Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 1 (37) Aika 01.06.2015, klo 15:06-18:34 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 185 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 186 Pöytäkirjan tarkastus 187 Ilmoitusasiat 188 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 189 Yhteistyösopimus Mikkelin Palloilijat ry:n kanssa vuodelle 2015 190 Mikkelin Ravirata Oy:n tarjous yhteistyöstä vuonna 2015/St. Michel ravit 18.-19.7.2015 191 Kaupunginvaltuuston kokousten videointi 192 Pysäköinnintarkastajan viran perustaminen ja torikaupanvalvojan toimen (1709) lakkauttaminen 1.6.2015 alkaen 193 Mikkelin kaupungin 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 koskeva asemakaavan muutosehdotus / Graanintie 9 / Graanin ranta 194 Kirjaston määrärahamuutokset 2015 195 Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja Mikkelin Työttömät ry:n työllisyyden hoidon hanke- ja projektihakemukset, kaupunginhallituksen lausunto 196 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). 197 Jäteasiaintarkastajan kelpoisuusehdon muutos 198 Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma 2015-2017 199 Valtuustoaloite maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöönotosta päätöksenteon tueksi 200 Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsaus 2014 Lisäpykälät 201 Vastaus Pirkko Levosen selvityspyyntöihin ja valituksiin
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 2 (37) Saapuvilla olleet jäsenet Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Vesa Himanen Outi Kauria Hannu Kilkki Raine Lehkonen Veli Liikanen Petri Pekonen Sari Teittinen Jaana Vartiainen Juha Vuori Jaakko Väänänen Markku Siitari Elina Hölttä Hannu Toivonen Muut saapuvilla olleet Marjo Koponen, tietopalvelusihteeri, sihteeri Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poistui 18:03 Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja, saapui 15:06 Jouni Riihelä, tekninen johtaja, poistui 17:26 Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Juha Vuorela, konsernitarkastaja, saapui 15:30, poistui 17:16 Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, saapui 16:05, poistui 17:45 Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja, saapui 17:11, poistui 17:16 Poissa Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Kati Kähkönen Armi Salo-Oksa - - - - - - - :t 185-188, 198, 193, 189-192, 194-197, 199-201 - - Allekirjoitukset Seija Kuikka Puheenjohtaja Marjo Koponen Sihteeri
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 3 (37) Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Vesa Himanen Sari Teittinen Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa 4.6.2015 Marjo Koponen, tietopalvelusihteeri
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 4 (37) 185 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 5 (37) 186 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Sari Teittinen ja Vesa Himanen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 3.6. ja se on nähtävänä torstaina 4.6.2015. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sari Teittinen ja Vesa Himanen
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 6 (37) 187 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Pöytäkirjajäljennöksiä: - Vaalijalan kuntayhtymän hallitus 21.5.2015 - Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallitus 18.5.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 7 (37) 188 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 20.5.2015 - kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 20.5.2015 - kasvatus- ja opetuslautakunta 21.5.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle vt. kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Päätös Merkitään, että vt. kaupunginjohtaja Ari Liikanen ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen esittelivät kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöstä 39, virkaan valittujen uusien opettajien työsuhteen ja palkanmaksun alkamisajankohdasta, johon lautakunta pyytää kaupunginhallituksen kannanottoa sekä ammattiyhdistysliikkeiden asiasta antamia kannanottoja. Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että kaupunginhallitus erikseen toteaa, että uusien opettajien virkasuhteet voidaan aloittaa 11.8.2015. Raine Lehkonen esitti, että kaupunki pitäytyy aiemmassa käytännössä, että opettajien palvelussuhde alkaisi 1.8.2015. Veli Liikanen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että Raine Lehkonen on tehnyt esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen ja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Lehkosen esitystä, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin kymmenen jaa-ääntä (Seija Kuikka, Outi Kauria, Jaakko Väänänen, Hannu Toivonen, Sari Teittinen, Elina Hölttä, Juha Vuori, Markku Siitari, Vesa Himanen ja Petri Pekonen) ja viisi ei-ääntä (Raine Lehkonen, Veli Liikanen, Arto Seppälä, Hannu Kilkki ja Jaana Vartiainen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt esittelijän täydennetyn esityksen. Merkitään, että JUKO ry:n valvontakirje 25.2.2015 liitetään pöytäkirjaan, Liite 1.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 8 (37) 189 Yhteistyösopimus Mikkelin Palloilijat ry:n kanssa vuodelle 2015 MliDno-2015-231 Valmistelija / lisätiedot: Antti Mattila antti.mattila@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Yhteistyösopimus MP-Mikkelin kaupunki Mikkelin kaupungilla on ollut pääyhteistyösopimus, myöhemmin kumppanuussopimus, kaupunginhallituksen määrittämien kolmen urheiluseuran, Mikkelin Jukureiden, Mikkelin Palloilijoiden sekä Mikkelin Kampparien kanssa vuosista 2009 ja 2010 lähtien. Yhteistyöseurat valikoituivat hallituksen päätöksen mukaisesti ko. seurojen ja lajien valtakunnallisen näkyvyyden ja laajan vaikuttavuuden vuoksi. Kaupunki on uudistanut kumppanussopimusten laadintaperusteita, ja lähtökohtana ovat kaupungin strategian mukaiset valtuuston asettamat hyvinvointitavoitteet, joiden saavuttamista yhdistyksen toiminnan tulee edesauttaa. Liikunnalla ja urheilulla vaikutetaan henkiseen ja fyysiseen terveyteen kohentavasti ja vähintäänkin terveyttä ylläpitävästi. Urheilun näkyvyys ja seuraaminen motivoi kaupunkilaisiakin liikkumaan. Seurojen laaja juniorityö kasvattaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Lisäksi urheilutapahtumat vahvistavat Mikkelin vetovoimaa ja niillä on