PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva, Turku Touring Mikko Lehto, Tahko Marketing Oy Antero Naskila, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Timo Perälä, Navico Oy Heli Saari, Ellare Oy Teemu Tenhunen, Keski-Suomen Liikunta (KESLI) Jussi Töyrylä, Levin Matkailu Aino Wuolijoki, Karttakeskus Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 Matkailun teemaryhmä PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 Sisältö 1. Pyöräilymatkailun nykytila Suomessa 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet 4. Tavoitteet vuoteen 2013 5. Keskeiset kehittämiskohteet 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit 8. Tutkimustarpeet 9. Markkinointi 10. Seuranta ja mittaaminen
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1. Pyöräilymatkailun nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 strategian (KTM 2006) mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Pyörämatkailu on valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland - aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Pyörämatkailun kehittämiseksi on Suomessa tehty hyvää työtä jo useita vuosia, esim. Valtakunnallisen reitistön puitteissa ja Pyöräillen Suomessa hankkeessa. Kehittämistyön tuloksena syntyneitä hyviä käytänteitä tulee jatkossakin hyödyntää pyöräilymatkailua edistettäessä. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä aktiivisten pyörämatkailutoimijoiden kanssa. Määritelmiä 1) retkipyöräily; vakiopyörällä, hybridillä, maantiepyörällä tai maastopyörällä tarvittaessa laukkujen kanssa retkeillään yhtenä (pyöräretki) tai useampana päivänä (pyöräilymatka) yleensä helppoja tiereittejä pitkin. Tavoitteena on kevyt kuntoilu ja erilaisten kohteiden ja maisemien näkeminen. Matka toteutetaan omatoimisesti asiantuntijan laatimaa karttaa ja /tai reittiselostetta apuna käyttäen tai opastettuna. Pyörävaellus on itsenäisesti tapahtuva useamman päivän kestävä omatoimiseen reitinvalintaan ja kaupallisten pyöräilyyn liittyvien palvelun tarjoajien tuotteisiin perustuva liikkuminen. Pyörämatkapaketti on yleensä useamman päivän kestävä matka, joka myydään ennalta. Se sisältää vähintään majoituksen, sovitut ateriat ja reitti-informaation sekä lisäpalveluina matkatavarakuljetuksen ja pyöränvuokrauksen- ja huollon ja mahdollisesti oppaan. 2) maantiepyöräily; poljetaan maantiepyörällä lenkki- ja urheilutyyppisesti kovalla vauhdilla teitä pitkin. Tavoitteena on erityisesti kuntoilu ja urheileminen. Ajetaan yleensä ryhmänä. 3) maastopyöräilyn (laajasti käsitettynä) alalajeja on useita. 3.1) XC eli cross-country on maastopyöräilyä helppoja maastoreittejä, kuten metsäteitä ja pururatoja, pitkin. Pyöränä on vielä yleisimmin etujousitettu kevyt malli. Tavoitteena on erityisesti kuntoilu ja urheilu, pyöräiltävät päivämatkat voivat olla mitä tahansa 10 ja 100km:n väliltä. 3.2) traili- eli sananmukaisesti "polkupyöräily". Trailissa pyörät ovat hieman xc:tä järeämpiä, eikä vastaavaa urheilutavoitteisuutta yleensä ole. Lähinnä ajellaan rennosti polkuja pitkin. 3.3) enduro, jossa ajetaan täysjousitetuilla pyörällä haasteellisia kivikkoisia ja juurakkoisia polkuja pitkin. 3.4) freeride eli vapaa-ajo. Freeride on nykyään yleisnimitys varsin vapaamuotoisella pyörän kanssa temppuilulle. Freeriden päälajit ovat 3.4.1) dirtti tai bmx eli hyppiminen hiekkamontuilla tai rakennetuilla radoilla 3.4.2) dh eli alamäkiajo, jossa huristellaan lähinnä laskettelurinteitä alas pyörällä 3.4.3) urbaani, jossa pyörän kanssa kikkaillaan kaupungeissa rullalautailun tavoin. 4. "tutustumispyöräily"; pyörää käytetään liikkumisvälineenä matkakohteessa (esim. majoitusliikkeiden vuokrapyörät, kokousmatkojen oheistoiminta ja opastetut kiertoajelut pyöräillen).
