Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

Esa Iivonen Lapsen ääni seminaari Joensuussa 10.11.2016 Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa? Lapsen oikeuksien sopimuksen voimaantulosta 25 vuotta

Ihmisoikeudet Ihmisoikeudet kuuluvat yhtäläisesti jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös lapsille turvattuja erityisiä oikeuksia. Ihmisoikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tai kansainvälisessä tapaoikeudessa. Ihmisoikeuksilla turvataan inhimillisiä perustarpeita. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia eli universaaleja. luovuttamattomia. Niitä ei voi menettää eikä luovuttaa pois. jakamattomia. Ihmisoikeudet muodostavat kokonaisuuden. toisistaan riippuvaisia. 2

Julkisen vallan velvoitteena turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Perusoikeudet ovat perustuslaissa turvattuja tärkeitä oikeuksia. Niillä turvataan samoja oikeuksia kuin ihmisoikeuksilla. Suomen perustuslain 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Julkiseen valtaan kuuluvat valtio, kunnat, tulevat maakunnat ja niiden toimielimet. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta. 3

Lasten ihmisoikeuksien kehittyminen (1) Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien julistus (ns. Geneven lapsen oikeuksien julistus, 1924) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) Euroopan ihmisoikeussopimus (1950) YK:n lapsen oikeuksien julistus (1959) Euroopan sosiaalinen peruskirja (1961) 4

Lasten ihmisoikeuksien kehittyminen (2) Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (1966) Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (1966) YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1989) Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (1996) Lapsen oikeuksien sopimuksen valinnaiset pöytäkirjat (1. ja 2. valinnainen pöytäkirja 2000 ja valitusmenettelyä koskeva 3. valinnainen pöytäkirja 2011) 5

Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimus kuuluu YK:n ihmisoikeusjärjestelmään. Sopimus on perusta lasten oikeuksille. Siinä määritellään valtioiden yhteisesti sopima ja maailmanlaajuisesti noudatettava minimi lapsen oikeuksille. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteuttamiseksi. Sopimus on maailman laajimmin voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. 6

Lapsen oikeuksien sopimuksen tausta Sopimuksen historiallisena taustana ovat vuosina 1924 ja 1959 annetut suppeat lapsen oikeuksien julistukset. Puola teki vuonna 1978 ehdotuksen oikeudellisesti velvoittavaksi lapsen oikeuksien sopimukseksi. Tästä käynnistyi lapsen oikeuksien sopimuksen valmistelu, joka kesti yli kymmenen vuotta. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan syyskuussa 1990. 7

Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava ihmisoikeussopimus Sopimus on oikeudellisesti velvoittava ja on osa Suomen oikeusjärjestystä. Sopimuksen voimaantulosta Suomessa 25 vuotta: sopimus tuli meillä voimaan 20.7.1991. Lapsen oikeuksien sopimuksen teksti: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2 8

Väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi Lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvataan lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta keskeiset oikeudet. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. (4 artikla) 9

Suojelu, voimavarat ja osallisuus Lapsen oikeuksien sopimuksen yhteydessä puhutaan usein kolmesta P:stä. Niiltä tarkoitetaan lapsen oikeutta suojeluun (protection), oikeuteen osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) ja oikeuteen osallistua (participation). 10

Sopimuksessa myös yksinomaan lapsille turvattuja oikeuksia Lapsen oikeuksien sopimus sisältää paljon samoja oikeuksia kuin muut ihmisoikeussopimukset. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvataan lisäksi yksinomaan lapsille tarkoitettuja ihmisoikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi lapsen edun ensisijaisuus, oikeus kehitykseen, oikeus erityiseen suojeluun, lapsen näkemysten kunnioittaminen ja oikeus vapaa-aikaan ja leikkiin. 11

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit Lapsen oikeuksien komitea julkaisee yleiskommentteja lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon tueksi. Yleiskommentit ovat lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteiden ja määräysten tulkintaohjeita. Komitean yleiskommentit: http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komitean-yleiskommentit/ https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/yknlapsen-oikeuksien-komitean-yleiskommentit/ 12

Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo lapsen oikeuksien komitea (1) Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava YK:n lapsen oikeuksien komitealle viiden vuoden välein niistä toimenpiteistä, joilla lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuja oikeuksia on pantu täytäntöön, ja lapsen oikeuksissa tapahtuneesta edistymisestä. Suomi on antanut määräaikaisraporttinsa lapsen oikeuksien komitealle lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien täytäntöönpanosta vuosina 1994, 1998, 2003 ja 2008. Suomen tulee antaa seuraava, 5. ja 6. yhdistetty raportti v 2017. 13

Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo lapsen oikeuksien komitea (2) Suomessa määräaikaisraportin valmistelusta vastaa ulkoasiainministeriö, joka kuulee muita ministeriöitä ja eri viranomaisia sekä kansalaisjärjestöjä valmistellessaan raporttia. Käsiteltyään määräaikaisraportin lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Lapsen oikeuksien komitea on antanut Suomea koskevat päätelmät ja suositukset 1996, 2000, 2005 ja 2011. 14

Suomessa 1 073 000 lasta Lapsia on 20 prosenttia väestöstä Suomessa asui 1 073 060 lasta (0-17-v) vuoden 2015 lopussa. Joka viides Suomessa asuva on lapsi. - Lasten osuus koko väestöstä (5 487 308) oli 19,6 prosenttia. Poikia on hieman tyttöjä enemmän. - poikia 548 666 (51,1 prosenttia lapsista) - tyttöjä 524 394 (48,9 prosenttia lapsista) Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 15

Lapsen oikeuksien komitean suosituksia Suomelle (2011) (1) Lapsia koskevien asioiden koordinaatiota parannettava Kattavan toimintapolitiikka ja -suunnitelma sopimuksen täytäntöönpanoa varten Riittävien resurssien tarjoaminen lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi (ml. lapsibudjetointi) Lapsia koskevien tietojen kokoamisen lisääminen 16

Lapsen oikeuksien komitean suosituksia Suomelle (2011) (2) Lasten oikeuksia koskevan koulutuksen lisääminen Syrjinnän ehkäisemisen vahvistaminen Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen toteuttamisen parantaminen Lasten kuulemisen varmistaminen lapsiystävällisellä tavalla niin hallintomenettelyissä kuin oikeudenkäynneissä 17

Lapsen oikeuksien komitean suosituksia Suomelle (2011) (3) Ehkäisevien palveluiden ja varhaisen tuen vahvistaminen (ml. perheneuvonta eroa suunnitteleville vanhemmille Kouluterveydenhuollon ja lasten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen Kiusaamisen ehkäisemisen vahvistaminen Varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen ja varhaiskasvatuksen laadun varmistaminen 18

Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien ryhmittely (1) Lapsen määritelmä: Lapset ovat alle 18-vuotiaita Sopimuksen yleiset periaatteet Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet Perheympäristö ja sijaishuolto Perusterveydenhuolto ja sosiaaliturva Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta 19

Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien ryhmittely (2) Erityiset turvaamistoimenpiteet poikkeusoloissa elävät lapset lapset rikosprosessissa hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset ja heidän toipumisensa edistäminen vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvat lapset 20

Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet Syrjimättömyys (2 artikla) Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen kuuleminen ja osallisuus, 12 artikla) 21

Lapsen oikeus syrjimättömyyteen (2 artikla) Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempansa tai huoltajansa ominaisuuksien perusteella. Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta. 22

Syrjimättömyysperiaatteen toteutumisesta Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja. Komitea on maininnut esimerkkeinä vammaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuvan syrjinnän. Komitea on suositellut, että Suomi asettaa julkisissa ohjelmissaan keskeiselle sijalle syrjinnän torjunnan. Koulutus ja media ovat myös tärkeässä roolissa. 23

Leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta Julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät lasten eriarvoisuutta. Esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen, ryhmäkokojen suurentaminen päiväkodeissa ja kouluissa, lapsilisän leikkaaminen tai kuntien vapaa-ajan palvelujen karsiminen vaikuttavat eniten heikossa asemassa olevien lasten tilanteeseen. 24

Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla) Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Lapsen etu tulee arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon päätöksenteossa, kun tehdään yhtä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat lähtökohtana tulkinnalle. 25

Lapsen etua ei ymmärretä eikä arvioida (1) Lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomelle, että lainsäädännössä ei viitata kattavasti lapsen etuun. Komitea on todennut myös, että periaatetta ei ymmärretä riittävästi eikä oteta huomioon lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lapsen edun käsite on ymmärretään Suomessa usein edelleen lapsen oikeuksien sopimusta suppeammin. Lapsen edun käsite rajataan edelleen usein lapsenhuoltolain mukaiseen määritelmään, jossa lapsen edun käsite rajoittuu lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseen perheympäristössä. 26