vaikutusta aluetaloudelle. Mikkelin Palloilijat ry on esittänyt kaupungille yhteistyösopimusta kaudelle 2015. MP:n laatima sopimusaihio on hyvin samansuuntainen kuin aiemmatkin MP:n kanssa laaditut sopimukset. Jalkapallon Ykköseen nousun myötä MP esittää sopimukseen euromääräistä korotusta, jonka perusteena ovat muun muassa valtakunnalliseen sarjaan siirryttäessä kasvavat matkustus-, lisenssi- ja pelaajamenot. Sopimuksen arvo on aiemmin ollut 12 000 euroa. MP esittää sopimuksen arvoksi 20 000 euroa. Sopimuksen liitteessä esitellään MP:n esikoululaisille ja koululaisille järjestämät futispäivät, turnaukset ja lajiesittelyt, jotka soveltuvat sellaisenaan, seuran laajan juniorityön lisäksi, kaupunkistrategian tavoitteisiin ja jotka kuuluvat sopimuksen piiriin. Kaupunginhallituksen syksyllä 2014 hyväksymän Jukurit HC:n kanssa solmitun yhteistyösopimuksen arvo on 15 000 euroa kaudessa. Sopimus maksetaan kaupunginhallituksen määrärahoista. Liikuntapalvelut esittää myös kaupungin ja MP:n välille solmittavan sopimuksen arvoksi 15 000 euroa.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 9 (37) Ehdotus Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy Mikkelin Palloilijat ry:n kanssa solmittavan yhteistyösopimuksen kaudelle 2015 ja määrittää sopimuksen arvon. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yhteistyösopimuksen ja sopimuksen arvoksi määritettiin 15 000 euroa. Merkitään, että vt. kaupunginjohtaja Ari Liikanen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin Palloilijat/Ilkka Mäkelä, liikuntapalvelut
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 10 (37) 190 Mikkelin Ravirata Oy:n tarjous yhteistyöstä vuonna 2015/St. Michel ravit 18.-19.7.2015 MliDno-2015-1005 Valmistelija / lisätiedot: Sirpa Hyyryläinen sirpa.hyyrylainen@mikkeli.fi Mikkelin Ravirata Oy on lähettänyt Mikkelin kaupungille tarjouksen yhteistyöstä vuonna 2015. Yhteistyötarjouksen sisältö on seuraava: "Mikkelin kaupunki - Mikkelin Ravirata Oy - yhteistyön sisältö vuodelle 2015 St Michel -ravit Mikkelin kaupungin nimikkolähtö viikonvaihteessa sunnuntaina, loimi sisältyy nimikkohevonen St Michel -lähdössä, loimi sisältyy, äänimainos kuuluttajan luettavaksi näkyvyys ennakkomainonnassa omalla logolla: printti- ja TV, internet 60 VIP-päivälippua tapahtumaan näkyvyys käsiohjelmassa: 125x 80 mm, 4-värinen näkyvyys screenillä ja TotoTV:ssä, esim. molemmat päivät 4 x n. 20 sek. lisänäkyvyys raviradalla: keskialueen lisämainos, esittelypiste, banderollit Ulkomainos Hinta 20,8 x 2,4 m 1 euro/katsoja St Michel raveissa" St Michel -ravit järjestetään 18.-19.7.2015. Kaupunginhallitus hyväksyi 31.3.2014 154 vastaavansisältöisen yhteistyösopimuksen Mikkelin Ravirata Oy:n kanssa vuodelle 2014 siten täydennettynä, että kaupungin tuen (yksi euro/st Michel -ravien tapahtumakävijä) enimmäismääräksi asetettiin 25.000 euroa. Kustannukset maksettiin kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahasta ravien jälkeen, kun tarkat kävijämäärät olivat selvillä. Mikkelin Ravirata Oy:n laskun mukaan kävijämäärä oli 23.010 henkilöä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Mikkelin Ravirata Oy:n yhteistyötarjouksen siten täydennettynä, että kaupunki maksaa yhteistyöstä, 1 euro/st Michel -ravien tapahtumakävijä, kuitenkin enintään 25.000 euroa. Lisäksi
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 11 (37) kaupunginhallitus päättää valtuuttaa kaupunginkanslian tekemään ja allekirjoittamaan yhteistyösopimuksen. Kustannukset maksetaan kaupunginhallituksen käyttövarausmäärärahasta St Michel -ravien jälkeen, kun tarkat kävijämäärät ovat tiedossa. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin Ravirata Oy, viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 12 (37) 191 Kaupunginvaltuuston kokousten videointi MliDno-2015-1097 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ropponen Juha.ropponen@mikkeli.fi Mikkelin kaupunki on neuvotellut Otavan Opiston kanssa, että se tuottaisi valtuustokokousten videointipalvelut. Videot julkaistaisiin suorina nettilähetyksinä (striimaus) Mikkelin kaupungin verkkosivuilla (www.mikkeli.fi). Tämän lisäksi videot tullaan arkistoimaan ja ne voidaan hakea uudelleen katseluun Mikkelin verkkosivuston kautta. Otavan Opistolla on tätä toimintaa varten valmis organisaatio ja kuvauskalusto. Yhden valtuustokokouksen striimaus ja videon arkistointi maksaa 900 /kokous. Palvelu otettaisiin vakituiseen käyttöön 31.8.2015 pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan ja videot julkaistaan 31.8.2015 kokouksesta alkaen. Videointi ja julkaiseminen hankitaan ostopalveluna Otavan Opistolta hintaan 900 /kokous (alv 0%). Hankinta maksetaan kaupunginvaltuuston määrärahoista. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Keskustelun jälkeen esittelijä täydensi esitystään siten, että seurataan yksi vuosi, minkälaisia katsojamääriä videoiduilla lähetyksillä on ja sen jälkeen tehdään päätös jatkosta. Sopimus tehdään nyt enintään vuodeksi. Esittelijän muutettu esitys hyväksyttiin. Tiedoksi Matti Väänänen (Otavan Opisto), Juha Ropponen
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 13 (37) 192 Pysäköinnintarkastajan viran perustaminen ja torikaupanvalvojan toimen (1709) lakkauttaminen 1.6.2015 alkaen MliDno-2015-1012 Valmistelija / lisätiedot: Timo Rissanen Timo.Rissanen@mikkeli.fi Pysäköinnintarkastajan viran perustaminen Mikkelin kaupungin pysäköintipalveluissa on tällä hetkellä kolme pysäköinnintarkastajan virkaa. Lain edellyttämällä tavalla pysäköinnintarkastajat ovat virkasuhteisia. Pysäköinninvalvontaa pyritään turvallisuussyistä tekemään kentällä parityöskentelynä. Parityöskentelynä toteutetun valvontatehtävän on todettu vähentävän selvästi tarkastajien kohtaamaa asiakkaiden aggressiivista käyttäytymistä ja parantavan näin työturvallisuutta. Lisäksi oikaisuvaatimusten käsittely on helpottunut, kun kiistanalaisiksi nousseita tilanteita on ollut toteamassa kaksi tarkastajaa. Pysäköinninvalvontaa tulee suorittaa myös virka-ajan ulkopuolella ja muualla kuin kaupungin ydinkeskustassa. Lisäresurssia vaativat mm. iltaisin ja viikonloppuisin pidetyt suuret yleisötapahtumat, joiden yhteydessä virheellinen pysäköinti aiheuttaa erityisen paljon ongelmia, jopa vaaraa. Tarkastusten iltaja viikonloppuvuorojen järjestäminen riittävän usein on mahdotonta, koska korvaavien arkipäivävapaiden antaminen aiheuttaa