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 4 Matkailun teemaryhmä Matkailullisesti tärkeimmät ovat retkipyöräily ja maastopyöräily. Tutustumispyöräilyn matkailullinen merkitys on kasvamassa. Retkipyöräilyn reitit Suomessa on runsaasti sekä valtakunnallisia, alueellisia että paikallisia pyöräilyreittejä. Karttamateriaali on hyvää ja tuotepaketteja on useammallakin taholla tarjolla. Matkailullisesti merkittävimmät ovat Turun saariston rengastie, Kuninkaantien ja Uudenmaan reitit. Muualla Suomessa kuin alla mainituilla alueilla, on joitakin lyhyitä reittejä, mutta todelliset pyörämatkailualueet ovat seuraavat: Valmiita paketteja: Varsinais-Suomi: Turun saariston rengasreitti Oulujärven pyöräily Kainuussa Pohjois-Karjalan paketit 1. Valtakunnalliset pyörämatkailureitit esitetty Pyöräily GT-kartoilla yhteensä lähes 20.000 km muodostavat pyöräilymatkojen perusreitistön 2. Pyöräillen Suomessa reitit (Fillarioppaat; osa valtakunnallista reitistöä): Härkätietä itään, Turku-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola Kuninkaantie, Helsinki-Turku Länsirannikon reitti: Turku-Oulu Suur-Saimaan kierros: rengasreitti Lappeenrannan, Imatran, Savonlinnan ja Mikkelin välillä. Turun saaristo: Saaristomeren kierros Via Finlandia: Helsinki-Vaasa Keski-Suomen reitti: Helsinki-Lahti-Pulkkilanharju-Jyväskylä 3. Alueelliset reitit Helsingistä lähtevät neljä 2-5 päivän ympyräreittiä (kartta+kirja; noudattavat pääasiassa valt.reittejä) Pohjanmaa: Raippaluoto, Vaasa-Maksamaa-Vaasa Etelä-Karjala: Saimaan pyöräilyreitti, Kymenjokilaakso Etelä-Savo: Puruveden ja Haukiveden kierrokset Pohjois-Savo: Tahko ja Kuopio Pohjois-Karjala: Pielisen ympyräreitti Helsingin seutu 4. Eurovelo-reitit: Euroopan laajuinen ECF:n (European Cyclists Federation) hallinnoima, vielä tekeillä oleva reitistö, yht. 12 reittiä, joista kaksi menee Suomen kautta. Reitit noudattavat valtakunnallisia reittejä (Pyöräily GT). Reittien linjaukset ovat vielä osittain auki ja Eurovelo-opastetarrat puuttuvat teiden varsilta. Eurovelo-reittejä tullaan markkinoimaan Euroopan laajuisesti. o o Itämeren ympäri rannikkoseutujen kautta kiertävä reitti Ateena - Nordkapp -reitti (Hki-Lahti-Savonlinna-Kajaani-Oulu-Kemijärvi- Karigasniemi)
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 5 Matkailun teemaryhmä 5. Potentiaaliset Pohjois-Savo: Tahkon ja Kuopion ympäristö Jokivarret; erityisesti Pohjanmaa Maastopyöräilyn reitit Maastopyöräilyn suosio kasvaa jatkuvasti. Hyviä reittejä on erityisesti matkailukeskusten läheisyydessä, mutta myös suurempien kaupunkien läheisyydessä kuten Helsingin, Turun, Tampereen, Mikkelin ja Rovaniemen. Omatoimiselle maastopyöräilijälle löytyy reittejä ympäri Suomen. Pohjois-Savo: Tahkolla on reittien ja vuokraamon lisäksi tarjolla mm. useamman päivän opastettu maastopyöräilyretki. Koillismaa: Rukalla on monipuolisten reittien lisäksi parin tunnin opastettuja retkiä. Lappi: Levillä ja Ylläksellä on monipuolisten reittien ja vuokraamojen lisäksi opastettuja muutaman tunnin maastopyöräilyretkiä. Enontekiöllä on Tunturin kierros ja useita maastopyöräilyyn sopivia reittejä Himoksella, Vuokatissa, Saariselällä ja Ukkohalla-Paljakassa sekä Iso-syötteellä on paljon reittejä sekä maastopyörävuokraamoita, mutta valmiiksi paketoituja tuotteita ei löydy Pyöräilytapahtumat Merkittäviä pyöräilytapahtumia ovat Tahko MTB, Finlandia MTB, Tour de Helsinki, Tour de Levi, Naisten pyörähdys, Pirkan pyöräily, Kilpisjärvi-Tornio jokivarsipyöräily, Myllyn pyöräily, valtakunnalliset cup-kiertueet, maantie-cup, Marathon Cup, DH-cup ja MTB Enduron SM-sarja. 