Lapsen etua ei ymmärretä eikä arvioida (2) Komitea on kehottanut Suomea varmistamaan, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon lainsäädännössä, hallinnossa ja oikeudenkäynneissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa päätöksissä ja toimissa. Lapsen etu on sisällytettävä lapsia koskevaan lainsäädäntöön laajana käsitteenä, joka perustuu lapsen oikeuksien sopimuksen koko sisältöön. Lapsivaikutusten arviointi lasten edun selvittämisen välineenä 27

Lapsen oikeus kehittymiseen (6 artikla) Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen lapsen fyysisen, henkisen, hengellisen, moraalisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen. 28

Imeväiskuolleisuus / 1000 elävänä syntynyttä Imeväiskuolleisuus lasketaan jakamalla alle vuoden ikäisinä kuolleiden lukumäärä samana tilastovuonna elävänä syntyneiden määrällä. Lähde: THL, Sotkanet - Imeväiskuolleisuus on pienentynyt 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 29

Kuolleisuus 1-17-vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä Lähde: THL, Sotkanet Myös 1-17-vuotiaiden lasten kuolleisuus on pienentynyt 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 30

Hyvinvointi eriytyy lapsuudessa (1) THL:n tutkimuksessa vuonna 1987 syntyneen ikäluokan hyvinvointia seurattiin sikiökaudelta 21 vuoden ikään saakka. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen, työmarkkina-aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan. Vanhempien matala sosioekonominen asema on yhteydessä heidän lastensa hyvinvointiongelmien yleisyyteen. Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat nuorten hyvinvointiin. 31

Hyvinvointi eriytyy lapsuudessa (2) Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien universaalien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmien katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulevat liian myöhään. Aikuispalveluissa olisi aina selvitettävä lasten tilanne ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen. Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; THL 2012 32

Hyvinvointi eriytyy lapsuudessa (3) THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa jatketiin vuonna 1987 syntyneen ikäluokan hyvinvoinnin seurantaa aina 25 vuoden ikään. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy heidän vanhempiensa tilanteen mukaan. Perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat vahvasti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Taloudelliset hankaluudet näkyvät nuorten elämässä muun muassa hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna. Ristikari Tiina, Törmäkangas Liisa, Lappi Aino, Haapakorva Pasi, Kiilakoski Tomi, Merikukka Marko, Hautakoski Ari, Pekkarinen Elina ja Gissler Mika. Suomi nuorten kasvuympäristönä 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Raportti 9/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura 33

Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen osallisuus, 12 artikla) Lapsella on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Oikeus koskee sekä yksittäisen lapsen että lapsiryhmän oikeutta Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulle kuulla ja ottaa huomioon kaikissa heitä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa 34

Osallistumisen oikeus Lapsen oikeuksien komitean mukaan 12 artiklassa on sisällöllisesti kysymys osallistumisen oikeudesta. Osallistuminen tarkoittaa myös sitä, että aikuisten tulisi ottaa huomioon lasten mielipiteet päätöksenteossa, politiikan ja yhteiskunnallisten toimenpiteiden suunnittelussa sekä lainsäädännössä. Osallistuminen on ymmärrettävä lapsen ja aikuisen väliseksi vuoropuheluksi, eikä vain hetkelliseksi tapahtumaksi. Lasten osallistumisen kehittäminen kaikilla lasten elämän kannalta keskeisillä aloilla 35

Lapsen oikeus tulla kuulluksi Lasten kuulemisen ja osallistumisen toteuttamisessa kannattaa hyödyntää lapsen oikeuksien komitea on vuonna 2009 antamaa yleiskommenttia (nro 12) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi. Lapsen oikeus tulla kuulluksi koskee sekä yksittäistä lasta että lapsiryhmiä. Lapsia tulee rohkaista muodostamaan mielipiteensä sekä luoda ympäristö, jossa lapsen voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi. 36

