Loppuraportti Lapsiperheiden ruokahävikin vähentäminen Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolle -tilaisuudet Dnro 1702/325/2012 Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
Sisällys 1 Hankkeen tavoitteet... 1 2 Hankeosapuolet ja yhteistyö... 1 3 Hankkeen vaiheet lyhyesti... 2 3.1 Aineisto... 3 3.2 Koululaistilaisuuksien toimintamalli: tehtävärata ja aineisto sekä Taio tähteistä -kilpailu... 3 3.3 Pilottitilaisuudet... 3 3.4 Koulutus... 3 3.5 Koululaistapahtumien toteuttaminen... 4 3.6 Kuluttajatapahtumien toteuttaminen... 4 3.7 Raportointi... 4 3.8 Ohjausryhmä... 5 3.9 Hankeviestintä... 5 4 Tulokset ja niiden arviointi... 5 4.1 Koululaistilaisuuksien toimintamalli ja toteutus... 5 4.2 Kuluttajatapahtumien toteuttaminen... 11 4.3 Aineisto... 12 4.4 Hankeviestintä... 15 5 Jatkotoimet... 15 6 Loppuraportin tiivistelmä... 15
1 1 Hankkeen tavoitteet Lapsiperheiden ruokahävikin vähentäminen -hankkeen tavoite oli asetettu seuraavasti: Tavoitteena on vähentää kotitalouksien ja koulujen ruokahävikkiä ja nostaa ruuan ja ruuantekijöiden arvostusta. Lisäksi tavoitteena oli lisätä kohderyhmien, erityisesti lasten, tietämystä elintarvikeketjusta ja kuluttajan roolista vastuullisen elintarvikeketjun osana. Tavoitteisiin pyritään seuraavilla toimenpiteillä: 1) Kehitetään toimintamalli, jonka avulla koululaisia ja lapsiperheitä ohjataan kiinnittämään huomiota kotona ja koulussa syntyvään ruokahävikkiin ja toimimaan hävikin vähentämiseksi koululaisia ja lapsiperheitä motivoidaan ruokahävikin vähentämiseen lisäämällä kohderyhmien tietämystä elintarvikeketjusta, ruuantuotannon vaatimista resursseista sekä ruokahävikin ekologisista ja taloudellisista merkityksistä lapsiperheitä ohjataan suunnitelmalliseen ruuanhankintaan ja -valmistamiseen sekä kiinnittämään huomiota elintarvikkeiden laatuun, pakkausmerkintöihin ja säilyttämiseen. 2) Toteutetaan 47 Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolle -tilaisuutta kouluissa ja viisi kuluttajatilaisuutta Kuluttajaliiton kampanjaviikolla yhteistyössä vastuujärjestäjän kanssa. Koululaistilaisuuksilla pyritään tavoittamaan 3500 10 11-vuotiasta lasta. Kampanjaviikon kuluttajatapahtumissa pyritään kohtaamaan 1500 kuluttajaa. Hankkeen muutoshakemuksen myötä tavoitteeksi täsmennettiin 61 koululaistilaisuutta ja 6 kuluttajatilaisuutta. 2 Hankeosapuolet ja yhteistyö Lapsiperheiden ruokahävikin vähentäminen Älä ruoki hukkaa - Biojäte paastolle -hankkeen vastuullinen toteuttaja oli Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry (MKNK). Hanke toteutettiin yhteistyössä alueellisten Maaja kotitalousnaisten piirikeskusten kanssa. Lisäksi yhteistyössä Kuluttajaliiton kanssa järjestettiin kuluttajatilaisuuksia Ruokahävikkiviikolla syksyllä 2013. MKNK kehitti hankkeen toimintamallin yhdessä Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskusten kanssa. Suunnitteluun osallistuivat kotitalous- ja yritysneuvoja Asta Asunmaa, Etelä-Pohjanmaa, vt. toiminnanjohtaja, kotitalous- ja yritysneuvoja Eeva-Liisa Kivimäki, Keski-Suomi, kotitalous- ja yritysneuvoja Satu Pirttilä, Etelä-Suomi/Häme sekä kotitalousneuvoja Anna Kari, Satakunta. MKNK suunnitteli ja tuotti hankkeen aineiston sekä koulutti piirikeskusten asiantuntijat toteuttamaan tapahtumat toimintamallin mukaisesti. MKNK vastasi valtakunnallisesta tiedottamisesta, tuki alueellista tiedottamista ja arkistoi verkkomedioiden seurantapalvelusta sekä piirikeskuksista tietoon saadut mediaosumat. Kuluttajatilaisuuksien sisältö ja toteutus suunniteltiin yhteistyössä Kuluttajaliiton kanssa.