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Suomi on edelleen tuntematon pyöräilymaa. Pyöräilyn näkökulmasta Suomen monipuolista luontoa ja maisemia sekä alueellisia erityispiirteitä tulisi entistä paremmin hyödyntää. Mahdollisuuksia antavat myös hyvä infrastruktuuri ja olemassa olevat teknologiset sovellukset paikannus, kartat, reittien suunnittelu ym. Pyöräilymatkailun kasvua edistävät mm. kasvava hyvinvointitrendi, kestävän matkailun suosio ja matkailijoiden lisääntynyt huolestuminen ilmastonmuutoksesta. Varsinaisena terveysliikuntatuotteenakin pyöräilyllä on potentiaalia. Muiden maiden kuumuus ja meillä pidentynyt kesäkausi ovat ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia, joita tulee jo alkaa hyödyntää. Toisaalta ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa myös rajoittaa lentoliikennettä, mikä painottaisi lähialueiden sekä kotimaan matkailua. Reittejä, myös testattuja sekä karttoja on olemassa, samoin hankkeissa kehitettyjä tuotekriteerejä ja ohjeistuksia. Reittejä löytyy monenlaisissa vaihtelevissa maastoissa niin pyöräilymatkailijoille kuin maastopyöräilijöillekin. Melko kattavan kevyen liikenteen verkoston takia pyöräilyn kehittäminen on suositeltavaa erityisesti kaupunkien ja matkailukeskusten ympäristössä esim. opastettujen pyöräretkien muodossa. Tietoa reittien vaativuustasoista ei ole kuitenkaan helppo löytää. Luokitusjärjestelmää kehitetään. Moottorikelkoille tehdyt reitit voivat soveltua paikoitellen hyvin maastopyöräilyn käyttöön lumettomana aikana mahdollistaen näin reittien ympärivuotisen käytön. Näiden käyttöä voitaisiin lisätä huomioiden kuitenkin mm. suoalueet, vesistöt ja muut käyttäjät kuten mönkijät. Maastopyöräilyn osalta kaivataan pikaisesti lisää eritasoisia reittejä, kaikkien reittien vaativuusasteen määrittelyä ja reittikarttoja. Myös kattava kevyen liikenteen verkosto antaa pyöräilyreittien kehittämistyölle pohjan. Jokamiehen oikeudet ovat käytettävissä myös pyöräiltäessä, jos toisin ei esim. kansallispuiston käyttö- ja hoitosuunnitelmissa mainita.
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 6 Matkailun teemaryhmä Reittien ja opasteiden ylläpito on kokonaisuuden näkökulmasta puutteellista. Reittien, viitoitusten ja karttojen ajan tasalla pito vaatiikin systemaattista ja pitkäjänteistä työtä PP-yhteistyöllä (Public Private). Opastuksen ylläpito tulee sisällyttää Tiehallinnon urakoihin, ja kaupunkialueilla kuntien tulee paremmin huomioida päivitys. Saaristossa, joka on pyörämatkailun vilkkainta aluetta, suurimmat ongelmat ovat autoille sopivat lossiaikataulut, niiden suuri vaihtuvuus sekä lauttayhteyksien väheneminen. Autoilun kasvaessa, kapeiden teiden pientareet ovat vaarallisia, sillä varsinaiset pyörätiet puuttuvat. Pyöräilyn pitkäjänteinen kehittäminen vaatii laajaa yhteistyöverkostoa ja yhteistyötä erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Potentiaalisia asiakkaita on lähimarkkinoilla sekä Keski-Euroopassa paljon. Tämän potentiaalin oikeanlainen hyödyntäminen on ensi arvoisen tärkeää kotimaisen potentiaalin lisäksi. Myös kotimaisen kysynnän kasvattaminen olisi tärkeää ja kestävän