HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA

Transkriptio

1 HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen, Lapin Vaellushevoset Minna Martin-Päivä, Hippolis ry Heikki Mikkola, Finn Horse Farm Ruka / Oulanka Trail Oy Pekka Mäkinen, Kuuman Hevoset Terttu Peltonen, Suomen Hippos ry Helena Prepula, Ypäjän Hevosopisto Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Riku Vuori, Vermon Ravirata Oy Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus

2 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 Matkailun teemaryhmä HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSSTRATEGIA Sisältö 1. Hevosmatkailun nykytila Suomessa 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet 4. Tavoitteet vuoteen Keskeiset kehittämiskohteet 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit 8. Tutkimustarpeet 9. Markkinointi 10. Seuranta ja mittaaminen

3 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1 Hevosmatkailun nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 strategian (KTM 2006) mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Hevosmatkailu on valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland - aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Lisätietoa ohjelmasta MEKin internetsivuilla. Kehittämistyötä on tehty pienessä mittakaavassa, mutta laajemmalle kansalliselle kehittämistyölle nähdään tarpeita. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä aktiivisten hevosalan toimijoiden kanssa. Määritelmiä Hevosmatkailussa käytetään hevosia osana matkailutuotetta, eli hevonen on olennainen osa matkailuaktiviteettia sekä matkailuelämyksen tuottamista. Ohjelmapalvelu tuotetaan luonnossa ja / tai rakennetussa ympäristössä ympäristövastuullisesti. Hevosmatkailu on hyvin laaja-alaista, hevosmatkailutuotteet voidaan jakaa kansainvälisen hevosmatkailuliiton FITE:n (Federation for International Tourism of Equestre) mukaan kahteen kategoriaan: 1) ratsastuslomiin (horseback holidays) ja 2) muihin hevosiin liittyviin tapahtumiin (horse related events and tourism). Hevosmatkailu määritellään FITE:n mukaan seuraavasti: Normaalin asuinpaikan ulkopuolella tapahtuvaa vapaa-ajan tarkoituksessa harjoitettavaa hevosaktiviteettiä. Kohderyhmiä on useita erilaisia, hevosalan ammattilaisista henkilöihin, joilla ei ole aiempaa kokemusta hevosista. Hevosmatkailutuotteita ovat mm. vaellusratsastus, maastoratsastus, reki- ja kärryajelu, valjakkoajelu, työhevosnäytökset, talutusratsastus, hevosnäyttelyt, hevosmatkailuaktiviteetit (esimerkiksi juontaminen ja maasta käsittely), ratsastusvalmennuslomat -ja kurssit ja hiihtoratsastus sekä ravit, muut kilpailut ja tapahtumat. Luonto ja maaseutu kuuluvat olennaisena osana hevosmatkailun vetovoimatekijöihin. Hevosmatkailutuotteeseen kuuluu osaltaan myös ammattitaitoinen ohjaus, varusteet, ruokailu sekä mahdollisesti majoitus ja muuta palvelutoimintaa. Asiakkaan ei tarvitse olla kokenut hevosten tuntija vaan tuotteita on suunnattu myös ensikertalaisille. Asiakkaat voivat olla siis ammattilaisia, harrastajia tai aloittelijoita. Vaellusratsastus terminä tarkoittaa hevosen kanssa liikkumista maastossa. Vaellusratsastus on ohjattua ammattimaista toimintaa asianmukaisin varustein, turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen ja se on mahdollista järjestää eritasoisille ratsastajille. Vaellusratsastuksessa käytetään pääasiallisesti rauhallisia ja kestäviä hevosrotuja kuten islanninhevosia ja suomenhevosia. Maastoratsastusretki on osa vaellusratsastustuotetta ja sen kesto on lyhyempi eikä retkellä yövytä. Vaellusratsastustuote voidaan MoNon (Matkailun ohjelmapalvelujen normiston raportti 4:2004) määrityksen mukaan luokitella seuraavasti: helppo - ei edellytä aikaisempaa kokemusta aktiviteetista normaali - edellyttää jonkin verran kokemusta aktiviteetista vaativa - edellyttää aktiviteetin mukaisia erityistaitoja erittäin vaativa - edellyttää erityistaitoja ja pitkää kokemusta aktiviteetista. Nykytila Hevosaktiviteetit ovat nauttineet viime vuosina ympäri maailman kasvavasta suosiosta. Esimerkiksi Englannissa ratsastuksen harrastajien määrä on kasvanut vuodesta 1995/96 2 miljoonasta 4,3 miljoonaan vuosina 05/06 (noin puolet näistä säännöllisesti ratsastavia, joista neljäsosa vähintään yhdellä hevosmatkalla ulkomailla per vuosi).

