Päälämmönlähteen mitoittaminen korjaus- ja saneerausrakentamisessa - Mitä vaikutuksia öljylämmitykseen Lämmitystekniikkapäivät, Turku 21.5.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Suomen rakennuskanta on melko nuorta 3 2000-10 1991-00 1981-90 1971-80 1961-70 CO2 emissions Purchased energy Floor area -1960 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö 1
Affect of the Northern conditions is a challenge Average heating and cooling degree days in EU-27 6000 5000 Heating degree days Cooling degree days 4000 3000 2000 1000 0 FIN EST SWE LVA LTU POL DNK CZE SVK LUX AUT SVN Lisäksi auringonsäteilyn matalasta kulmasta johtuva jäähdyttämisen tarve on useita kuukausia vuodessa. Lämpösäteilyn aiheuttamaa ylilämpenemistä voidaan hillitä passiivisilla keinoilla kuten lipat, kaihtimet, istutukset ja alhainen g-arvo ikkunoissa. Jyrki Kauppinen / Ministry of the Environment GER ROM HUN NLD BEL IRE GBR EU-27 BLG EU-15 FRA ITA ESP PRT GRC 3 Solar electricity potential in finland Jyrki Kauppinen / Ministry of the Environment 2
YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta 5 korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista rakentamista 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttöja rakennuslain (132/1999) 117 g :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012: sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmastoolosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom) Ympäristöministeriön asetuksen 4/13, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 3 Rakennuksen pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on mitoitettava vähintään laskennallisesti tarvittavalle täydelle lämmitysteholle. Lämmitystehoon ei tarvitse laskea lämpimän käyttöveden osuutta. 6 3
Öljylämmityksen käyttö rakennuksessa Öljylämmitys voi olla rakennuksen pääasiallinen lämmitysjärjestelmä. Öljylämmitys voi olla myös ns. tukilämmitysjärjestelmä rakennuksessa, jossa on muu pääasiallinen lämmitysjärjestelmä. Tällöin pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä voi olla myös uusiutuviin energialähteisiin perustuva lämmitysjärjestelmä. 7 Miksi pääasiallisen lämmitysjärjestelmän kriteerejä on ohjeistetaan? Tarkoitus selventää asetuksen 4/13 mukaisen pääasiallisen lämmitysjärjestelmän ja tukilämmitysjärjestelmän eroa. Lämpöpumppujärjestelmässä tukilämmitysjärjestelmää ohjeistetaan tarvittavan joka tapauksessa toimintavarmuuden näkökulmasta. Korjausrakentamisessa myös huipputehontuotosta osa tapahtuu tyypillisesti tukilämmitysjärjestelmällä. Ohjeistus käsittelee pää- ja tukilämmitysjärjestelmien tehontuottoa minkä tahansa valitun tukilämmitysjärjestelmän (esim. öljylämmityksen) tapauksessa. 8 4
Mitä tavoitellaan? Tarkoitus on kannustaa siirtymistä matalampiin lämpötilatasoihin lämmitysjärjestelmissä laajojen korjausten yhteydessä Tämä mahdollistaa paremmat lämpöpumppujärjestelmien vuosihyötysuhteet Kompressoriteho-osuudelle asetettu minimivaatimus mahdollistaa energiansäästön suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Alle 100% vaatimus kompressoriteholle antaa mahdollisuuden LCC-kustannusten optimointiin 9 Lämpöpumppujärjestelmät Rakennuksen päälämmitysjärjestelmänä toimivan lämpöpumppujärjestelmän tapauksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi lämpöpumpun ja sen yhteyteen asennettujen sähkövastuksien yhdessä tuottamaa tehoa. Lämpöpumpun olisi pystyttävä tuottamaan kompressorikäytöllään ilman sähkövastuksia rakennuksen lämmitysjärjestelmän mitoituslämpötiloista riippuva minimiteho-osuus rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon mitoitustehosta. Korkean mitoituslämpötilan lämmitysverkostojen tapauksessa energiantuottokriteeri ohjaa tuottamaan lämpöpumpulla lämpimän käyttöveden lämmitysenergian. 10 5
Ulkoilmalämpöpumput, rakennuksen energiatehokkuuden mukainen käsittely Rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään tai suoraan huoneilmaan lämpöä luovuttavien ulkoilmalämpöpumppujen tapauksessa pääasiallisen lämmitysjärjestelmän edellytykset riippuvat rakennuksen energiatehokkuudesta seuraavasti Direktiivin 2010/31/EU mukaisessa NZEB-rakennuksessa (tai sitä energiatehokkaammassa rakennuksessa) päälämmitysjärjestelmän kriteerit on mahdollista täyttää. Kun rakennuksen energiatehokkuus ei yllä NZEB-tasolle ulkoilmalämpöpumpun päälämmitysjärjestelmän kriteerit eivät täyty 11 Periaate, lämpöpumppujärjestelmät Lämpöpumpun kompressorikäytön minimiteho-osuuden määrittelyssä otetaan huomioon Lämmitysverkoston lämpötilatasot Koko rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon mitoituslämmitystehontarve laskettuna paikkakunnan mitoitusulkolämpötilalla Rakennuksen mitoituslämmitystehossa mukana myös rakennuksen sähkölämmitteiset järjestelmät. Lämpöpumpun realistinen tuoton lämpötilataso. Lämpöpumpun ei edellytetä pystyvän tuottamaan +55oC kuumempaa lämmitysvettä tilojen lämmitykseen. Lämpimään käyttöveteen (jos tuottoa) on pystyttävä aikaansaamaan vähintään 55oC lämpimän käyttöveden lämpötila, joka merkitsee yli 55oC tuottolämpötilaa. (Asumisterveysasetus 15.5.2015 7 lämminvesilaitteistosta väh. 50 astetta C ) 12 6
Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän kriteerit, muut lämpöpumppujärjestelmät Lämpöpumppujärjestelmällä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja siinä suhteessa mikä tahansa LP-järjestelmä tai niiden yhdistelmä on useimmiten hyvä investointi myös energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta Esim. ulko- ja poistoilmälämpöpumppujärjestelmä yhdistettynä päälämmitysjärjestelmänä olevaan öljylämmitykseen Ohjeistuksessa käsitellään siis LP-järjestelmiä vain korjausrakentamisen pääasiallisenlämmitysjärjestelmän vaatimuksen kautta. Ohjeistuksella halutaan kannustaa minkä tahansa energiatehokkaan LP-järjestelmän käyttöön rakennuksessa, vaikka se olisikin teholtaan varsin vaatimaton rakennuksen kokonaislämmitystehontarpeeseen nähden, eikä näin ollen täyttäisi pääasiallisenlämmitysjärjestelmän vaatimusta. 13 EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030 tavoitteiden kehysesitys tuli komissiolta 2014 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energia-lähteiden edistämistä koskeva direktiivi (RES) 2020 tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % Uusiutuvat energialähteet 20 % Energiatehokkuuden parantaminen 20 % 2030 tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40 % Uusiutuvat energialähteet 27 % Energiatehokkuuden parantaminen 30 % Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit Jyrki Kauppinen / Ympäristöministeriö 15 7
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman kirjaus Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta Parlamentaarinen komitea: Tiekartta 2050 saakka, valmis 2014 2007-2010, -30% 2012 (-20%) kokonaisenergiamalli, E-luku 2013 YM:n asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjauksien ja muutosten yhteydessä Valtioneuvoston kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013 Lähes nolla 2017 valmistelutyö alkanut uusiutuvan energian osuuksineen. 16 Ilmastolaki 6, ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilmakehään vähentyvät Suomen osalta vuoteen 2050 mennessä vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Lähes nolla 2017 alustava valmisteluaikataulu Syksy 2014 Säädösvalmistelu alkanut 1.1.2016 Esitysluonnokset valmiit lausunnolle 1.9.2016 HE Eduskuntaan 1.1.2017 Voimaantulo 1.1.2018 Soveltaminen 8
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Jäsenvaltioiden on lisäksi julkisen sektorin esimerkki huomioon ottaen kehitettävä toimintatapoja ja toteutettava toimenpiteitä kuten asetettava tavoitteita edistääkseen kunnostettavien rakennusten muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi kansallisiin suunnitelmiin on sisällyttävä seikat, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä olemassa olevissa rakennuksissa, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia. 18 Korjausrakentaminen minimivaatimuksia parempi taso on mahdollinen osassa hankkeita Osassa rakennuskantaa on potentiaalia vaatimustasoa parempaan. Kuinka nämä rakennukset tunnistetaan? Kuinka kannustetaan matalaenergia- ja lähes nollatasoon? Kustannustehokkuus Investointikustannus/ käytön- ja asumisenkustannus Myönteiset vaikutukset asuin- ja käyttökustannuksiin sekä käyttömukavuuteen olisi pystyttävä tunnistamaan Huollon hyvä taso ja uusimisten sekä korjausten määrän minimointi 9
Activity in the building sector is on high level to find solutions for nzeb RES Mahdollistavat ratkaisut Uusilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen myönteisesti myös erillisinä toimenpiteinä. Tarvitaan sovellettavissa oleva yhteinen konsepti Mahdollisten jälkeenpäin asennettavien laitteiden sijoittelun suunnittelu korjausten yhteydessä Korjattavien rakennuksen osien tai rakennusosien korjausten vaatimuksia parempi taso Varautuminen tuleviin asennuksiin korjausten yhteydessä Esimerkiksi kaapeloinnit, putkitukset ja läpiviennit sekä jalustat Automatiikan mahdollistaminen / lisääminen Etähallinta l. järjestelmien seuranta, säätö / -ohjaus Rakentamisen yhteydessä nyt tehtävillä päätöksillä on vaikutusta useiden vuosikymmenien päähän, joskus pidemmällekin. 20 10
Ympäristöministeriön uudet toimitilat Aleksanterinkatu 7 UUDEKSI TOIMITILAKSI ALEKSI 7 Rakentamisvuosi 1932, arkkitehdit Frosterus & Gripenberg Edellinen käyttäjä Helsingin yliopisto/teologian laitos Uuden kiinteistön etuja - Keskeinen sijainti - Tilarakenteeltaan ja kooltaan sopiva (40 % pienempi kuin nykyinen toimitila) - Kiinteistönomistajan/ rakennuttajan (Helsingin yliopisto) tietotaito ja motivaatio on erittäin hyvä 22 11
RAKENNUSSUOJELU 23 ENERGIATEHOKKUUS, mm. kaukolämpö ja - jäähdytys B 24 12
Tila-alueen ilmastointi moduulikohtaisesti läsnäolon ja CO2-mittauksen mukaan Uusiutuvaa energiaa 25 kw:n aurinkopaneeleilla 13
SISÄILMARISKIEN MINIMOINTI PYÖRÄPARKKI JA PUKUKOPIT 28 14
KIERRÄTYS SEKÄ LAADUKKAAT UUDET KALUSTEET JA MATERIAALIT 29 NIMETYT TYÖPISTEET 30 15
31 Kiitos mielenkiinnosta! www.ym.fi/rakentamismaaraykset www.korjaustieto.fi www.ekosuunnittelu.fi Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, puh. 050 364 7356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi 32 16