YHDESSÄ TEHDEN Yhteistyöryhmä 22.04.2015 Kunnanhallitus 04.05.2015
Sisällys I JOHDANTO 3 Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa 3 Henkilöstö kunnan strategioissa 3 Kuntastrategia valtuustokaudelle 2013 2016 4 Palvelustrategia 4 Henkilöstöstrategia ja henkilöstöohje 4 Henkilöstövisio 5 Taloussuunnitelman henkilöstöohjelma 5 Muut suunnitelmat ja ohjelmat 5 II HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 5 Henkilöstön määrä 5 Henkilöstön jakautuminen eri osastoille 7 Kunnan vakinainen henkilöstö 31.12.2014 7 Kunnan määräaikainen henkilöstö 31.12.2014 7 Kunnan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö yhteensä 31.12.2014 8 Vuoden 2014 aikana tapahtuneita keskeisiä henkilöstöpäätöksiä 9 Yleisimmät virka- / tehtävänimikkeet v. 2014 10 Palvelussuhteen lajit 10 Virkasuhde ja työsuhde 10 Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin 11 Henkilöstöön sovellettavat työehtosopimukset 11 Henkilöstöön sovellettavat työaikajärjestelmät 12 Henkilöstön koulutustaso 13 Henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin 14 Henkilöstön ikä ja sukupuoli 15 Koko henkilöstön keski-ikä 15 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tulosyksiköittäin 16 Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 16 Eläkkeelle siirtyminen 17 Vuonna 2014 eläkkeelle jääneet 17 III PALKKAUS JA HENKILÖSTÖMENOT 19 1
Palkattomat virkavapaat ja työlomat säästötarkoituksessa 21 IV OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 21 Henkilöstön koulutus 22 Koulutuspäivät ja koulutuskorvaus 23 Kansalaisopiston järjestämä koulutus 24 Laajemmat koulutukset 24 V TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 24 Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet 24 Sairauspoissaolot 26 Työtapaturmat 27 Työterveyshuolto 28 Työterveyshuollon kustannukset v. 2011 2014 30 Työterveyshuollon toimintatiedot 2011 2014 30 Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon toimintatiedot 2011 2014 31 Yhteistoiminta ja työsuojelu 31 Henkilöstön työtyytyväisyystutkimus 33 Työhyvinvoinnin kehittäminen 33 Muistaminen 35 2
I JOHDANTO Kunnan 16. henkilöstövoimavaroja koskeva raportti on valmistunut. Sen sisältöä on kehitetty Kuntatyönantajien antaman suosituksen suuntaisesti. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstömenoista. Se sisältää lisäksi tietoa henkilöstön tilasta mm. sairauspoissaoloista, työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitoa koskevista toimenpiteistä sekä johtamisesta. Vertailua on pyritty tekemään 3 5 vuodelta. Joissakin raporteissa vertailua on tehty vain edellisvuoteen. Tiedot on koottu henkilöstöhallinnon Pegasos henkilötietojärjestelmästä ja AGSraportointiohjelmasta saatujen tietojen pohjalta. Lisäksi tietoa on koottu kunnan kirjanpidosta, Kuntien eläkevakuutuksesta, vakuutusyhtiön tilastoista, työterveyshuollosta sekä esimiehille ja työntekijöille osoitetuista kyselyistä. Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa henkilöstöjohtamista. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet voidakseen turvata myös tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Kuntalaiset odottavat kunnalta riittäviä ja laadukkaita palveluja. Kunnan poliittiset päättäjät ottavat vastuuta henkilöstöpoliittisten linjojen määrittelemisessä ja sopeuttamisessa tuotannollisiin suunnitelmiin sekä palvelustrategioihin. Kuntasektorin oma henkilöstö odottaa työhyvinvointinsa ylläpitämistä ja kehittämistä. Myös valtio edellyttää tuloksellista kuntien palvelutoimintaa ja henkilöstöjohtamista. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle kuntien tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavaransa sekä ennakoida tulevat tarpeet. Henkilöstö kunnan strategioissa Laukaan kunta on omissa strategioissaan ottanut henkilöstönäkökulman vahvasti esille. Seuraavassa on tiivistelmiä siitä, miten henkilöstönäkökulma on mukana kunnan strategioissa ja keskeisissä suunnitelmissa 3
Kuntastrategia valtuustokaudelle 2013 2016 Laukaan kunnan strategiassa Laukaa sydäntä ja elinvoimaa henkilöstöpolitiikalle on asetettu tavoitteeksi o Elinvoiman ja kilpailukyvyn strategisia johtamiskohteita ovat: Henkilöstöpolitiikka Osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus ja sitoutuneisuus on edelleen hyvä Henkilöstön korkea tuottavuus, työkyky ja hyvinvointi Palvelustrategia Laukaan kunta on laatinut viimeksi vuonna 2010 palvelustrategian. Nykyisen palvelutarpeen ja siihen vaikuttavien muutostekijöiden perusteella kunnassa on tehty selvitys palvelutarpeiden määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä sekä palvelujen suunnitelluista tuotantotavoista eri toimialoilla vuoteen 2020 saakka. Palvelustrategian yhteydessä on selvitetty eri palvelutuotantotapoihin käytettävät taloudelliset resurssit ja henkilöstön määrä. Sovitettaessa kunnan käytettävissä olevia taloudellisia resursseja ja henkilöresursseja lisääntyvään palvelukysynnän tyydyttämiseen tavoitteina ovat laadultaan ja kustannuksiltaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiset palvelutuotantotavat. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen vertailussa tärkeällä sijalla on kunnan oma palvelutuotanto ja pyrkimys sen jatkuvaan kehittämiseen. Taustalla on myös henkilöstön koulutustaso, henkilöstön ikärakenne, työvoiman saatavuus eri aloilla ja palvelutuotannon yksikkökustannukset eri tapauksissa. Henkilöstöstrategia ja henkilöstöohje Valtuusto on hyväksynyt uuden henkilöstöstrategian valtuustokaudelle 2013 2016 26.5.2014. Henkilöstöohje hyväksyttiin kunnanhallituksessa 2.6.2014. Henkilöstöstrategia ja sen liitteeksi laadittava henkilöstöohje ovat henkilöstöpolitiikan keskeisiä ohjausvälineitä. Sen lisäksi, että asiakirjoissa on strategisia linjauksia, niissä on paljon käytännön henkilöstötyöhön ja päivittäiseen johtamiseen liittyviä ohjeistuksia. 4