2 MKNK koordinoi tapahtumien toteuttamista ja seurasi, että ne toteutetaan sovitusti. MKNK huolehti, että piirikeskukset raportoivat hanketilaisuuksien toteuttamisen asianmukaisesti ja MKNK raportoi hankkeesta edelleen rahoittajalle. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset sopivat tapahtumien järjestämisestä paikallisten yhteistyötahojen, pääosin koulujen kanssa. Piirikeskukset järjestivät lisäksi kuluttajatilaisuudet paikallisten yhteistyötahojen (kuluttajayhdistykset, kaupat, kauppakeskukset yms. tapahtumapaikat) kanssa. Piirikeskukset valmistelivat ja toteuttivat koululais- ja kuluttajatapahtumat ja vastasivat alueellisesta tiedottamisesta. Lisäksi asiantuntijat kokosivat palautetta, arvioivat tilaisuuden toteutusta ja raportoivat siitä Maa- ja kotitalousnaisten Keskukselle. Hankkeelle kutsuttiin ohjaus- ja seurantaryhmä, jonka kokoonpanon vahvisti maa- ja metsätalousministeriö. Ohjausryhmän jäseniä olivat ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:stä (pj.), toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Ruokatieto Yhdistys ry:stä, tiedottaja Maija Soljanlahti Agronomiliitosta, Suolaa ja hunajaa -blogin Jonna Nummela, Pipsa Salolammi Suomen Kylätoiminta ry:stä sekä ylitarkastaja Seija Ahonen-Siivola (sijaisena toimi Petri Koskela) maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjusta. Ohjausryhmän sihteerinä toimi Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n vt. kehityspäällikkö Niina Rantakari ajalla 1.1. 31.12.2013 ja kehityspäällikkö Katja Pethman ajalla 1.1. 30.4.2014. Ohjausryhmä vastasi hankkeen seurannasta avustuspäätökseen kirjattujen tehtävien mukaisesti. 3 Hankkeen vaiheet lyhyesti Lapsiperheiden ruokahävikin vähentäminen Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolle -hankkeen -hanke eteni hankkeen aiottuna toteutusaikana 1.1. 31.12.2013 pääosin suunnitelmien mukaisesti. Keväällä 2013 suunniteltiin toimintamallia ja aineistoa sekä koulutusta, järjestettiin koululaistilaisuuksien pilottitapahtumat sekä aloitettiin tapahtumien markkinointi ja koordinointi. Syksyllä aloitettiin tapahtumien toteuttaminen ja sitä jatkettiin hankkeen loppuun asti. Syksyllä myös tiedotettiin hankkeesta. Syksyllä 2013 havaittiin, että aineiston tuotantokustannuksista oli säästynyt varoja, ja nämä voitaisiin käyttää lisätapahtumien toteuttamiseen. Asia käsiteltiin ohjausryhmän kokouksessa ja maa- ja metsätalousministeriöltä haettiin jatkoaikaa hankkeen toteuttamiseksi niin, että hanke päättyisi vasta 30.4.2014. Hankeajan pidennyksen myötä koululaistapahtumia toteutettiin yhteensä 61 (14 alkuperäistä suunnitelmaa enemmän) ja kuluttajatapahtumia 6 (yksi alkuperäistä suunnitelmaa enemmän). Hankkeen muutoshakemus hyväksyttiin MMM:ssä 9.12.2013.
3 3.1 Aineisto Hankkeen aineisto suunniteltiin kevään ja kesän 2013 aikana. Aineiston graafisena suunnittelijana toimi Kirsti Pusa, jonka käsialaa oli myös edelliseen MKNK:n hallinnoiman Älä ruoki hukkaa -hankkeen graafinen ilme. Tarjouksia pyydettiin yhteensä yhdeksältä suunnittelijalta hintatason selvittämiseksi. 3.2 Koululaistilaisuuksien toimintamalli: tehtävärata ja aineisto sekä Taio tähteistä -kilpailu Alkuvuoden 2013 aikana MKNK kehitti yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskusten kanssa ja ohjausryhmän palautteen perusteella hankkeen toimintamallin Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolle - koululaistilaisuuksiin. Toimintamalliin kehitettiin toiminnallinen rata, jossa oli neljä teemaan liittyvää tehtäväpistettä. Toimintamalli suunniteltiin 10 11 -vuotiaille koululaisille sopivaksi. Lisäksi kehitettiin palautekysely ja siihen liittyvä Taio tähteistä -kilpailu. Tehtäväradan toteutus Tehtäväradan valmisteli ja toteutti kaikissa tilaisuuksissa Maa- ja kotitalousnaisten koulutettu ruokaasiantuntija. Asiantuntija opasti koululaiset tehtävien suoritukseen, lisäksi seurasi niiden onnistumista, kävi keskustelemassa oppilaiden kanssa tehtäväradan aikana sekä auttoi vastausten ja pohdintojen löytämisessä. Lisäksi asiantuntija sovelsi tarvittaessa tehtäväradan suorittamista niin, että tehtäväpisteet soveltuivat parhaalla mahdollisella tavalla kulloisellekin ryhmälle. Tehtäväradan lopuksi asiantuntija jakoi ryhmälle tehtävävihot ja julisteet, kertoi Taio tähteistä -kilpailusta sekä pyysi opettajaa antamaan palautetta myöhemmin lähetettävän linkin kautta. 3.3 Pilottitilaisuudet Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolle -pilottitilaisuudet toteutettiin toukokuussa: 16.5. Huittisissa (Satakunta) ja 23.5. Hattulassa (Häme). Kiinnostuneet koulut löytyivät helposti. Lapset antoivat tilaisuuksista erittäin myönteistä ja innostunutta palautetta. Neuvojat arvioivat konseptin pienin korjauksin hyvin onnistuneeksi. Käytössä oleva aika jaettiin uudelleen eri tehtäväpisteille vaativuuden mukaan ja radan laskutehtävät hiottiin selkeämmiksi ja helpommiksi. Lisäksi arvioitiin tarvikkeiden tarve. 3.4 Koulutus MKN asiantuntijoiden ohjaaminen hankkeen toteutukseen aloitettiin tammikuussa kotitalousneuvojien koulutuspäivillä. Koulutus tilaisuuksien toteuttamiseen järjestettiin WebEx-verkkokoulutuksena 18.6.2013. Koulutuksessa käytiin läpi mm. tilaisuuden toimintamalli, aineisto ja tarvikkeet, aikataulut, rahoitus ja raportointi. Lisäksi jaettiin kokemukset pilottitilaisuuksista. Toinen vastaavan sisältöinen koulutus järjestettiin 14.8. Koulutukset järjestettiin verkossa taloudellisten ja työaikaresurssien säästämiseksi.
