työntekijä, jonka päätehtävänä on vastata piirijärjestöjen tukemisesta ja auttamisesta sekä yhteydenpidosta alue ja paikallistasolle. Piirit toimivat alueillaan nuorisovaltuustojen yhteistyön ja vertaisoppimisen mahdollistajana järjestämällä erilaisia koulutus ja get together tapahtumia, tiedotuskampanjoita sekä muita piiritoiminnan tarkoitusta tukevia tapahtumia ja tempauksia. Piirien rooli paikallisen nuorisovaltuustotoiminnan tukijoina korostuu. Piirit edistävät toiminnallaan tavoitetta siitä, että Suomen jokaisessa kunnassa olisi toimiva nuorisovaltuusto. Piirijärjestöt tukevat paikallisia nuorisovaltuustoja näiden kohtaamissa haasteissa. Piirijärjestöjen toiminnalle taataan riittävät resurssit liiton jäsenmaksutuloista erikseen tehtävien tulossopimusten toteutumisen perusteella. Piirijärjestöjen toiminnan tunnettuutta parannetaan ja markkinointia tehostetaan. Piirijärjestöissä toimii nuorisovaltuutettujen lisäksi myös henkilöitä, joiden kausi heidän kotikuntiensa nuorisovaltuustoissa on jo päättynyt. 55
Piirijärjestön toiminta on alueellisesti kattavaa ja toiminnassa on mukana nuoria useista eri kunnista. Maantieteellisesti suurimpien piirien alueella toimintaa on jaettu alueellisesti esimerkiksi maakuntajaostoihin. Piirijärjestöjen ja liiton yhteistyö on toimivaa ja piirit välittävät aktiivisesti liitolle viestiä alueeltansa ja paikallistason toimijoilta. Yhteydenpito on jatkuvaa ja mutkatonta. Piirineuvoston rooli yhteistyöelimenä korostuu. 6.6 Paikallistason toiminta Strateginen tavoite: Liiton tavoitteena on strategiakauden 20122017 aikana tuoda liiton toimintaa lähemmäs paikallisen tason toimintaa. Piirijärjestöjen merkitystä toiminnan näkymisessä ja vaikuttavuudessa paikallistasolla vahvistetaan piirijärjestöjen toimintaa tukemalla. Yhteydenpito paikallistason toimijoiden kanssa on vuorovaikutteista ja jatkuvaa. Yhteydenpitoon varataan riittävä määrä henkilöstöresursseja. Paikallistason toiminnan kehittämisessä huomioidaan myös kaksikielisten kuntien nuorisovaltuustojen erityisvaatimukset liiton tiedotukselle ja toiminnalle. 6.7 Jäsenistö Strateginen tavoite: Liiton jäsenmäärä pidetään vakaassa kasvussa, mikä taataan laadukkaiden jäsenpalveluiden avulla. Liiton toiminta hyödyttää aidosti jäseniään, mikä tapahtuu ensisijaisesti edunvalvonnan koulutuksen, tiedotuksen, toimivan yhteistyön ja tuen kautta. Liiton jäsen ja liittymismaksun perusteet arvioidaan uudestaan. Liiton toiminnassa huomioidaan entistä paremmin kaksikieliset jäsenet. Liitto toteuttaa säännöllisesti jäsenkyselyn, jolla kerätään liiton jäsenten ajatuksia, mielipiteitä ja kehitysehdotuksia liiton toimintaa koskien. Liiton alumnitoiminnan perusteet luodaan strategiakaudella ja liiton kannatusjäsenyydestä luodaan mielekäs vaihtoehto varsinaiselle jäsenyydelle. 56
6.8 Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Strateginen tavoite: Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto on valtakunnallisesti tunnustettu ja arvostettu nuorten asioiden asiantuntijaelin, jonka mielipiteitä kuunnellaan nuorisopoliittisessa päätöksenteossa. Edustajisto on varteenotettava suomalaisten nuorten vaikuttamisväylä ja Edustajistossa toimii aktiivisesti jäsen Suomen jokaisesta kunnasta. Kuntien määrän vähentymisen myötä myös nuorten osallistumismahdollisuuksiin ja nuorisolain (72/2006) 8 :n toteutumiseen kiinnitetään aiempaa paremmin huomiota ja jokaisessa Suomen kunnassa on nuorisovaltuusto, josta on edustaja Edustajistossa. Edustajiston toiminnasta tiedotetaan entistä laajemmin. Toiminnasta tiedotetaan paitsi nuorisovaltuutetuille, myös muille nuorille, jotta nämä osaavat ottaa yhteyttä oman kuntansa edustajaan ja siten saada viestinsä välitetyksi valtakunnalliseen päätöksentekoon. Edustajiston rooli nuorten vaikutuskanavana nousee laajaan tietoisuuteen. Edustajiston ja nuorten välistä yhteistyötä parannetaan hyödyntämällä verkon ja sosiaalisen median käyttöä. Edustajisto tunnetaan valtakunnallisena