4 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 4 Matkailun teemaryhmä Euroopassa on noin 20 miljoonaa rekisteröitynyttä hevosharrastajaa ja noin 2 miljoonaa vaellusratsastuksen harrastajaa. Suomeen tulevat ulkomaiset asiakkaat ovat pääasiassa yksittäishenkilöitä, ryhmiä saapuu kuitenkin sesongin mukaan (joulu). Tyypillinen hevosmatkailija on vuotias nainen, joka harrastaa tai on aikaisemmin harrastanut ratsastusta. Suomen hevosmatkailuasiakkaat ovat suurimmaksi osaksi yksityisasiakkaita, yritysasiakkaita on vain 10 % ja kansainvälisiä asiakkaita on 5 %. Hevosmatkailuyrityksiä on Suomessa noin 200, mutta läheskään kaikki eivät ole päätoimisia. Hevostalleja on noin SRL:n jäsentalleja 250 ja Suomen vaellustallien liittoon kuuluvia talleja 17 Hevosharrastajia Suomessa on lähes , joista noin on raviharrastajia. Hevosenomistajia on Työllistävyys Suomessa on noin osa/kokoaikaista työntekijää. (Hippolis, Minna Martin-Päivä 2008). Suomessa on 43 ravirataa. Raveja järjestetään läpi vuoden. Raviurheilu on toiseksi suurin laji yleisömäärissä mitattuna jääkiekon jälkeen. Ravikilpailut vaihtelevat suurkilpailuista pienempiin paikallisiin kesäraveihin. Mm. Finlandia-ajo, Suuri Suomalainen Derby, Suur-Hollola-ajo ja St. Michel ovat kansainvälisesti tunnustettuja ravitapahtumia. Suurkilpailuja järjestetään myös eri ikäluokille. Suomen suurin ravitapahtuma on Kuninkuusravit, jossa suomenhevosrodun edustajat kilpailevat ravikuninkaan ja kuningattaren tittelistä. Matkailullisesti tärkeimpiä ovat näiden lisäksi matkailukeskusten lähellä sijaitsevien ratojen ravit sekä tunnelmalliset kesäravit ja talvisin jääravit. Yleisöä lähes 600 ravitapahtumassa käy vuosittain noin , Ravien lisäksi Suomessa järjestetään useita matkailullisestikin mielenkiintoisia tapahtumia paikallisista aina kansainvälisiin. Matkailullisesti tärkeimpiä tapahtumia ovat Suomenratsujen Kuninkaalliset syyskuussa Ypäjällä Nuorten hevosten Festivaali elokuussa Ypäjällä Kuninkuusravit heinä-elokuussa, kiertävä Suomenhevosten Työmestaruuskilpailut kesäkuussa, kiertävä sekä Helsinki International Horse Show kesällä Bastioni Horse Festival Haminassa joka toinen vuosi kesäkuussa SeaHorse Week kesällä Hangossa Finnderby Ypäjällä kesällä esteratsastuksen GP-kisat ravitapahtumat hevosnäyttelyt Muita matkailullisesti tärkeitä hevosmatkailukohteita Hevosmatkailuun rinnastettavia palveluja tarjoavia kohteita löytyy lisää seuraavan linkin kautta: 2 Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Suomi on hevosmatkailukohteena turvallinen, eksoottinen ja kiinnostava. Luontomatkailulla on vetovoimaa ja hevoset kiinnostavat. Suomi ei ole kuitenkaan kovin tunnettu hevosmatkailumaana. Potentiaalia siis on, mutta se on suureksi osaksi vielä hyödyntämättä. Suomen luonto, sen hiljaisuus, puhtaus, tila, kasvit, eläimet, eri vuodenajat ja maaston sopivuus luovat hyvän pohjan edelleen kehittää toimialaa. Ympäristöarvojen merkityksen noustessa on hevosmatkailulla mahdollisuuksia kehittyä merkittävästi. Ohjelmapalveluyrityksen tulee olla riittävästi selvillä toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja riskeistä sekä muista kestävän kehityksen periaatteista. Tuotteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että mahdolliset haitat