4 3.5 Koululaistapahtumien toteuttaminen Keväällä 2013 MKNK aloitti tilaisuuksien koordinoinnin, Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset koululaistapahtumien markkinoinnin ja yhteydenotot kouluihin sekä syksyn hävikkiviikon yhteistyökumppaneiden esiselvityksen. Valtakunnallista koordinointia sekä paikallista markkinointia ja yhteistyökumppanuuksien sopimista jatkettiin läpi hankkeen kevääseen 2014 asti tavoitteen mukaisen tilaisuusmäärän toteuttamiseksi. Yhteensä hankkeessa toteutettiin 61 Älä ruoki hukkaa - Biojäte paastolle -koululaistapahtumaa. Keväällä 2013 toteutettiin kaksi pilottitapahtumaa, saman vuoden syksyllä toteutettiin 44 ja vuoden 2014 keväällä 15 tilaisuutta. Kaikkiaan tilaisuuksiin osallistui 3766 lasta ja 319 aikuista. Erittely tapahtumista osallistujamäärineen on liitteenä (LIITE 2). 3.6 Kuluttajatapahtumien toteuttaminen Hävikkiviikon aikana toteutettiin yhteensä kuusi kuluttajatilaisuutta, joka oli yksi suunniteltua enemmän. Hävikkiviikko oli osa Kuluttajaliiton suunnittelemaa, ruokahävikin vähentämiseen tähtäävää hanketta. Kuluttajaliitto vastasi kampanjaviikon ohjelmasta ja viestinnästä. Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat toteuttivat kuluttajatilaisuudet yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa elintarvikeliikkeiden yleisissä tiloissa. Kuluttajatilaisuuksilla tavoitettiin lähes 1500 aikuista sekä 350 lasta. 3.7 Raportointi Elokuussa 2013 toimitettiin maksatushakemus (1. erä), jonka yhteydessä annettiin lyhyt selvitys toteutuneista toimenpiteistä. Loppuraporttia varten piirikeskukset toimittivat MKNK:lle raportit toteuttamistaan syksyn Älä ruoki hukkaa biojäte paastolle -tapahtumista sekä Hävikkiviikon kuluttajatapahtumista marraskuussa 2013 ja kevään tapahtumista maalis-huhtikuussa 2014. MKNK oli toimittanut piirikeskusten käyttöön lomakkeet raportointia varten. Toimintakuvausten lisäksi piirikeskusten raportit sisälsivät asiantuntijan kokoaman osallistujien palautteen sekä toteuttajan oman arvion tapahtumien onnistumisesta. MKNK antoi tarvittaessa tukea alueelliseen raportointiin. Hankkeen raportointi onnistui näiltä osin suunnitellusti ja hyvin. Lisäksi palautetta koululaistapahtumista saatiin webropol-lomakkeella kerätystä palautteesta ja siihen yhdistetystä Taio tähteistä-kilpailusta. Palautteen antamiseen yhdistettiin kilpailu, jotta vastauksia saataisiin runsaasti. Valitettavasti kilpailukaan ei riittänyt innostamaan opettajia palautteen antamiseen, sillä koko hankkeen aikana saatiin yhteensä vain 15 vastausta. MKNK kokosi hankkeen loppuraportin kevään 2014 aikana.
5 3.8 Ohjausryhmä Ohjausryhmä piti hankkeen aikana kokoukset maalis- ja syyskuussa 2013 sekä kaksi sähköpostikokousta elo- ja marraskuussa. Marraskuun sähköpostikokouksessa hyväksyttiin hankkeen muutoshakemus. Hankkeen päättävä ohjausryhmän kokous sovittiin pidettäväksi 28.5.2014. 3.9 Hankeviestintä Lapsiperheiden ruokahävikin vähentäminen -hankkeesta tiedotettiin sisäisesti säännöllisesti koko hankkeen ajan. Hankkeesta ja sen etenemisestä kerrottiin Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajapäivillä, kotitalousneuvojien vuotuisilla koulutuspäivillä sekä sisäisessä, sähköisessä tiedotteessa. Lisäksi asiantuntijoille ja piirikeskusten toiminnanjohtajille tiedotettiin hankkeesta sähköpostitse aina tarvittaessa. Hankkeesta kirjoitettiin Laatunen -uutiskirjeessä syyskuussa 2013. Ulkoista tiedotusta tehtiin monen median kautta. Hankkeesta tiedotettiin Maa- ja kotitalousnaisten verkkosivustolla (www.maajakotitalousnaiset.fi) ja Facebook-sivulla (facebook.com/maajakotitalousnaiset). Myös Älä ruoki hukkaa -blogiin (http://alaruokihukkaa.blogspot.com/) laadittiin kirjoituksia. Medialle tiedotettiin mediatiedotteella (LIITE 3) epressi-tiedotteenjakopalvelun kautta 15.10.2013. Käytetyn jakopalvelun kautta oli mahdollista tavoittaa yli 700 vastaanottajaa. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset lähettivät paikallisista tapahtumista tiedotteita alueellisille ja paikallisille medioille. 4 Tulokset ja niiden arviointi 4.1 Koululaistilaisuuksien toimintamalli ja toteutus Toimintamallin avulla haluttiin ohjata koululaisia ja lapsiperheitä kiinnittämään huomiota kotona ja koulussa syntyvään ruokahävikkiin ja toimimaan hävikin vähentämiseksi. Lisäksi haluttiin motivoida ruokahävikin vähentämiseen lisäämällä kohderyhmien tietämystä elintarvikeketjusta, ruuantuotannon vaatimista resursseista sekä ruokahävikin ekologisista ja taloudellisista merkityksistä. Tavoitteena oli myös ohjata lapsiperheitä suunnitelmalliseen ruuanhankintaan ja -valmistamiseen sekä saada heidät kiinnostumaan elintarvikkeiden laadusta, pakkausmerkinnöistä ja säilyttämisestä. Hankkeessa kehitettiin koululaistilaisuuksien toimintamalliksi tehtävärata, joka aktivoi koululaisia tavoitteiden mukaisesti.