henkilövajeen arkipäiville. Pysäköinninvalvonnan turvallinen, tehokas ja tuottoisa suorittaminen on nykyisellä tarkastajamäärällä erittäin ongelmallista.pysäköinninvalvonta on taloudellisesti tuottavaa toimintaa, josta kaupunki saa vuodessa noin 400.000 500.000 euroa pysäköintivirhemaksuina. Valvonta vaikuttaa merkittävästi myös pysäköintilippuautomaattien tuottoon. Torikaupanvalvojan toimen (vakanssi 1709) lakkauttaminen Mikkelin torikaupan valvonnasta osa-aikaisesti (60 %) vastannut torikaupanvalvoja on irtisanoutunut toimestaan (1709) 28.2.2015. Tointa ei ole täytetty, vaan torikaupanvalvontaa on hoidettu kaupungin omana toimintana tilapäisjärjestelyin, ostamalla osa toisen yksikön työntekijän työpanoksesta. Torikaupanvalvonnan tarve on talvikuukausina vähäisempää ja vaihtelee päivittäin torilla olevien markkina- ym. tapahtumien mukaan. Kesäaikaan torikaupanvalvontaa tarvitaan päivittäin.viikonloppujen ja lomaaikojen torikaupanvalvontaan on jo aiemmin kilpailutuksen perusteella valittu vartiointiliike, jonka kanssa laadittu sopimus on optiovuoden kanssa vuoden 2016 loppuun asti voimassa. Esitys Tekninen toimi esittää perustettavaksi teknisen toimen pysäköintipalveluihin pysäköinnintarkastajan viran ja lakkautettavaksi teknisen toimen hallinnon torikaupanvalvojan toimen (vakanssi 1709) 1.6.2015 alkaen. Perustettavan viran hoitoon sisällytetään myös torikaupanvalvojan tehtävät joustavasti kulloisenkin tarpeen mukaan. Viran hoito painottuisi pysäköinnintarkastajan tehtävien hoitoon täysipäiväisesti silloin kun torin toiminta on hiljaisempaa ja torin toiminnan vilkkaampana aikana tehtävät painottuvat vastaavasti enemmän torikaupanvalvontaan. Kumpikin tehtävä edellyttää ao. tehtävään kuuluvan virka-asun käyttöä. Pysäköinnintarkastajan virka-asu on määrätty asetuksella. Torikaupanvalvontaa ei voi tehdä pysäköinnintarkastajan virkaasussa, eikä päinvastoin.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 14 (37) Pysäköinninvalvojan viran hinnoittelutunnus 08LII020 ja tehtäväkohtainen palkka 1886,45 euroa/kk, työaika yleistyöaika 38,25 h/vko ja viran kelpoisuusvaatimuksena kaupunginhallituksen 19.12.2000 157 hyväksymä kelpoisuus; henkilöauton (luokka B) ajokortti ja riittävä liikennesääntöjen tuntemus. Virkaan valittavan eduksi tullaan valintatilanteessa lukemaan toimistoalan kokemus. Kunnallinen pysäköinninvalvonta on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisipiirin päällikön johdon ja valvonnan alaista. Itä-Suomen poliisilaitoksen lausunnon (5.5.2015 POL-2015-6248) mukaan em. tehtäväjärjestelylle ei ole estettä. Tekninen johtaja Jouni Riihelä ja henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä puoltavat viran perustamista ja torikaupanvalvojan toimen lakkauttamista. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus perustaa teknisen toimen pysäköintipalveluihin pysäköinnintarkastajan viran ja lakkauttaa teknisen toimen hallinnon torikaupanvalvojan toimen (vakanssi 1709) 1.6.2015 alkaen. Viran hoitoon sisällytetään myös torikaupanvalvojan tehtävä. Viran hinnoittelutunnus 08LII020 ja tehtäväkohtainen palkka 1886,45 euroa/kk, työaika yleistyöaika 38,25 h/vko ja viran kelpoisuusvaatimuksena kaupunginhallituksen 19.12.2000 157 hyväksymä kelpoisuus; henkilöauton (luokka B) ajokortti ja riittävä liikennesääntöjen tuntemus. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Tekninen toimi/sari Helanen, henkilöstöpalvelut/ahonen, talouspalvelut/ Nurminen
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 15 (37) Tekninen lautakunta, 78, 12.05.2015 Kaupunginhallitus, 193, 01.06.2015 193 Mikkelin kaupungin 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 koskeva asemakaavan muutosehdotus / Graanintie 9 / Graanin ranta MliDno-2015-873 Tekninen lautakunta, 12.05.2015, 78 Valmistelija / lisätiedot: Ilkka Tarkkanen ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 12. päivänä toukokuuta 2015 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kaavaluonnos on ollut teknisen lautakunnan käsiteltävänä 11.6.2013 joka on asettanut sen julkisesti nähtäville ajalle 1.8 30.8.2013. Luonnoksesta saatiin yksi lausunto ja neljä huomautusta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kiinnitti lausunnossaan huomiota asemakaavan ja osayleiskaavan ristiriitaisuuteen. Alueelle on laadittu uusi osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitusta. Huomautuksissa vastustettiin rakennusten kerroslukua Graanin aukiolla, kaupunkikuvaa, rakentamisen määrää, Saimaan täyttöä ja kiinnitettiin huomiota mm. liikennejärjestelyihin. Huomautukset eivät aiheuttaneet merkittäviä muutoksia kaavaan, koska kaavaprosessi keskeytettiin osayleiskaavan laatimista varten. Asemakaavatyö päätettiin keskeyttää syksyllä 2013, koska kaavaprosessin aikana heräsi keskustelu mm. rannan täytöistä ja kaupunkikuvallisesta rakenteesta. Katsottiin, että paras tapa edetä oli tutkia näitä ja muita esille tulleita asioita osayleiskaavalla ja asemakaavan keskityttäisiin yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Graanin rannan osayleiskaava tuli vireille loppuvuodesta 2013 ja sai lain voiman 10.7.2014. Asemakaavaehdotus pohjautuu osayleiskaavaan. Nykyiseen rantaviivaan verrattuna ranta-alueita tullaan täyttämään n. 7 200 m². Vuoden 1993 osayleiskaavassa ranta-alueita oli jo osoitettu täytettäväksi, nykyisellä osayleiskaavalla täyttöjä tulee n. 4 000 m² enemmän. Asemakaavan muutosehdotuksessa on rakennusoikeutta 44 000 k-m², tästä asuinrakentamisen osuus on 31 500 k-m² ja loput rakennusoikeudesta on osoitettu pysäköintitaloja varten. Aluetehokkuus on e=0,96. Liite "Asemakaavan muutos 10 kaupunginosa Tuppurala kortteli 1 Graanintie 9 Graaninranta" on luettavissa Mikkelin kaupungin nettisivuilla http:// www.mikkeli.fi/paatoksenteko/lautakunnat/tekninen-lautakunta
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 16 (37) Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon ELY:ltä, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Metsäsairila Oy:ltä, Etelä-Savon pelastuslaitokselta ja Liikennevirastolta. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, 01.06.2015, 193 Valmistelija / lisätiedot: Ilkka Tarkkanen ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi Asemakaavamuutosehdotus/ 10. kaupunginosan (Tuppurala) kortteli 1on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta päätöksenteko/kaupunginhallitus/tulevan kokouksen esityslista. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti 10. kaupunginosan (Tuppurala) korttelia 1 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon ELY:ltä, Etelä- Savon maakuntaliitolta, Metsäsairila Oy:ltä, Etelä-Savon pelastuslaitokselta ja Liikennevirastolta. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen esitteli asiaa kokouksessa. Tiedoksi Kaupunkisuunnittelu, Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Metsäsairila Oy, Etelä-Savon pelastuslaitos, Liikennevirasto
