Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien

Transkriptio

1 Dnro: YM3/601/2014 Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus täydelle lämmitysteholle korjaus- ja muutostöissä: Ohje lämpöpumppujärjestelmiä koskien Ohje YM asetukseen 4/2013 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Luonnos

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto ja soveltamisala Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän kriteerit lämpöpumppujärjestelmiä koskien Ulkoilmalämpöpumppujärjestelmät Maalämpöjärjestelmät Muut lämpöpumppujärjestelmät Tilojen ja ilmanvaihdon lämmityksen mitoitustehon ja energiankulutuksen laskenta Rakennuksen lämmityksen mitoitustehojen laskenta Rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen laskenta

3 1 Johdanto ja soveltamisala Tässä ohjeessa selvennetään asetuksen (YM asetus 4/2013) 3 :n pääasillisen lämmitysjärjestelmän mitoittamista täydelle lämmitysteholle lämpöpumppujärjestelmien osalta. Ohjeessa selvennetään millä edellytyksillä lämpöpumppujärjestelmä on pääasiallinen lämmitysjärjestelmä. Asetus on annettu rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä ja täten koskee vain korjaus- ja muutostöitä. Ohjetta ei tule soveltaa muihin tarkoituksiin. Lämpöpumppujärjestelmä voidaan tehdä myös osatehomitoituksella esimerkiksi erilaisissa hybrijärjestelmissä, mutta jos lämpöpumppujärjestelmän halutaan jostain syystä olevan pääasiallinen lämmitysjärjestelmä, niin tässä ohjeessa esitetyt selvventävät kriteerit tulee täyttää. Ohjeessa käsitellään seuraavia tyypillisiä lämpöpumppujärjestelmiä: ulkoilma-ilmalämpöpumppu ulkoilma-vesilämpöpumppu maalämpöpumppu edellisten ohjeistusta tulee mahdollisuuksien mukaan soveltaa myös muuntyyppisiin lämpöpumppujärjestelmiin tai niiden yhdistelmiin. Ohjeistuksen lähtökohta on, että uusiutuvan energian käyttöä pyritään edistämään. Mitä alhaisempi rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon ominaislämmitystehontarve sitä pienemmällä lämpöpumppuinvestoinnilla selvitään, mikä ohjaa lämmitysenergiatehokkaaseen ilmanvaihtojärjestelmään ja hyvin eristettyyn vaippaan mahdollistaen matalalämpöjärjestelmien käyttöönottoon rakennuksissa. Matalalämpöjärjestelmien käyttöönotto puolestaan parantaa lämpöpumppujärjestelmien lämpökerrointa ja pienentää niiden sähkönkulutusta. Ohjeeseen sisällytetään vaatimus lämpöpumppujärjestelmän riittävästä tehokapasiteetista, energian peittoosuudesta ja toimintavarmuudesta. Ohjeistuksella pyritään parantamaan lämpöpumppujärjestelmien energiatehokkuutta ja edesauttamaan matalalämpöjärjestelmien käyttöönottoa korjaus- ja muutostöiden yhteydessä. Ohjeen mukainen menettely perustuu rakennuksesta paikan päällä tehtyihin havaintoihin sekä niihin asiakirjoihin, jotka rakennuksesta ovat saatavilla. Paikan päällä tehtyjen havaintojen ja rakennusta koskevien asiakirjojen perustella selvitetään tämän ohjeen pääasiallisen lämmitysjärjestelmää koskevien kriteerien määräämiseksi tarvittavat lähtötiedot. Samalla olisi syytä tarkistaa lämmöntuottojärjestelmän ohjaus- ja säätöjärjestelmän asetuarvot, lämmitysjärjestelmän perussäädön, ilmanvaihtojärjestelmien ilmamäärät ja käyntiajat hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Huomattavaa on myös, että pääasiallisesta lämmitysjärjestelmään käsitellään myös MRL 57a kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuus: Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun taikka asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta. Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. 3

4 Määräystä ei kuitenkaan sovelleta: 1) rakennukseen, jonka laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä; 2) rakennukseen, jonka pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä; 3) olemassa olevan rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön taikka laajennukseen; tai 4) olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvään talousrakennukseen. 4