matkailun mukaista. Internet, sen eri keskusteluryhmät ja klubien omat sivut luovat uusia jakelukanavavaihtoehtoja. Lisäksi olemassa olevan asiakaskunnan hyödyntäminen sekä markkinoijina että sen lähestyminen tehokkaammin jälkimarkkinoinnin keinon, on huomioitava. Pyöräilytapahtumia, kuten Tour de Helsinki ja Naisten pyörähdys, on useita, ja niiden hyödyntäminen on jatkossa huomioitava niin markkinoinnillisesta kuin tuotekehityksenkin näkökulmasta. Lisäksi uusien pyörämatkailutapahtumien järjestämistä tulisi miettiä. Mukaan tapahtumiin olisi mahdollista ottaa myös kaupalliset toimijat kuten välinevalmistajat, jolloin tapahtumien uudenlaista liiketoimintamalliakin voitaisiin kehittää. Pyöräilyä voi yhdistää myös muihin aktiviteetteihin kuten esim. vaellukseen ja melontaan. Lisää tietoa ja tuotteita kuitenkin tarvitaan. Kokonaisvaltaisista, asiakaslähtöisistä tuotepaketeista on pulaa. Pelkkä karttamateriaali ei riitä, vaan tarvitaan selkeitä ohjelmakokonaisuuksia lisäpalveluineen. Varsinaisia pyöräilykeskuksia Suomessa ei ole vielä rakennettu. Olemassa olevia reittejä voi käyttää ympäri vuoden. Voisiko talvipyöräilystä, suomalaisesta hulluudesta rakentaa matkailutuotteen, on pohdittava asia. Pyörämatkailun kanssa tekemisissä olevat yritykset ovat hajallaan. Vahvat aluerajat ja osaltaan sitä kautta tuleva koordinoinnin haaste hankaloittavat kehittämistyötä ja edelleen tuotteiden paketointia. Maaseudun autioitumisen takia ylläpidettyjen pysähdyspaikkojen määrä on vähentynyt, samoin palveluiden ja paikalliselämän. Vuokrapyöriä ei ole kovinkaan monessa paikassa tarjolla ja niiden taso on osaltaan heikko. Eri kohderyhmien vaateita ei ole myöskään huomioitu. Erityisesti lapsiperheiden moninaiset tarpeet tulisi huomioida paremmin. Joukkoliikenne ei tue tällä hetkellä kaluston kuljetusta. Matkatavaroiden kuljetuspalveluakaan ei ole tarjolla reittien eri pisteiden välillä. Yrittäjien liiketaloudellisissa taidoissa on vielä puutteita mm. hinnoittelussa ja kannattavuudessa, sama koskee oppaiden kielitaitoa. Tilastotietoa pyörämatkailijoiden määrästä ja vuokravälineiden kysynnästä ei ole saatavilla, joka osaltaan heikentää kokonaiskuvan saamista pyörämatkailun merkityksestä. Toisaalta pyörämatkailun kehittäminen ja erityisesti markkinointi on vasta alussa.
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 7 Matkailun teemaryhmä 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Elämysmatkailu on kehittynyt nopeasti Euroopassa ja pyöräily olennaisena osana tätä matkailua. Kasvua on etenkin Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Espanjassa ja Isossa- Britanniassa. Vuonna 2005 pyöräilymatkailun kokonaistuotto oli Euroopassa n. 4-5 miljardia euroa, ja volyymin arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä (ADFC 2007). Fraietta (2004) ennustaa, että pyöräilymatkailu voi saavuttaa 5-10 % markkinaosuuden koko matkailumarkkinoista Euroopassa 10-20 vuoden sisällä. 