Henkilöstövisio HENKILÖSTÖ ON HYVIN JOHDETTUA, OSAAVAA, HYVINVOIVAA JA MOTIVOITUNUTTA Taloussuunnitelman henkilöstöohjelma Kunnan talousarvion ja suunnitelman yhteydessä on koottu erilliseen taulukkoon tulosyksiköittäin henkilöstön määrä ja sen muutokset henkilötyövuosina. Myös sitä tarkempi tehtävänimikkeittäin koottu suunnitelma on laadittu. Se on käsitelty ja hyväksytty lautakunnissa ja se toimii talousarvion henkilöstömäärärahojen perusteena. Muut suunnitelmat ja ohjelmat Edellä mainittujen koko kunnan suunnitelmien lisäksi on erilaisia toimialojen suunnitelmia ja ohjelmia, joissa arvioidaan palvelutuotannon kehitystä ja sitä kautta myös henkilöstön tarvetta ja henkilöstöltä vaadittavaa tulevaisuuden osaamista, esimerkkinä mainittakoon vanhusten palvelujen toimintaohjelma ja lapsipoliittinen ohjelma. II HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Kunnan henkilöstö 2010 2011 2012 2013 2014 Vakinaiset 856 735 739 754 730 Sijaiset ja määräaikaiset 189 169 195 198 198 Yhteensä ilman työllistettyjä 1 045 904 934 952 928 Työllistetyt 56 58 57 49 53 5
Hlöä LAUKAAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Kunnan palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 928 henkilöä. Heistä oli vakinaisessa palvelussuhteessa 730 ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 198 henkilöä. Näiden lisäksi kunnassa oli vuoden lopussa 53 palkkatuella olevaa työntekijää. Tukityöllistettyjen keskimääräinen työaika on 85 % kokoaikaisen työajasta. Vuoden 2011 alusta terveyspalvelut siirtyivät Keski-Suomen seututerveyskeskuksen järjestettäväksi. Samaan aikaan työterveyshuolto siirtyi Jyväskylän seudun työterveys liikelaitokselle. Myöhemmin nimi on muuttunut Työterveys Aalloksi. Näiden seurauksena vuoden 2011 alusta 142 henkilöä siirtyi pois kunnan palveluksesta. Se selittää tilaston pienentyneen kunnan henkilöstömäärän vuonna 2011. Vuonna 2013 astui voimaan maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimus. Sopimuksen mukaan osapuolet ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Toivakka ja Uurainen. Laukaan toimiessa isäntäkuntana sopijakuntien maaseutuhallinnon työntekijät siirtyivät Laukaan kunnan palvelukseen. Samoin 1.1.2013 alkaen Laukaan kunnan palvelukseen siirtyi Äänekosken kaupungilta kaksi terveystarkastajaa ja kunnan eläinlääkäri asiasta tehdyn kolmen kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Nämä yhdessä selittävät vuoden 2013 henkilöstömäärän kasvua. Vuonna 2014 ei tapahtunut merkittäviä henkilöstömäärään vaikuttavia organisaation tai palvelurakenteen muutoksia. 1200 1000 800 600 Koko henkilöstö 400 200 0 Vakinaiset Sijaiset ja Yhteensä ilman Työllistetyt määräaikaiset työll. 2010 856 189 1045 56 2011 735 169 904 58 2012 739 195 934 57 2013 754 198 952 49 2014 730 198 928 53 6
Henkilöstön jakautuminen eri osastoille Kunnan vakinainen henkilöstö 31.12.2014 Lukumäärät sisältävät kaikki ne vakinaiset työntekijät ja viranhaltijat, joilla on 31.12.2014 toistaiseksi voimassaoleva virka- tai työsuhde. Luku sisältää sekä palkattomalla että palkallisella vapaalla olevat vakinaiset työntekijät ja viranhaltijat. VAKINAISET 31.12.2013 31.12.2014 % Muutos kok.määrästä (31.12.13) Yleishallinto 34 33 4,5-1 Perusturvalautakunta 165 156 21,4-9 Kasvun ja oppimisen lautakunta 387 384 52,6-3 Vapaa-ajan lautakunta 33 31 4,2-2 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 13 13 1,8 0 Ympäristöterveyslautakunta 10 12 1,6 2 Tekninen lautakunta 112 101 13,8-11 754 730 100,0-24 Kunnan määräaikainen henkilöstö 31.12.2014 Lukumäärät sisältävät kaikki kunnalla 31.12.2014 määräaikaisessa virka-/työsuhteessa olevat työntekijät lukuun ottamatta tukityöllistettyjä. Lukumäärissä on mukana sekä palkallisen että palkattoman vapaan sijaiset. 7
MÄÄRÄAIKAISET 31.12.2013 31.12.2014 % Muutos kok.määrästä (31.12.13) Yleishallinto 3 2 1,0-1 Perusturvalautakunta 40 49 24,7 9 Kasvun ja oppimisen lautakunta 114 109 55,1-5 Vapaa-ajan lautakunta 23 16 8,1-7 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 0 0 0,0 0 Ympäristöterveyslautakunta 2 3 1,5 1 Tekninen lautakunta 16 19 9,6 3 Yhteensä 198 198 100,0 0 Kunnan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö yhteensä 31.12.2014 KOKO HENKILÖSTÖ 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 % Muutos kok.määrästä (31.12.13) Yleishallinto 32 33 37 35 3,8-2 Perusturvalautakunta 406 423 205 205 22,1 0 Kasvun ja oppimisen lautakunta 365 365 378 501 493 53,1-8 Vapaa-ajan lautakunta 56 47 5,1-9 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 101 13 13 1,4 0 Ympäristöterveyslautakunta 100 12 15 1,6 3 Tekninen lautakunta 128 120 12,9-8 904 934 952 928 100,0-24 8
