Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Samankaltaiset tiedostot
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

AJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA. Minna Haveri 2018

Miten vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta liikennekasvatuksessa?

Kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Osallisuutta ja työllistymistä tukevan toiminnan laatukriteerit

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Järjestöt LAPE-muutosta vauhdittamassa

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

#Hallintoavoimeksi Taustamuistio avoimen hallinnon IV kansallisen toimintaohjelman laadinnan tueksi

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn

Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

KAAPELI Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

teemoihin PalKO hankkeessa

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Asiaperustainen kansalaisuus kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen voimavaraksi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Hyvinvoinnin tulevaisuus Kolmannen sektorin haasteet ja tulevaisuuden tekijät Sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

HALLITUS # :00

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA

Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Keski-Suomen vammaisstrategia

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Vapaaehtoistyö maalaismaakunnan elämässä

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Mikä ihmeen hyvinvointi?

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Työpaja 7: Yhteisöllisyydestä tukea yksilöllisiin polkuihin

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

VERTAISTUKI MARGINAALEISSA?

Kohti seuraavaa sataa

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Oppilaat ilmastotoimijoina

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Kansalaisuuden teot ja toiminnot

Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Nuoret ja pärjäämisen edellytykset

Transkriptio:

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan suuntaviivat. 2009.Oikeusministeriö. Anna Riitta Myllärinen 1

Kansalainen tarvitsee areenoita Ääni kuuluu ihmisyyteen ja sen kieltäminen on ihmisyyden kieltämistä Monet innovaatiot ja uudet toimintatavat ovat syntyneet kansalaisyhteiskunnassa Tarvitaan perustuslain hengessä tehtyä evaluaatiota: Kansanvaltaan sisältyy oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen Anna Riitta Myllärinen 2

Kansalaistoiminta Kansalaistoiminnan voima on siinä, että se lähtee kansalaisten omasta halusta ja tarpeesta toimia oman ja läheisten elämänlaadun turvaamiseksi ja parantamiseksi. Ihmisen oikeus tavoitella hyvää elämää itselleen ja läheiselleen Anna Riitta Myllärinen 3

Kansalaisyhteiskunta ja HUONO-OSAISUUS Huono-osaisten osallisuutta lähestytään aktivoivasta ja osallistavasta näkökulmasta Yksilöllä on vastuu aktivoitua palvelujärjestelmän tai viranomaisten haluamalla tavalla Aktivointi voi jopa rajata yksilön osallistumisen väyliä ja vaikuttamiskohteita aktivoinnilla on valmiit raamit ja ne eivät vahvista yksilöiden omaehtoista osallisuutta. Anna Riitta Myllärinen 4

Kansalaisuuden määrittyminen Huono-osaisten kansalaisuus määrittyy erilaisten asiakkuuksien kautta Asiakkuudet kapeuttavat kansalaisuuden kokemusta ja siirtää kansalaisia subjekteista toimenpiteiden kohteeksi Asiakkuuden kautta määrittyvä kansalaisuus on leimaavaa ja näyttäytyy toimintamahdollisuuksia kaventavana Kansalaisuus on nähtävä muutoinkin kuin rakenteina ja normeina yhteiskunnassa Anna Riitta Myllärinen 5

Kansalaisuuden tarkempi analyysi Tarvitaan tarkempaa ihmisten kansalaisina toiminnan analyysiä, joka tarkastelee myös uusia mahdollisuuksia osallistua ja toimia Tarvitaan kokemusten ja äänen kuulemista sekä niistä oppimista analysoitaessa kansalaisuutta kulttuurisena, kielellisenä, poliittisena, yhteiskunnallisena ja identiteettikysymyksenä Anna Riitta Myllärinen 6

Omaehtoiset osallistumisen väylät ja identiteetti Osallisuus on tärkeä osa identiteettiä ja luomisprosessia Identiteetti rakentuu vuorovaikutuksen avulla sosiaalisissa suhteissa Viralliset osallistujaväylät voidaan kokea liian hankaliksi tai vieraannuttaviksi Joudutaan kysymään, tunnistetaanko omaehtoisen toiminnan muodot, jotka eivät edusta tällä hetkellä virallista aktiivisuutta kansalaistoiminnassa Anna Riitta Myllärinen 7