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 17 (37) Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, 28, 20.05.2015 Kaupunginhallitus, 194, 01.06.2015 194 Kirjaston määrärahamuutokset 2015 MliDno-2015-1003 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, 20.05.2015, 28 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen Virpi.Launonen@mikkeli.fi Kirjastolle on osoitettu vuoden 2015 investointibudjetissa 60 000 euroa uuden kirjastojärjestelmän hankkimiseen. Lumme-kirjastot ovat päättäneet ottaa käyttöönsä avoimeen lähdekoodiin perustuvan Koha-järjestelmän. Avoimen lähdekoodin järjestelmän käyttöönotto poikkeaa kaupallisen järjestelmän käyttöönotosta. Kohan käyttöönotto ei edellytä lisenssin ostoa, vaan sitä varten tarvitaan ohjelmointija konvertointityötä. Tästä syystä järjestelmän lisenssin ostoon varatut varat tulee siirtää käyttötalouden puolelle. Käyttötaloudesta voidaan maksaa palkka- ja ostopalvelukuluja. Asiasta on neuvoteltu kaupungin johtoryhmän, talouspalveluiden ja Lupaus 2016 hankkeen kanssa. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupungin investointibudjetissa uuden kirjastojärjestelmän hankintaan varattu 60 000 euron määräraha siirretään kirjaston käyttötalousbudjettiin kustannuspaikalle 140255101 (pääkirjasto) käytettäväksi ohjelmoijan palkkaamiseen sekä palvelunostoihin seuraaville tileille: 403500 (tilapäinen työvoima) 23 100 406000 (jaksotetut palkat) 1 200 410000 (Kuel-maksut) 3 900 415000 (k.eläke ja sair.vak) 500 416000 (työnant. tyött.vak.) 500 417000 (tapaturmavak. Maksut) 100 418000 (muut sos.vak. maksut) 100 442000 (matk. kulj. palv.) 2 000 447100 (asiantuntijapalv.) 14 000 447200 (IT-palvelut) 14 600 Päätös
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 18 (37) Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, 01.06.2015, 194 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Launonen Virpi.Launonen@mikkeli.fi Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupungin investointibudjetissa uuden kirjastojärjestelmän hankintaan varattu 60 000 euron määräraha siirretään kirjaston käyttötalousbudjettiin kustannuspaikalle 140255101 (pääkirjasto) käytettäväksi ohjelmoijan palkkaamiseen sekä palvelunostoihin seuraaville tileille: 403500 (tilapäinen työvoima) 23 100 406000 (jaksotetut palkat) 1 200 410000 (Kuel-maksut) 3 900 415000 (k.eläke ja sair.vak) 500 416000 (työnant. tyött.vak.) 500 417000 (tapaturmavak. Maksut) 100 418000 (muut sos.vak. maksut) 100 442000 (matk. kulj. palv.) 2 000 447100 (asiantuntijapalv.) 14 000 447200 (IT-palvelut) 14 600 Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 19 (37) 195 Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja Mikkelin Työttömät ry:n työllisyyden hoidon hanke- ja projektihakemukset, kaupunginhallituksen lausunto MliDno-2015-1085 Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas merja.airas@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite kh_ 37_2015 2 Liite vaestojatyottomyys_maaliskuu_2015 Valmistelijat Merja Airas (044 7942071) ja Pekka Patama (044 7942270). Mikkelin kaupungilta on pyydetty lausunto otsakkeessa mainittujen työllisyydenhoitoa toteuttavien yhdistysten hanke- ja projektihakemuksiin. Molemmat yhdistykset kuuluvat Mikkelin kaupungin ja Mikkelin Toimintakeskus ry:n välillä tehtyyn kehittämiskumppanuussopimukseen. Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja Mikkelin Työttömät ry:n ovat hakeneet työllisyydenhoidon toiminnan ja resurssin vahvistamiseen projekteja ja hankkeita Ray:ltä. Hakemuksissa on esitetty työllisyyden hoitoon sellaisia uusia elementtejä, jotka vastaavat Mikkelin kaupungin työllisyyden hoidon kehittämisen luonnetta ja Mikkelin kaupungin tavoitteita kehittää työllisyydenhoitoa. Projekti- ja hankehakemukset tukevat myös em. yhdistysten toimintaa ja kehittämistä. Jäljempänä käytetään termiä hankkeet. Hankkeita on haettu Ray:ltä. Hankkeet toteutetaan, jos rahoitus saadaan,em. yhdistysten hallinnoimina. Hankkeet eivät tarvitse kaupungin ylimääräistä rahoitusta nykyisen avustusrahoituksen lisäksi. Hankehakemukset tarvitsevat kuitenkin kaupungin lausunnon yhteistyökumppanina ja merkittävänä työllisyydenhoidon toteuttajana ja tukijana alueella. Asiaa on käsitelty kaupungin työllisyysjaoksessa 12.5.2015. Lausunnon laatiminen annettiin elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen tehtäväksi. Hankehakemuksien aikataulun ja tulleiden esitysten aikataulujen vuoksi, asiaa ei ole pystytty käsittelemään etukäteen kaupunginhallituksessa. Asia edellyttää kuitenkin kaupunginhallituksen hyväksyntää. Hankehakemusten hakuaika päättyy 31.5.2015. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää, että kaupunginhallitus hyväksyy jäljempänä olevan lausunnon ja merkitsee sen tiedoksi yhdistysten hankehakemuksiin (toimitettu 27.5.2015 Mikkelin Työttömät ry:lle ja Mikkelin Toimintakeskus ry:lle hankehakemuksiin): "Yleistä Mikkelin kaupunki on tehnyt maaliskuussa 2014 kehittämiskumppanuussopimuksen Mikkelin Toimintakeskus ry:n kanssa