Henkilöstön määrän vaihtelu eri osastojen kesken johtuu: 1. Varhaiskasvatus on siirtynyt perusturvalautakunnalta kasvun ja oppimisen lautakunnan vastuulle vuoden 2013 alusta. 2. Ruokapalvelu on siirtynyt perusturvalautakunnalta teknisen lautakunnan vastuulle vuoden 2013 alusta 3. Kunnanhallituksen alaisuudessa on aloittanut seudullinen kahdeksan kunnan maaseutuhallinnon yksikkö vuoden 2013 alusta. 4. Kolmen kunnan ympäristöterveydenhuollon yksikön perustaminen, oman ympäristöterveyslautakunnan aloittaminen ja tältä osin eriytyminen kaavoitus- ja rakennuslautakunnasta vuoden 2013 alusta. Vakinaiset ja määräaikaiset 31.12.2014 4 % 2 % 14 % 2 % 4 % 53 % 21 % Yleishallinto Perusturvalautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ympäristöterveyslautakunta Tekninen lautakunta Vuoden 2014 aikana tapahtuneita keskeisiä henkilöstöpäätöksiä Henkilöstöstrategian ja henkilöstöohjeen hyväksyminen valtuustokaudelle 2013 2016 Henkilöstömenojen säästöohjelma osana talouden tasapainotusohjelmaa vuodelle 2014 Hankinta- ja kehittämispäällikön viran perustaminen, tietojärjestelmäpäällikön viran lakkauttaminen ja järjestelmäasiantuntijan nimikkeen muuttaminen tietohallintosuunnittelijaksi Yhdyskuntatekniikan päällikön viran perustaminen sekä vesihuoltopäällikön viran lakkauttaminen 9
Päiväkodin johtajan viran lakkauttaminen ja päiväkodin hallinnollisen johtajan viran perustaminen Kirjastotoimenjohtajan viran täyttölupa, Leppäveden ja Vihtavuoren kirjastojen kirjastonjohtajan viran lakkauttaminen sekä vastaavan kirjastonhoitajan toimen perustaminen kumpaankin kirjastoon Suunnitteluteknikon viran lakkauttaminen ja maanmittausinsinöörin viran perustaminen Terveystarkastajan viran perustaminen Koulutoimen talous- ja hallintosihteerin viran perustaminen ja toimistosihteerin toimen täyttämättä jättäminen sekä taloushallinnon vapautuvan rahoitussihteerin viran täyttölupa ja laskentasihteerin viran lakkauttaminen Erityisavustajan toimen perustaminen ja täyttölupa Eräiden virkanimikkeiden muuttaminen toimiksi täyttöprosessin yhteydessä Selvitys Laukaan kunnan kotihoidon vaihtoehtoisen tuotantotavan pilotoinnista. Selvitystyön aloittaminen vesihuoltolaitoksen toimintamallista ja organisoinnista Yleisimmät virka- / tehtävänimikkeet v. 2014 Yleisimmät virka- / tehtävänimikkeet v. 2014 Vakinaiset Lähihoitaja 71 Luokanopettaja 63 Perhepäivähoitaja 59 Koulunkäynninohjaaja 31 Tuntiopettaja, päätoiminen 27 Päivähoitaja 26 Lastentarhanopettaja 19 Sairaanhoitaja 16 Palvelussuhteen lajit Virkasuhde ja työsuhde Kuntalain mukaan kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. 10
Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde. Kuntalakiin ja lakiin kunnallisesta viranhaltijasta sisältyvät olennaiset kunnallista virkasuhdetta yleisesti säätelevät normit. Erityislainsäädännössä voi olla tiettyjä viranhaltijaryhmiä koskevia erityissäännöksiä. Rikoslaissa säädetään viranhaltijan rikosoikeudellisesta virkavastuusta. Viranhaltijan korvausvastuu määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Ratkaisevaa virkasuhteen käyttämiselle on tehtävien sisältö eikä sinänsä käytettävä nimike. Lähtökohtana on kuntalain mukaan se, että julkisen vallan käyttöä sisältävää tehtävää varten perustetaan virka. Tavanomaiseen työnjohto-oikeuteen kuuluvan päätösvallan käyttämistä ei voida pitää julkisen vallan käyttämisenä (työvuoroluettelon hyväksyminen, vuosilomien vahvistaminen). Kunnan työsuhteisen henkilöstön oikeudellinen asema määräytyy pääosin samoin kuin yksityisellä sektorilla. Keskeiset säännökset ovat työsopimuslaissa. Kunnan työntekijöillä on kuitenkin laajempi rikosoikeudellinen vastuu kuin yksityisen sektorin työntekijällä. Työntekijän korvausvastuu määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Virka- / työsuhteiset 2014 (Ilman työllistettyjä) Virkasuhde 2012 2013 2014 Muutos 2014/2013 Vakinainen 346 345 337-8 Määräaikainen 65 67 52-15 Työsuhde Vakinainen 393 409 393-16 Määräaikainen 130 131 146 15 Yhteensä 934 952 928-24 Henkilöstöön sovellettavat työehtosopimukset Kunnissa noudatetaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia. Laukaassa sovelletaan seuraavia sopimuksia: kunnallinen yleinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) 11
teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) lääkärien virkaehtosopimus (LS) Sovellettava työehtosopimus 2012 2013 2014 Muutos 14/13 KVTES 595 597 583-14 OVTES 257 263 260-3 Teknisten sopimus 69 76 70-6 TuntiTes 11 12 11-1 Lääkärisopimus 2 4 4 0 Yhteensä 934 952 928-24 Henkilöstöön sovellettavat työaikajärjestelmät Kunta-alalla työaikoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittu suurelta osin kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa. Joiltain osin niissä viitataan työaikalain määräyksiin. Työnantaja valitsee työaikalain ja työ- ja virkaehtosopimusten rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin. 37 tunnin työaikaa sovelletaan vain KVTES:ssa luetelluissa, tarkoin määritellyissä tehtävissä. Työaikaa sovelletaan mm. koulupsykologeihin, sosiaalityöntekijöihin, koulukuraattoreihin ja terveystarkastajiin. Jaksotyötä teetetään sellaisissa tehtävissä, joissa työnantajalla on tarvetta teettää yötyötä tai yli 9 tunnin työvuoroja. Toimistotyöaikaa sovelletaan virasto- ja toimistotehtävissä työskenteleviin. Säännöllinen viikkotyöaika on 36 tuntia 15 minuuttia. Yleistyöaikaa sovelletaan henkilöstöön, johon ei sovelleta muuta työaikamuotoa. Säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. 12