Lasten kuulemisen perusedellytykset (1) Lapsen oikeuksien komitea korostaa lapsen kuulemista koskevassa yleiskommentissaan, että menettelyjen, joissa kuullaan lasta tai lapsia tulee olla: Avoimia ja informatiivisia Vapaaehtoisia Lapsia ja lasten näkemyksiä kunnioittavia Merkityksellisiä 37

Lasten kuulemisen perusedellytykset (2) Lapsille sopivia, lapsiystävälliset ympäristöt ja työskentelytavat Kaikille lapsille avoimia (syrjimättömyys) Koulutukseen perustuvia, aikuisia valmennettava lasten kuulemiseen Turvallisia Vastuullisia, seurantaan ja arviointiin sitoutuminen 38

Lasten kuuleminen varmistettava Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea varmistamaan, että kaikkia lapsia kuullaan asianmukaisesti heidän kehitystasonsa huomioiden heitä koskevissa hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä. Komitea kehottaa myös poistamaan lasten kuulemista rajoittavat ikärajat lainsäädännöstä. 39

Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet koulussa parantuneet, 8.-9.-luokan oppilaista, prosenttia Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 Kuulluksi tuleminen ja tietoisuus vaikutusmahdollisuuksista ovat parantuneet 60 50 40 30 20 10 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin 0 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 40

Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet (1) Lapsen oikeus rekisteröintiin sekä lapsen oikeus nimeen, kansalaisuuteen ja lapsen oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan (7. artikla) Lapsen oikeus henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa säilyttämiseen (8. artikla) Lapsen oikeus mielipiteen ilmaisuun, oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia (13. artikla) 41

Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet (2) Lapsen ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden kunnioittaminen (14. artikla) Lapsen yhdistymis- ja kokoontumisvapaus (15. artikla) Lapsen oikeus yksityisyyden, perheen, kodin ja kirjeenvaihdon suojaan (16. artikla) Lapsen oikeus tiedonsaantiin joukkotiedotusvälineiden välityksellä (17. artikla) Lapsen kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto (37. artiklan a-kohta) 42

Lapsen oikeus ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaudesta (1) Sopimusvaltiot kunnioittavat lapsen oikeutta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lasta oikeuksien haltijana lapsen oikeus uskonnonvapauteen Vanhemmilla oikeus antaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä. Ohjauksen on oltava sopusoinnissa sopimuksen periaatteiden ja määräysten kanssa. 43

Lapsen oikeus ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaudesta (2) Uskonnonvapauslaki (3 ) Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä. 12 vuotta täyttänyt lapsi voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan. 44

Perheympäristöä ja sijaishuoltoa koskevat oikeudet (1) Valtion on kunnioitettava vanhempien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia tarjota lapselle asianmukaista ohjausta ja neuvoa yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien käyttämiseksi (5. artikla) Vanhempien yhteinen vastuu lapsen kasvusta ja kehityksestä. Vanhempia tuettava lastenkasvatustehtävässä. (18. artikla) Lapsen ja hänen vanhempiensa tahdonvastaisen erottamisen kielto ja tahdonvastaisen erottamisen edellytykset (9. artikla) Lapsen ja hänen vanhempiensa jälleenyhdistäminen tilanteessa, jossa lapsi ja hänen vanhempansa ovat eri valtioissa (10. artikla) 45

Perheympäristöä ja sijaishuoltoa koskevat oikeudet (2) Lasten laittomien maastakuljetusten ja palauttamatta jättämisten ehkäiseminen (11. artikla) Lapsen elatusmaksujen saannin turvaaminen (27. artiklan 4. kappale) Perheen turvaa vailla olevan lapsen oikeus erityiseen suojeluun ja tukeen (20. artikla) Adoptiota koskevat edellytykset, adoptiossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (21. artikla) 46

Perheympäristöä ja sijaishuoltoa koskevat oikeudet (3) Sijaishuoltoon sijoitetun lapsen oikeus ajoittain tarkistaa hänelle annettu hoito/huolto ja sen olosuhteet (25. artikla) Velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta, vahingoittamiselta, pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä (19. artikla) Velvollisuus edistää laiminlyönnin, hyväksikäytön, pahoinpitelyn, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun uhriksi joutuneen lapsen toipumista ja yhteiskunnallista sopeutumista (39. artikla) 47