5 2 Pääasiallisen lämmitysjärjestelmän kriteerit lämpöpumppujärjestelmiä koskien Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä on annettu asetus 4/2013, jonka 3 :ssa todetaan: Rakennuksen pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on mitoitettava vähintään laskennallisesti tarvittavalle täydelle lämmitysteholle. Lämmitystehoon ei tarvitse laskea lämpimän käyttöveden osuutta. 2.1 Ulkoilmalämpöpumppujärjestelmät Rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään tai suoraan huoneilmaan lämpöä luovuttavien ulkoilmalämpöpumppujen tapauksessa lämpöpumppujärjestelmän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän edellytykset YM asetuksen 4/13 mukaisissa korjaus- ja muutostöissä eivät täyty. Lämpöpumppujärjestelmän mitoitusta ja ohjeistusta ei tässä ohjeessa käsitellä seuraavassa esitettyjä edellytysten täyttymättä jäämisen perusteluja enempää. Ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävän lämpöpumpun lämmitystehotuotto ja COP putoaa voimakkaasti ja ulkolämpötilariippuvasti samalla, kun rakennuksen lämmitystehontarve kasvaa ulkolämpötilariippuvasti. Lämmitystehontuotto ja -tarve eivät näin kohtaa tavalla, jonka perusteella voitaisiin puhua YM asetuksen 4/13 mukaisesta pääasiallisesta lämmitysjärjestelmästä. Ulkolämpötila-alueella -15 o C o C lämpöpumppujärjestelmän kyky toimia pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä ei toteudu toisin kuin maalämpöpumpulla. 2.2 Maalämpöjärjestelmät Tämän ohjeen mukaisesti maalämpöpumppujärjestelmä on YM asetuksen 4/2013 mukainen pääasiallisen lämmitysjärjestelmä, jos se täyttää seuraavassa esitetyt kriteerit I-III. Asennetun maalämpöpumppujärjestelmän lämpötuottotehot rakennuksen lämmitykseen (tilojen lämmitysjärjestelmään, ilmanvaihdon lämmitysjärjestelmään ja käyttöveden lämmitysjärjestelmään) tulee perustua valmistajan tekniseen dokumentaatioon ja tehtyihin suunnitelmiin. Lämpöpumpun nimellisteho ɸ LPn tulee olla määritetty standardin SFS EN :2007 mukaisissa testausolosuhteissa maalämpöpumpun keruupiiriltä tulevan liuoksen lämpötilalla 0 C lämmönjakoverkoston menoveden lämpötilalla 35 C. I. Tehokriteeri 1. YM asetuksen 4/2013 mukainen rakennuksen pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on mitoitettava vähintään laskennallisesti tarvittavalle täydelle tämän ohjeen luvun 3 mukaiselle lämmitysteholle, joka lämpöpumppujärjestelmän tapauksessa tarkoittaa lämpöpumpun kompressorin ja lisälämmityksen samanaikaisesti yhdessä tuottamaa lämmitystehoa. Lämpöpumppujärjestelmän toimintavarmuuden takia lisälämmityksen esimerkiksi sähkövastuksien tehon tulisi olla vähintään 50 % 5

6 laskennallisesti tarvittavasta täydestä lämmitystehosta. Lämmitystehoon ei tarvitse laskea lämpimän käyttöveden osuutta. II. Tehokriteeri 2. Lämpöpumpun on pystyttävä tuottamaan kompressorikäytöllään ilman sähkövastuksia tai muuta lisälämmitystä ja ilman tilojen tai ilmanvaihdon muita lämmitysjärjestelmiä rakennuksen laskennallisesti tarvittavasta täydestä lämmityksen mitoitustehosta (YM asetuksen 4/2013 mukaisen korjauksen jälkeinen tilanne) riippuva minimiteho-osuus a. Kriteerien laskennassa tarvittava rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmitystehontarve YM asetuksen 4/2013 jälkeisen korjauksen mukaisessa tilanteessa määritetään Rakentamismääräyskokoelman osan D5/2012 ja tämän ohjeen luvun 2.3 mukaisesti b. Tämän ohjeen taulukkoa 1 käytettäessä laskennallisesti tarvittavaan täyteen mitoitustehoon tila ei tarvitse laskea lämpimän käyttöveden osuutta, mutta ilmanvaihdon lämmitysteho tulee huomioida täysimääräisesti ( tila, IV = tila + IV ) c. Lämpöpumpun tuottolämpötila asetetaan siten, että saadaan suunnitellun lämmitysjärjestelmän menoveden säätökäyrän mukaista lämpötilaa verkostoihin (ei korkeammalle). Lisäksi maksituottolämpötilan oletetaan olevan tarvittaessa 55 o C, mutta ei korkeampi. Tehokriteerin 2 mukainen pelkällä kompressorikäytöllä tuotettava minimi lämmitysteho P komp riippuu rakennuksen lämmitysverkoston menolämpötilasta seuraavasti: Jos T m < 60 C Pelkällä kompressorikäytöllä tuotettava teho P komp rakkennuksen täydestä lämmityksen mitoitustehosta tila, IV P komp = LPn tila,iv tila,iv = 0,65 tila,iv Jos T m 60 C Pelkällä kompressorikäytöllä tuotettava teho P komp rakkennuksen täydestä lämmityksen mitoitustehosta tila, IV P komp = LPn tila,iv tila,iv = 0,70 tila,iv jossa T m on lämpöpumppujärjestelmään liitetyn lämmitysverkoston mitoituslämpötila ( C) tai korkein verkoston mitoituslämpötila, jos useampia verkostoja. LPn / tila, IV on tämän ohjeen taulukon 1 mukainen lämpöpumpun tuottaman lämpötehon ja tilojen(tilojen ja ilmanvaihdon) lämmityksen mitoitustehon suhde tila,iv, om täysi lämmityksen mitoitusteho tämän ohjeen luvun 2.3 mukaisesti. III. Energiantuottokriteeri. Lämpöpumpun on pystyttävä tuottamaan kompressorikäytöllään ilman sähkövastuksia tai muuta tukilämmitystä ja ilman tilojen muita lämmitysjärjestelmiä vähintään tehokriteerin II mukaista tehoa vastaava tämän ohjeen taulukon 1 mukainen energiaosuus 6