Hlöä LAUKAAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 300 250 200 150 100 50 0 Henkilöstö eri työaikajärjestelmissä 2012-2014 Yleistyöaika Opetustyö Jaksotyö Toimistotyö Perhepäivä hoito 37 t työaika Lääkärit 2012 291 251 187 116 69 18 2 2013 287 256 188 128 69 20 4 2014 270 247 188 125 74 18 6 Henkilöstön koulutustaso Henkilöstön koulutustasoa on seurattu henkilöstöraportissa kolmen vuoden ajan. Sinä aikana koulutustaso on noussut vuosittain. Henkilöstön koulutustaso tutkinnoittain on kerätty palkkatietojärjestelmästä tilastokeskuksen koulutusluokitusta käyttäen. Keskiasteen koulutukseksi luetaan mm. 1 3 vuotiset ammatilliset tutkinnot. Alin korkea-aste sisältää teknikon, hoitoalan opistotason tutkinnot, esim. sairaanhoitaja. Alempaan korkeakouluasteeseen katsotaan kuuluviksi yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, esim. insinöörin, tradenomin ja lastentarhanopettajan tutkinnot. Ylemmän korkeakoulututkinnon ryhmään kuuluvat maisteritutkinnot, lääkäreiden tutkinnot ja muut ylemmät tutkinnot. Vakinaisen henkilöstön tutkinnot / koulutus 2014 (%) 26 8 Perusaste, ei amm.tutk. Keskiaste 18 10 38 Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste / kork. 13
Suurimmalla osalla henkilöistä on vähintään keskiasteen koulutus. Uusilta Laukaan kuntaan tulevilta työntekijöiltä vaaditaan tehtävästä riippuen vähintään opistotason koulutusta. Alemman korkeakouluasteen osuus kasvaa ammattikorkeakoulututkintojen lisääntyessä. Henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen on kuntien henkilöstöpolitiikan suuri haaste. Työvoiman poistuma työmarkkinoilta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu työvoimasta yksityisen sektorin kanssa asettavat kunta-alalle haasteita. Kilpailu on kiristynyt myös kuntatyönantajien välillä. Henkilöstön saatavuutta avoinna olleisiin tehtäviin kartoitettiin vuoden 2014 osalta kaikille tulosyksikköjen esimiehille tehdyllä kyselyllä. Kysely tehtiin maaliskuussa 2015. Oheisessa taulukossa olevat luvut kuvaavat niiden tulosyksikköjen määrää, jotka sijoittivat arvionsa ko. vaihtoehtoon (suluissa edellisvuoden arviot). Henkilöstön Saatavuus Tehtävän laatu Hyvin/ erinomaisesti Riittävästi/ tyydyttävästi Heikosti/ saatavuudessa ongelmia Tehtävät, joiden täyttämisessä on ongelmia Vakinaiset virat ja toimet 14 (11) 3 (6) 0 (0) Sijaiset ja muut määräaikaiset tehtävät -pätevät hakijat 11 (8) 4 (5) 2 (3) - lähihoitaja - sairaanhoitaja laitos-hoitoon ja kotihoitoon - terveystarkastaja - ruokapalvelutyön tekijä Sijaiset ja määräaikaiset tehtävät epäpätevät hakijat 5 (5) 7 (5) 2 (2) - laitosapulainen - siivooja 14
Pääsääntöisesti Laukaan kunta on saanut hyvin tai ainakin riittävästi hakijoita avoimiin vakinaisiin tehtäviin. Jo toinen vuosi peräkkäin oli tilanne, että esimiehet eivät ilmoittaneet saatavuusongelmia vakinaisiin tehtäviin. Sijaistehtäviin ja muihin määräaikaisiin tehtäviin on jo enemmän saatavuusongelmia, joskin saatavuus on edelleen pääsääntöisesti hyvää tai tyydyttävää/riittävää. Saatavuusongelma on toistaiseksi pääsääntöisesti vain sosiaalitoimen ja tukipalvelujen yksiköissä. Niissäkin saatavuus vaihtelee, joskus sijaisia saa riittävästi, välillä taas ei. Lyhytaikaisiin ja äkillisiin sijaisuuksiin saaminen tuottaa enemmän vaikeuksia kuin pitkäaikaiset sijaisuudet, joihin on yleensä riittävästi hakijoita. Laukaan kunnassa pyritään sijaistehtävätkin täyttämään kelpoisuusehdot täyttävillä hakijoilla. Epäpäteviä hakijoita kuitenkin on vähintään tyydyttävästi saatavissa niissä tehtävissä, joissa päteviä ei ole ja epäpätevää on ylipäänsä mahdollista käyttää. Yleisenä linjauksena vastauksista kävi ilmi, että mitä lyhemmästä palvelussuhteesta on kyse, sitä vaikeampaa on saada työntekijöitä. Vakinaisiin työsuhteisiin ja riittävän pitkiin sijaisuuksiin työntekijöitä saa kohtuullisen hyvin. Ottaen huomioon henkilöstön saatavuus rekrytointitilanteissa ja palkatun henkilöstön suhteellisen vähäinen muualle hakeutuminen, Laukaan kunnalla voidaan katsoa edelleen olevan hyvän ja turvallisen työnantajan maine. Tämä yhdistettynä Laukaan hyvän asuinkunnan maineeseen on auttanut henkilöstön saamisessa. Kilpailun kiristyessä tulee ponnisteluja jatkaa panostamalla työelämän laatutekijöihin ja työhyvinvointiin. Henkilöstön ikä ja sukupuoli Koko henkilöstön keski-ikä Koko henkilöstön, jossa ovat mukana määräaikaiset ja työllistetyt, keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 46,73 vuotta eli 0,12 vuotta korkeampi kuin edellisen vuoden lopussa. Naisten keski-ikä oli 46,43 vuotta ja miesten 47,98 vuotta. Naisten keski-ikä on 0,68 vuotta alhaisempi ja miesten 1,88 vuotta korkeampi vuoteen 2013 verrattuna. 15
48,5 48 47,5 47 46,5 46 45,85 48,12 46,98 45,99 47,46 46,72 47,11 46,1 46,61 46,43 47,98 46,73 Naiset Miehet Kaikki 45,5 45 44,5 2011 2012 2013 2014 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tulosyksiköittäin Tulosyksikkö v. 2013 v. 2014 Miehet Naiset N ja M Miehet Naiset N ja M Kunnan kanslia 48,3 51,4 50,1 48,7 53,4 51,21 Perusturvaosasto 50,3 50,8 50,7 47,9 49,4 49,3 Sivistysosasto 46,6 48,6 48,2 49,1 48,3 48,4 Tekninen osasto 50,9 51,8 47,9 51,9 51,5 51,8 Maankäyttöosasto 53,6 44,1 47,2 Kaikki vakinaiset 50,7 50,0 50,2 49,9 48,9 49,1 Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä 31.12.2014 suurin ikäryhmä miehissä on 55 59 vuotiaat (29,14 % miehistä) ja naisissa 50 54 vuotiaat (19,34 % naisista). Alle 45 vuotiaiden määrä on 277 työntekijää eli 37,95 %. Edellisvuonna vastaava prosenttiluku oli 23 %. 16