Suomessa 574 000 lapsiperhettä Avio-/avopariperheitä oli 79 % lapsiperheistä Lapsiperheitä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 573 566 Lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi Lapsiperheistä Aviopari ja lapsia perheitä 59,9 % Avopari ja lapsia perheitä 19,2 % Äiti ja lapsia perheitä 18,0 % Isä ja lapsia perheitä 2,9 % Rekisteröity pari ja lapsia perheitä 0,1 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2014 48

Lapsiperheissä 40 prosenttia koko väestöstä Lapsiperheitä 573 566 vuoden 2014 lopussa Lapsiperheissä oli henkilöitä 2 158 867 Lapsiperheväestön osuus koko väestöstä oli 39,5 %. Neljä kymmenestä suomalaisesta asuu siis lapsiperheessä. Lapsiperheissä alle 18-v lapsia 1 055 763 Lapsiperheissä keskimäärin 1,84 alle 18-v lasta HUOM! Perhetilastossa kuvataan tarkasteluhetken mukainen poikkileikkaustilanne: Montako alle 18-v kotona asuvaa lasta perheessä tarkasteluhetkellä keskimäärin on. Perheiden keskimääräinen lopullinen lapsiluku on luonnollisesti tätä suurempi. Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2014 49

Väkivallan kohteeksi joutuneet 9-luokkalaiset pojat ja tytöt, prosenttia tekijöistä 35 30 25 20 15 10 5 0 Väkivallan uhrina poika Väkivallan uhrina tyttö Lähde: Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 113, 2012 50

9-luokkalaiset laittomien/kiellettyjen tekojen uhreina 2012, uhrikokemus ainakin kerran kuluneen 12 kk:n aikana, prosenttia Omaisuuden vahingoittaminen 23 % Varastaminen 22 % Uhkaamalla varastaminen 6 % Kiusaaminen 13 % Sähköinen kiusaaminen 16 % Uhkailu 19 % Fyysinen väkivalta 16 % Vanhempien kuritusväkivalta 8 % Etnisyyteen tai mielipiteisiin perustuva uhkailu ja väkivalta 4 % Seksuaalinen häirintä 9 % Lähde: Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 113, 2012 51

Terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa koskevat oikeudet (1) Vammaisen lapsen erityiset oikeudet (23. artikla) Lapsen oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista (24. artikla) 52

Terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa koskevat oikeudet (2) Lapsen oikeus nauttia sosiaaliturvasta (26. artikla) Työssäkäyvien vanhempien oikeus hyödyntää lastenhoitopalveluita (18. artiklan 3. kappale) Lapsen oikeus riittävään elintasoon, vanhempien ensisijainen vastuu turvata lapsen kehityksen kannalta välttämättömät elinolosuhteet sekä sopimusvaltion velvollisuus tukea vanhempia (27. artikla) 53

8.-9.-luokkalaisten terveystottumuksista Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 Terveystottumukset ovat menneet hyvään suuntaan Vuonna 2015 (vuonna 2013): Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 42 % (47 %) Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h/vk 22 % (32 %) Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 31 % (30 %) Netissä vietetty aika aiheuttaa ongelmia vuorokausirytmissä 23 % (19 %) Raittius 58 % (50 %) Käyttää alkoholia viikoittain 4 % (5 %) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 10 % (12 %) Ei tupakoi 82 % (75 %) 54

8.-9.-luokkalaisten tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut, prosenttia oppilaista Tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet 30 25 20 15 10 5 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainkin kerran 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 55

Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015, www.patio.fi Koulu- ja opiskeluikäisillä nuorilla mielenterveysongelmien ja - oireiden esiintyminen on yleistä. Ahdistuneisuusoireilua on yli 10 prosentilla, tytöillä oireet ovat huomattavasti yleisempiä kuin pojilla. Viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijoille tarjolla olevat palvelut ovat pysyneet ennallaan tai niitä on lisätty. 56

Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015, www.patio.fi Puutteita on opiskelijoiden mielenterveysongelmien hoidon järjestämisessä ja niiden verkottumisessa opiskeluhuollon palveluihin. Opiskeluhuollon palvelut ovat entistä paremmin käytettävissä peruskouluissa ja lukioissa, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa tilanne on mennyt seuranta-aikana huonompaan suuntaan. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten välillä on alueellisia eroja. 57