6 Tehtävärata Tehtäväradassa on neljä toimintapistettä: Tehtävä 1A. Mistä ruoka tulee? Tehtävä 1B. Säilytä oikein, tunne pakkausmerkinnät (tehtävät 1a ja 1 b suunniteltiin suoritettavaksi pienryhmissä samanaikaisesti) Tehtävä 2. Hävikistä on haittaa Tehtävä 3. Taio tähteistä! Tehtävä 1A. Mistä ruoka tulee? Tehtävän tavoitteena oli tutustuttaa välipalaruokien reitteihin pellolta pöytään niin, että oppilaiden tieto ruoan tuotannosta ja sen vaiheista lisääntyy. Tehtävässä koottiin ruokien reittejä pellolta pöytään kuvakorttien avulla. Tehtävä 1B. Säilytä oikein, tunne pakkausmerkinnät Tarkoituksena oli pohtia, miten ruoan syömäkelpoisuutta voi arvioida. Tavoitteena oli myös antaa tietoa elintarvikkeiden oikeasta säilyttämisestä ja pakkausmerkinnöistä, erityisesti päiväysmerkinnöistä niin, että oppilaat oppivat lukemaan elintarvikkeiden päiväysmerkintöjä ja tulkitsemaan niitä sekä säilyttämään elintarvikkeita ja ruokia oikein. Tehtäväpisteellä oli kolme astiaa (esimerkiksi laatikkoa tai ämpäriä), jotka oli nimetty 1) huoneenlämpöinen ruokakaappi, 2) jääkaappi ja 3) pakastin. Ensimmäinen tehtävä oli näiden astioiden siivous. Oppilaiden tuli ratkaista, onko tuote vielä syömäkelpoinen eli saako se jäädä säilytykseen vai pitääkö se poistaa kaapista. Tehtävän aikana pohdittiin, miten elintarvikkeiden käyttökelpoisuutta voi arvioida. Lapset saivat myös tietoa sitä, mitä pakkausmerkinnät kertovat. Samalla muistutettiin, että ruokajäte kuuluu biojäteroskikseen. Siivoamisen jälkeen oppilaat sijoittivat tehtäväpisteellä olevat muut elintarvikkeet (8 10 kpl) säilytykseen oikeisiin paikkoihin. Tehtävän elintarvikkeita olivat esimerkiksi kypsä banaani, leipäpakkaus, muropakkaus, avaamaton säilyketölkki, omena, juustopakkaus, leikkelepakkaus, maitopurkki, jäätelö, edellisen kesän pakastemarjat ja pakasterasia, jossa päällä tarra: kotiruokaa, joka syödään kahden viikon kuluttua. Kaikki
7 pakkaukset valmisteltiin niin, että niissä olevat tuotemerkit, yritysten logot ja mahdolliset alkuperämerkit, kuten Hyvää Suomesta -merkki, peitettiin tarralla tai maalarinteipillä. Lisäksi esimerkkinä oleviin elintarvikepakkauksiin kiinnitettiin tarrat, joissa on tehtävään sopivat päiväysmerkinnät, kuten viimeinen käyttöpäivä EILEN, parasta ennen HUOMENNA ja otettu pakastimesta sulamaan viikko sitten jne. Ao. ständit tehtäväpisteella auttoivat pohdinnassa.
8 Tehtävä 2. Hävikistä on haittaa Tarkoituksena oli ohjata oppilaita kiinnittämään huomiota ruokahävikkiin, sen määrään ja hukatun ruoan vaikutuksiin. Pienistä määristä kertyvää ruokahävikin kokonaismäärää ja sen rahallista arvoa havainnollistettiin laskutehtävillä. Samalla keskusteltiin myös ruokahävikin ympäristövaikutuksista sekä ruoantuotannon vaatimista ja hävikin mukana hukatuista resursseita, kuten turhaan tehdystä työstä. Tarkoituksena oli, että oppilaat havahtuvat huomaamaan syntyvän ruokahävikin, heidän tietonsa ruokahävikin vaikutuksista lisääntyy ja oppilaat motivoituvat toimimaan ruokahävikin vähentämiseksi. Pisteen tehtävänanto esitettiin ständillä. Laskutehtävää varteen varattiin kyniä ja paperia. Oikea ratkaisu oli löydettävissä hieman sivummalla nurin päin käännettynä. Muut hukkavaikutukset rahan lisäksi otettiin esiin keskustelussa. Lisäksi aiheesta oli tehtäväpisteellä ständi.
9 Tehtävä 3. Taio tähteistä! Tarkoituksena oli innostaa ruoanlaittoon leikkimielisellä, kokkisotatyyppisellä reseptikilpailulla. Oppilaita kannustettiin valmistamaan itse välipaloja ruoantähteistä, purkkien lopuista ja elintarvikkeista, jotka ovat vaarassa vanhentua. Tehtävän tavoitteena oli, että oppilaat innostuvat tekemään itse välipaloja ja oppivat hyödyntämään tähteitä ja elintarvikkeita, jotka ovat vaarassa päätyä hävikkiruoaksi. Aiheen pariin ohjattiin seuraavilla ständeillä: Lisäksi pisteellä oli seuraavat tähderuokakortit: Oppilaat (pienryhmät) valitsivat tähderuokakorteista yhden tai useampia, joita halusivat käyttää kehittämässään tähderuokaohjeessa. Reseptissä sai käyttää myös elintarvikkeita, jotka löytyvät Kotoa löytyviä aineksia -listalta. Oppilaat kirjoittivat valmiit reseptit paperille ja esittelivät sen.