2011 2012 2013 2014 miehet naiset yht. miehet naiset yht. miehet naiset yht. miehet naiset yht. alle 20 v 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20-24 v 1 2 3 1 2 3 2 3 5 1 3 4 25-29 v 2 23 25 0 22 22 1 21 22 1 23 24 30-34 v 13 48 61 13 46 59 12 49 61 12 54 66 35-39 v 14 74 88 17 65 82 19 68 87 21 71 92 40-44 v 18 67 85 18 71 89 18 70 88 19 72 91 45-49 v 20 89 109 22 92 114 20 94 114 20 95 115 50-54 v 35 113 148 29 108 137 26 118 144 26 112 138 55-59 v 35 108 143 39 106 145 46 102 148 44 97 141 60-64 v 11 60 71 12 73 85 9 78 87 6 52 58 65-69 v 1 1 2 1 2 3 3 3 6 1 0 1 yht 150 585 735 152 587 739 156 606 762 151 579 730 % 20 80 100 21 79 100 20 80 100 21 79 100 Eläkkeelle siirtyminen Suomen kunta-alan henkilöstön eläkepoistuma on kasvanut viime vuosina. Ennusteen mukaan eläkepoistuma pienenee vuoden 2017 jälkeen, mutta on edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin 1990-luvulla. Alueelliset ja ammattialoittaiset erot ovat suuret eläkepoistumassa. Maanlaajuisesti haasteena on eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien kasvu, eläkkeelle siirtyminen ja korvaavan työvoiman saatavuus. Vuonna 2014 eläkkeelle jääneet Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Jos työntekijä jää vanhuuseläkkeelle julkisen puolen palvelussuhteesta, hänellä voi olla ammatillinen tai henkilökohtainen eläkeikä. Ammatillinen eläkeikä on yleensä alempi kuin 63 vuotta. Henkilökohtainen eläkeikä on puolestaan 63 ja 65 vuoden välillä. Työntekijä voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle täytettyään 62 vuotta ehdolla, että hän on syntynyt ennen vuotta 1952. Vanhuuseläke on työntekijän ensisijainen reitti eläkkeelle. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 1954 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. 17
Sairauden perusteella myönnettäviä eläkkeitä ovat työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki. Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea, jos työntekijän työ- ja toimintakyky on heikentynyt siten, etteivät työtehtävien uudelleenjärjestelyt tai ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet riitä palauttamaan sitä. Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki tukevat työntekijää, jos hänen työkykynsä on heikentynyt vähintään 2/5, mutta hän voi jatkaa työssä aiempaa kevyemmällä työmäärällä. Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutustuki voidaan myöntää, jos työntekijän työkyky arvioidaan voitavan palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla. Määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke eli osakuntoutustuki voidaan myöntää, jos työntekijän työkyky arvioidaan heikentyneen vähintään 2/5. ELÄKKEELLE JÄÄNEET 2010 2011 2012 2013 2014 Vanhuuseläke 17 21 15 21 25 Työkyvyttömyyseläke 5 1 2 1 4 Osa-aikaeläke 5 4 2 9 3 Osatyökyvyttömyyseläke 1 0 Yhteensä 27 26 19 32 32 Vuonna 2005 voimaan tulleen eläkeuudistuksen vuoksi eläkkeelle jäämisen ennustettavuus heikkenee. Viiden vuoden kuluessa 2015 2019 saavuttaa laskennallisen eläkeiän 142 työntekijää. Tilastot kuvaavat kunta-alalta eläkkeelle siirtyneitä ja uuden osa-aikaeläkkeen aloittaneita. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osaaikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Alkanutta osa-aikaeläkettä ei lueta eläkkeelle siirtyneisiin. Osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö siirtyy eläkkeelle vasta sitten, kun hän siirtyy jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle. 18
Laukaan kunta III PALKKAUS JA HENKILÖSTÖMENOT Kunnan taloustilanteesta johtuen henkilöstömenojen kasvun hillitseminen on ollut yksi keskeinen tavoite. Viime vuosina henkilöstömenojen kasvu on saatu pidettyä maltillisena. Vuodelle 2014 laadittiin kesken vuotta henkilöstömenojen säästöohjelma osana talouden tasapainotusohjelmaa. Sen toteutus onnistui kokonaisuutena hyvin. Uusia vakansseja on myönnetty hyvin maltillisesti. Myös vuonna 2014 uusien vakanssien määrä oli vähäinen. Vakinaisia vakansseja yhdisteltiin ja jätettiin täyttämättä. Henkilöstömenojen toteuma talousarvioon nähden oli 99,0 %. Henkilöstömenot pienenivät edellisvuoteen verrattuna 2,76 %. 19
Henkilöstömenot lautakunnittain 2011-2014 2011 2012 Muutos 2013 2014 Muutos Keskusvaaliltk 13 161 54 149 311,44 0 19 522 Tarkastusltk 8 877 8 350-5,94 10 173 4 782-52,99 Kunnanhallitus 2 607 325 2 812 630 7,87 3 289 225 3 137 014-4,63 Perusturvaltk 14 228 619 14 938 787 4,99 8 823 262 8 407 959-4,71 Kasvun ja oppimisen ltk 13 099 498 13 698 363 4,57 19 983 445 19 996 434 0,06 Vapaa-ajan ltk 2 275 747 2 374 992 4,36 2 445 988 2 174 128-11,11 Kaavoitus- ja rakennusltk 982 971 1 025 610 4,34 854 179 704 800-17,49 Tekninen ltk 2 606 935 2 766 099 6,11 4 223 080 4 048 049-4,14 Ympäristöterveysltk 599 548 627 767 4,71 35 823 133 37 678 980 5,18 40 228 900 39 120 455-2,76 Luvuissa on huomioitu henkilöstökorvaukset henkilöstömenoja pienentävänä tekijänä. Henkilöstömenoihin sisältyvät palkat lomapalkkavelka sosiaaliturvan kustannukset muut välilliset työvoimakustannukset. Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat työeläke-, tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus- ja ryhmähenkilövakuutusmaksu sekä sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu). Sosiaalivakuutusmaksujen taso määritellään prosenttiosuutena maksetusta palkkasummasta ja maksujen suuruus määritellään vuosittain. Valtioneuvosto vahvistaa sosiaaliturvamaksun asetuksella. Kunta-alan eläkemaksut vahvistaa Kuntien eläkevakuutus. Kunnassa tapahtuneet organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet eri lautakuntien välisiin palkkamenoihin merkittävästi. Vuoden 2014 aikana ei tapahtunut merkittäviä organisaation muutoksia edellisvuoteen verrattuna. 20