Omaehtoinen osallisuus Liittyy ihmisten arkitodellisuuteen ja siitä eriytyneet muodot jäävät vieraaksi Omaehtoinen osallisuus näkyy omaa elämää, lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa koskevassa päätöksenteossa Tärkeä on vaikuttaa myös niihin omaehtoisen osallisuuden muotoihin, jotka voi tunnistaa omakseen Tässä ajassa erityisryhmien omanlaisten osallistumisen paikkojen kehittyminen ja yhteiskehittely tarpeen. Anna Riitta Myllärinen 8

Kansalaisena toimijuus Hitlinin ja Elderin (2007) mukaan ihmisen toimijuudessa on tähän hetkeen ja tulevaisuuteen liittyviä tavoitteita. Hitlin ja Elder esittävät neljä toimijuuden muotoa: eksistentiaalinen (existential), pragmaattinen (pragmatic), elämänkulkuun liittyvä (life course) ja identiteettitoimijuus (identity). Anna Riitta Myllärinen 9

Kansalaisuudessa eksistentiaalinen tehtävä 1. Merkityssuhteet asioihin ja ihmisiin 2. Elämä muotoutuu kokemusten kautta 3. Oma arvo koetaan kokemuksena yhteiskunnassa. 4. Kansalaisuuden velvoitteisiin sisältyy tärkeitä merkityksiä Anna Riitta Myllärinen 10

Kansalaisuudessa eksistentiaalinen tehtävä jatkuu 1. Kansalaisuus näyttäytyy myös elämäntehtävänä, joka vahvistaa arjen elämää 2. Kansalaisuuteen liittyy toimeentuloa laajempi merkitys. 3. Kansalaisuudessa määrittyy ihmisenä olemisen arvo ja olemassaolon oikeutus Anna Riitta Myllärinen 11

2. Kansalaisuuden pragmaattinen tehtävä Arjen sujuminen Arjen sujuvuutta lisäävät erilaiset sosiaaliset yhteisöt kuten vertaistuen yhteisöt, joissa kohtaaminen on tasavertaista. Arkeen liittyvien pulmien ja koetun jakaminen toisten antaa mahdollisuuden etsiä ratkaisuja arjen pulmatilanteisiin. Monien tutkimusten mukaan elämässä toteutettava muutos saa uutta innostusta vertaisuudesta. Anna Riitta Myllärinen 12

3. Elämänkulkuun liittyvä toimijuus Elämänkulku näyttäytyy vuorovaikutteisena ja uusia merkityksiä rakentavana Kiinnittää ihmiset ulkopuolisiin sosiokulttuurisiin yhteisöihin tai toimintaareenoihin. Niihin liitytään ja niistä saadaan tukea. Kokemus oman elämän arvosta rakentuu kansalaisuuden toteutumisena Anna Riitta Myllärinen 13

4. Kansalaisuus identiteetin vahvistajana Kaikkiin elämänvaiheisiin liittyy epävarmuutta uuden edessä ja tarvitaankin uskallusta muutostilanteissa. Elämässä toivo omannäköisen elämän rakentumisesta ja olemassaolosta pitää yllä uskoa elämään yleensä. Anna Riitta Myllärinen 14

Kansalaisuus voimavarana Kansalaisuuden uudelleen näkeminen ihmisyyteen kuuluvana oikeutena, ihmisen luovuutena ja rikkautena kaikissa elämäntilanteissa Uudenlaisten omaehtoisten toimintatapojen ja toiminta-areenoiden syntyminen, kannattelu ja arvostaminen vahvistavat yhteiskunnan uudistumisessa Kansalaiset omaehtoisella toiminnallaan ovat innovatiivisen ja uudenlaisen yhteiskunnan luojia, jos heille annetaan ääni toiminta-areenoilla ja heihin uskotaan kansalaisyhteiskunnan kehityksen mahdollistajina Anna Riitta Myllärinen 15

Lähteet Demokratiapolitiikan suuntaviivat. Demokratiapoliittinen keskusteluasiakirja Luonnos, 10.11.2009 2009. Särkelä, M., Viander, R., Häkkilä, K. & Blomqvist, J. Huono-osaisten osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Särkelä. M. 2009. Miten huono-osainen voi olla osallinen. Poro-gradututkielma. Leinonen, A. 2012. Sairauden taakasta kokemuksen voimaan. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat palveluiden kokemustutkijoina. Porogradu- tutkielma. Anna Riitta Myllärinen 16