10 Tilaisuuksien kohderyhmä oli koululaiset ja lapsiperheet. Kohderyhmä tavoitettiin koulujen kautta. Yhteensä hankkeessa toteutettiin 61 Älä ruoki hukkaa - Biojäte paastolle -koululaistapahtumaa, joihin osallistui 3766 lasta ja 319 aikuista. Yhteensä hankkeessa tavoiteltiin 3500 koululaisen osallistumista tapahtumaan, ja tämä tavoite ylitettiin (osallistuneita 3 766 lasta ja 319 aikuista). Hankeaikaan saadun jatkon vuoksi voitiin järjestää aiottua useampia tapahtumia (alkuperäinen tavoite 47 koululaistapahtumaa, toteutunut 61 koululaistapahtumaa). Nämä tavoitteet saavutettiin hyvin. Tavoiteltu osallistujamäärä oli noin 75 lasta/tapahtuma. Keskimääräinen osallistujamäärä jäi hieman tavoiteltua pienemmäksi, sillä osallistuneita koululaisia oli hieman yli 60 tapahtumaa kohden. Pääosin koulut ottivat tapahtumat vastaan innokkaasti. Monin paikoin koulut toivoivat useampia tapahtumia kuin hankkeessa voitiin toteuttaa. Etelä-Karjalasta saatiin yksittäinen palautetta siitä, että isoimmissa kouluissa ei oltu kiinnostuneita tapahtumasta. Tapahtumien osallistujamäärä vaihteli koulun koosta, paikasta ja tapahtuman luonteesta riippuen. Yksi tapahtuma pidettiin myös lapsiperheille suunnatussa lähiruoka- ja ruokakasvatustapahtumassa Valkeakoskella. Sekä osallistuneet opettajat että tilaisuudet toteuttaneet asiantuntijat arvioivat ne tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Osallistujat kiittivät tilaisuuksien käytännönläheistä toteutusta. Hankkeeseen ei sisältynyt tutkimusta toimintamallin vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tilaisuuksista saadun palautteen ja tilaisuudet toteuttaneiden asiantuntijoiden arvioinnin perusteella Älä ruoki hukkaa biojäte paastolle -koululaistilaisuuksien toimintamalli oli pääosin kohderyhmälle sopiva, käytännönläheinen tapa välittää tavoitteiden mukaista tietoa ja kannustaa ruokahävikin vähentämiseen. Monessa koulussa oli jo aiemmin keskusteltu biojätteen vähentämisestä, ja tapahtumat sopivat tähän yhteyteen erinomaisesti. Monet opettajat kiittivät tapahtumaa monipuolisuudesta ja konkreettisesta tekemisestä. Asiaa oli heidän mielestään helppoa jatkaa tehtävävihon parissa ja aihe linkittyi hyvin tämän ikäryhmän oppiaineisiin. Myös kehitettävää jäi. Monelta asiantuntijalta tuli palautetta siitä, että aikaa tehtäväradan kiertämiseen olisi tarvittu enemmän. Tehtävärata oli suunniteltu läpikäytäväksi yhden oppitunnin eli 45 minuutin aikana. Monella ryhmällä meni 10-15 minuuttia jo pelkkään järjestäytymiseen. Toisaalta opetuksen kannalta on helpompaa, mikäli tapahtuma sopii sujuvasti koulun työjärjestykseen. Vastaavia tapatumia suunniteltaessa on kuitenkin tulevaisuudessa paremmin huomioitava, että oppilaat tarvitsevat aikaa siihen, että pystyvät siirtymään uuteen asiaan ja tilanteeseen. Jotkut myös kertoivat, että oppilailla oli paljon kysymyksiä ja keskusteltavaa, jolloin tehtävien tekemisessä tuli kiire. Tavoitteeseen nähden hieman vajaaksi jääneestä osallistujamäärästä huolimatta monin paikoin tuli palautetta siitä, että ison ryhmän kanssa tapahtuman läpivieminen on haastavaa oppilaiden rauhattomuudesta ja meluisuudesta johtuen. Antoisinta tehtäväradan läpikäyminen on ollut pienempien ryhmien kesken. Tämän tyyppisessä tapahtumassa joudutaan tasapainoilemaan tavoitettujen määrän ja toisaalta neuvonnan laadun välillä. Mitä syvällisempää tietoa halutaan välittää, sen parempi pieni osallistujamäärä on, mutta toisaalta kontaktimäärä jää tällöin helposti vähäiseksi.