Palkattomat virkavapaat ja työlomat säästötarkoituksessa Vapaa-ehtoisena säästökeinona jatkettiin v. 2009 käyttöön otettua palkattomien virkavapaiden ja työlomien myöntämistä säästötarkoituksessa. Vapaiden pitämiseen kannustettiin. Vapaata saattoi v. 2014 hakea maksimissaan kaksi viikkoa (2 x 7 kalenteripäivää) kalenterivuodessa. Työnantaja kannusti vapaaseen siten, että viikkoa (7 kalenteripäivää) kohti pidätettiin vain viiden (v. 2013 kuuden) päivän palkka. Ehtona palkattoman vapaan myöntämiselle on se, että se ei saa aiheuttaa muita kustannuksia, esimerkiksi sijaiskustannuksia, lukuun ottamatta koulutyötä, jossa opettajien kohdalla voidaan harkita toisen opettajan tunnin hoitopalkkion maksamista vapaan käytön mahdollistamiseksi. Palkattomat säästötarkoituksessa v. 2013 v. 2014 Muutos palkattomat palkattomat työpäivät euroa työpäivät euroa päivät euroa Yleishallinto 6 466 66 8 571 60 8 105 Perusturvalautakunta 53 5 304 159 14 828 106 9 524 Kasvun ja oppimisen lautakunta 68 5 417 120 8 541 52 3 123 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 20 3 214 15 1 971-5 - 1 243 Ympäristöterveyslautakunta 18 1 709 20 2 894 2 1 185 Tekninen lautakunta 60 4 582 49 3 187-11 - 1 395 20 693 39 992 19 299 sivukulut 22,42 % 4 639 8 966 4 327 Yhteensä 225 25 332 429 48 958 204 23 626 IV OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN Sen lisäksi, mitä henkilöstöasioista määrätään eri laeissa ja sopimuksissa sekä valtakunnallisissa sopimuksissa ja suosituksissa, Laukaan kunnan henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön keskeiset periaatteet ovat henkilöstöstrategiassa ja ohjeessa, kunnan hallintosäännössä sekä erilaisissa työnantajan antamissa ohjeissa. Henkilöstöpolitiikkaa johtaa kunnanhallitus. Se on delegoinut monien henkilöstöä koskevien päätösten tekemisen viranhaltijoille. Operatiivisen johtamisen järjestelmän muodostavat kunnan johtoryhmäkäytännöt, osasto ja työpaikkakokoukset sekä esimiehen ja työntekijän välillä käytävät säännölliset kehityskeskustelut. 21
Kehityskeskustelut kuuluvat johtamiseen. Kunnassa on olemassa ohjeet ja kehityskeskustelulomakkeet. Esimiehiä on velvoitettu käymään kehityskeskustelut 1 2 vuoden välein. Kehityskeskustelukierroksen käynnistää kunnanjohtaja, joka käy keskustelut alaistensa kanssa. Tämän jälkeen keskustelut etenevät jokaiseen työntekijään. Kehityskeskusteluja varten on järjestetty useita sisäisiä koulutuksia. Laukaan kunta on panostanut johtamiskoulutukseen. Vuosina 2006 2008 ja 2009-2010 kahdessa eri ryhmässä 37 Laukaan esimiestä suoritti oppisopimuskoulutuksena johtamiskoulutuksen, jonka aikana suoritettiin Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Joukko kunnan teknisen toimen esimiehiä aloitti oppisopimuskoulutuksena vuonna 2009 yhteistyössä lähiseudun kuntien ja yksityisten työnantajien kanssa Tekniikan erikoisammattitutkinnon (TeAT) opiskelun. Nämä opiskelijat valmistuivat vuonna 2011. Tuotekehittäjän ammattitutkinnon oppisopimuksella suoritti kaksi Laukaan kunnan esimiestä. He valmistuivat vuonna 2012. Vuoden 2013 syksyllä aloitti viisi Laukaan kunnan esimiestä Johtamisen erikoisammattitutkinnon opinnot oppisopimuksella ryhmässä, johon kuuluu opiskelijoita eri kunta- ja yksityisen sektorin työpaikoista. Opiskelu jatkui vuonna 2014 ja tutkinto suoritetaan vuonna 2015. Johtamiskoulutukset on suunniteltu yhdessä ohjaavien esimiesten, koulutuksen toteuttajan, valvovan viranomaisen ja opiskelijoiden edustajien kanssa nimenomaan Laukaan kunnan tarpeisiin. Kunnan ylin johto on ollut tiiviisti mukana, eräissä tutkinnoissa myös kouluttajana omalta osaamisalaltaan. Koulutuksen aikana tehdyt opinnäytetyöt palvelevat henkilön omaa yksikköä tai koko kuntaa laajemmin. Koulutukset ovat saaneet erinomaisen palautteen kaikkien tahojen, erityisesti opiskelijoiden puolelta. Voidaan todeta, että Laukaan kunnan merkittävissä esimiestehtävissä olevat ovat saaneet mahdollisuuden vähintään JET-tasoiseen johtamiskoulutukseen. Uusien esimiesten tultua kunnan johtoon on tarpeen jatkaa johtamiskoulutusta lähivuosina. Henkilöstön koulutus Kuntaan nimettiin koulutuksen kehittämistä varten työryhmä, joka valmisti v. 2011 Laukaan kunnan koulutusohjeen. Työryhmän johdolla aloitettiin vuoden 2009 lopulla oma, kansalaisopiston toteuttama henkilöstökoulutus sellaisilla koulutussisällöillä, jotka ovat kaikille hallinnon aloille yhteisiä ja yleisiä, mm. johtamiseen, turvallisuuteen, työyhteisön toimintaan ja asiakaspalveluun liittyen. Kunnan oma sisäisen koulutuksen koulutustarjonta ja koulutuskalenterin ylläpito on vakiintunut. 22
Koulutuspäivät ja koulutuskorvaus Kunnat saavat hakea Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta ensimmäisen kerran vuodelta 2014. Vähennys tehdään vuoden 2014 lopullista työttömyysvakuutusmaksua määritettäessä. Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamisen kehittämistoimiin niille työnantajille, joilla ei ole oikeutta koulutusvähennykseen elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain perusteella Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Koulutuskorvauksen määrä on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Laukaan kunnassa koulutuskorvausta haettiin 1 646 päivältä. Työttömyysvakuutusmaksussa huomioitava koulutuspäiväkorvaus on Laukaan osalta 26 796 euroa. Hyvitys tehdään laskettaessa vuoden 2014 lopullista työttömyysvakuutusmaksua määrättäessä. Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka monta koulutuspäivää vakinaista työntekijää kohden on pidetty. Koulutuspäivät sisältävät kaikki, myös määräaikaisen henkilöstön koulutuspäivät. Määräaikaisten työntekijöiden koulutuspäivät ovat vähäisiä. Todellisuudessa koulutusmäärien kasvu ei niin suurta kuin luvut kertovat. Koulutuksen entistä tarkempi seuraaminen (mm. osapäiväisten koulutusten) sekä kirjaaminen sähköiseen tallennukseen ovat osaltaan kasvattaneet lukuja. Koulutuspäivät osastoittain Koulutuspvt yhteensä Koulutuspvt/ vakinainen tt. 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Kanslia 57 106 147 1,97 3,12 4,45 Perusturva 734 554 489 2,22 3,36 3,14 768 Sivistystoimi 2,53 1,83 3,40 729 1 409 Maankäyttö { 125 180 97 1,36 1,33 3,88 { Tekninen toimi 262 2,59 Yhteensä 1 645 1 608 2 404 2,23 2,13 3,29 23