7 (Q LP /Q lämmitys,tilat,lkv ) laskennallisesti tarvittavasta rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergiankulutuksesta YM asetuksen 4/2013 mukaisen korjauksen jälkeisessä tilanteessa. a. Edellä olevaan kriteeriin liittyvä rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysnergiankulutus YM asetuksen 4/2013 jälkeisen korjauksen mukaisessa tilanteessa tulee olla määritetty Rakentamismääräyskokoelman osien D3/2012 ja D5/2012 ja tämän ohjeen luvun 2.3 mukaisesti. b. Taulukkoa 1 käytettäessä tilojen ja käyttöveden lämmitysnergiantarpeiden suhde (Q lämmitys,tilat / Q lämmitys,lkv ) määritetään tämän ohjeen luvun 2.3 mukaisesti. Lämmitysnergiantarve (Q lämmitys,tilat ) pitää sisällään myös luvun 2.3 mukaisen ilmanvaihdon lämmitysnergiantarpeen Q IV. Jos lämpimän käyttöveden energiaosuutta ei tuoteta lämpöpumpulla, tulee lisätä taulukon 1 mukaista lämpöpumpun tuottaman lämpötehon osuutta LPn / tila, IV,siten että energiantuottoosuus (Q LP /Q lämmitys, tilat, lkv ) ei heikkene. On huomioitava, että rakennuksissa, joissa on korkealämpötilaisia (yli 60 o C) lämmitysverkostoja, energiantuottokriteerin järkevä täyttäminen edellyttää käyttöveden lämmöntarpeen tuottamista lämpöpumpulla. Lämpöpumpun tuottaman lämpötehon osuuden kasvattamisella ei tälläisessa tapauksessa saavuteta merkittävää hyötyä. Maalämpöpumppujärjestelmän keruupiiristä saatava teho ja energiasaatavuus pitkällä aikavälilllä, aina 20 vuoteen asti, tulisi varmistaa luotettavalla menetelmällä. 7