asiantuntijaelimenä ja edustajistolta pyydetään automaattisesti lausuntoa nuorisopolitiikkaa tai tulevaisuutta koskeviin asioihin niin ministeriöiden, työryhmien kuin kansanedustuslaitoksenkin käsitellessä nuoria koskevia asioita. Edustajisto on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton toimielin. Edustajisto tekee yhteistyötä eduskunnan valiokuntien, erityisesti sivistys ja tulevaisuusvaliokunnan kanssa, kun näissä käsitellään nuoria koskevia asioita. Edustajiston toiminta on vakiintunutta. Nuorisovaltuustot valitsevat kuntansa edustajan automaattisesti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. Edustajiston toimintaan on varattu riittävät taloudelliset ja työpanokselliset resurssit. Edustajiston ja liiton toimivaltaroolit on selkeytetty. Edustajiston työvaliokunta toimii Edustajiston nopean toiminnan joukkoina ja on aina valmiina osallistumaan tiukallakin aikataululla nuorisopoliittiseen keskusteluun. Lisäksi Edustajiston alaisuudessa toimii eri teemoihin keskittyneitä työryhmiä. Edustajiston Internetkokoustamistyökalua kehitetään edelleen. Edustajisto näkyy entistä vahvemmin myös sosiaalisessa mediassa ja hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia työskentelyssään. Parannetaan nuorisovaltuustotoiminnan ulkopuolisten nuorten vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä sähköinen vaikutusjärjestelmä osaksi Edustajiston toimintaa. 57
6.9 Kansainvälinen toiminta Strateginen tavoite: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on aktiivinen ja merkittävä toimija nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä kansainvälisillä kentillä toimien yhteistyössä erityisesti nuorisovaltuustojen kansallisten kattojärjestöjen, kuten myös nuorten muiden vaikuttamisjärjestelmien kanssa. Kansainvälisen toiminnan merkitys tunnustetaan laajasti liiton toimijoiden parissa. Liitto toimii aktiivisesti eurooppalaisen nuorisovaltuustotoimijoiden yhteistyöverkoston jäsenenä. Yhteistyöverkostotoiminnan lisäksi liitto hoitaa ja vaalii kahdenvälisiä yhteistyösuhteita eri maiden nuorisovaltuustojen kattojärjestöjen kanssa. Kansainvälisellä toiminnalla mahdollistetaan suurempi osaamisvaihto ja toisilta oppiminen niin koko liiton tasolla kuin yksittäisen liiton jäsenenkin tasolla. Liiton organisaatiossa toimii kansainvälinen työryhmä, joka vastaa liittokokouksen linjausten käytännön toteutuksesta kansainvälisen toiminnan saralla. Työryhmä järjestää esimerkiksi vaihtoja ja tapaamisia ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä tarjoaa kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia jäsenistölle ja tiedottaa ja viestii aktiivisesti kansainvälisestä toiminnasta. Kansainvälinen työryhmä toimii liittohallituksen alaisuudessa. Kansainvälisen toiminnan kehittämisessä on huomioitava toiminnan vahva henkilöityminen, joten erityistä huomiota on kiinnitettävä toiminnan jatkuvuuden takaamiseen henkilövaihdosten yhteydessä, jotta toimivat yhteistyösuhteet eri maihin säilyvät. Kansainvälinen toiminta on liiton piirissä tunnustettua, mikä näkyy toiminnan riittävässä resurssoinnissa. Stretegiakauden aikana kansainvälinen toiminta kytketään vahvemmin liiton toimihenkilöiden työnjakoon, jotta toiminnan koordinoinnille voidaan osoittaa myös henkilötyövuosia (0,25 henkilötyövuotta). Liittohallitus esittää vuosittain jotakuta liittohallituksen jäsentä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kansainvälisen politiikan jaostoon, jotta ajankohtaisista kansainvälisistä asioista saataisiin tieto liitolle mahdollisimman nopeasti ja tiedonkulku eri tahojen kansainvälisistä asioista vastaavien henkilöiden välillä paranisi. 6.10 Hallinto Strateginen tavoite: Liiton hallinto on läpinäkyvää ja tehokasta. Hallinnon järjestämisessä huomioidaan jatkuvuuden turvaaminen ja säännöllisen arviointijärjestelmän laatiminen. 58
