RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTO- MEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAT HANKKEET Ohjeita hanketoimijoille 3.3. 2016
Sisällysluettelo 1 Yleiset kelpoisuusehdot...3 2 Yhteisesti rahoitettavaksi hankkeeksi hakeminen...3 3 Hankkeiden valinta...4 4 Hyväksyttävät kustannukset...4 5 Hankkeen toteuttaminen, seuranta ja raportointi...5 6 Hankkeen viestintä...6 7 Laskutus...6 8 Hankkeen valvonta...7 9 Tulosten julkisuus ja immateriaalioikeudet...7 10 Rahoituksen keskeyttäminen ja rahoituksen takaisinperintä...7 Liitteet 1. Hankesuunnitelmamalli 2. Kustannus- ja rahoitusarviomalli 3. Väliraporttimalli 4. Loppuraporttimalli
1 YLEISET KELPOISUUSEHDOT Ympäristöministeriö on laatinut ohjelman ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman kautta ympäristöministeriö osallistuu kehittämishankkeisiin, jotka palvelevat ohjelman mukaisia ympäristöministeriön tavoitteita ja tietotarpeita. Hankkeet ovat ympäristöministeriön kokeilu- ja kehittämistoimintaa, jolla tuotetaan julkista ja yleishyödyllistä tietoa laajaan käyttöön myös ympäristöhallinnon ulkopuolisille tahoille. Lisäksi kehittämistoiminnan tuottamilla tuloksilla vahvistetaan ympäristöhallinnon perustoimintojen ja strategisesti tärkeiden ydintoimintojen tietopohjaa ja tuotetaan hallintoa palvelevaa tietoa toiminnan ennakointia, päätöksentekoa ja kansallisen ja kansainvälisen ympäristöpolitiikan ja - lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa varten. Hakijoina voivat toimia yritykset, valtion virastot ja laitokset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut, kunnat, järjestöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt. Kunkin hankehaun teemat on ilmoitettu hakuilmoituksessa. Rahoitusta suunnataan enintään 3 vuotta kestäviin yhteisesti rahoitettaviin hankkeisiin. Ministeriö ei rahoita hankkeita, jotka ovat pysyvää toimintaa, vaan hankkeiden tulee olla kestoltaan rajattuja. Myöskään pelkkiin tutkimushankkeisiin ei suunnata rahoitusta. Tämä rahoitus ei ole valtiontukea. Ministeriön määrärahojen käytössä on noudatettava valtion taloutta koskevia lakeja, niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, hyvää hallintotapaa ja taloudenhoitoa sekä näitä ohjeita. 2 RAHOITUKSEN HAKEMINEN Ympäristöministeriön rahoitusta haetaan hakuilmoituksessa mainitulla lomakkeella. Lomakkeen liitteeksi laaditaan hankesuunnitelma sekä kustannus- ja rahoitusarvio liitteiden 1 ja 2 mallien mukaisesti. Hakemus tulee olemaan sopimuksen tai valtion kirjanpitoyksiköille tehtävän määrärahapäätöksen liite. Hankkeen tulee liittyä Raki-ohjelmassa kulloinkin auki olevan haun teemoihin, jotka on ilmoitettu hakuilmoituksessa ja muissa hakudokumenteissa. Haku voidaan myös toteuttaa ns. ideahakuna, jolloin haetaan mainittujen teemojen pohjalta hankeideoita kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hakija laatii lyhyen (noin 1-2 sivun mittaisen) hankekuvauksen. Hyväksyttyjä hankeideoita kehitetään edelleen ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Toiseen vaiheeseen hyväksytyt hakevat rahoitusta em. lomakkeella ja liitteillä. Koska hankkeet ovat yhteisesti rahoitettavia, hakijan tulee osallistua hankkeen toteutukseen myös omalla rahoituksellaan. Omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 20 % kokonaiskustannuksista, yleishyödyllisillä yhteisöillä osuus voi olla pienempi, muttei koskaan kuitenkaan 0 %. Hankkeen toteuttaja voi olla konsortio, jos konsortion osapuolten välillä on yhteistyösopimus, ja kaikki osapuolet osallistuvat hankkeen rahoitukseen ja hyötyvät hankkeen tuloksista. Lisäksi tulokset ovat julkisia ja hyödyttävät myös muita hankkeiden ulkopuolisia tahoja. Yhden konsortion osapuolista