5 %:n markkinaosuus vastaisi tällöin n. 12 miljardia euroa. Vuonna 2004 1,5 miljoonaa eurooppalaista teki pidemmän pyöräilymatkan ulkomaille, joista 0,9 miljoonaa oli saksalaisia, 0,4 miljoonaa hollantilaisia ja 50 000 ranskalaisia (Norges Bondelag 2005). Rajahaastattelututkimuksen (2004 ja 2005) mukaan pyöräily (n= 71 617) on kolmanneksi suosituin aktiviteetti ulkomaisten aktiviteettimatkailijoiden keskuudessa. Suurin osa pyöräilijöistä on lähtöisin Venäjältä ja toiseksi eniten pyöräilijöitä tulee Saksasta. Myös Sveitsistä, Espanjasta, Iso- Britanniasta ja Ranskasta tulevat matkailijat ovat kiinnostuneita pyöräilystä ja Italiasta tulevien matkailijoiden keskuudessa se on toiseksi suosituin aktiviteetti. Pyöräily on nuorten ja nuorten aikuisten suosima harrastus, ja suurin joukko (29 %) pyöräilyä Suomen matkallaan harrastavista on 15 24-vuotiaita. Toisaalta toiseksi suurin ikäryhmä pyöräilijöissä on 35 44-vuotiaat, ja myös tätä vanhemmissa ikäryhmissä on innokkaita pyöräilijöitä. Pyöräily on hieman enemmän naisten suosima harrastus, ja sen harrastajista 54 % on naisia ja 46 % miehiä. Pyöräilyn harrastajat käyttävät keskimäärin rahaa vuorokaudessa 53 (S=98). Hieman yli kolmannes (34 %) pyöräilyn harrastajista majoittuu tuttavien tai sukulaisten luona. Viidennes heistä majoittuu hotellissa tai motellissa. Leirintäalueella majoittuu 9 % pyöräilijöistä, mutta vuokramökki sen sijaan on majoitusmuotona vain 4 %:lla pyöräilyn harrastajista. Pyöräilyn harrastajien päätökseen matkustaa Suomeen vaikuttaa useimmin ystävien tai sukulaisten suositus (29 %) tai omakohtaiset aikaisemmat kokemukset Suomesta. (Puoskari 2008) Tärkeitä pyöräilyn lähtömaita Euroopassa ovat Tanska, Hollanti, Saksa, Sveitsi, Ranska, Espanja ja Iso-Britannia, jotka ovat myös itsessään suosittuja kohteita. Näistä luonnollisia markkinoita suomalaisille 1. pyöräilymatkailutuotteille ovat koko saksankielinen Eurooppa, Alankomaat, Ranska, Italia, Venäjä ja Viro 2. multiaktiviteettituotteille myös Iso-Britannia ja Espanja.
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 8 Matkailun teemaryhmä Pyöräilijöiden lähtömaat (N=71 617) 40% 30% 35% 20% 23% 10% 9% 8% 8% 8% 0% Venäjä Saksa Sveitsi Espanja Iso-Britannia Ranska 5% Italia 4% Alankomaat Suuri osa pyöräilylomista järjestetään itsenäisesti. Esimerkiksi Saksassa kaupallisten pyöräilypakettien osuus on n. 10 % kotimaan markkinoilla ja n. 20 % ulkomaille suuntautuvista matkoista. Siellä on n. 80 matkanjärjestäjää, jotka tarjoavat pyöräilymatkoja. Suuri määrä erikoistuneita matkanjärjestäjiä löytyy myös Itävallasta ja Sveitsistä (ADFC 2007). Hollantilaista taas suurin osa järjestää itse matkansa (Norges Bondelag 2005). Nettinäkyvyys on aivan avainasemassa tällä segmentillä, esim. hakusana "Danauradweg" tuottaa Googlessa 214 000 hittiä (Donau-Touristik 2007) ja Ruotsin "Sverigeleden" n.1000 ja "Ginstleden" n. 700 hittiä, (kts. myös www.radtouren.at). Tanskan Bornholmin kotisivu puolestaan antaa reittiehdotuksia ja karttoja sekä muutamalla painalluksella voi myös vuokrata polkupyörän. Eri aktiviteetteja Suomessa harrastaneiden matkustajien lukumäärät eräistä asuinmaista (1000 matkustajaa) FRA GER ITA NED RUS ESP SUI GBR Kalastus 1,5 8,4 1,4 1,3 31,0 4,1 2,0 4,3 Vaellus 5,1 21,7 3,7 6,4 11,3 3,0 3,0 1,5 Pyöräily 1,8 8,2 2,3 2,7 18,0 3,8 2,2 2,8 Veneily ym. 1,2 3,8 0,1 0,9 2,3 1,0 1,3 3,0 Melonta, soutu 1,2 8,5 0,8 3,6 5,8 1,3 4,8 3,1 Lenkkeily 1,7 4,4 0,5 0,2 5,8 0,7 1,2 0,7 Ratsastus 0,0 0,9 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,3 Rajahaastattelututkimus 1.5.-31.10.2007 Asiakkaat voidaan jakaa esimerkiksi neljään laajempaan segmenttiin matkailullisen tärkeysjärjestyksen mukaan: 1. aktiiviharrastajat 2. harrastajat yksin tai perheen kanssa 3. kokeilijat 4. Prot eli ammattilaiset.