8 Taulukko 1. Maalämpöpumpun kattama osuus tilojen ja lämpimän käyttöveden lämpöenergian tarpeesta (Q LP /Q lämmitys, tilat, lkv ). Taulukossa ( LPn / tila, IV ) on lämpöpumpun tuottaman lämpötehon ja tilojen(tilojen ja ilmanvaihdon) lämmityksen mitoitustehon suhde, (Q lämmitys,tilat /Q lämmitys,lkv ) tilojen lämmityksen lämpöenergian tarpeen ja lämpimän käyttöveden lämmittämisen lämpöenergian tarpeen suhde ja (T m ) on korkein menoveden lämpötila. Lämpöpumpun nimellisteho LPn annetaan toimintapisteessä T liuos / T m 0/35 C. LPn / tila, IV Q lämmitys,tilat / Maalämpöpumpun kattama osuus tilojen ja lämpimänkäyttöveden lämpöenergiasta (Q LP /Q lämmitys, tilat, lkv ) Q lämmitys,lkv Säävyöhyke: I-II Säävyöhyke: III Säävyöhyke: IV T m, C T m, C T m, C ,3 0,5 0,39 0,39 0,39 0,39 0,39 0,39 0,38 0,38 0,38 0,38 0,38 0,38 0,36 0,36 0,36 0,36 0,37 0,37 1 0,47 0,47 0,47 0,47 0,47 0,47 0,46 0,46 0,46 0,46 0,46 0,46 0,44 0,44 0,44 0,44 0,45 0,44 2 0,62 0,6 0,58 0,56 0,54 0,52 0,6 0,58 0,56 0,54 0,53 0,51 0,57 0,54 0,52 0,51 0,51 0,49 4 0,68 0,65 0,62 0,59 0,56 0,53 0,67 0,63 0,6 0,58 0,55 0,52 0,63 0,59 0,56 0,54 0,53 0,50 0,4 0,5 0,52 0,52 0,52 0,52 0,52 0,52 0,51 0,51 0,51 0,51 0,51 0,51 0,48 0,48 0,48 0,48 0,49 0,49 1 0,67 0,66 0,65 0,64 0,63 0,62 0,65 0,64 0,63 0,62 0,62 0,61 0,61 0,6 0,59 0,59 0,60 0,59 2 0,78 0,75 0,72 0,7 0,67 0,64 0,76 0,73 0,7 0,68 0,66 0,63 0,71 0,69 0,67 0,64 0,64 0,61 4 0,84 0,79 0,76 0,73 0,70 0,67 0,82 0,77 0,73 0,7 0,69 0,66 0,78 0,73 0,69 0,66 0,66 0,63 0,5 0,5 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,63 0,63 0,63 0,63 0,64 0,64 0,61 0,61 0,61 0,61 0,62 0,61 1 0,82 0,8 0,78 0,76 0,74 0,72 0,8 0,78 0,76 0,74 0,73 0,70 0,77 0,74 0,73 0,71 0,70 0,68 2 0,9 0,87 0,84 0,81 0,78 0,75 0,89 0,85 0,82 0,79 0,76 0,73 0,84 0,81 0,78 0,75 0,74 0,71 4 0,92 0,89 0,86 0,83 0,80 0,77 0,91 0,88 0,84 0,81 0,78 0,75 0,89 0,84 0,8 0,76 0,76 0,73 0,6 0,5 0,81 0,8 0,79 0,78 0,77 0,74 0,79 0,78 0,77 0,76 0,75 0,73 0,75 0,74 0,74 0,73 0,73 0,70 1 0,92 0,9 0,88 0,86 0,84 0,80 0,91 0,88 0,86 0,84 0,82 0,78 0,88 0,85 0,82 0,8 0,80 0,75 2 0,95 0,93 0,91 0,89 0,87 0,82 0,95 0,92 0,9 0,87 0,85 0,80 0,92 0,9 0,86 0,83 0,82 0,77 4 0,96 0,94 0,92 0,9 0,88 0,82 0,96 0,93 0,91 0,88 0,86 0,80 0,95 0,91 0,88 0,85 0,83 0,78 8