tulee olla hankkeen tulosvastuullinen vetäjä. Ympäristöministeriö tekee sopimuksen koko hankkeesta vastaavan vetäjän kanssa tai rahoituspäätöksen koko hankkeesta vastaavalle taholle. Konsortiot huolehtivat sisäisestä laskutuksestaan itse. Alihankinnassa/ostopalveluissa rahoituksen saaja hankkii osan hankkeeseen sisältyvästä työstä tai tarvike/materiaalitoimituksista ulkopuoliselta. Tällaisia palvelujen ostoja voivat olla mm. ulkopuoliselta alihankintana ostettavaa hankkeeseen liittyvää suunnittelua, laboratoriopalveluja jne. joissa alihankkija ei itse osallistu rahoitukseen. Mikäli alihankinnan kustannuksista maksetaan
yli 50 % ympäristöministeriön rahoituksesta, on rahoituksen saajan noudatettava alihankinnoissa lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Hankesuunnitelmassa tulee selkeästi kuvata hankkeen tavoitteet, tehtävät, tulokset ja niiden hyödyt ja hyödyntämismahdollisuudet/jalkauttamismahdollisuudet laajemminkin sekä hankkeen arvioidut vaikutukset ravinnekierrätykseen ja vesistöihin. Suunnitelmassa myös esitetään, miten hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan ympäristöministeriölle sekä miten viestintä hoidetaan hankkeen aikana. Tässä voi käyttää ministeriön viestintäohjeistoa, joka on hakudokumenttien mukana. Edelleen hankesuunnitelmassa eritellään kustannukset ja rahoitus kustannuserittelylomakkeessa esitetyllä erittelyllä. Hankkeen toteutuneita kustannuksia ja rahoitusta seurataan samalla erittelyllä. Jos hankehakemus tai hankesuunnitelma on puutteellinen, hakemus ei vastaa haun teemaa tai muuten poikkeaa oleellisesti hakuohjeista tai jokin hakuun vaadittava dokumentti puuttuu kokonaan, hakemus hylätään. 3 HANKKEIDEN VALINTA Ympäristöministeriö arvioi ja valitsee hankkeet seuraavilla kriteereillä: Välittömät vaikutukset vesiensuojeluun ja ravinteidenkierrättämiseen Potentiaali vähentää ravinnepäästöjä vesiin ja tehostaa ravinteiden kierrätystä Hankkeen kestävyys, tulosten hyödyntäminen, jalkauttaminen ja monistettavuus Innovatiivisuus ja uudet avaukset Työsuunnitelman laatu Kustannus- ja resurssitehokkuus Hankkeen viestintä (sisältö, laatu ja määrä) Hakijan asiantuntemus ja kokemus ao. tehtävässä, työn organisointi ja siihen osallistuva tiimi sekä yhteistyöverkosto Oman ja muun rahoituksen osuus Ympäristöministeriö voi myös esittää kullakin hakukierroksella hakuteemoihin liittyviä lisäkriteereitä. Hankkeet arvioidaan kokonaisarviona ympäristöministeriön asiantuntijoiden toimesta. Lisäksi arvioinnissa käytetään tarpeen mukaan Raki-ohjelman seuranryhmää tai ulkopuolisia asiantuntijoita. Ympäristöministeriö voi pyytää hakijalta täydentäviä tietoja hankkeesta tai neuvotella hankkeiden sisällöstä, toteuttamistavasta, henkilöstöstä, kustannuksista ja rahoituksesta. Mm. muiden rahoittajien (ehdollinen) sitoutuminen tulee varmistaa ennen ympäristöministeriön rahoituspäätöstä. Kaikille Raki-hankehakuun osallistuneille ilmoitetaan yhteisesti rahoitettaviksi valituista hankkeista, kun päätös on tehty. 4 HYVÄKSYTTÄVÄT KUSTANNUKSET Hyväksyttäviä kustannuksia ovat ainoastaan hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset. Hankkeelle voi syntyä kustannuksia vain hankeaikana siitä lähtien, kun hankekohtainen rahoituspäätös on allekirjoitettu tai sopimus on molempien osapuolten allekirjoittama. Aikaisemmin syntyneitä kustannuksia ei voi laskuttaa hankkeelta. Henkilöstökustannukset Projektin välittömänä palkkakustannuksena hyväksytään henkilön projektille tekemää tehollista työaikaa vastaava osuus henkilön ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Henkilösivukustannukset muodostuvat välillisistä työvoimakustannuksista (sotu-, eläke- ja tapaturmamaksut sekä