11 Asiantuntijat kertoivat myös, että viimeiset tapahtumat sujuivat usein parhaiten. Kokemuksen karttuessa koululaisten ohjaaminen helpottui ja käsitys esimerkiksi siitä, mihin tehtäviin meni eniten aikaa ja mitkä sujuivat nopeasti, selveni. Jatkossa on jälleen syytä kiinnittää huomiota siihen, että yhden asiantuntijan toteutettavana on riittävän monta tapahtumaa. Opettajilta saadun palautteen mukaan joissakin tilaisuuksissa parantamisen varaa jäi myös koululaisten ohjeistukseen. Asiantuntijan ohjauksen lisäksi tehtäväpisteillä oli myös ständit, joissa tehtävät ohjeistettiin, mutta aina oppilaat eivät huomanneet perehtyä niihin. Myös opettajien osallistuminen vaikutti siihen, miten oppilaat saatiin perehtymään tehtäviinsä. Joistakin asiantuntijoiden palautteista ilmeni, että mikäli opettaja ei ollut mukana, oppilaat saattoivat olla varsin levottomia. 4.2 Kuluttajatapahtumien toteuttaminen Hävikkiviikon aikana toteutettiin yhteensä kuusi kuluttajatilaisuutta, joka oli yksi suunniteltua enemmän. Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat toteuttivat kuluttajatilaisuudet yhteistyössä paikallisten kumppaneiden, pääasiassa paikallisten kuluttajayhdistysten kanssa. Kuluttajatilaisuuksilla tavoitteena oli tavoittaa 1500 kuluttajaa. Tavoite saavutettiin hyvin, sillä tapahtumilla tavoitettiin lähes 1500 aikuista sekä 350 lasta. Erittely tilaisuuksista liitteenä (LIITE 2). Kuluttajatapahtumat toteutettiin esittelypisteillä kauppojen yleisissä tiloissa. Pääsääntöisesti pisteillä esiteltiin hävikkiviikon teemaa sekä jaettiin biojätepussia sekä Arkiruuan tuunausopasta. Palautteen mukaan kuluttajilla oli kova kiire, ja tavoittaminen oli haastavaa. Tavoitetut kuitenkin yllättyivät iloisesti ilmaisesta materiaalista ja pitivät ruokahävikkiaihetta tärkeänä. Oulun tilaisuudessa esillä oli Säilytä oikein, tunne pakkausmerkinnät -tehtävä koululaistapahtuman tapaan. Pakkausten logot yms. olivat peitettyinä. Tilaisuudessa tavoitettiin kaksi isoa aikuiskoulutusryhmää.
12 4.3 Aineisto Hankkeessa tuotettiin seuraava aineisto: - hankkeen logo (kuva oik.) ja graafinen ohjeisto - Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolle -vihkonen koululaisille (LIITE 4) - paperinen biojätepussi hankelogo-painatuksella (jakotuotteena kuluttajatapahtumissa, LIITE 5) - julistesarja kouluille: 1) elintarvikeketju, 2) ruokahävikin vähentäminen (LIITE 6) Suunnitelmasta poiketen tuotettiin vain kaksi erilaista julistetta, koska ruokahävikin vähentämisen vaikutukset tuodaan esille roll-upissa ja koululaisten tehtävävihossa. - pöytätaulut tehtäväpisteille: 1) ydinasiaa havainnollistava taulu, 2) tehtäväkuvauksen sisältävä taulu (LIITE 7) - elintarvikeketjua kuvaava korttisarja (10 kpl/sarja) sekä laminoitu välipala -korttisarja tehtävärataa varten (LIITE 7) - roll-up hankkeesta (kuva alla) Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolle -aineisto kuluttajille jätettiin toteuttamatta ohjausryhmän hyväksynnällä. Suunnitelman muutos käsiteltiin ja hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa. Sen sijaan käytettiin vuonna 2011 2012 toteutetun Älä ruoki hukkaa -hankkeen vinkkivihkosia. Hankkeen toteuttaja sekä rahoittaja ovat samat ja sisältö yhtä linkkiä lukuun ottamatta edelleen ajankohtainen. Kuluttajatapahtumissa jaettiin myös Kuluttajaliiton Arkiruuan tuunausopasta, jota jaettiin myös Älä ruoki hukkaa - tietoiskuissa vuosina 2011 2012. Lisäksi kuluttajatapahtumissa jaetaan uutta Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolle -koululaistilaisuuksissakin jaettavaa, lapsille suunnattua tehtävävihkosta. Tehtävärataa varten hankittiin lisäksi seuraavaa aineistoa: kuminauhakansiot, tarra-arkit, muovitaskut, Taio tähteistä -tähdekortit. Lisäksi piirikeskusten käyttöön tuotettiin markkinointikirjepohja (LIITE 8), kutsupohja medialle (LIITE 9) sekä ohje tilaisuuksien toteuttamiseen. Aineistosta saatiin pääasiassa myönteistä palautetta. Mistä ruoka tulee? - vaihekorttien selkeydestä annettiin kuitenkin kritiikkiä: esimerkiksi kauppaa ja meijeriä kuvaavat kortit eivät ole selviä kaikille oppilaille.