5 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 5 Matkailun teemaryhmä minimoidaan. Hevosmatkailu on ympärivuotista toimintaa ja Suomen talvi tarjoaa jotakin ainutlaatuista. Ilmastonmuutos ja lumen väheneminen luovat hevosmatkailulle mahdollisuuden. Ratsastuksen suosio on kasvussa. Euroopan rekisteröityneet ratsastajat tarjoavat valtavan potentiaalin suhteellisen lähellä. Suomenhevonen Suomenhevonen on erikoisuutemme ja näin myös vahvuutemme. Suomenhevosia on , eli kolmasosa Suomen kaikista hevosista. Suomenhevonen on alkuperäinen ja ainutlaatuinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sen monipuoliset käyttömahdollisuudet mm. sopivuus sekä lapsille että aikuisille, luonne ja ylivoimaisuus esim. rekiajelussa, ovat matkailullisiakin mahdollisuuksia. Suomenhevosen 100-vuotisjuhlan kunniaksi tuotettu monikielinen materiaali on hyvä pohja hevosmatkailun kehittämistyön materiaaliksi. Myös suomenhevosen brändityö tuo lisää mahdollisuuksia. Tässä painottuvat suomenhevosen yksilöllisyys, urheilullisuus ja suomalaisuus sekä historiasta aina nykyaikaisiin käyttötapoihin. Suomenhevoseen liittyvät palvelutuotteet muodostavat merkittävän ja toistaiseksi vähän hyödynnetyn vahvuuden ja vetovoimatekijän suomalaiselle matkailulle. Suomenhevosten määrä matkailukäytössä on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Haasteena on suomenhevosten saatavuus ja kansainvälisen tunnettuuden lisääminen. Suomenhevosen ainutlaatuisuus on kuitenkin tiedostettu ja sen markkinavalttia on vihdoin alettu hyödyntämään. Ulkomaalaisille suunnattu hevosmatkailu on tärkeä keino suomenhevosen tunnettuuden lisäämisessä. Suomenhevosen kansainvälistä tunnettuutta pitää edistää kytkemällä se vahvasti kansainväliseen hevosmatkailuun. Hevosmatkailun kansallisia rakennusaineita ovat erityisesti historialliset tarinat, perinteet, ilmasto, kansalliset hevosrodut ja niiden erityiset käyttöominaisuudet ja -tarkoitukset, paikallinen luonto ja kulttuuri. Suomenhevonen tarjoaa näitä rakennusaineita suomalaisen hevosmatkailun käyttöön. Hevosmatkailunäkökulmasta suomenhevosesta tulisi olla saatavilla tietoa MEK:n Suomi - portaalissa hevosmatkailusivuston alla. Islanninhevonen Islanninhevosten jalostustyötä on tehty Islannissa jo vuosisatoja ja nyt saamme korjata sen satoa myös Suomessa. Sen ominaispiirteenä on muiden askellajien lisäksi oleva töltti. Islanninhevosten yhteistyökykyisyys, pieni koko ja laumakäyttäytyminen luovat sille hyvät edellytykset asiakashevosena sekä matka- ja vaellushevosena aloittelevista harrastajista ammattilaisiin. Hevosmatkailuyrittäminen Kokeneita ja ammattitaitoisia yrittäjiä on hevosmatkailun toimijoina yhä enemmän, mutta tarve osaamisen lisäämiseen on ilmeinen. Hevosmatkailu on suhteellisen nuori ja kehittyvä toimiala, ja sen vuoksi tarvitaan ohjausta ja tukitoimintaa. Kuluttajaviraston turvallisuusohjeet ja sitä kautta koulutetut toimijat ovat tärkeässä asemassa hevosmatkailun kansainvälistyessä. Erityisen tärkeää on hevosmatkailun parissa toimivien osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen. Ammattitaitoisen työvoiman saannissa ja sen sitoutumisessa on jo nyt selkeitä haasteita. Yrittäjien kouluttautumisen tulee olla jatkuvaa, systemaattista ja monipuolista. Kansainvälisille markkinoille lähdettäessä on yhteistyö muiden yrittäjien ja toimijoiden kanssa ensiarvoisen tärkeää. Kansainvälisten asiakkaiden tuntemisessa on vielä puutteita ja lisää tutkimustietoa tuotekehityksen ja markkinoinnin tueksi tarvitaankin. Kansainvälistä tarjontaa tulee selkeyttää ja sitouttaa palvelutuottajat kansainväliseen, usein nopeaankin kaupankäyntiin. Tämä vaatii toimintaan pitkäjänteisyyttä ja tuotteiden korkea- ja tasalaatuisuutta sekä oikeaa hintalaatusuhdetta.