lomarahat, vuosilomakorvaukset ja poissaolojen palkat). Henkilösivukulut ilmoitetaan organisaatiossa käytössä olevan periaatteen mukaisesti. Yleiskustannukset Yleiskustannukset ovat laskennallisia kustannuksia, jotka kattavat hallinto- ja pääomakustannukset. Yleiskustannukset lasketaan prosentteina tai kertoimilla hankkeen palkkakustannuksista (= välittömät palkat + henkilösivukulut). Yleiskustannuksiksi hyväksytään vain hankkeesta aiheutuneet ja rahoituksen saajan hankkeelle osoitettavissa oleva osuus hallintomenoista (esimerkiksi puhelin-, posti-, sihteeri- ja vastaavat toimisto- ja tekniset palvelut sekä johtotehtävät), osuus toimitilakustannuksista (vuokra, energia jne.), osuus omien koneiden ja laitteiden sekä rakennusten arvon vähenemisestä eli poistoista. Yleiskustannusten tulee olla kohtuullisia, enintään 100% välittömistä palkka- ja henkilösivukustannuksista. Muita hyväksyttäviä kustannuksia: Matkakustannukset valtion matkustussäännön mukaisina. Ostopalvelut/alihankinnat, materiaalit ja tarvikkeet, jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamisen kannalta ja joiden hankinnassa tarvittaessa noudatettu lakia julkisissa hankinnoista (ks. sivu 2). Pyydettäessä hankinnoista tulee toimittaa selvitys valintatavasta, laskuerittely sekä laskutusperusteet. Hankkeen tulosten julkaisemisesta ja tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset Muut mahdolliset kustannukset (erityisen perustelluista, etukäteen hyväksytyistä syistä). Etukäteen hyvin perustellut pienimuotoiset laitehankinnat, jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamiseksi. Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole esim. edustuskulut, stipendit, apurahat, mainos- ja markkinointikustannukset, kokouspalkkiot, palkinnot, lahjoitukset ja rahoituskulut. Myöskään hakijan käyttöön hankkeen jälkeen jäävien laitteiden ml. suurehkot it-laitteet tai vastaavat, hankintakustannuksia ei hyväksytä. Arvonlisävero Hankkeeseen sisältyvien hankintojen arvonlisäverot huomioidaan hankkeissa seuraavasti: Hakija, jolla on mahdollisuus vähentää maksamansa arvonlisäverot verotuksessa, ilmoittaa hankkeen arvioidut kustannukset ilman arvonlisäveroja. Hakija, jolla ei ole maksamiensa arvonlisäverojen vähentämisoikeutta ja jolle arvonlisäverot jäävät lopullisiksi kustannuksiksi, laskuttaa hankkeen arvioidut kustannukset arvonlisäveroineen. Kun hakijana on valtion kirjanpitoyksikkö, arvioidut kustannukset ilmoitetaan ilman arvonlisäveroja. Rahoitettavien valtion kirjanpitoyksiköiden hankkeiden tulee kirjata projektin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot ympäristöministeriön arvonlisäveromomentille. Kustannuserittelytaulukko täytetään ilman arvonlisäveroa, kuten lomakkeessa ohjeistetaan. 5 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI Hakijan kanssa tehdyssä, yhteisrahoitusta koskevassa sopimuksessa tai määrärahapäätöksessä mainitaan hankkeen valvoja tai ympäristöministeriön yhteyshenkilö ja valvoja, mikäli valvontaa tekee ministeriön ulkopuolinen taho. Hankkeen käynnistyessä hanketoimija toimittaa valvojalle ja ympäristöministeriölle yksityiskohtaisen aikataulutetun työsuunnitelman hankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi toimijan on laadittava hankeen ajalle viestintäsuunnitelma. Suunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan hankkeen edetessä. Mikäli hanketta ei voida toteuttaa suunnitelmassa (ml. rahoitussuunnitelma) esitetyllä tavalla, rahoituksen saajan tulee viipymättä ilmoittaa kirjallisesti vähäistä suuremmasta muutoksesta tai