9 LPn / tila, IV Q lämmitys,tilat / Maalämpöpumpun kattama osuus tilojen ja lämpimänkäyttöveden lämpöenergiasta (Q LP /Q lämmitys, tilat, lkv ) Q lämmitys,lkv Säävyöhyke: I-II Säävyöhyke: III Säävyöhyke: IV T m, C T m, C T m, C ,7 0,5 0,92 0,9 0,88 0,87 0,85 0,81 0,9 0,88 0,87 0,86 0,83 0,79 0,87 0,85 0,84 0,83 0,81 0,76 1 0,97 0,95 0,94 0,92 0,90 0,85 0,96 0,95 0,93 0,91 0,88 0,83 0,95 0,92 0,9 0,88 0,85 0,80 2 0,98 0,96 0,95 0,93 0,91 0,84 0,98 0,96 0,94 0,92 0,89 0,83 0,96 0,95 0,92 0,9 0,86 0,80 4 0,98 0,97 0,95 0,94 0,92 0,84 0,98 0,96 0,95 0,93 0,90 0,83 0,98 0,95 0,93 0,9 0,87 0,80 0,8 0,5 0,97 0,96 0,95 0,94 0,92 0,88 0,97 0,95 0,94 0,93 0,91 0,86 0,95 0,93 0,91 0,9 0,88 0,84 1 0,99 0,98 0,97 0,96 0,94 0,89 0,99 0,97 0,96 0,95 0,92 0,87 0,98 0,96 0,95 0,93 0,89 0,84 2 0,99 0,98 0,97 0,96 0,94 0,87 0,99 0,98 0,97 0,95 0,92 0,85 0,99 0,97 0,95 0,95 0,89 0,82 4 0,99 0,98 0,97 0,96 0,94 0,85 0,99 0,98 0,97 0,95 0,92 0,83 0,99 0,98 0,96 0,94 0,89 0,81 0,9 0,5 0,99 0,98 0,98 0,97 0,95 0,91 0,99 0,98 0,97 0,96 0,93 0,89 0,99 0,97 0,96 0,95 0,90 0, ,99 0,98 0,97 0,95 0,90 1 0,99 0,98 0,97 0,93 0,88 0,99 0,98 0,97 0,96 0,90 0, ,99 0,98 0,98 0,95 0,87 1 0,99 0,98 0,97 0,93 0,85 1 0,99 0,97 0,96 0,90 0, ,99 0,98 0,97 0,94 0,85 1 0,99 0,98 0,97 0,92 0,83 1 0,99 0,97 0,96 0,89 0,80 1 0,5 1 0,99 0,99 0,98 0,96 0,92 1 0,99 0,99 0,98 0,94 0,90 1 0,99 0,98 0,97 0,91 0, ,99 0,99 0,96 0, ,99 0,98 0,94 0,88 1 0,99 0,99 0,98 0,91 0, ,99 0,99 0,96 0, ,99 0,98 0,94 0,85 1 0,99 0,99 0,98 0,91 0, ,99 0,99 0,95 0, ,99 0,98 0,93 0, ,99 0,98 0,90 0,80 9

10 2.3 Muut lämpöpumppujärjestelmät Lämpöpumppujärjestelmät, jotka käyttävät lämmönlähteenä poisto- ja ulkoilmaa, poistoilmaa sekä maaperään tai näiden yhdistelmiä, ovat pääasiallisia lämmitysjärjestelmiä, mikäli lämmityksen mitoitustilanteessa samanikaisesti toimivien lämpöpumppujärjestelmien kompressorien yhteenlastettu teho on yli 50 % tilojen ja ilmanvaihdon lämmitystehontarpeesta. Lämpöpumpun lämmönlähteen energiasisällön riittävyys ja käytettävyys tulee myös täytyä mitoitustilanteessa, esimerkiksi poisto- ja ulkoilmavirran riittävyys. Rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmitystehontarve tulee määrittää kohdan 3.1 mukaan. Lämpöpumppujen nimellisteho ( LPn ) on määritetty standardin SFS EN :2007 mukaisissa testausolosuhteissa, ulkoilmalämpöpumpuille ulkoilman lämpötilalla -15 C ja sisäilman lämpötilalla 20 C ja maalämpöpumpuille keruupiiriltä tulevan liuoksen lämpötilalla 0 C lämmönjakoverkoston menoveden lämpötilalla 35 C. Laskelmin tulee osoittaa, että mitoitustilanteessa samanaikaisesti toimivien kompressorien yhteenlaskettu teho on yli 50 % käytettäessä kohdan 3.1 mukaisesti laskettua rakennuksen lämmityksen mitoitustehoa ja tätä vastaavan mitoitutilanteen järjestelmän suunnittelulämpötiloja D3/2012 mukaisella rakennuksen sijaintipaikkakunnan säävyöhykkeellä. Laskelmin tulee osoittaa, että lämpöpumppujärjestelmän SCOP-luku on yli 2,5. Minimivaatimuksena on että SCOP-luku on määritetty EN mukaisesti ja ilmastovyöhykeelle Cold. Laskelmat tulee tehdä tunneittain D3/2012 mukaisella rakennuksen sijaintipaikkakunnan säävyöhykkeen Ilmatieteenlaitoksen vuoden 2012 testisäällä tai vähintään EN mukaisen ilmastovyöhykkeen Cold mukaisilla ulkolämpötiloilla. 10