6 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 6 Matkailun teemaryhmä Olemassa oleva lainsäädäntö ei välttämättä tunne "hevosmatkailua", vaan ala joutuu usein väliinputoajaksi matkailun ja maatalouden määrittelyjen vuoksi. Tästä syystä alan toimintaedellytyksiin ja edunvalvontaan tulee kiinnittää huomiota. Hippolis ry tekee yhteistyötä FITEn kanssa ja toimii kuluttajien ja tuottajien kohtaamispaikkana. Alan yritysten suurimpana ongelmana on kannattavuus. Siihen vaikuttaa usein se, että toiminta on sivuelinkeino tai oheispalvelu, jonka kannattavuuteen ei erikseen kiinnitetä huomiota ja hinnoittelu saattaa olla suurpiirteistä (mm. harrastelijamaisuus vääristää hinnoittelua). Liiketoimintaa on oltava suhteellisen paljon, jotta pystyisi edelleen panostamaan hevosiin sekä oman ja henkilökunnan osaamisen ylläpitoon. Työkaluja ja -tapoja osaamisen jakamiseen verkostossa tulisi kehittää olemassa olevien pohjalta ja edelleen jakaa laajalle toimijajoukolle. Tuotetarjonta Tuotetarjonta on suhteellisen monipuolinen, mutta sen eteen voidaan tehdä vielä paljonkin. Palvelujen laadun parantamiseen tulee kiinnittää entisestään huomiota. Tätä varten tulee alalle luoda laatuluokitus tuotteiden ammattitaitoisen ja turvallisen toteuttamisen varmistamiseksi. Laatua on käsitelty tarkemmin kohdassa 7 Teemakohtaiset tuotekriteerit: Laatukriteerit MEKin kampanjoissa. Kansainvälistä ja kotimaista matkailua palveleva reittiverkosto olisi hyvä saada luotua. Tuotekehityksessä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Tuotteita voitaisiin mm. elävöittää olemassa olevilla perinteillä ja tarinoilla sekä vahvistaa niiden elämyksellisyyttä ja viihdyttävyyttä. Tavoitteena on oltava toimivien, testattujen ja laadukkaiden tuotepakettien luominen. Esimerkkeinä uusista mahdollisuuksista suomenhevosen matkailukäytöstä Suomessa ovat: -elämykselliset tietopohjaiset Suomi- hevosaktiviteettimatkat (kuten kurssit, seminaarit, leirit ja vaellukset) hevosharrastajille ja hevosalan aktiiveille (jatkossa myös ammattilaisille) -elämysmatkat suomenhevosrodun alkujuurille suomenhevoskeskuksiin. Keskukset Ypäjällä, Lapissa, Kolilla tm. luonnonkauniissa erämaassa. Kukin keskuksista profiloituu omalla tavallaan, esim. Ypäjä urheiluhevoseen (ravi/ratsu), Lapin kohde teemavaelluksiin jne. -uniikit ja elämykselliset suomenhevostapahtumat. Tuotetarjonnassa kokonaisuutena tulisi ottaa huomioon seuraavat tekijät: valituille asiakasryhmille kohdennetut tuotteet (ryhmät ja yksittäismatkailijat) tehtyjen tuotekriteerien käytön hyödyntäminen talvi, ympärivuotisuus paikallisen luonnon erityispiirteet kysyntä ruoan huomioiminen eri teemat kuten paikalliset tarinat, hiljaisuus elämyksellisyys suomenhevonen hevosen käyttö huomattavasti enemmän "kulkuvälineenä" hyvinvointi kulttuuri historia kestävä kehitys teknologian hyväksikäyttö erityismatkailijaryhmien tuotteena