muusta rahoituksen käyttöön vaikuttavasta seikasta ympäristöministeriölle sekä hankkeen mahdolliselle ministeriön ulkopuoliselle valvojalle. Laajoille tai monen sidosryhmän asiantuntemuksesta hyötyville hankkeille voidaan nimetä ohjausryhmä. Ympäristöministeriön valvoja tai yhteyshenkilö on ohjausryhmän jäsen ja ministeriö hyväksyy ohjausryhmän kokoonpanon. Ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä, tukee hankkeen tavoitteiden täyttymistä ja sen tulosten siirtämistä hyödyntäville tahoille. Hankkeesta raportoidaan (valvojan kautta) ympäristöministeriölle väli- ja loppuraporteilla sopimuksessa tai päätöksessä sovitun laskutus- ja raportointiaikataulun mukaan. Ohjeelliset raporttimallit ovat liitteinä 3 ja 4. Mallit raporttien sisällöstä ovat suosituksia ja niistä voi poiketa ja raportoida yksityiskohdat siinä järjestyksessä, kun on hankkeen etenemisen myötä järkevää. Jos raportti sisältää liikesalaisuuksia, ne tulee esittää erillisessä, ei julkaistavassa liitteessä. Koska hankkeen loppuraportti on julkinen hankkeen päättymisen jälkeen, siihen ei tule sisältyä liikesalaisuuksia. Myöskään yksityiskohtaista talousraportointia ei sisällytetä verkossa julkaistavaan loppuraporttiin. 6 HANKKEEN VIESTINTÄ Hanketoimijan tulee huolehtia siitä, että hankkeesta tiedotetaan riittävän laajasti ja näkyvästi koko ajan hankkeen aikana. Erityisesti tuloksista tiedottaminen on tärkeää. Lisäksi hankkeelta edellytetään aktiivista viestinällistä vuorovaikutusta toimintakentässään (esimerkiksi tiedotustilaisuudet, työpajat, seminaarit, foorumit, sosiaalisen median käyttö). Hankkeesta tiedotettaessa ympäristöministeriö on mainittava hankkeen rahoittajana, mutta YM:n logon käytöstä viestinnässä on sovittava etukäteen. Viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa voi käyttää erillistä hanketoimijalle toimitettua viestintäohjeistoa, mutta myös muun vastaavan esimerkiksi hanketoimijatahon oman viestinnän ohjeiston ja linjausten mukaan voi viestiä. Hankeviestinnän on oltava laajaa, hyvin kohdennettua, sisällöltään laadukasta ja sitä on tehtävä riittävän usein. Viestinnän ammattilaisten käyttö on suositeltavaa. Tärkeimpiä viestintätoimia, mm. hankkeen alkaessa ja tuloksista viestittäessä erityisesti hankkeen päättyessä, koordinoidaan yhdessä etukäteen ympäristöministeriön kanssa. Myös viestintämateriaalia tehtäessä ollaan yhteydessä ministeriöön. Hankkeelle perustetaan oma nettisivusto, jossa tiedotetaan hankkeesta sen aikana ja jossa julkaistaan sen tulokset. Verkkosivuille edellytetään tehtävän päivityksiä hankkeen ajankohtaisista tapahtumista. Sivulla tulee olla maininta, että hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ja ympäristöministeriö tulee mainita hankkeen rahoittajana. Sivu linkitetään ympäristöministeriön ohjelmasivuille www.ym.fi/ravinteidenkierratys. 7 LASKUTUS Hanketoimija laskuttaa toteutuneet menot todennettua työsuoritusta, sovittua raporttia, vastaan. Koska menot kirjataan sen vuoden kirjanpitoon, milloin ne ovat asiallisesti kertyneet, on ne laskutettava viimeistään vuoden vaihteessa rahoituspäätöksessä esitetyn aikataulun mukaisesti. Hanketoteuttaja voi laskuttaa sekä varsinaiset kertyneet menot että sellaiset, jotka voidaan luotettavasti ennakoida (kuten joulukuun henkilöstökulut tai laskutusajankohdan jälkeen realisoituva kulu, josta on hyväksytty tarjous). Välilaskutuksen yhteydessä ministeriölle toimitetaan sovitun mukainen väliraportti hankkeen etenemisestä. Väliraportin tulee sisältää erittely toteutuneista kustannuksista ja rahoituksesta hakemuksessa esitetyllä erittelyllä. Lisäksi toteutuneet kustannukset on ympäristöministeriön pyytäessä todennettava sovitulla tavalla (kirjanpito-ote, työaikadokumentit tms.). Erittelystä tulee ilmetä myös muiden osallistujien toteutunut rahoitus. Kirjanpitotositteet toimitetaan vain erikseen pyydettäessä.