Toimivuoden alussa liitto ja piirihallitukset perehdytetään yhdistyslainsäädäntöön sekä liiton hallinnon tavoitteisiin ja periaatteisiin. Hallinnon läpinäkyvyyttä kehitetään tuomalla liittohallituksen toimintaa lähemmäs paikallistasoa. Toiminnan läpinäkyvyys huomioidaan niin liiton viestinnässä kuin esimerkiksi hallituksen kokouspaikkakuntien valinnassa. Selvitetään mahdollisuuksia etäosallistumiseen liiton eri kokouksiin. Liiton toiminnan seurantaa varten kehitetään arviointijärjestelmä. 6.11 Henkilöstö Strateginen tavoite: Liiton henkilöstö on motivoitunutta, osaavaa ja ammattitaitoista. Liiton henkilöstöpolitiikalla pyritään varmistamaan toiminnan jatkuvuus ja hiljaisen tiedon siirtyminen toimivuodesta toiseen. Jatkuvuuden varmistaminen henkilöstöpolitiikalla on erityisen olennaista Nuva ry:n kaltaisessa järjestössä, jossa luottamushenkilötoimijat ovat nuoria ja sen vuoksi toimijoiden vaihtuvuus on suuri. Liiton henkilöstö on motivoitunutta toimimaan työntekijänä nuorten osallisuuden puolesta. Motivaatiota lisätään mahdollisuudella kehittyä työssään sekä kehittämällä työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi työaikojen joustavuutta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työntekijöiden työhyvinvointia lisää myös se, että liitto arvostaa työntekijöidensä työpanosta. Työtehtävien asettamat ammattitaitovaatimukset huomioidaan rekrytointiprosesseissa ja osaaminen varmistetaan riittävällä perehdytyksellä työsuhteen alussa. Henkilöstölle tarjotaan myös heidän toimenkuvaansa liittyvää koulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi. 6.12 Talous Strateginen tavoite: Liiton talous on vakaa ja tasapainoinen, mitä tuetaan oman varainhankinnan ja rahoituspohjan laajentamisella vastaamaan liiton toiminnan kehittymisen taloudelle asettamia haasteita. Liitto ylläpitää ja kehittää järjestön talousosaamista perehdyttäen piiri ja liittohallitusten toimijoita yhdistyksen taloudenpitoon. Taloushallintoosaaminen huomioidaan myös liiton työntekijävalinnoissa, erityisesti liiton pääsihteeriä valittaessa. 59
Oman varainhankinnan osuutta liiton taloudesta kasvatetaan. Kehitetään kannatusjäsenyyttä houkuttelevaksi niin yksityis kun juridisille henkilöille. Liitto toimii alullepanijana erilaisissa kehitys ja pilotointihankkeissa hankkien näille myös rahoitusta. Liitto hankkii yhteistyökumppaneita myös yrityksistä esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen. 6.13 Alumnitoiminta Strateginen tavoite: Liitto aloittaa alumnitoiminnan, joka on aktiivista, innostavaa, sitouttavaa, vuorovaikutteista ja josta hyötyvät molemmat toiminnan osapuolet. Liitto järjestää alumnitapaamisia liiton vanhoille toimijoille. Liitto hyödyntää alumniensa osaamista ja kertynyttä hiljaista tietoa laajasti kaikessa toiminnassaan. Liitto seuraa alumnitoimijoidensa myöhempiä elämänvaiheita. Liitto tarjoaa alumnitoimijoilleen vaalien yhteydessä yhteismarkkinointia sekä näkyvyyttä liiton tiedotuksessa ja tapahtumissa. VI Strategian arviointi Strategiassa määritetään ne tavoitteet, jotka toteuttamalla liitto pyrkii kohti visiotaan. Tämän etenemisen varmistamiseksi strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Vuoden 2012 liittohallitus vastaa siitä, että strategiassa määritellyt tavoitteet operationalisoidaan ja näiden tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten luodaan tarvittavat mittaristot. Strategian jatkuvasta arvioinnista vastaa kulloinkin valittu liittohallitus yhdessä pääsihteerin kanssa. Jatkuvan arvioinnin osana tehdään toimintaympäristöanalyysi, jonka perusteella arvioidaan sitä, täytyykö strategiaa uudistaa liittokokouksessa. Jatkuvan, vuosittaisen arvioinnin lisäksi strategian toteutumista arvioidaan kaksi kertaa strategiakauden aikana. Ensimmäinen, puolivälin arviointi tehdään vuoden 2014 lopussa. Toinen, strategian kokonaisarviointi tehdään vuoden 2016 lopussa, jolloin tehtyä arviointia voidaan käyttää seuraavan strategian valmistelutyön pohjana. Sekä puoliväliarviointi että kokonaisarviointi käsitellään yhdistyksen kokouksessa. 60