7 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 7 Matkailun teemaryhmä osana hyvinvointi- ja terveysmatkailua osana kokous- ja Incentive matkailua ammattilaisille kohdennettuina tuotteina Matkailullisesti merkittäviä hevoskeskittymiä ja toimintoja voidaan luoda esim. alan oppilaitosten, raviratojen ja matkailukeskusten yhteyteen. Multiaktiviteettien suosio on kasvussa ja hevosmatkailulla on tässä myös osansa. Monet hevosmatkailuasiakkaat ovat ammattilaisia ja heidän osaamisensa hyödyntäminen tuotekehityksessä olisi ensiarvoisen tärkeää. Olemassa olevien reittien parempi hyödyntäminen on kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Markkinoille tulisi saada toimivia, testattuja ja laadukkaita tuotekokonaisuuksia, majoituksen ja ruoan sekä muiden palvelujen taso huomioiden. Asiakkaan odotuksiin pystytään parhaiten vastaamaan valitsemalla ns. "kärjet", joihin tukeudutaan, ja joita kehitetään johdonmukaisesti. Haasteet Hevosmatkailun kehittymiselle suurimmat haasteet ovat erityisesti myynnin ja markkinoinnin infrastruktuurin puuttuminen, kannattavuus, ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen, matkailuun sopivien hevosten saatavuus, vallitseva taloudellinen taantuma, kilpailun ja erilaisten määräysten kiristyminen sekä toimintaympäristön, myös kuluttajien, arvojen ja odotusten muutokset. Talouden taantuman ja siihen liittyvät arvomuutokset on mahdollista kääntää myös positiiviseksi asiaksi, esim. korostamalla hevosmatkailun pehmeitä arvoja, eettisyyttä (hevosen ja luonnon ehdoilla), ekologisuutta ja vahvuuksia ihmisten hyvinvoinnin rakentajana. 3 Tavoitteet Hevosmatkailulla on vahva jalansija Suomen matkailutarjonnassa ja verkostomaisesti tuotettuja laadukkaita ja turvallisia hevosmatkailutuotteita on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Ammattimaisesti palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Suomen imago hevosmatkailumaana ja suomenhevosen kotimaana on tunnettu. Tavoitteena on, että suomenhevonen on kansainvälisesti tunnettu hevosrotu, jonka roolia tulee korostaa ja hyödyntää hevosmatkailussa. Monien pienten yrittäjien yhteistyössä tuotettujen pakettien myyntimäärät ovat nousseet valituilla päämarkkina-alueilla. Säännöllinen matkailijamäärien ja matkailutulon seuranta aloitetaan. 4 Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Rajahaastattelututkimuksen (2004, 2005) mukaan (Puoskari 2008) ratsastusta harrastaa Suomen matkoillaan noin 2 % aktiviteettimatkailijoista. Painokerrointen avulla laskettujen arvioiden mukaan ratsastajia olisi noin kesässä. Ratsastajien sukupuolijakauma on tämän aineiston perusteella hieman naispainotteinen siten, että naisia ratsastuksen harrastajista on 57 % ja miehiä 43 %. Keskimäärin ratsastajat käyttävät rahaa 64 vuorokaudessa (S=91).