Vanhempainpäivärahat, lastenhoidon tuet ja lapsilisät, vuoden 2014 rahana, milj. euroa Lapsilisät ja niiden reaaliarvo ovat kutistuneet merkittävästi Ansiosidonnaiset vanhempainpäivärahat ovat kasvaneet Vanhempainpäivärahat Lastenhoidon tuet Lapsilisät 2100 1950 1800 1650 1500 1350 1200 1050 900 750 600 450 300 150 0 Lähde: Kela. Vanhempainpäivärahat sisältävät vuosilomakokustannusten korvaukset työntantajille ja erityishoitorahat. Lastenhoidon tuet sisältävät myös kunnalliset lisät. 58

Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä suurempi köyhyysriski Pienituloisissa kotitalouksissa oli 108 000 lasta vuonna 2014, mikä oli 10 % kaikista lapsista. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste (18 %) on selvästi korkeampi kuin kahden huoltajan perheillä (8 %) verrattuna. Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä. Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2014 59

Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (1) Lapsiperheköyhyys liittyy yhä useammin työssäkäyvien vanhempien pienituloisuuteen. Lapsiperheköyhyyden taustalla on siis aiempaa useammin sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyöt, osa-aikatyö ja matalapalkkaisuus. Vanhempien työttömyys ja erityisesti pitkäaikainen työttömyys. Yksinhuoltajuus lisää merkittävästi köyhyysriskiä. Tilastokeskus, Tulonjakotilastot 60

Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (2) Köyhät lapsiperheet ovat useammin pikkulapsiperheitä. Köyhissä lapsiperheissä on kolme tai sitä enemmän lapsia selvästi useammin kuin keskituloisissa lapsiperheissä. Tulonsiirtojen osuus köyhien lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna. Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku on siten koskenut köyhiä lapsiperheitä erityisen ankarasti. Esimerkiksi lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on täällä hetkellä noin 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994. Minna Salmi, Johanna Lammi-Taskula ja Hannele Sauli: Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa Johanna Lammi-Taskula ja Sakari Karvonen (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014, THL 2014. 61

Koulutusta, vapaa-aikaa ja kulttuuritoimintaa koskevat oikeudet Lapsen oikeus saada koulutusta ja koulutusta koskevat oikeudet (28. artikla) Lapsen koulutuksen päämäärät (29. artikla) Lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, leikkimiseen, virkistystoimintaan sekä oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin (31. artikla) 62

Päivähoidossa olleet lapset, prosenttia ikäryhmästä Päivähoidon piirissä oli 1-6-vuotiaista 63 % vuonna 2014, 62 % vuonna 2010 ja 59 % vuonna 2005 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2010 2013 2014 Lähde: THL, Lasten päivähoito 2014 63

Perusopetuksen saavutettavuudesta Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015, www.patio.fi Koulujen lakkauttamis- ja yhdistämistahti on kiihtynyt. Koulujen vähenemisen seurauksena perusopetuksen saavutettavuus on heikentynyt. Kuntien väliset saavutettavuuserot ovat suuria. Vuonna 2015 keskimäärin 91 % 7 12-vuotiaista ja 79 % 13 15- vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa perusopetusta antavasta koulusta. Manner-Suomen peruskoululaisista reilu viidennes oli kuljetusedun piirissä. 64

Peruskoulujen määrä Tilastokeskus: Tilastollinen vuosikirja 2015 ja Esi- ja peruskouluopetus 2015 Peruskoulujen määrä on vähentynyt yli 37 prosentilla vuodesta 2000 Vastaavana aikana oppilaiden määrä on vähentynyt vain 9 prosentilla 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 65

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, 1.-2. vlk:n oppilaista, prosenttia Hieman yli puolet 1.-luokkaisista ja vajaa kolmannes 2-luokkalaisista koululaisten aamu/iltapäivätoiminnan piirissä 1. vuosiluokan oppilaat 2. vuosiluokan oppilaat 40,7 43,6 43,7 46,4 48 49 50,8 53 54,1 54,7 54,6 55,2 22,5 25,3 25,4 26,4 27,3 27,7 27,8 28,4 29,6 30 29,4 29,2 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit 66

Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015, www.patio.fi Nuorista aikuisista (20 24-vuotiaista) lähes joka on viides ilman perusopetuksen jälkeistä toisen asteen tutkintoa. Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus on hieman heikentynyt. Lukiokoulutus on paremmin tavoitettavissa kuin ammatillinen koulutus. Manner-Suomessa on alle 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta tarjolla lukiokoulutusta 85 %:lle ja ammatillista koulutusta 78 %:lle peruskoulun päättäneistä. Alueelliset erot koulutuksen saavutettavuudessa ovat suuria. 67