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 9 Matkailun teemaryhmä Retkipyöräilyn osalta matkailullisessa mielessä potentiaalisimpia ovat omatoimiset asiakkaat, joille tulisi tuotteistaa puolivalmiita paketteja ja tarjota kootusti netin kautta tietoa. Kotimainen pyöräilymatkailu on kehittämisen pohjana, mutta siitä ei ole tutkimustietoa. 4. Tavoitteet vuoteen 2013 Vetovoimaisia, turvallisia ja laadukkaita pyöräilytuotekokonaisuuksia on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Ajantasaista tietoa löytyy internetistä, josta voi myös tulostaa halutun kartan. Pyöräilyyn liittyvä aineisto on löydettävissä myös navigointipalveluista. Olemassa olevat reitit pidetään ajan tasalla vastuualueittain. Uusia reittejä niin pyörämatkailulle kuin maastopyöräilyllekin on kehitetty pyöräilyyn erityisesti sopiville alueille kuten matkailukeskusten läheisyyteen. Kotimaan pyörämatkailu on kasvanut voimakkaasti. Pyöräilymatkailijoiden määrä (harrastaa Suomen matkallaan 25 %, nyt 17%) ja heidän jättämänsä matkailutulo on noussut tasaisesti. Suomi on houkutteleva pyöräilymaa. Kasvutavoite yöpymisten osalta on 5%. 5. Keskeiset kehittämiskohteet Pyöräily muodostaa tärkeän osan matkaketjuja ja sen kehittäminen, esim. joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteiset matkaketjut, tulee ottaa osaksi yleistä liikennepolitiikkaa. Kehittämisen avainasemassa ovat reittien vetovoimaisuus, infrastruktuuri, turvallisuusnäkökohdat ja palvelutaso sekä reitin varrella että tuotteeseen liittyen. Keskeiset kehittämiskohteet ovat reitit, kysyntälähtöinen tuotteistaminen, palvelutason parantaminen ja osaamisen kehittäminen. Toimenpiteet toteutetaan mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen, hankerahoituksella ja yrittäjien panostuksella. Nykyinen työ on tapahtunut paljolti vapaaehtoistyönä, jolloin toimintaa voimakkaasti kehitettäessä tarvitaan myös julkista rahoitusta. Tarkemmat toimenpiteet löytyvät Pyöräilymatkailun toimenpidesuunnitelmasta 2009-2013. 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit Toimenpide: Lisätään yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä vastuista ja velvollisuuksista sopiminen edesauttaa Vastuutaho: Pyörämatkailutyöryhmä, MEK, Pyöräilykuntien verkosto Ajankohta: jatkuva Toimenpide: Perustetaan ja nimetään valtakunnallinen pyörämatkailutyöryhmä. Ehdotus jäseniksi: Antero Naskila / Helsingin kaupunki Heli Saari / Ellare Oy Matti Hirvonen / Pyöräilykuntien verkosto ry Teuvo Kela / Tiehallinto
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 10 Matkailun teemaryhmä Ajankohta: 2009 Varsinais-Suomen liitto Aino Wuolijoki / Karttakeskus MEK Merja Hart / Helsinki Expert Tiehallinto: matkailutyöryhmän edustaja Ympäristökeskus Tero Hartikainen Tehtävät: -tiedotus -pyörämatkailun edistäminen, projektien liikkeelle laitto Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä tuotetiimin ja alueellisten työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen ja niiden koordinointi suunnitelman seuranta Alueorganisaatiot tiedotus projektien liikkeelle laitto tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella tuotekehityksen tukeminen MEK tuotekehitystyön suunnittelu, koordinointi, tukeminen ja valvonta Yritykset itse päävastuussa omasta tuotekehityksestään. Kehitystyön ensisijaisena tavoitteena on yritysten kannattava liiketoiminta. vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta erityisesti laadusta ja turvallisuudesta Organisaatioista tärkeimmät tällä hetkellä: Tiehallinto ja sen matkailutyöryhmä Pyöräilykuntien verkosto ry Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä Suomen Latu ry Suomen Pyöräilyunioni ry