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 20 (37) valtuustokaudeksi edellytyksellä, että kaupunginvaltuusto myöntää toimintaan vuosittain tarvittavan määrärahan. Toimintakeskuksen toimiala on kierrätys ja työllistäminen. Yhdistys ei tuota voittoa eikä osinkoja. Kehittämiskumppanuussopimukseen liittyivät seuraavat Mikkelin kaupungin työllisyyttä hoitavista järjestöistä: Etelä-Savon Liikunta ry. Mikkelin Työttömät ry. Mikkelin Seudun Invalidit ry. Karjalantietokantasäätiö Sopimuksella Mikkelin kaupunki halusi järjestöjen hallintokulujen alentamista ja kaupungin myöntämän avustuksen käyttämistä varsinaiseen toimintaan. Sopimuksella mahdollistettiin työllistämisen toimenpiteiden tehostaminen. Lisäksi on yhdistetty joitakin toimintoja Mikkelin Toimintakeskus ry:n ja Mikkelin kaupungin työpajojen välillä. Kaupunki toteuttaa myös nuorisolain mukaista nuorisotyöpajaa. Yhteistyötä on tehostettu myös tätä kautta. Sopimuksen tavoitteen toteutumisesta ja rahoituksesta Vuoden toiminnan jälkeen mm. kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä on nostettu lähes kolminkertaiseksi. Velvoitetyöllistettävät Mikkelin kaupunki on hoitanut lain mukaan. Kehittämiskumppanussopimuksen tavoitekohdat on täytetty 90 %:sesti. Yhteistyön kautta on kehitelty mm. jatkotyöllistämisen polkujen toteuttamista. Tämä työ on vasta aluillaan. Toimintaa vaikeuttaa valtakunnallinen taloustilanne, minkä vuoksi yritykset rekrytoivat varovasti eikä uusia yrityksiä ja työpaikkoja ole syntynyt myöskään Mikkelin kaupungissa. Kehittämiskumppanuussopimuksen osapuolten kanssa on käyty toiminnan toteutumista ja kehittämisestä jatkuvaa keskustelua ja viimeksi 12.5.2015 kaupungin työllisyysjaoksessa. Tilaisuus osoitti, että sopimus on ollut erittäin hyvä, mutta kehittämistoimenpiteitä ja resurssia tarvitaan edelleen. Mikkelin kaupungilla ei ole mahdollisuutta lisätä työllisyydenhoidon resurssia tuleville vuosille. Mikkelin kaupunginhallituksen avustuspäätöksellä 12.1.2015 tuetaan Mikkelin Työttömät ry:n tilavuokria ja toimintaa vuonna 2015. Hankehakemukset Hankehakemukset tukevat alueen työllisyydenhoidon tulevaa kehittämistä ja erityisesti ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä koko Mikkelin kaupungin alueella. Tulevilla hankkeilla tuetaan myös kaupungin suuria, entisiä kuntakeskuksia (Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi) ja niiden työllisyydenhoitoa. Hankehakemuksissa on hyvin otettu huomioon ennaltaehkäisevä toiminta. Hankehakemukset ovat perusteltuja. Kaikissa hankehakemuksissa vahvistetaan osallistamisen muotoja, jotka kohdistuvat työllisyydenhoidon haastavimpaan kohderyhmään. Työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuuden ensimmäinen vaihe on vastannut hyvin työmarkkinoille ohjautuvien palvelutarvetta. Selkeä kysyntä on muodostumassa niille palvelutarpeille, joissa työmarkkinoille palaaminen ei ole itsestään selvää tai se pitää tehdä pidemmän kaavan kautta.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 21 (37) Työttömien yhdistyksen kohtaamispaikka hankehakemus antaa Mikkelissä oleville työttömille mahdollisuuden omaehtoisesti hakea vertaistukea ja osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan. Osallistumisen jälkeen työttömällä on mahdollisuus saada tietoa ja vaihtoehtoja oman työllistymisensä edistämisestä ilman, että se tapahtuu ensisijaisesti viranomaisen kautta tulleena velvoittavuutena. Nykyisessä tilanteessa tällaisen mahdollisuuden tarjoaminen on tärkeää ja se käy hyvin yhdistystoiminnan vastuulle. Toimintakeskus ry:n hankehakemuksessa kehitetään sisältöjä toimintakykyä ylläpitävälle sosiaaliselle kuntoutukselle. On oletettavaa, että tämä palvelumuoto tulee voimistumaan Suomen kaikissa kunnissa pitkäaikaistyöttömien ikärakenteen siirtyessä koko ajan vanhempiin ikäluokkiin. Kaupungin hyvinvointipalvelujen kannalta on myönteistä, että alueen yhdistykset kehittävät omaa toimintaansa niin, että voivat vastata tulevaan tarpeeseen. On ilmiselvää, ettei mikään kunta pysty tulevaisuudessa toteuttamaan ylläpitävää toimintaa oman organisaationsa kautta. Tähän toimintaan tarvitaan hankkeita ja projekteja eli ulkopuolista rahoitusta. ViaDia:n hanke, joka keskittyy vankilasta vapautuvien ohjauksen kehittämiseen on myös hyvin kannatettava. Huolimatta siitä, että paikkakunnalla oleva palvelujärjestelmä olisi kattava myös vapautuvien vankien kohdalla, on hyvin mahdollista, että palvelujen hajanaisuus ja viranomaisten vaihtuvuus hankaloittavat ohjaustilannetta. Hankkeen tavoite kehittää selkeä konsepti vapautuvien vankien siviiliin saattamiseen lisää oletettavasti onnistumisprosenttia. Ja tässä kohderyhmässä jokainen onnistuminen on yhteisölle arvokas tulos myös taloudellisesti. Tilastointi tukena Mikkelin kaupungin työllisyydenhoitoa tilastoidaan kuukausittain kokonaisuutena, joten siihen kuuluu myös väestön seuranta, työpaikat sekä työmarkkinatuen kuntaosuuksien vertailu 11 kaupungin osalta. Liitteenä olevat tilastot kertovat Mikkelin kaupungin toiminnoista. Toimintomme ovat oikeansuuntaisia. Alueemme työllisyydenhoidon kehittämisessä on tärkeänä osana myös maaseutunäkökulma. Lisätietoja: Mikkelin kaupunki/palvelupäällikkö Pekka Patama, Mikkelin Toimintakeskus ry./ Harri Lankinen, Mikkelin Työttömät ry./heikki Pyrhönen Liitteet: tilastointi maaliskuulta 2015 kaupunginhallituksen päätös 2.2.2015 37. Kehittämiskumppanussopimuksen päivittäminen" Mikkelin kaupunginhallituksen päätös toimitetaan hankehakemuksiin täydentävänä jälkikäteen. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy edellä esitetyn lausunnon hankehakemuksiin.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 22 (37) Päätös Hyväksyttiiin. Tiedoksi Mikkelin Toimintakeskus ry., Mikkelin Työttömät ry., elinvoima- ja kilpailukykypalvelut
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 23 (37) 196 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). MliDno-2015-688 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Oikeusministeriö on pyytänyt Mikkelin kaupungin lausuntoa oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen" (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). Lausuntoa pyydetään 31.5.2015 mennessä. Työryhmän mietintö on saatavissa internetissä osoitteesta: http:// oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1426142053965/files/ OMML_14_2015_Karajaoik.bdf Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallitus on 18.5.2015 102 antanut seuraavan lausunnon: "Työryhmän tavoitteena on ollut vahvistaa käräjäoikeuksia muodostamalla hallinnollisesti suurempia yksiköitä, jotta työmäärä ja resurssit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin. Työryhmä esittää kahta erilaista mallia käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi. Toisen mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 17 ja toisen mallin mukaan 14. Etelä-Savon maakuntaliitto toteaa, että kumpikin esitetty malli vähentäisi merkittävästi käräjäoikeuksien määrää nykyisestä 27 käräjäoikeudesta. Edellisen kerran käräjäoikeuksin määrää vähennettiin vuonna 2010. Tämän vähennyksen vaikutuksia erityisesti kansalaisten oikeusturvaan ei kuitenkaan ole arvioitu. Nyt ollaan esittämässä uusia vähennyksiä