Viimeisen erän maksaminen edellyttää, että työ on hyväksytysti vastaanotettu ja ympäristöministeriö on hyväksynyt loppuraportin. Laskut lähetetään sopimuksessa tai määrärahapäätöksessä mainittuun ministeriön verkkolaskuosoitteeseen. Lasku ja väli/loppuraportti lähetetään valvojan kautta hyväksyttäväksi ennen laskun toimittamista verkkolaskutukseen. 8 HANKKEEN VALVONTA Hankkeiden valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hankkeet toteutetaan rahoituspäätöksen ja sopimusten sekä ministeriön muiden ohjeiden mukaisesti. Ministeriö nimittää sopimuksessa tai määrärahapäätöksessä hankkeelle valvojan tai valvojan ja ministeriön yhteyshenkilön, jos hankkeen valvonta tehdään ministeriön ulkopuolella. Hankkeen valvoja toimii ensisijaisena yhteyshenkilönä hanketoteuttajan ja ministeriön välillä. Hankkeen valvoja seuraa hankkeen toteutusta ja ympäristöministeriön rahoituksen käyttöä. Valvojan tehtäviä ovat: hankkeen etenemisen, työsuunnitelman ja tehtävänsuoritusten seuranta väli- ja loppuraporttien tarkastus ja kommentointi yhdessä ympäristöministeriön kanssa hankkeeseen sisältyvien hankintojen ja niissä käytettävien menettelyjen valvonta ja hyväksyminen ympäristöministeriölle osoitettujen laskujen tarkastus osapuolten neuvonta Hanketoteuttajan tulee aktiivisesti informoida hankkeen valvojaa hankkeen edistymisestä ja mahdollisista muutostarpeista hankkeen toteuttamiseen. Hankkeeseen liittyvän tiedonvaihdon on kuljettava valvojan kautta, joka ottaa tarpeen vaatiessa yhteyttä ministeriöön. Kaikista hankesuunnitelman muutoksista on sovittava etukäteen valvojan kanssa. Hanketoimija on pyydettäessä velvollinen korvauksetta esittämään kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat rahoituksen käytön selvittämiseksi hankkeen valvojalle. 9 TULOSTEN JULKISUUS JA IMMATERIAALIOIKEUDET Tulosten julkisuus Ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on hankkeiden tulosten tehokas ja laaja-alainen hyödyntäminen. Rahoitettavaa hanketta koskevat perustiedot (sopimus/päätös yhteisrahoitukseen valittavista hankkeista liitteineen) ovat julkisia sopimuksen/päätöksen teon jälkeen. Hankkeen tulokset ja loppuraportti ovat julkisia ja myös muiden tahojen hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen. Tarvittaessa sopimuksessa tai päätöksessä määritellään luottamuksellinen tulosaineisto erikseen. Ympäristöministeriö teettää Raki-ohjelmasta ja sen hankkeista sekä niiden tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä hankkeiden onnistumisesta tarvittaessa analyysejä, jotka julkaistaan verkkosivuilla. Analyysit ja arvioinnit tekee ministeriön ulkopuolinen taho. Immateriaalioikeudet Hankkeen tulosten omistus- ja immateriaalioikeudet, kuten tekijänoikeus, jäävät hanketoteuttajalle. Ympäristöministeriöllä on kuitenkin pysyvä oikeus käyttää, saattaa yleisön saataviin ja valmistaa kappaleita tuloksista sekä tehdä tai teettää muutoksia hankkeen tuloksiin.