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 11 Matkailun teemaryhmä 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit Reittikriteerit: Saavutettavuus: Vetovoimaisuus: Ajettavuus: Reitti kulkee kaupunkien, isojen taajamien ja kansallismaisemien halki. Vaatimuksena on, että reitin alku- ja loppupäässä on säännöllisesti liikennöity lentokenttä, palvelurautatieasema tai linja-autoasema/- pysäkki. Reitin varrella on vaihtelevat (peltoaukeaa, metsää, järvimaisemaa, kyliä jne.) sekä ulkomaalaista matkailijaa kiinnostavat maisemat. Merkittävien nähtävyyksien etäisyys reitiltä on max. 10 km. Palvelut (vesi- ja juomapiste, wc) sijaitsevat noin 10 km välein. Majoituspaikkojen välimatka on < 30 km (max 50 km). Reitit kulkevat pääsääntöisesti asuttujen seutujen halki ja ns. korpitaipaleiden osuus on alle 20 % koko reitistä. Reitin varrella on n. 10-30 km välein taajamia. Reitti on turvallinen: se kulkee joko pyöräteitä pitkin, autoliikenteen raja on 1500 ajoneuvoa/vrk tai siellä on leveä, 1 m (min 50 cm) piennar. Vilkasliikenteisen tien määrä on korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Tiet ovat pääosin päällystettyjä ja sorateitä on korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Taajamissa olevat hiekkapäällysteiset pyöräilytiet eivät sisälly tähän. Tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen) Tuotekriteereitä tarkennetaan kevään 2009 aikana Outdoors Finland-ohjelman toimesta.
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 12 Matkailun teemaryhmä Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO -sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin. MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa. 8. Tutkimustarpeet Kehittämisohjelman puitteissa valmistui toukokuun lopulla selvitys, joka eritteli luontoaktiviteetteihin Suomessa kesäisin osallistuvia ulkomaalaisia matkailijoita eri aktiviteetteihin osallistumisen sekä lähtömaan perusteella olemassa olevan aineiston perusteella. Vuonna 2009 toteutetaan syvätutkimuksen avulla päämarkkina-alueilla potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoitusta, kuten mitä palveluita asiakas odottaa saavansa: valmiiksi merkityn reitin, hotellimajoituksen, pyörävuokraamon, ruokahuollon, millaisen kartan, matkapäätökset, ostaako kartan mielellään nettikaupasta (Suomesta englanniksi), vai täytyisikö karttojen löytyä kotimaan omista liikkeistä tai nettikaupoista. Tehdään myös selvitys, missä
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 13 Matkailun teemaryhmä kartoitetaan alan järjestöt ja harrastusseurat. Ideana on, että näistä valitut toimisivat tulevaisuudessa jakelukanavina. -Yhteistyö alan oppilaitosten kanssa -Inventaario-selvitys Potentiaalitutkimus keskeisiltä päämarkkina-alueilta, saksankielinen Eurooppa, Ranska, UK ja Hollanti, tehdään kesällä 2009. Kotimaan tarpeita, esteitä ja potentiaalia tulee myös kartoittaa esimerkiksi ammattikorkeakoulujen toimesta. 9. Markkinointi Suomen ainutlaatuiset myyntivaltit (USP) ovat retkipyöräily: vesistöt, rauha, hiljaisuus, sauna, suomalaisuus, maaston vaihtelevuus, luonnon läheisyys ja siihen liittyvät aktiviteetit, turvallisuus (vähäinen liikenne), pyörätiet, Jokamiehen oikeudet maastopyöräily: haasteelliset reitit, eksoottisuus, reitit, joita muissa maissa ei ole mahdollisuus käyttää kuten polut, Jokamiehen oikeudet moniaktiviteettimahdollisuudet Pyöräilytuote Omana erikoistuotteenaan Oheistuotteena osana muita tuotteita, kuten ohjelmapalveluna matkailukeskuksissa ja konferenssien, kokous- ja liikematkojen yhteyteen liittyvät pyöräretket ja matkat Moniaktiviteettituotteet Jakelukanavat: Suomi on tuntematon pyörämatkailukohteena, joten tärkeintä on nostaa pyörämatkailun ja sen tuotteiden