Kirjastopalveluiden saavutettavuus lapsille ja nuorille Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015, www.patio.fi Kirjastopalvelut ovat hyvin lasten ja nuorten saatavilla etenkin taajamissa. Alle 16-vuotiaista 75 % asuu enintään reilun neljän kilometrin päässä kirjastosta. Kunnat ovat kuitenkin lakkauttaneet sekä kirjastoja että kirjastoautoja ja supistaneet aukioloaikoja, mikä on heikentänyt kirjastopalvelujen saatavuutta etenkin taajamien ulkopuolella. Kirjastolla on olennainen merkitys lasten ja nuorten monilukutaidon ja lukuharrastuksen kehityksessä. Lastenkirjoja lainataan suhteellisesti enemmän kuin aikuisten aineistoja, mutta niitä hankitaan tarvetta vähemmän. Kysytyn aineiston heikko saatavuus voi vaikuttaa lukuintoon. 68

Kunnallisen nuorisotyön saavutettavuus Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015, www.patio.fi Yli puolessa Suomen kunnista on saatavilla nuorisolain määrittämiä nuorisotyön palveluja monipuolisesti. Kunnat ovat resursoineet nuorisotyön palvelut hyvin vaihtelevasti. Pienten kuntien joukossa oli useita kuntia, joilla ei ollut joko lainkaan varattuna käyttömenoja nuorisotyön palveluihin, tai joilla ei ollut nuorisotyön henkilökuntaa tai nuorisotiloja. Yli 90 prosentissa kunnista kerätään palautetta palveluja käyttäviltä nuorilta. 69

Erityiset toimet lapsen oikeuksien turvaamiseksi (1) Poikkeusoloissa elävät lapset: Pakolaislapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun (22. artikla) Lasten suojeleminen aseellisissa selkkauksissa (38. artikla) 70

Erityiset toimet lapsen oikeuksien turvaamiseksi (2) Lapset rikosprosessissa: Lapsen oikeudet esitutkinnassa ja rikosprosessissa (40. artikla) Lapsen laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kielto, pidätetyn, vangitun tai muun vapaudenriiston kohteeksi joutuneen lapsen oikeudet (37. artiklan b-d-kohdat) Kielto langettaa kuolemanrangaistusta ja elinkautista vapausrangaistusta ilman vapautumismahdollisuutta alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta (37. artiklan a-kohta) 71

Erityiset toimet lapsen oikeuksien turvaamiseksi (3) Hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset ja heidän toipumisensa ja sosiaalisen sopeutumisensa edistäminen (1): Lapsen oikeus tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä ja haitalliselta työnteolta (32. artikla) Sopimusvaltion velvollisuus suojella lapsia huumausaineilta (33. artikla) Sopimusvaltion velvollisuus suojella lasta kaikilta seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön eri muodoilta (34. artikla) 72

Erityiset toimet lapsen oikeuksien turvaamiseksi (4) Hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset ja heidän toipumisensa ja sosiaalisen sopeutumisensa edistäminen (2): Sopimusvaltion velvollisuus toimia lasten ryöstämisen, myynnin ja kauppaamisen estämiseksi (35. artikla) Kaltoinkohdelluksi tulleen lapsen ruumiillisen ja henkisen toipumisen sekä yhteiskunnallisen sopeutumisen edistäminen (39. artikla) 73

Erityiset toimet lapsen oikeuksien turvaamiseksi (5) Vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvat lapset: Etniseen, uskonnolliseen tai kielelliseen vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvan lapsen oikeus saada nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään (30. artikla) 74

Lapsen oikeuksien sopimusta täydennetty kolmella valinnaisella pöytäkirjalla Pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin (2000) Suomessa voimaan toukokuussa 2002 Pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta (2000) Suomessa voimaan heinäkuussa 2012 Pöytäkirja valitusmenettelystä (2011) Suomessa voimaan helmikuussa 2016 75

MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. www.mll.fi Twitter @MLL_fi Twitter @EsaIivonen Lapsenoikeudet.fi sivusto www.lapsenoikeudet.fi