13 Aineisto todettiin monikäyttöiseksi. Aineistoa hyödynnettiin osin myös Herkkujen Suomi -tapahtumassa MMM:n Laatuketjun osastolla. 4.4 Palautekysely ja Taio tähteistä -kilpailu Kohderyhmän palautteiden saamiseksi tehtiin sähköinen palautekysely ja siihen liittyvä kilpailu, jonka tarkoituksena oli kannustaa vastaamaan sekä antamaan omia tähderuokavinkkejä. Palautekyselyyn ja Taio tähteistä -kilpailuun saatiin asiantuntijoiden pyynnöistä ja jälkimarkkinoinnista huolimatta vain 15 vastausta. Kolmelle vinkit antaneelle luokalle sekä yhdelle muulle luokalle (arpomalla valittu) postitettiin palkintona askartelutarvikesetti (arvo 75 euroa). Kyselyssä oli seuraavat kysymykset: 1. Kuinka tyytyväinen olet tilaisuuteen? Arvioi erikseen toteutusta ja jaettua aineistoa. 2. Kuinka tyytyväisiä oppilaat ovat mielestäsi tilaisuuteen? Arvioi erikseen toteutusta ja jaettua aineistoa. 3. Miten tilaisuuden ohjannut Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntija onnistui tehtävässään? 4. Kuinka paljon tilaisuus arviosi mukaan vähensi oppilaiden koululounaalla jättämän lautastähteen määrää? Ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen vastaukset olivat pääosin tyytyväinen tai hyvin tyytyväinen. Samoin asiantuntijan onnistuminen arvioitiin hyväksi tai erittäin hyväksi. Sen sijaan lautastähteen vähenemistä oli ilmeisesti monen vaikea arvioida, ja suurin osa vastauksista oli ei paljon eikä vähän tai vähän. Yksi opettajista kommentoi lautastähteen vähenemiskysymystä seuraavasti: Kysymykseen 6 on vielä vaikea vastata kun tilaisuuden jälkeen ei ole vielä kouluruokailua ollut, mutta toiveet on korkealla että vaikutusta olisi! :) Palautekyselyyn vastanneilta opettajilta saatiin seuraavat kiittävät kommentit (avoin palaute): - Hyvä ja hyödyllinen tilaisuus. - Ruokien jaottelu jääkaappiin, pakastimeen ja kuivakaappiin oli todella hyvä. - Tosi kiva tunti! KIITOS! - Kiitos tunnista! Lisää vastaavanlaisia otamme mielihyvin vastaan! - Kiitos ajatuksia herättävästä jutusta. - Hyvä sapluuna.
14 Vastanneilta pyydettiin myös kehitysehdotuksia, ja niitä saatiin seuraavasti - Sopiva kesto, tehtävät helpohkoja 6-luokkalaisille. (Huom! Tehtävät oli suunniteltu 3.-4. luokkalaisille, mutta pienemmissä kouluissa osallistujina oli lapsia myös muista ikäryhmistä.) - Hommaa voisi vielä lähemmäksi tuoda se että tilaisuus olisi koulun ruokalassa ja siihen voisi vaikka liittyä seuranta jossa koululla vaikka viikon ajan punnittaisiin ruuan tähteen määrä ja olisi joku kilpailu vaikka koulujen välillä missä ruokaa vähiten jäi tähteeksi. - Lisäsi levottomuutta, kun tehtävä oli tehty nopeasti ja joutui odottelemaan pisteen vaihtoa. Nämä palautteet on syytä huomioida, kun koululaisille suunnattuja hankkeita suunnitellaan. Esimerkiksi tähteiden seuranta voisi olla käyttökelpoinen idea. Sen sijaan levottomuuteen liittyvistä palautteista on muistettava, että koululaisryhmissä levottomuutta saattaa esiintyä myös toimintamallista tai sen toteutuksesta riippumattomista syistä. Osa palautteista kertoi, etteivät oppilaat malttaneet tutustua tehtäväpisteiden ohjeständeihin, vaan asiantuntijalta kaivattiin vielä selkeämpää ohjeistusta tehtäviin: - Ruokapakkausten lajittelupisteen ohjeistus voisi ehkä olla hiukan tarkempi. Oppilailta jäi pakkausten päällä olevat selosteet lukematta ja tavarat menivät vääriin paikkoihin. - Jonkinlainen teoria osuus esim. parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä käsitteistä voisi olla paikallaan ennen tehtävien tekemistä. Taio tähteistä -vinkeiksi saatiin seuraavat vinkit kolmelta luokalta: - Vanheneva jogurtti jäätelömuottiin ja pakasteeseen! - Lämpimät voileivät kuivasta sämpylästä ja parasta ennen paahtoleivästä sekä kuivahtaneesta juustosta. Leipiin tuli ketsuppia, suolakurkkua ja tomaattia päälle ja uuniin. - Pirtelö: Banaani ja marjat soseutetaan, jogurtin tähde, jäätelö ja maito sekoitetaan. Nautitaan korkeasta lasista heti! Sämpylä: halkaistaan, laitetaan väliin juusto, kinkku ja tomaatti. Lämmitetään mikrossa. Lisätään salaatti ja kurkkua tai ananasta. Herkutellaan!" Vastaisuudessa palautteen saamiseksi voi olla syytä kehittää toisenlainen väline. Kilpailu ei jostain syystä innostanut eikä sähköinen palautekysely ollut paras tapa kerätä palautetta opettajilta. Kenties tapahtuman jälkeen voi olla vaikea löytää sopivaa aikaa palautteen antamiselle, joten palaute lienee parasta kerätä heti tapahtuman yhteydessä. Voidaan myös pohtia, olisiko palautteen kerääminen suoraan tapahtumaan osallistuneilta koululaisilta antoisampaa.