näkyvyyttä internetissä hakuoptimoinnein ja selkein hakusanoin. Tuotekehitysprosessin tavoitteena ovat mm. uudet pyörämatkailutuotteet, jotka ovat suoraan varattavissa ja ostettavissa netin kautta. Suomen tarjonnan löytyminen mahdollisimman helposti ja nopeasti tulee turvata, se ei saa hukkua muuhun informaatiotulvaan. Alueorganisaatiot on saatava sitoutumaan teeman tuotekehityksen koordinointiin ja kvmarkkinointiin. Ongelmana on se että kaikki alueorganisaatiot eivät tunne oman kenttänsä yritysten tuotteita. Korostetaan alueorganisaatioiden asiantuntijuuden merkitystä tuotetuntemuksen suhteen. Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen on tärkeä osa markkinointiyhteistyötä. Tuotetaan kohderyhmien mediakäyttäytymisselvitys, joka kertoo, mistä kuluttajat hankkivat tietonsa, mitä välineitä seuraavat jne. Kotimaan markkinointiin tarvitaan oma vastuutaho, koska sen puuttuminen on este pyöräilymatkailun kehittämiselle. Kansainvälisessä markkinoinnissa toimijoina ovat yrittäjät, MEK ja alueorganisaatiot. Tärkeimmät pyöräilymatkailun jakelukanavat ovat: 1. Internet, Suomi-portaali ja siinä sen oma teemakohtainen alaosio (www.pyoraillensuomessa.fi), jossa Suomen pyöräilymatkailu asemoidaan ja kärkituotteet esitetään selkeästi ja houkuttelevasti. Portaalikieliversioita on aluksi 8 (suomi, englanti, saksa, venäjä, ruotsi, italia, espanja ja ranska) ja
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 14 Matkailun teemaryhmä myöhemmin vielä kiina ja japani. Pyöräillen Suomessa -sivusto tulisi olla käännettynä em. kielille. Lisäksi markkinoinnin ja asiakkaan etukäteissuunnittelun apuvälineeksi tarjotaan (myös mobiiliversiona) i. karttapalvelu netin kautta ii. myös pyöräilyn GT-kartat netissä, esim. maksullisena iii. tarvittavat palvelut iv. nähtävyydet v. hyvät linkitykset vi. huom. myös kuvissa turvallisuusnäkökulmat huomioituna 2. Asianharrastajille tarkoitetut nettisivustot Ns. heimojen merkitys tulee kasvamaan huomattavasti; ohjaus oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa. 3. Erikoistuneet matkanjärjestäjät, incoming-toimistot ja kansainväliset pyöräilyorganisaatiot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään ja yhteistyötä heidän kanssaan kehitetään kohdennetusti päämarkkina-alueilla. Valituista kahdeksasta päämarkkina-alueesta (saksankielinen Eurooppa, Alankomaat, Ranska, Italia, Venäjä, Viro, Iso-Britannia ja Espanja) neljältä markkina-alueelta löytyy matkanjärjestäjien nettisivuja, joilla jo myydään Suomen tarjontaa (Sveitsi, Saksa, Itävalta, Iso-Britannia). Matkanjärjestäjien nettitarjonta kartoitetaan tarkemmin mahdollisimman pian. Markkinointia kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan myös muille alueille, erityisesti Tukholman seudulle. Markkinointitoimenpiteitä: 1. Mediatyö; tuotetaan aktiivisesti artikkeleita päämarkkina-alueiden johtaviin pyöräilyjulkaisuihin ja verkkosivuille 2. Suomalaisten pyöräilyammattilaisten kytkeminen markkinointiin 3. Alueorganisaatiot sitouttaminen tuotekehitykseen ja markkinointityöhön, lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina 4. Teemakohtaiset myyntitapahtumat - Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä 2009 /melonta, vaellus, pyöräily 5. Mahdollinen vientirengas, joka työstää yhteisen markkinointisuunnitelman Markkinointiviestinnän tehostaminen ja tukimateriaalin tuottaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. visuaalisia lähi- ja päiväretkikarttoja sekä osakarttoja verkkoon, navigaattoriin, paperisena Kevään 2009 aikana tehdään kesäaktiviteettien markkinointisuunnitelma. Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhtä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen.