Hyvinvoinnin tulevaisuus Kolmannen sektorin haasteet ja tulevaisuuden tekijät Sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin tulevaisuus Kolmannen sektorin haasteet ja tulevaisuuden tekijät Sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi Hyvinvointia tulevaisuus kolmannen sektorin haasteet ja tulevaisuuden tekijät sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi kokosi Hämeen ammattikorkeakoululle Kalevalasaliin noin 80 järjestötoimijaa, opiskelijaa, opettajaa, kaupungin työntekijää ja luottamushenkilöä. Järjestöfoorumin suunnittelusta vastasivat sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vaikuttamisryhmä yhteistyössä HAMK:n Hyvinvointiosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksen kanssa. Vaikuttamisryhmän puheenjohtaja Aake Huurresalo ViaDia ry:stä toivotti osallistujat tervetulleeksi järjestyksessään kuudenteen foorumiin. Hanna Maijala, HAMK:n hyvinvointiosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtaja esitti tervetulosanat HAMK:n puolesta ja totesi paikalla olevan edustajia yhdistyksistä, Hämeenlinnan kaupungilta sekä HAMK:sta. Hän toi puheenvuorossaan esille, kuinka laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden välillä on avainasemassa Hämeenlinnassa. HAMK:n näkökulmasta opiskelijoille on löytynyt paljon harjoittelupaikkoja sekä opinnäytetyöaiheita eri järjestöistä ja mahdollinen tuleva kumppanuustalo voi lisätä yhteistyötä entisestään. 1. Kolmannen sektorin rooli ja haasteet tulevaisuudessa Juha Heikkala Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:stä toi esille puheenvuoronsa alussa sen, että hän puhuu yleisellä tasolla omalta kokemuspohjaltaan, kohdistamatta puheitaan mitään tiettyä kuuntelijaa tai toimijaa kohtaan. Hänen alustuksensa pohjalta jokainen kuuntelija voi pohtia järjestönsä roolia 3. sektorilla. Puheenvuorossaan Heikkala toi kaavioiden kautta esille sektorien välisten suhteiden muutosta, sektorien rajapintoja sekä kansalaistoiminnan eriytymistä ja ulottuvuuksia. Odotukset kansalaistoimintaa kohtaan kasvavat yhteiskunnallisten haasteiden ja ongelmien lisääntyessä. Kolmannen sektorin eri toimijat ovat eriytyneet löyhäsidonnaisiin verkostoihin, perinteiseen järjestötoimintaan ja markkinoistuneeseen palvelutoimintaan. Heikkala kävi läpi kokemuksiaan erilaisista haasteista ja kehityspiirteistä eri toimijoiden kanssa. Esille nousi median merkitys vaikuttamisessa ja asiantuntijuudessa, Jos olet mediassa, olet olemassa.. Facebook on yksi esimerkki kanavasta, minkä kautta voi tavoittaa eri kohderyhmiä kuin esimerkiksi ilmoitustaulujen kautta. Kehityspiirteenä Heikkala tuo esille myös uudenlaisiin tarpeisiin vastaamisen, mistä esimerkkinä hän nostaa Marttaliiton toiminnassa huomioonotetun uuden ilmiön, uusavuttomuuden. Haasteena nyky-yhteiskunnassa nousee esille vapaaehtoistyön tekijöiden lyhytaikaisuudet ja se, millä tavalla sitä organisoidaan ja hallitaan. Yhteenvetona puheenvuorolle Heikkala toi esille sen, että samalla kun odotukset laadusta, osaamisesta ja ammattimaisuudesta kasvavat, eri toimijoiden tulee vahvistaa identiteettiä ja toiminta-ajatusta sekä luoda näkyvyyttä toiminnalleen eri medioiden kautta.

2 Yleisön kommentteja: Kylli Kylliäinen kommentoi puheenvuoroa tuomalla esille huolen siitä, että toivottavasti vapaaehtoistyön tekemisen tuoma onnellisuus ei häviä uusien yhteiskunnan luomien haasteiden kautta. 2. Tietoisku aikapankki Hanna Nyholm ja Sara Löyttyjärvi Hämeenlinnan setlementti ry:stä esittelivät aikapankkitoimintaa yleisesti ja vasta perustettua Hämeen Aikapankkia. Aikapankki on kansainvälinen vaihtotori palveluksille. Vaihto toimii myös paikallisesti. mahdollistaa palvelujen vaihtamisen yksityishenkilöille ja yhdistyksille ilman rahaa. Aikapankissa kaikki työ on samanarvoista ja vaihto tehdään aikana: tunti tuntia vastaan. Valuuttana aikapankissa toimii siis aika, jonka yksikkö on Tovi. vaihdot kirjataan internetin järjestelmässä omalle aikapankkitilille plussina ja miinuksina. Hämeen Aikapankki on Suomen 41. aikapankki. Hämeen Aikapankin toimialueena on Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala. Ma klo on seuraava Hämeen Aikapankin tapaaminen Keinukamarilla, Pikkujärventie 6, Hämeenlinna. Hämeen Aikapankki löytyy Facebookista. Hämeen Aikapankki toivottaa tervetulleiksi mukaan kaikki yksityishenkilöt, yhdistykset ja muut yhteisöt. Rekisteröityä voi osoitteessa: 3. Kokeiluyhteiskunta ja sosiaaliset innovaatiot Marja Pirttivaara Sitrasta aloitti puheenvuoronsa kertomalla lyhyesti Sitrasta. Sitra on eduskunnan alainen rahasto, jonka toiminta rahoitetaan peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla. Sitran tehtävänä on edistää Suomen talouden määrällistä ja laadullista kasvua, vakaata ja tasapainoista kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Pirttivaara kertoi puheenvuorossaan esimerkin lukukinkereistä kaikkien aikojen parhaana sosiaalisena innovaationa. Hän painotti kinkereiden merkitystä suomalaisten lukutaidon kehittymiselle, koska ilman lukutaitoa ei ollut mahdollista päästä ripille eikä naimisiin. Pirttivaara nosti puheenvuorossaan esille kokemuksia hyvistä Sitran rahoittamista kokeiluhankkeista ja kertoi esimerkkinä Kylä kaupungissa hankkeesta. Hyvän kokeiluhankkeen piirteistä hän toi esille avoimen keskustelun rahoittajan kanssa, viestinnän merkityksen huomioonottamisen, ohjausryhmät sekä hyvän hankesuunnitelman.

3 4. Hämeenlinnan kaupungin terveiset Pirkko Mattila Hämeenlinnan kaupungin kehittämispalveluista esitteli puheenvuorossaan heidän toimintaansa. Kehittämispalveluiden henkilökunta koostuu projektihenkilöstöstä, tietohallinnosta, viestinnästä sekä kehittämispalveluista. Kehittämispalveluiden vastuualueita ovat kaupungin strategiatyö, kehittämisprojektit, osallisuuden kehittäminen, kansainväliset asiat, tietohallinto ja viestintään liittyvät asiat. Kehittämispalveluissa päivitetään parhaillaan kaupungin strategiaa. Kehittämispalveluiden toimintaan kuuluu mm. vaikuttajaraadit, asiakaspalautejärjestelmä, kestävän kehityksen edistäminen, kehittämishankkeet, palvelurakenteiden uudistamistyö ja uusien palvelukonseptien kehittäminen. Toimintaan kuuluu myös eri toimintaohjelmat, esimerkkeinä niistä lastensuojelusuunnitelma ja monikulttuurisuusohjelma Kehittämispalveluiden alla on meneillään useita eri projekteja, joista suurin osa saa rahoituksen ulkopuolelta. Merkittävänä toiminnan osana Pirkko Mattila toi esille ICT-palvelut, joiden tarkoituksena on kehittää koko kaupungin organisaation kanssa sähköisiä palveluita sekä valvoa toimittajaverkoston palvelutasoa. Päivi Veikkola esitteli puheenvuorossaan 2013 vuoden alussa käynnistetyt vaikuttajaraadit. Hän toimii itse terveyden ja toimintakyvyn vaikuttajaraadin puheenjohtajana. Terveyden ja toimintakyvyn raadin ensimmäinen kokoontuminen on ollut tammikuussa ja raadin toiminta on tapahtunut sekä sähköisesti että kasvotusten. Vaikuttajaraatien tarkoituksena on lähentää virkamieskoneistoa ja kuntalaisia ja niiden kautta voidaan tehdä yhteistyötä kaupungin eri lautakuntien kanssa. Päivi Veikkola painotti puheenvuorossaan, että kaikkien ikäluokkien edustajat ovat tervetulleita vaikuttajaraateihin. Ajankohtaisia aiheita raadeissa on esimerkiksi nuorten raadissa käsittelyssä oleva palveluseteli. Nuorten raadin yhteydenpito tapahtuu facebookissa. Otakantaa.fi sivustolla voi seurata vaikuttajaraadeissa käsiteltäviä aiheita ja tapaamisaikatauluja järjestetään Raatihuoneella kyläkäräjät, joissa keskustellaan kaupungin yhteisistä asioista. 5. Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Anna Riitta Myllärisen (HAMK) puheenvuoron lähtökohtana oli ajatus osallisuudesta ja siitä, millä tavalla ns. huono-osaiset saavat äänensä kuuluville mm. vaikuttajaraateihin tai muihin foorumeihin. Hän haluaa puheenvuorossaan kääntää marginaalissa elävät ihmiset yhteiskunnan voimavaraksi ja pois siitä ajattelusta, että huono-osaiset kansalaiset lasketaan menoeränä yhteiskunnalle. Myllärinen puhui kansalaistoiminnasta siitä näkökulmasta, että voima toimintaan tulee kansalaisten omasta halusta ja tarpeesta toimia oman ja läheisten elämänlaadun parantamiseksi ja turvaamiseksi. Kansalaisuus pohjautuu siihen, että jokaisella on olemassa areena, missä oman äänensä saa kuuluviin itselle merkityksellisissä asioissa. Huono-osaisten kansalaisuus määrittyy usein erilaisten asiakkuuksien kautta ja sitä kautta kansalaisuuden määritelmä on melko kapea. Kansalaisuus tulisi nähdä muutakin kautta kuin yhteiskunnan rakenteina ja normeina. Kansalaisuudella on suuri merkitys arjen sujumisessa ja erilaisiin yhteisöihin kuuluminen antaa mahdollisuuksia jakaa elämän pulmatilanteita ja kohdata samankaltaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kansalaisuus toimii myös identiteetin vahvistajana kun erilaisilla areenoilla pääsee vaikuttamaan oman minuuden vahvistamiseen.

4 Anna-Riitta Myllärinen päätti puheenvuoronsa esitykseen kansalaisuudesta voimavarana. Hän tuo esille kansalaisten merkityksen innovatiivisen ja uudenlaisen yhteiskunnan luojina. Yhteiskunnan kehittäminen uudenlaiseen suuntaan mahdollistuu, kun kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin ja kokea olevansa mahdollistamassa kehitystä. 6. Vapaaehtoistyön kautta järjestötoimijaksi Seija Palm, sosionomiopiskelija HAMK:sta edusti puheenvuorossaan hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskuksen opiskelijoita. Hän toi puheenvuorossaan esille opiskelijoiden käymää keskustelua vapaaehtoistyöstä ja järjestötoiminnasta sekä heidän keräämäänsä tietoa aiheista. Palm kertoi puheenvuorossaan, että tutkimusten mukaan suomesta löytyy noin erilaista järjestöä tai organisaatiota ja noin puolet suomalaisista ovat kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä. Hän puhui vapaaehtoistyöstä kaikkia koskevana asiana ja toi esille opiskelijoilta kerättyjä kokemuksia ja ajatuksia vapaaehtoistyöstä. Esille nousseita ajatuksia vapaaehtoistyöstä olivat mm. työtä, missä saa hyvän mielen itselle ja toiselle, vapaaehtoistyön voi määritellä oman elämäntilanteen mukaan sekä omaan elämään menee tarpeeksi voimavaroja. Palm kävi puheenvuorossaan läpi myös sosionomin roolia järjestötoiminnassa. Rooli painottui puheenvuorossa julkisen sektorin, yritysmaailman ja kolmannen sektorin vuoropuhelun kehittämiseen, uusien tarpeiden huomioonottamiseen (esim. suuret ikäluokat vanhenemassa) ja yhdistystoiminnan merkityksen painotukseen ( pannaan hyvä kiertämään ). 7. Yhteenveto ja keskustelua Aake Huurresalo avasi keskustelun ja antoi yleisölle mahdollisuuden kommentoida päivän puheenvuoroja. Ossi Lapisto: Kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön on erittäin tärkeää. On toivottua, että syntyisi keskustelua kaupungin ja järjestöjen kesken. Kaija-Leena Savijoki: Haluaisin kuulla kysymyksiä järjestötoimijoilta, minkälaista tukea kaupungilta toivotaan? Kylli Kylliäinen: Kiitokset Anna-Riitta Mylläriselle puheenvuorosta. Jokaisen ääni tulee kuulla, eikä antaa ääniä toisille. Jo pelkästään yhteiskuntarauhan tähden jokaisen ihmisen ääni tulee ottaa huomioon. Pirjo Sandelius, kyläaktivaattorit: Kyläaktivaattorit ovat mukana järjestämässä syksyn 2013 kyläkäräjiä, jotka tulivat esille Päivi Veikkolan puheenvuorossa. Järjestötalolla on suuri merkitys yhdistysten väliselle toiminnalle. Kari-Pekka Nikkilä: Vastauksena kaupungin edustajan kysymykseen siitä, miten kaupunki voisi tukea järjestötoimintaa. Rahallisesti. Jari Turku, CP-liitto: On tärkeää muistaa, että on olemassa hyvin erilaisia, erikokoisia ja erilailla toimivia yhdistyksiä ja järjestöjä. Kaikkia järjestöjä ei voi niputtaa samaan kategoriaan. Ossi Lapisto: Kaupungin strategioissa tulisi olla selkeästi esillä se, mitä eri asioiden suhteen tullaan tekemään.

5 Aake Huurresalo: Suomessa on paljon järjestötoimintaa, joiden avulla yhteiskuntaa pystytään hyvällä yhteistyöllä kehittämään. Hämeenlinnan seudulla toimii n. 150 sote-järjestöä, joissa jäseniä on n , 170 palkkatyöntekijää, joista 90 on päätoimisia sekä vapaaehtoistyöntekijöitä 1100 henkilöä. Päivän annin pohjalta voidaan haastaa jokainen järjestötoimija miettimään omaa toiminta-aluettaan ja sitä, miten sitä voidaan muokata muuttuvassa yhteiskunnassa. Yhteenvedon kokosivat Maija Pigg, Maija Jokinen ja Sara Löyttyjärvi Hämeenlinnan setlementti ry LIITTEET: Liite 1. Juha Heikkalan puheenvuoron diat Liite 2. Aikapankin tietoisku Liite 3. Marja Pirttivaaran puheenvuoron diat Liite 4. Pirkko Mattilan puheenvuoron diat Liite 5. Anna Riitta Myllärisen puheenvuoron diat Liite 6. Seija Palmin puheenvuoro