Kansalaisopiston järjestämä koulutus Kansalaisopisto järjesti henkilöstökoulutuksena monipuolista opetustoimintaa viiden eri koulutusaiheen muodossa yhteensä 144 osallistujalle. Luvut sisältyvät yllä olevaan taulukkoon. Kansalaisopiston järjestämien henkilöstökoulutuksien aiheina olivat 1. Sisäilmapäivä III 2. Taloushallinnon koulutus esimiehille 3. Hankintakoulutus 4. Asiakaspalvelu ja vaativan asiakkaan kohtaaminen 5. Laukaan kunnan uusien vakituisten työntekijöiden perehdytyspäivä Kansalaisopiston järjestämän koulutuksen kustannukset v. 2014 olivat 5 365,10. Laajemmat koulutukset Laajempia koulutuksia on järjestetty monipuolisesti. Laajemmista koulutuksista mainittakoon kuljettajan ammattipätevyyskoulutus kasvinsuojelukoulutus kiinteistönhoidon ammattitutkinto oppilas- ja opiskeluhuoltolakikoulutus osaava/rehtorikoulutus kunnan ja kuntayhtymän taloushallinnon koulutusohjelma JET koulutus (Johtamisen erikoisammattitutkinto) vanhustyön erikoisammattitutkinto haavahoitokoulutus lähihoitajakoulutus rakennusvalvonnan kehittämisohjelmakoulutus V TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet 1.6.2012 muuttuneen Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain tavoitteena on työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy. 24
Muutoksella halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain ja helpottaa toipumista ja paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantaja ilmoittaa työntekijän sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon. Sairauspoissaolon aikana työnantaja ja työntekijä pitävät yhteyttä, jotta työhön paluuta tukevia järjestelyjä, esimerkiksi työaikoja (mm. osasairauspäiväraha, muu osa-aikaisuus) tai työtehtäviä voidaan suunnitella hyvissä ajoin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työkyvyttömyyden pitkittyessä työterveyshuolto arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Työnantaja selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jaksamisen mahdollisuuksista. Työnantaja selvittää yhdessä työntekijän ja terveyshuollon kanssa, voidaanko paluuta työhön helpottaa joillakin toimenpiteillä. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. osa-aikaisuus (osasairauspäiväraha, osa-aikaeläke, muu osa-aikaisuus) tai kevennetty työ. Aktiivinen aikainen puuttuminen Laukaan kunnassa on käytössä Aktiivisen aikaisen puuttumisen ohje ja puheeksi ottaminen. Ohjeistus on tehty v. 2007. Aktiivisen aikaisen puuttumisen tarkoituksena on, että työntekijän työkyvyn ja työyhteisön toimintakyvyn heikkenemisen ennusmerkit havaitaan ajoissa, jolloin riittävän varhaisessa vaiheessa tehdyillä toimenpiteillä voidaan puuttua syihin ja etsiä keinot työkyvyn säilymisen tukemiseksi. Varhainen puuttuminen on sekä työyhteisön että yksittäisen työntekijän etu. Se on merkki siitä, että työnantaja välittää. Työkyvyttömyyden uhatessa on mahdollisuuksien mukaan työkokeilujen ja sijaisena työskentelyn avulla etsitty työskentelymahdollisuuksia muissa tehtävissä. Työkyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi on työterveyshuollon toimesta haettu sopivan ryhmän muodostuttua TYK- ja Aslak kuntoutusta. Näihin kuntoutuksiin liittyy työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan välinen yhteistyö, jolla tuetaan kurssille osallistujan yksilöllistä kuntoutumisprosessia. Vuonna 2014 alkoi omana ryhmänä kymmenen Laukaan kunnan työntekijän TYK-kuntoutus. Vuonna 2014 saatiin myös päätös kymmenelle esimiehelle suunnatun oman Aslakkuntoutuksen aloittamisesta. Kuntoutus toteutuu vuosina 2015 2016. Näiden lisäksi on laukaalaisia kunnan työntekijöitä yksittäin tai pienempinä ryhminä ollut TYK-kuntoutuksessa. 25
Hyvinvointivalmennukset Pohjola Terveys Oy:ltä (aiemmin Excenta Oy:ltä) ostettuja yksilöllisiä hyvinvointivalmennuksia toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikkojen esimiesten kanssa. Vuoden 2013-2014 ryhmässä oli henkilöitä ruokapalvelusta ja siivouksesta sekä muusta teknisestä toimesta, vanhustenpalveluista, Vehniän koululta sekä Onnentuvan ja Sararannan päiväkodeista. Kaikkiaan vuonna 2007 aloitetussa yksilöllisessä hyvinvointivalmennuksessa on ollut mukana 253 kunnan työntekijää. Hyvinvointivalmennusta edeltävään hyvinvointikartoitukseen on osallistunut 667 työntekijää. Työhyvinvointivalmennuksen tuloksia on seurattu ja tulokset ovat olleet hyviä niin objektiivisesti mitaten kuin henkilöiden itse arviointina oman hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointivalmennusta tässä muodossa ei enää välittömästi jatketa kun viimeksi aloittaneen ryhmän valmennus keväällä 2014 loppui. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että kaikille Laukaan työpaikoille on tarjottu ainakin kerran mahdollisuus olla mukana yksilöllisessä hyvinvointivalmennuksessa. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi edellisvuodesta. Sitä ennen sairauslomapäivät olivat kolme vuotta vähentyneet. Keskimäärin Laukaan kunnan työntekijä oli vuonna 2014 sairauslomalla 13,9 kalenteripäivää, kun vuonna 2013 luku oli 11,6 kalenteripäivää. Sairauspoissaolojen kehitys osastoittain vuosina 2011 2014 2011 2012 2013 2014 muutos 2014/2013 Kanslia 246 102 141 367 226 Perusturvaosasto 7 120 6 285 2 897 3 955 1 058 Sivistysosasto 5 084 4 789 5 339 6 074 yht. 6748 1 409 josta vapaa-aikatoimi 674 Maankäyttöosasto 148 yht. 2972 Tekninen toimi 2 708 1 624 3 274 2 824-302 Yhteensä 15 158 12 800 11 651 14 042 2 391 pv per työntekijä 15,8 12,9 11,6 13,9 2,4 26