ilman oikeuturvavaikutusten arviointia. Kansalaisten näkökulmasta keskeinen osa oikeusturvaa on saavutettavuus. Mitä harvempi käräjäoikeusverkko on, sitä pidemmiksi muodostuvat välimatkat käräjäoikeuspiirien reunaalueilta käräjäoikeuksien kanslioihin ja istuntopaikkoihin. Merkittävästi nykyistä pidemmät asiointietäisyydet aiheuttavat kansalaisille kohtuuttomia matkakustannuksia ja ajankäyttöä ja saattavat käytännössä muodostaa jopa esteen kansalaisten oikeuksien toteutumiselle. Työryhmän esitysten aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty. Valtionhallinnon työpaikkojen vähennyksiä on suunniteltu sektorikohtaisesti eri ministeriöissä ja niiden alaisissa virastoissa. Valtion toimintoja on keskitetty yhä harvempiin toimipaikkoihin. Tämä esitys vahvistaisi osaltaan tätä kehitystä minkä, vuoksi on otettava huomioon vähennysten kokonaisvaikutukset alueilla. Kysymys ei olisi vain suorista työpaikoista, vaan myös vähennysten välillisistä vaikutuksista muihin tarjolla oleviin oikeuspalveluihin. Kansliapaikkakuntien keskittyminen harvemmille paikkakunnille johtaisi myös asianajo- ja muiden oikeudellisten palveluiden keskittymiseen. Työryhmä on esittänyt 17 käräjäoikeuden mallia, jossa Etelä-Savon käräjäoikeus säilyisi mutta Savonlinnan kanslia ja Pieksämäen istuntopaikka lakkautettaisiin. Savonlinnaan jäisi ainoastaan istuntopaikka. Työryhmän esittämässä 14 käräjäoikeuden mallissa nykyiset Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeudet yhdistettäisiin uudeksi Itä- Suomen käräjäoikeudeksi. Uuden käräjäoikeuden keskuspaikaksi esitetään
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 24 (37) Kuopiota ja sivukansliapaikkakunniksi Joensuuta ja Mikkeliä. Toteutuessaan tämä malli tarkoittaisi kolmen nykyisen kanslian eli Savonlinnan, Varkauden ja Iisalmen lopettamista samoin Pieksämäen istuntopaikan lopettamista. Etelä-Savon maakuntaliitto katsoo, että kumpaakaan mallia ei voida pitää jatkokehittämisen pohjana. Kuten edellä on todettu, heikentäisi kanslian ja istuntopaikan lakkauttaminen merkittävästi kansalaisten oikeusturvaa. Asiointimatkat kansliaan käräjäpiirin sisällä kasvaisivat merkittävästi nykyisestä, jos kanslia sijaitsisi vain Mikkelissä. Enimmillään asiointimatka kansliaan pidentyisi selvästi yli 100 kilometrillä. Nykyisten kolmen käräjäoikeuden yhdistämisellä syntyisi väestöpohjaltaan yli 566 000 asukkaan käräjäoikeus. Se olisi toiseksi suurin Helsingin käräjäoikeuden jälkeen. Nykyisten käräjäoikeuksien väestöpohja on riittävän suuri kustannustehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Esimerkiksi Etelä- Savon käräjäoikeuden väestöpohja on noin 152 000 asukasta. Nykyiselläänkin Etelä-Savon käräjäoikeus on alueellisesti jo riittävän laaja. Uusi käräjäoikeus olisi alueellisesti maan toiseksi suurin. Näin suurta aluetta ei voitaisi pitää perusteltuna. Paitsi oikeusturvan heikkenemisen kannalta liian suuri alue heikentäisi myös kansalaisten mahdollisuuksia seurata oikeudenkäyttöä. Etelä-Savon maakuntaliitto kiinnittää huomiota myös valtion keskusja aluehallinnon uudistamiseen. Vaikka oikeudenkäyttö muodostaakin valtionhallintoon nähden itsenäisen ja riippumattoman kokonaisuuden, tulisi oikeushallinnon rajoja määriteltäessä pyrkiä ottamaan huomioon muut hallinnolliset rajat. Kansalaisten näkökulmasta tämä olisi omiaan selkiyttämään hallinnosta saatavaa kuvaa." Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupunki yhtyy edellä olevaan Etelä- Savon maakuntaliiton maakuntahallituksen lausuntoon. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Oikeusministeriö
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 25 (37) 197 Jäteasiaintarkastajan kelpoisuusehdon muutos MliDno-2015-1020 Valmistelija / lisätiedot: Risto Mikkola risto.mikkola@mikkeli.fi Kaupungin hallitus on 25.11.2013 456 kohdalla hyväksynyt jäteasiaintarkastajan vakanssin (8675) perustamisen. Tällöin kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttiin soveltuva insinööri (AMK) tai aikaisempi teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu insinöörin tai vastaava tutkinto. Jäteasian tarkastajan viran täyttäminen on tullut nyt ajankohtaiseksi, tehtäviä hoitaneen kaupunginpuutarhurin siirtyessä vanhuuseläkkeelle. Ennen uuden rekrytoinnin aloittamista on tarpeen muuttaa viran kelpoisuusvaatimusta, koska jäteasian tarkastajan viran menestykselliseen hoitamiseen soveltuvat hyvin moninaiset ympäristöalaan liittyvät tutkinnot. Henkilöstöpalvelut puoltaa esitystä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että jäteasiaintarkastajan kelpoisuusvaatimus muutetaan muotoon: soveltuva korkeakoulututkinto tai aikaisempi vähintään opistoasteinen tutkinto. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Henkilöstöpalvelut/Anne Ahonen, Anne Nurminen, Risto Mikkola
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 26 (37) 198 Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma 2015-2017 MliDno-2015-1132 Valmistelija / lisätiedot: Juha Vuorela juha.vuorela@mikkeli.fi Mikkelin kaupungin hallintosäännön 37 :n mukaan kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallintosäännön 37 :n mukaan kaupungin hallitus. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus sekä konsultointitoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea kuntayhtymälle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Suunnitelmaan voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia. Sisäinen tarkastus voi suorittaa myös erillisiä toimeksiantoja, jotka eivät sisälly suunnitelmaan. Sisäisen tarkastuksen suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteet, seuranta ja raportointi toteutetaan jatkossa osana prosesseja, toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettamista ja että se huomioidaan päätöksenteossa. Tarkastussuunnitelma kattaa jäljellä olevan valtuustokauden vuodet 2015-2017. Tarkastussuunnitelma lähetetään oheisena kaupunginhallitukselle. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Hallitus päättää merkitä tiedoksi sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman vuosille 2015-2017. Päätös Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin. Merkitään, että konsernitarkastaja Juha Vuorela esitteli asiaa kaupunginhallitukselle.