11 3 Tilojen ja ilmanvaihdon lämmityksen mitoitustehon ja energiankulutuksen laskenta 3.1 Rakennuksen lämmityksen mitoitustehojen laskenta Koko rakennuksen tilojen mitoituslämmitystehontarve ( tila) (paikkakunnan säävyöhyke I...IV, T u =-26 C C) lasketaan rakentamismääräyskokoelman osien D3/2012 ja D5/2012 mukaisesti. Laskettuun tehontarpeeseen ( t tila ) tulee lukea järjestelmien lämmönjaon ja luovutuksen hyötysuhteet rakentamismääräyskokoelman osien D3/2012 ja D5/2012 mukaisesti. Tehossa ( t tila, IV) on mukana kaikki tilojen lämmitysjärjestelmän mitoittava lämmitysteho, joten se sisältää myös rakennuksen mahdolliset sähkölämmitteiset järjestelmät. Tilojen lämmitystehontarpeeseen kuuluu D3/2012 ja D5/2012 laskentasääntöjen mukaisesti myös ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen sisäänpuhalluslämpötilasta huoneilman lämpötilaan ja koneellisen ilmanvaihdon korvausilman lämpeneminen huoneilman lämpötilaan. Koko rakennuksen ilmanvaihdon mitoituslämmitystehontarve ( IV ) (paikkakunnan säävyöhykkeellä I-IV) lasketaan rakentamismääräyskokoelman osien D3/2012 ja D5/2012 mukaisesti. Laskettuun tehontarpeeseen ( IV ) tulee lukea järjestelmien lämmönjaon ja luovutuksen hyötysuhteet rakentamismääräyskokoelman osien D3/2012 ja D5/2012 mukaisesti. Teho ( IV ) sisältää myös rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän sähkölämmittimet. Ilmanvaihdon lämmitystehontarpeeseen ( IV ) ei lueta lämmöntalteenottolaitteiden tehoa ja se noudattaa D5/2012 kohdan 9 laskentaa. Koko rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon yhteenlaskettu mitoituslämmitystehontarve ( tila, IV ) (paikkakunnan säävyöhykkeellä I-IV) lasketaan rakentamismääräyskokoelman osien D3/2012 ja D5/2012 mukaisesti. Tehossa ( tila,iv ) on mukana kaikki mitoittava lämmitysteho, joten se sisältää myös rakennuksen mahdolliset sähkölämmitteiset järjestelmät. Mitoituslämmitystehontarve ( tila,iv ) lasketaan kaavalla Rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon yhteenlaskettu mitoituslämmitystehontarve tila,iv = tila + IV (1) 3.2 Rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen laskenta Lämmitysnergiankulutus kuuluu kokonaisuuteen, josta rakentamismääräyskokoelman osan D3/2012 kohdan 1.3 määritelmissä käytetään nimitystä rakennuksen energiankulutus. Rakennuksen energiankulutus on määritelty D3/2012 kohdan 1.3 määritelmissä. Tämän määritelmän mukaisesti rakennuksen energiankulutus tarkoittaa rakennuksen vuotuista lämmitykseen, sähkölaitteisiin ja jäähdytykseen yhteensä kulutettua energiamäärää, johon ei sisälly eri energiamuotojen kiinteistökohtaisen eikä kiinteistön ulkopuolisen energiantuotannon häviöitä. Energiantuottojärjestelmien, kuten lämpöpumpun, öljylämmityslaitteiston tai kaukolämpökeskuksen, energiankulutus ja häviöt eivät siis sisälly rakennuksen energiankulutukseen. 11

12 Tässä ohjeessa tarvitaan YM asetuksen 4/2013 mukaisen päälämmitysjärjestelmän kriteerien määrittämisessä rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen osat (Q tilat ), (Q IV ) ja (Q lkv ), jotka yhdessä muodostavat rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen. Koko rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus (Q tilat ) (paikkakunnan säävyöhykkeellä I-IV) lasketaan rakentamismääräyskokoelman osien D3/2012 ja D5/2012 mukaisesti. Tilojen lämmitysenergiankulutukseen kuuluu D3/2012 ja D5/2012 laskentasääntöjen mukaisesti myös ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen sisäänpuhalluslämpötilasta huoneilman lämpötilaan ja koneellisen ilmanvaihdon korvausilman lämpeneminen huoneilman lämpötilaan. Koko rakennuksen ilmanvaihdon lämmitysenergiankulutus (Q IV ) (paikkakunnan säävyöhyke I-IV) lasketaan rakentamismääräyskokoelman osien D3/2012 ja D5/2012 mukaisesti. Rakennuksen ilmanvaihdon lämmitysenergiankulutus (Q IV ) on mukana myös rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän sähkölämmittimien energiankulutus. Lämpimän käyttöveden lämmitysenergiankulutus lasketaan D3/2012 taulukon 5 mukaisella rakennuksen käyttötarkoitusluokkaa vastaavalla lämpimän käyttöveden ominaiskulutuksella. 12