10 RAHOITUKSEN KESKEYTTÄMINEN JA TAKAISINPERINTÄ Ministeriö voi keskeyttää osallistumisensa projektin rahoittamisen, mikäli sen tavoitteissa, edistymisessä, kokonaisrahoituksessa, olosuhteissa tai hanketoteuttajan henkilöstössä on tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei projektin rahoittamista voida enää pitää tarkoituksenmukaisena. Keskeyttäessään projektin em. perusteella ministeriö maksaa sopimuksen tai päätöksen mukaisen osuuden projektin toteutuneista kustannuksista projektin keskeyttämishetkeen saakka. Ministeriö lakkauttaa rahoituksen välittömästi, jos hanketoimija rikkoo olennaisesti tämän sopimuksen ehtoja, tai jos hankehaussa on esitetty virheellisiä seikkoja, tai salattu seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa hankkeen valintaan tai sopimus- tai päätösehtoihin. Jos ministeriö lakkauttaa rahoituksen edellä mainituin perustein, rahoituksen saaja on velvollinen ministeriön vaatimuksesta palauttamaan päätöksen perusteella saamansa määrärahan osittain tai kokonaan. Lisätietoja: Hankkeiden valvojat
HANKKEEN NIMI: Liite 1 HANKESUUNNITELMA AJALLE: HANKKEEN KESTO: SUUNNITELMAN LAATIJA: 1. Yhteenveto tiivistelmä hankkeesta ja hankkeen perustiedot 2. Hankkeen tausta ja tarve tausta- ja lähtökohtatilanteen kuvaus, ml. aiheeseen liittyvä lainsäädäntö kehitystarpeiden kuvaus hankkeen liittyminen RAKI-ohjelman tavoitteisiin ja laajempiin alueellisiin tai toimialakohtaisiin kehitysohjelmiin 3. Hyödynsaajat ja sidosryhmät hankkeen lopulliset hyödynsaajat hankkeen välittömät hyödynsaajat muut sidosryhmät 4. Tavoitteet, tulokset, niiden seuranta ja hankkeen toteutus hankkeen kehitystavoitteet ja tavoitteiden seurantamenettely hankkeen välitön tavoite ja miten sen saavuttamista seurataan tärkeimmät konkreettiset tulokset, jotka hankkeella pyritään saamaan aikaan käytännön sovellettavuus monistettavuus ja innovatiivisuus jalkauttamismahdollisuudet kuvaus siitä, miten hanke toteutetaan toimenpiteet ja aikataulutettu työsuunnitelma 5. Hankkeen ympäristö- ja muut vaikutukset sekä vaikuttavuuden arviointi 6. Hankkeen teknis-taloudellinen toteuttavuussuunnitelma/arvio 7. Resurssit, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma henkilötyö, työryhmän kokoonpano, materiaalit, matkat jne. avainhenkilöiden toimenkuvaukset kustannusarvioerittely eri yhteistyötahojen rahoitusosuudet määrittelevä rahoitussuunnitelma 8. Organisaatio kuvaus hankkeen organisaatiosta ja yhteistyökumppaneista 9. Viestintäsuunnitelma viestinnän tavoitteet ydinviestit, tärkeimmät viestintätoimet kohderyhmät viestintävälineet vastuut Liitteet avainhenkilöiden henkilöreferenssit selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta
Liite 2 RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMINEN JA SAARISTOMEREN TILAN PARANTAMINEN KUSTANNUSERITTELY HUOM! KELTAISELLA POHJALLA OLEVAT SOLUT SISÄLTÄVÄT KAAVAN! ÄLÄ KIRJOITA NIIHIN. Ohje: 1.) Lue kommentit ennen täyttämistä 2.) Arvioidut kustannukset - sarakkeisiin (B,C,D ja E) täytetään hankkeen kustannusarvion eritellyt tiedot (yksiköt ja niiden määrät ja yksikkökustannukset) 3.) Toteutuneet kustannukset ja rahoitus - sarakkeisiin (I,J,K, L, M,N ja O) täytetään toteutuneet kokonaiskustannukset ja rahoitus riveittäin (ilman erittelyä) HANKKEEN NIMI: HANKETOTEUTTAJA: Kustannuserittely x.x.2014 HUOM! Kustannukset ilmoitetaan ilman ALV:a. Tot. YM:n rahoitus (3.laskutuskausi) Yksikkökustannukset/ euroa ARVIOIDUT KOK. KUST. Kustannukset rahoituslähteittäin YM:n rahoitus Oma rahoitus TOTEUTUNEET KOK. KUST. Tot. YM:n rahoitus (1.laskutuskausi) Tot. YM:n rahoitus (2.laskutuskausi) Toteutuneet kustannukset rahoituslähteittäin Tot. YM:n rahoitus (kumuloitunut) Oma tot. Rahoitus (kumuloitunut) Muut rahoittajat (kumuloitunut) Kustannukset Yksikkö Määrä Muut rahoittajat A. Henkilöstökulut A.1 Hanketoteutt. henkilöstön palkkakulut Nimi 1 0,00 0,00 Nimi 2 0,00 0,00 Nimi 3 0,00 0,00 A.2. Henkilösivukulut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 A.3 Ulkopuolisten palveluiden tuottajat ja alihankinnat 0,00 0,00 0,00 0,00 A.4 Matkustuskulut kokonaissumma 0,00 Henkilöstökulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 B. Koulutustapahtumat kokonaissumma Koulutuskulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 C.Hankinnat C.1 Materiaalit ja tarvikkeet kokonaissumma 0,00 C.2 Tietoaineistojen hankinta kokonaissumma 0,00 Hankintakulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 D. Muut kulut D.1 Yleiskustannukset kokonaissumma 0,00 D.2 Julkaisukustannukset kokonaissumma 0,00 D.3 Muut kustannukset kokonaissumma D.4 Varaus ennakoimattomiin kuluihin kokonaissumma 0,00 M uut kulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 A+B+C+D yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 ARVIOITUJEN KOKONAISKUSTANNUSTEN RAHOITUSOSUUDET #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! TOTEUTUNEIDEN KOKONAISKUSTANNUSTEN RAHOITUSOSUUDET #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0!
Liite 3 VÄLIRAPORTTIMALLI 1. Johdanto 2. Hankkeen edistyminen Tavoitteet ja niiden toteutuminen (mahdollisten seurantamittareiden perusteella) Toteutetut toimenpiteet Saavutetut konkreettiset tulokset Johtopäätökset (positiiviset ja negatiiviset) 3. Riskit ja muutostarpeet Toteutuksen aikana esiin nousseet riskit ja vaikeudet Muutostarpeet ja ehdotukset seuraavaa jaksoa varten 4. Tarkennettu työsuunnitelma Aikataulutettu työsuunnitelma seuraavalle raportointijaksolle 5. Viestinnän toteutuminen ja jatkotoimenpiteet Miten on viestitty tähän mennessä, viestintäsuunnitelman toteutuminen, viestinnän sisältö, laatu, määrä ml. ilmestyneet julkaisut ja seminaariesittelyt Viestintäsuunnitelma, esille nousseet muutostarpeet Seuraavat viestintätoimet 6. Talousraportti Toteutuneiden kustannusten ja toteuman vertailu kustannusarvioon (kustannusarviolomake)
Liite 4 LOPPURAPORTTIMALLI Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet 3. Hankkeen osapuolet ja menetelmät 4. Hankkeen tulokset Hankkeen tavoitteiden ja suunniteltujen tulosten toteutuminen (mahdolliset mittarit) Poikkeamat verrattuna suunnitelmiin Poikkeamien syyt 5. Hankkeen vaikuttavuus/vaikutukset Hankkeen positiivinen ja negatiivinen vaikuttavuus/vaikutukset ravinteiden kiertoon ja Itämeren kuormitukseen (mahdollinen vertailu mittareihin) Muut vaikutukset (positiiviset ja negatiiviset) 6. Viestinnän toteutuminen ja tulokset Viestinnän pääasiallinen sisältö, määrä, laatu, kohderyhmät Arvio viestinnän onnistumisesta, viestintäsuunnitelman toetutumisesta 7. Tulosten kestävyys ja hyödyntäminen Arvio tulosten kestävyydestä ja konkreettisuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä (poliittinen tuki, institutionaalinen/lainsäädännöllinen tuki, taloudelliset ja rahoitukselliset mahdollisuudet, teknologian soveltuvuus, sidosryhmien kiinnostus ja sitoutuminen) Ehdotukset hankkeen tulosten hyödyntämiseksi, ml liiketaloudelliset ja lainsäädännölliset näkökohdat (teknis-taloudellisen toteutettavuuden arviointi)? 8. Talousraportti (kustannuserittelylomake) Budjetin ja rahoitussuunnitelman toteutuminen ja esiin nousseet ongelmat 9. Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten Esiin nousseet jatkohankkeita koskevat ideat ja tarpeet Mitä vastaavissa hankkeissa tulisi välttää, mitä suositellaan 10. Johtopäätökset /Yhteenveto hankkeesta ja päätuloksista