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 27 (37) 199 Valtuustoaloite maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöönotosta päätöksenteon tueksi MliDno-2015-1127 Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas merja.airas@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite: aluejohtokuntien lausunnot 2 Liite: Tarkastuslista, maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi.pdf Kaupunginvaltuusto 4.9.2012 75 Mikkelin Keskustan valtuustoryhmä esitti 4.9.2012 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa: "Valtioneuvoston asettama maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on kehittänyt "Maaseutuvaikutusten arviointi" -välineen, jota voidaan käyttää päätösten vaikutusten arvioinnissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Valtioneuvosto on suosittanut kyseisen arvioinnin käyttöönottoa viranomaisvalmistelun tueksi sekä valtakunnallisella että aluetasolla. Tulevan kuntaliitoksen jälkeen Mikkeliin kuuluu laajoja maaseutualueita. Laajan kunnan eri osa-alueiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi Mikkelissä on tarpeen ja tarkoituksenmukaista ottaa päätöksenteossa käyttöön "Maaseutuvaikutusten arviointi" -instrumentti. Sen avulla voidaan arvioida, mitkä ovat kulloisenkin päätöksenteon vaikutukset maaseutuun, maaseudun ihmisten elinoloihin, elinkeinoihin, työhön, kilpailukykyyn, asumiseen, palveluihin, saavutettavuuteen, yhteyksiin, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen ja pyrkiä ehkäisemään päätösten haitalliset vaikutukset. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että maaseudun arviointi -työkalu otetaan käyttöön Mikkelin kaupungissa päätöksenteon tueksi. Mikkelissä 4.9.2012 Mikkelin Keskustan valtuustoryhmä Seija Korhonen Päivi Ylönen Martti Lokka Matti Kunnas Jaana Strandman Kirsi Liukkonen Matleena Pulkkinen Tero Puikkonen Pekka Moilanen Heikki Nykänen Heikki Leppänen Pekka Kakriainen Matti Piispa Petri Pekonen
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 28 (37) Päätös: Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 10.9.2012 261 Ehdotus, Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen valmisteltavaksi elinvoima- ja kilpailukykypalveluihin, jonka tulee pyytää lausunnot eri toimialoilta. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään marraskuussa 2012. Päätös, Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 10.12.2012 372 Valmistelija kehitysjohtaja Soile Kuitunen (0447942010) Elinvoima- ja kilpailukyky-yksikkö on valmistellut vastauksen, jossa on huomioitu maaseutuasiamies Kari Mikkosen ja maaseutuasioista vastaavan Ristiinan viranhaltija Jorma Piispasen, seutuvaliokunnan sihteeri, kehityspäällikkö Aki Kaurasen, aluejohtokuntien ja kylien neuvottelukunnan edustajien sekä Ristiinan kunnanjohtaja Virpi Siekkisen ja Suomenniemen kunnanjohtaja Matti Muukkosen lausunnot. Saaduissa lausunnoissa korostetaan maaseutunäkökulman tärkeyttä ja sen korostumista edelleen, kun kuntaliitos Suomenniemen, Ristiinan ja Mikkelin kesken astuu voimaan 1.1.2013. Lausunnoissa todetaan muun muassa, että maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan motivoida uutta kaupunkia aktiiviseen maaseudun kehittämiseen ja sen edistämiseen. Maaseudun moninaisten mahdollisuuksien hyväksikäyttäminen on yksi uuden Mikkelin potentiaalisista menestyksen tekijöistä. Maaseutuun kohdistuvien vaikutusten arviointi olisikin saatujen lausuntojen mukaan tärkeää huomioida koko kaupungin päätöksenteossa. Kuten useassa saadussa lausunnossa todetaan, maaseutuvaikutusten arviointi edellyttää asian edistämistä ja johtamista kaupunkiorganisaatiossa. Monien erilaisten vaikutusarviointimenetelmien ja lomakkeiden täyttö saattaa hidastaa ja hankaloittaa asioiden valmistelua. Esimerkiksi yritysvaikutusten arviointi, joka linjattiin kaupunkiorganisaatiossa käyttöönotettavaksi vuonna 2011, on vasta osittain käytössä. Vaikka yritysvaikutusten arviointilomake on sinänsä hyvin yksinkertainen ja siinä on vain muutamia täytettäviä kohtia, on arvioinnin tekeminen kuitenkin koettu paikoitellen vaikeaksi. Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa on tehty päätöksiä myös monien muiden arviointimallien käyttöönotosta. Ne ovat kuitenkin vasta osittain käytössä. Jotta arviointimallit todella otettaisiin kaikessa päätöksenteon valmistelussa käyttöön, tarvitaan asioiden valmistelijoille ja myös valtuutetuille koulutusta ja opastusta asiasta. Lausunnoissa todetaan, että tämän lisäksi olisi resursoitava henkilöitä seuraamaan sitä, että arviointi on toteutettu, ja vaikutukset on huomioitu päätöksissä ja toiminnassa.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 29 (37) Saatujen lausuntojen perusteella elinvoima- ja kilpailukyky-yksikkö toteaa, että maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeä osa kaupungin päätöksentekoa ja sen valmistelua. Maaseutuun kohdistuvat vaikutukset tulisi kuitenkin kyetä arvioimaan päätöksenteon valmistelussa sen luonnollisena osana, yhtenä tärkeänä näkökulmana ilman erillistä lomakkeen täyttöä ja raportointia. Tämän rinnalla on tärkeää, että maaseudun näkökulma näkyy kaupungin tavoitteissa ja linjauksissa. Näin se ohjaa myös käytännön toimintaa ja kehittämistä. Ehdotus, Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi edellä olevan lausunnon vastauksena Mikkelin keskustan valtuustoryhmän. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto 17.12.2012 109 Ehdotus: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi edellä olevan lausunnon vastauksena Mikkelin keskustan valtuustoryhmän. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös: Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Seija Korhonen esitti valtuutettujen Jaana Strandmanin ja Päivi Ylösen kannattamana, että asia pitää palauttaa uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Kukaan ei vastustanut, joten puheenjohtaja totesi, että aloite palautetaan uuteen valmisteluun. Kaupunginhallitus 1.6.2015 Asiaa on valmistellut kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen (044 794 2030) ja kehityspäällikkö Aki Kauranen (044 794 2093) Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut on jatkanut asian valmistelua kehityspäällikkö Aki Kaurasen esittämällä toimintamallilla, missä maaseutuvaikutusten arvioinnissa keskeinen rooli olisi aluejohtokunnilla. Aluejohtokuntien toiminta kattaa maantieteellisesti suuren osan Mikkelin maaseutumaisista alueista ja joiden jäsenillä on asiantuntijuutta sekä kykyä arvioida eri asioiden sekä päätösten vaikutuksia taajamissa ja maaseudulla. Aluejohtokuntien tekemät arvioinnit/lausunnot tulisi olla koko maaseutua yleisesti koskettavia. Alueelliset erityispiirteet tulisi näin huomioon otetuksi. Käytännössä maaseutuvaikutusten arviointi toteutettaisiin kaupungin toimielinten päätöksissä. Kulloinkin valmisteltavaan asiaan pyydettäisiin maaseutuvaikutusten arviointimallin perusteella eri näkökulmista lausunto. Tarve lausuntopyyntöön sekä maaseutuvaikutusten arviointiin tehdään