15 4.5 Hankeviestintä Hankeviestintä onnistui pääasiassa hyvin ja tavoitteiden mukaisesti. MKNK tiedotti tapahtumasta valtakunnallisesti ja piirikeskukset/asiantuntijat alueellisesti. MKNK teki hankkeeseen liittyvää verkkomedioiden seurantaa Meltwater -uutisseurantapalvelun kautta. Hankkeen ajalta on tietoon saatu tietoon 34 mediaosumaa. Kopiot artikkeleista ovat liitteenä (LIITE 10). Älä ruoki hukkaa -blogilla on kaikkiaan ollut miltei 9 000 lukijaa. 5 Jatkotoimet Hankkeessa kehitettyä toimintamallia ja siitä saatuja kokemuksia käytetään osana Maa- ja kotitalousnaisten kotitalousneuvontaa. Tapahtumaa ja toimintamallia markkinoidaan sellaisenaan mm. vanhempainyhdistyksille sekä Maa- ja kotitalousnaisten yhdistyksille niin, että yhdistykset voivat ostaa tapahtuman toteutettavaksi esimerkiksi omaan tai lähialueen kouluun. Käytännönläheinen neuvonta ruokahävikin vähentämiseksi on kytketty osaksi järjestön kotitalousneuvontaa. Maa- ja kotitalousnaiset tekee jatkossakin työtä kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseksi. 6 Loppuraportin tiivistelmä Lapsiperheiden ruokahävikin vähentäminen -hankkeen tavoitteena oli vähentää kotitalouksien ja koulujen ruokahävikkiä ja nostaa ruuan ja ruuantekijöiden arvostusta. Lisäksi tavoitteena oli lisätä kohderyhmien, erityisesti lasten, tietämystä elintarvikeketjusta ja kuluttajan roolista vastuullisen elintarvikeketjun osana. Lapsiperheiden ruokahävikin vähentäminen Älä ruoki hukkaa - Biojäte paastolle -hankkeen vastuullinen toteuttaja, suunnittelija ja koordinoija oli Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry (MKNK). Hankkeessa työskentelivät pääosin vt. kehityspäällikkö Niina Rantakari ja kehityspäällikkö Katja Pethman (12/2013 alkaen). Aineiston tuottamiseen osallistui lisäksi järjestöpäällikkö Helena Velin ja viestintään viestintäpäällikkö Johanna Saarikoski. Hanke toteutettiin yhteistyössä alueellisten Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskusten kanssa, jotka toteuttivat koululais- ja kuluttajatapahtumat sekä niihin liittyvän paikallisviestinnän. Lisäksi yhteistyössä Kuluttajaliiton kanssa järjestettiin kuluttajatilaisuuksia Ruokahävikkiviikolla syksyllä 2013. Hankkeen ohjaus- ja seurantaryhmä toimi hankkeessa avustuspäätökseen kirjattujen tehtävien mukaisesti.
16 Hankkeen budjetti toteutui hyvin. Kokonaiskulut olivat yhteensä 85 025,98 euroa, kun budjetoitu kustannus oli 84 919 euroa. Palkkauskustannukset ylittyivät hieman (yht. 19 940,88 euroa, budjetoitu 19 000 euroa). Ostopalveluiden osuus kuluista oli yhteensä 48 360 euroa, joka vastasi budjetoitua. Summaan sisältyi koululais- ja kuluttajatilaisuuksien järjestäminen. Muut kustannukset (sis. tarvike-, julkaisu-, kopiointi-, postitus- ja yleiskustannukset sekä mediaseuranta) olivat hieman budjetoitua pienemmät, 16 725,10 euroa (budjetoitu 17 559 euroa). Hankkeessa kehitettiin koululaistilaisuuksien toimintamalli, jonka avulla tilaisuuksien osallistujia ja sitä kautta heidän perheitään ohjattiin toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Toimintamallin mukaisia Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolle -koululaistilaisuuksia toteutettiin yhteensä 61. Tilaisuuksilla tavoitettiin 3766 lasta ja 319 aikuista. Lisäksi toteutettiin kuusi kuluttajatilaisuutta Kuluttajaliiton kampanjaviikolla yhteistyössä vastuujärjestäjän kanssa. Tilaisuuksilla tavoitettiin 1500 aikuista sekä 350 lasta. Aineistona tuotettiin hankkeen logo ja graafinen ohjeisto, Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolle -vihkonen koululaisille, julistesarja kouluille, pöytätaulut tehtäväpisteille, elintarvikeketjua kuvaava korttisarja sekä laminoitu välipala -korttisarja tehtävärataa varten, roll-up hankkeesta sekä ohje tapahtumien toteuttamiseen. Kuluttajatilaisuuksiin tuotettiin paperinen biojätepussi hankelogo-painatuksella. Lisäksi tuotettiin mediatiedote, markkinointikirje sekä palautekysely. Hankkeesta tiedotettiin sisäisesti Maa- ja kotitalousnaisten organisaatiossa koko hankkeen ajan. Lisäksi hankkeesta kirjoitettiin Laatunen -uutiskirjeessä, Maa- ja kotitalousnaisten verkkosivustolla ja Facebooksivulla. Myös Älä ruoki hukkaa -blogiin (http://alaruokihukkaa.blogspot.com/) laadittiin kirjoituksia. Medialle tiedotettiin mediatiedotteella. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset lähettivät paikallisista tapahtumista tiedotteita alueellisille ja paikallisille medioille. Mediaseurannan ja muun lehdistä seurannan kautta saatiin tietoon 34 julkaistua artikkelia. Hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin. Toimintamalli oli onnistunut. Koululaiset kiinnostuivat aiheesta ja sekä koululaiset että opettajat pitivät aihetta tärkeänä. Koulut toivoivat runsaasti vastaavia tapahtumia. Kehittämiskohteina esiin nousivat kiireinen aikataulu ja osin oppilaiden vaikeudet keskittyä tehtäviin. Myös vastausten saaminen palautekyselyyn osoittautui haasteelliseksi ja vaatii kehittämistä. Koululaistapahtumia toteutettiin 14 ja kuluttajatapahtumia yksi suunniteltua enemmän. Osallistujatavoitteet saavutettiin hyvin. Myös hankeviestintä onnistui aiotulla tavalla. Erityisesti paikallisissa ja alueellisissa lehdissä hanke ja aihe olivat hyvin esillä. Kehitetty toimintamalli, tapahtumat ja aineiston sisältö jäävät elämään Maa- ja kotitalousnaisten neuvonnassa. Hanke on edistänyt ruoka-asiantuntijoiden osaamista ruokahävikin vähentämisessä ja aihe jää pysyväksi osaksi muuta kotitalousneuvontaa.