8 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 8 Matkailun teemaryhmä Eri aktiviteetteja Suomessa harrastaneiden matkustajien lukumäärät eräistä asuinmaista (1000 matkustajaa) FRA GER ITA NED RUS ESP SWE SUI GBR Kalastus 1,5 8,4 1,4 1,3 31,0 4,1 10,7 2,0 4,3 Vaellus 5,1 21,7 3,7 6,4 11,3 3,0 5,0 3,0 1,5 Pyöräily 1,8 8,2 2,3 2,7 18,0 3,8 7,5 2,2 2,8 Veneily ym. 1,2 3,8 0,1 0,9 2,3 1,0 4,9 1,3 3,0 Melonta, soutu 1,2 8,5 0,8 3,6 5,8 1,3 3,0 4,8 3,1 Lenkkeily 1,7 4,4 0,5 0,2 5,8 0,7 6,4 1,2 0,7 Ratsastus 0,0 0,9 0,0 0,0 0,9 0,0 0,2 0,0 0,3 Rajahaastattelututkimus Päämarkkina-alueita ovat Alankomaat, Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa, Ranska ja Venäjä sekä lisäksi potentiaalisena USA. Kilpailija-analyysi tehdään myöhemmin. 5 Keskeiset kehittämiskohteet Keskeiset kehittämiskohteet ovat Suomen hevosmatkailun brändääminen, tuotekehitys, osaamisen kehittäminen, markkinointi ja verkostoituminen sekä hevosmatkailun aseman vahvistaminen. Toimenpiteet toteutetaan mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen, hankerahoituksella ja yrittäjien panostuksella. Tarkemmat toimenpiteet löytyvät Hevosmatkailun toimenpidesuunnitelmasta Keskeiset toimijat ja niiden roolit Hippolis ry, Hevosalan osaamiskeskus kokoaa Suomen hevosmatkailun yhteen toimii edustajana kansainvälisellä tasolla kehittämistyön selkäranka ja edunvalvoja tiedotus ja viestintä (ml. tutkimus ja koulutus) Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen suunnitelman seuranta tiedotus Markkinointityöryhmä varmistaa hevosmatkailun osaksi matkailuklusteria MEK tukee ja koordinoi kehitystyötä valtakunnallisesti vetää valtakunnallisesti markkinointityöryhmää

9 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 9 Matkailun teemaryhmä Alueelliset tuotekehitysryhmät (destination management), alueorganisaatiot alueellinen työryhmä, joka kartoittaa alueen matkailuhankkeet ja huomioi alueen valtakunnalliset ketjut ja paikalliset yritykset tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella Yritykset itse vastuussa omasta tuotekehityksestään ja niiden pitää osata se parhaiten vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta etenkin laadusta ja turvallisuudesta Organisaatioista tärkeimmät SRL - Suomen Ratsastajainliitto ry Suomen Hippos ry Suomen Vaellustallien liitto ry Suomen Islanninhevosyhdistys Suomenhevosyhdistykset Hevosopisto MTK Matkailun teemaryhmä, YTR 7 Teemakohtaiset tuotekriteerit Tuotekriteereitä tarkennetaan kevään 2009 aikana OF-ohjelman toimesta. Oheisia valmiita kriteeristöjä käytetään hyväksi: Matkailun ohjelmapalvelujen normiston raportti 4: 2004 FinnHorse Toursin kriteerit SRL:n kriteerit Kuluttajaviraston ohjeet ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi Tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon

10 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 10 Matkailun teemaryhmä tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen) Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO -sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin. MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa. 8 Tutkimustarpeet Kansainvälisten asiakkaiden tuntemisessa on puutteita ja lisää tutkimustietoa markkinoinnin perustaksi tarvitaan. Tarjontaa tulee selkeyttää ja on oltava myös valmiuksia tekemään rohkeita valintoja profiloitumismielessä. Palveluntuottajat on sitoutettava kansainvälisen kaupankäynnin kulttuuriin: korkeampi laatu, nopeus, monikielisyys ovat sen erityispiirteitä. Lisäksi tuotteiden tasalaatuisuus ja toiminnan pitkäjänteisyys ovat kansainvälisten kohderyhmien erityisvaatimuksia.

11 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 11 Matkailun teemaryhmä - kartoittaa hevosmatkailutuotteiden kysyntää kv-markkinoilla - kartoittaa kv tarjontaa ja sen kautta tutkia / miettiä Suomen asemointia hevomatkailumaana - selvittää hevosmatkailun nykytila: yritykset ja niiden tuotteet - selvittää Suomen kansainvälisille markkinoille suunnattua hevosmatkailutarjontaa, verrata kysyntää ja tarjontaa 9 Markkinointi Suomen vahvuudet (USP): luonto, eksoottisuus, vuodenajat, talvi, suomenhevonen, ympärivuotisuus matkailukeskukset, logistiikka. Hevostapahtumilla omat USP:t: hyvät tapahtumat, pitkät perinteet (Kuninkuusravit vuodesta 1924 alkaen), tunnelma, eksoottisuus, luotettavuus, tapahtumien turvallisuus, yritystoiminnan turvallisuus. Jakelukanaviksi ja markkinointitoimenpiteitä 1. Suomi-portaali ja oma teemakohtainen alaosio 2. Kärkituotteiden kv-näkyvyyden maksimointi yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa 3. Erikoistuneet matkanjärjestäjät ja incoming-toimistot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat 4. Rekisteröityneet ratsastajat/ratsastusseurat 5. Alueorganisaatiot lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina 6. Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen i. esim. oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa Asemointi erottuminen, brändi perusviesti Suomenhevosen kansainvälisen tunnettuuden lisääminen Suomenhevosesta tarvitaan esitemateriaaleja valituilla kielillä, ulkomaalaisille kohdennettu suomenhevosaiheinen Internet-sivusto (sisältäen keskustelufoorumin) sekä muita markkinointimateriaaleja. Suomessa järjestettävissä kansainvälisissä hevosalan tapahtumissa on tavoitteena oltava aina suomenhevosen esillä oleminen. Suomenhevonen on tuotava esille parhaimmillaan, on esiteltävä sitä mitä suomenhevonen osaa ja mihin se pystyy. Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhtä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen.

12 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 12 Matkailun teemaryhmä Matkailumaabrändin luominen on ollut ensisijaisesti MEKin vastuulla. Lähtien brändin lupauksesta pohdittiin, mikä on totta ja positiivista Suomessa. Lukuisista attribuuteista siilautui neljä eli matkailu-suomi on Luotettava (Credible) Luova (Creative) Positiivisesti vastakohtainen (Contrasts) Kiva ja viileä (Cool) Nämä on vahvistettu matkailumaabrändin kulmakiviksi, mutta niitä ei välttämättä viestitä sellaisinaan. Maabrändin syntymisen ehto on kuitenkin yhdenmukainen viestintä ja tekeminen. Eli matkailun elinkeinon tiivis sitoutuminen yhteiseen brändilupaukseen on yksi onnistumisen edellytyksistä. Hevosmatkailu ja suomenhevonen sen osana istuu hyvin yhteen Suomen maabrändin kanssa. Hevosmatkailun kehittämisen ja markkinoinnin tulee myös perustua ao. arvofilosofiaan eli 4 C:tä luovat pohjan, jolta edetään. Siihen, kuinka Suomi asemoidaan hevosmatkailukohteena ja mitkä ovat ne pääargumentit (kts. UPS), joilla erotutaan kilpailijoista, määritellään myöhemmin MEKin uuden brändi managerin aloitettua työnsä. 10 Seuranta ja mittaaminen Laadintaan seurantamittarit niin OF-ohjelman tuomasta hyödystä, uusien tuotteiden saamisen määrästä kuin ohjelman hyödystä yritysten toimintaan. 1. Tuotteiden testauksen ja kehittämisen arviointi 2. Osallistuvien yritysten taloudellisen tilanteen seuranta 3. Tapahtumien kansainvälisen yleisömäärän kehittymisen seuranta Yhteenveto Hevosmatkailu on valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland - aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Kehittämistyötä on tehty pienessä mittakaavassa, mutta laajemmalle kansalliselle kehittämistyölle nähdään tarpeita. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä aktiivisten hevosalan toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelman tavoitteena on arvioida hevosmatkailun lähtötilanne sekä sen pohjalta määritellä kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Suunnitelma luo yhteisen kehittämisen suunnan eri toimijoille, niin yrittäjille, kehittäjille kuin rahoittajillekin. Osa toimenpiteiden toteuttamisesta on yrittäjien omalla vastuulla ja osa näistä toteutetaan osana kansallista OutdoorsFinland-hanketta sekä mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen ja hankerahoituksella. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain ja sen sisältöä tarkistetaan samassa yhteydessä hevosmatkailutyöryhmän toimesta. Kevään 2009 aikana markkinointityöryhmä laatii aktiviteettien markkinointisuunnitelman tämän suunnitelman linjausten pohjalta.