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 30 (37) toimialoilla tapauskohtaisesti asian valmistelun aikana. Aluejohtokuntien lausunnot/arvioinnit liitettäisiin osaksi asian käsittelyä ja ne huomioitaisiin lopullisessa päätöksenteossa. Maaseutuvaikutusten arviointimallissa läpikäytävät näkökulmat noudattavat valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tekemää suositusta. Arvioinnin asiakokonaisuudet ja näkökulmat ovat seuraavat: 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ 2. Maaseudun osaaminen ja innovaatiot 3. Maaseutuasuminen ja palveluiden järjestäminen (palveluiden määrä, laatu, hinta ja saavutettavuus) 4. Maaseudun saavutettavuus, yhteydet ja infrastruktuurin toimivuus 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet 6. Yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, lähidemokratia ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut on pyytänyt vuoden 2013 syksyllä aluejohtokunnilta lausuntoa valtuustoaloitteeseen sekä toimintamallin, missä vahvistettaisiin aluejohtokuntien roolia maaseutuvaikutusten arvioinneissa. Aluejohtokunnilta asiaan saadut lausunnot kannattavat esitetyn toimintamallin käyttöön ottoa Mikkelin kaupungissa. Tarkistuslista maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi päätöksenteossa on liitteenä. Liite ohjaa lausunnon/arvioinnin sekä päätöksentekijää, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Liitteessä mainitut asiat ovat vain ohjaavia, joten kaikkiin asioihin ei tarvitsisi lausunnoissa ottaa kantaa. Aluejohtokuntien lausunnot ovat myös liitteenä. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää, että Mikkelin kaupungissa otetaan käyttöön em. mallin mukainen toimintapa. Kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat ja niille asioita valmistelevat viranhaltijat pyytävät aluejohtokunnilta koko kaupungin aluetta koskeviin valmisteluihin lausunnon/arvioinnin 1.9.2015 lukien. Lausunnossa tulee arvioida tarvittaessa em. asiaan vaikuttavat tekijät. Asiasta tulee tiedottaa kattavasti valmistelijoille ja eri toimielimille (lautakunnat, johtokunnat, aluejohtokunnat). Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen esittämän toimintamallin tukemaan päätöksentekoa maaseutuvaikutusten huomioon ottamisesta päätöksenteossa ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi edellä olevan selvityksen ja toimenpiteet
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 31 (37) vastauksena Mikkelin keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 32 (37) 200 Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsaus 2014 MliDno-2015-1134 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Etelä-Savon Energia Oy on toimittanut kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle vuosikatsauksensa 2014. Se lähetetään esityslistan mukana kaupunginhallitukselle. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi ja esitetään kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsauksen 2014. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 14/2015 33 (37) 201 Vastaus Pirkko Levosen selvityspyyntöihin ja valituksiin MliDno-2015-376 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Pirkko Levonen on 8.4.2015 lähettämässään sähköpostiviestissään tiedustellut seuraavista vireille panemistaan asioista: 030513 Markku Turkian vireillepano 031214 hallintokantelu Närhisestä 120215 Lehtisen painostus ja uhkailu-ilmianto 130315 tutkimusvaatimus kvalt ja valitus khall 200315 täydennys edelliseen Kaupunginhallitus käsittelee Levosen vireille panemat asiat seuraavasti: kohdassa yksi käsitellään Markku Turkian vireillepanoa koskeva asia ja otetaan kantaa asian käsittelyjärjestykseen sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kaupunginhallituksen välillä. Kohdassa kaksi käsitellään Levosen sosiaali- ja terveysjohtajaa Maria Närhistä koskevaa hallintokantelua. Kohdassa kolme käsitellään Levosen 12.2.2015 vireille panemaa Annaliisa Lehtisen toimintaa koskevaa ilmianto ja tutkimusvaatimusta sekä siihen liittyvää 20.3.2015 toimitettua täydennystä. Levosen 13.3.2015 toimittamaa tutkimusvaatimusta käsitellään kohdassa yksi siltä osin, kun siinä on kysymys asian käsittelyjärjestyksestä, kohdassa kaksi siltä osin, kun siinä viitataan Maria Närhisen toimintaan sekä kohdassa kolme siltä osin, kun se koskee Annaliisa Lehtisen ja Pirkko Levosen välistä puhelinkeskustelua sekä sen asiallisuutta. Kaupunginhallitus toteaa, että kaikki Levosen toimittamat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupunginhallituksen kokouksessa ja asian käsittelyssä on otettu huomioon Levosen toimittama materiaali kokonaisuudessaan. 1. Levosen asian käsittelystä sosiaali- ja terveyslautakunnassa Pirkko Levonen on lähettänyt 29.4.2013 päivätyn kirjelmän sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajalle Markku Turkialle. Kirjelmään on vastannut sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen 24.5.2013. Levonen on kuitenkin katsonut, ettei lautakunta ole käsitellyt asiaa asianmukaisesti. Tämän jälkeen asia on siirtynyt Mikkelin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, josta on ilmoitettu Levoselle maaliskuun lopussa 2014 ja 8.4.2014 päivätyssä kirjeessä. Kaupunginhallitus on 28.4.2014 päätöksessään käsitellyt Levosen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajalle Markku Turkialle 29.4.2013 päivättyä kirjelmää koskevan asian. Samassa päätöksessä kaupunginhallitus on käsitellyt myös Levosen väitteen siitä, että sosiaali- ja terveyslautakunta ole vastannut hänen laatukysymyksiinsä. Samassa päätöksessä on käsitelty Levosen vaatimus, että lautakunnan tulisi todeta Niina Helmisen sekä Anne Hyytiä- Hassisen syyllistyneen Levosen asian käsittelyssä virkavirheeseen. Päätöksessä on lisäksi käsitelty laajemmin Levosen esittämiä Maria Närhiseen, Niina Helmiseen ja Anne Hyytiä-Hassiseen kohdistettuja väitteitä rikkomuksista