Vuosina 2012 2014 eri mittaiset sairauslomat jakaantuivat seuraavasti: v. 2012 v. 2013 2014 Kalenteripäivät Henkilölkm kpv Henkilölkm kpv Henkilölkm kpv 50-99 20 1 352 26 1772 20 1 380 100-199 9 1 161 9 1 122 5 731 200-299 1 214 2 425 1 265 300-365 2 621 1 319 0 0 Yhteensä 32 3 348 38 3 638 2 376 % kaikista sairauspoissaoloista 26,16 30,98 16,92 Laukaan kunnan henkilöstön sairauslomapäivät ovat kuntien keskiarvoon nähden kuitenkin kohtuullista tasoa, alle valtakunnan keskiarvon. Vuoden 2014 lopulla julkistetun Kunta 10 tutkimuksen, jossa tutkimuksen kohteena oli 10 suurta tai keskisuurta kaupunkia ja kuntaa, kuntatyönantajan palveluksessa olevat sairastivat vuonna 2013 keskimäärin 16,7 kalenteripäivää. Sairauslomien määrään vaikuttaa myös se kuinka hyvin sairauslomat, esimerkiksi esimiehen myöntämät yhden päivän luvat, kirjataan. Laukaan kunnassa lähtökohtana on, että kaikki sairauslomat kirjataan sähköiseen henkilöstöhallinnon järjestelmään. Sairauspoissaolojen lisäys johtuu osaltaan KVTES:n 1.3.2014 muuttuneista määräyksistä. Uuden määräyksen mukaan jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan ja työntekijä hakee sairausajalle sairauslomaa. Lisäksi Laukaan kunnassa on tehostettu kirjaamiskäytäntöä entistä tarkemmaksi. Nykyisin kirjataan esimerkiksi esimiehen myöntämät yhdenkin päivän sairauslomat. Huomattavaa on, että pitkien sairauslomien osuus on vähentynyt. Edellisestä johtuen lyhyiden sairauslomien (flunssat ym.) määrä on noussut. Työtapaturmat Tilastot eivät sisällä niitä tapauksia, jotka perustuvat tapaturmavakuutuslain mukaisiin vapaaehtoisiin työajan tai vapaa-ajan vakuutuksiin. 27
Työtapaturmat ja ammattitaudit, mitkä ovat sattuneet tai ilmenneet vuosien 2011 2014 aikana Tapaturmien ja ammattitautien lukumäärä 2011 2012 2013 2014 Ammattitauti 0 0 0 0 Työmatkalla 9 10 12 11 Työpaikalla 47 33 39 52 Yhteensä 56 43 51 63 Vakuutusyhtiö maksaa päivärahaa, mikäli työkyvyttömyys kestää tapaturmapäivän lisäksi vähintään kolme peräkkäistä päivää. Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan 2011 2012 2013 2014 Ammattitauti 0 0 0 0 Työmatkalla 31 105 71 25 Työpaikalla 367 267 359 383 Yhteensä 398 372 430 408 Vuonna 2014 korvattavia päiviä oli 408 ja vakuutusyhtiön maksamat korvaukset olivat yhteensä 40 359 euroa korvausten jakaantuessa seuraavasti: työmatkalla sattuneet tapaturmat 3 421 euroa työpaikalla sattuneet tapaturmat 36 938 euroa Korvauspäiviä tapaturmaa kohti oli keskimäärin 6 ja korvaukset tapaturmaa kohti olivat 641 euroa. Työterveyshuolto Työnantajalla on työterveyshuoltolain mukaisesti velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. 28
Laukaan kunta hankki työterveyshuollon palvelut Työterveys Aallolta. Lisäksi kunta järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Laukaan kunta ja työterveyshuolto suunnitellevat yhdessä työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet, jotka perustuvat työpaikan tarpeisiin. Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain perusteella. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta. Työterveyshuollon sopimus ja voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle Kelasta. Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Näistä aiheutuvat kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetty yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Sairaanhoito sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja siihen määritellyt laboratorio- ja röntgentutkimukset erikoislääkärin vastaanoton työterveyslääkärin lähetteellä työkyvyn, kuntoutusarvion tai hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi. Sairaanhoito suunnataan keskeisimpien, pitkittyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien varhaiseen toteamiseen ja tehokkaaseen hoitoon. Sairaanhoitopalveluun eivät kuulu vapaa-ajan tapaturmien hoito, raskauden ehkäisy eikä vaihdevuosivaivojen hoito. Työterveyshuolto on mukana sellaisissa uudelleen sijoitustilanteissa, joissa työntekijän työkyvyttömyyden uhka on olemassa. Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset olivat v. 2014 yhteensä 325 038 euroa (v. 2013 vastaava luku oli 383 352 euroa). Kela korvaa vuoden 2014 kuluista noin 161 484 euroa (arvio). Työterveyshuollon kustannuksia on kahtena viime vuonna kasvattanut lainsäädäntöön tullut velvoite entistä tiiviimmästä yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa aktiivisen työkyvyn seurannan osalta. Koko kunnan henkilöstölle tehtiin v. 2013 kyselytutkimus, jossa selvitettiin tyytyväisyyttä työterveyshuollon palveluihin. Tuloksia analysoitiin kunnan yhteistyöryhmässä ja tulokset ovat ohjanneet kehittämistoimenpiteitä. 29
Työterveyshuollon kustannukset v. 2011 2014 Lakisääteisiin kustannuksiin kuuluvat Laukaan kunnalle vuoden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja sairaanhoitokustannuksiin vuoden aikana aiheutuneet sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia on saatu pienennettyä vuodesta 2013 yhteensä 58 314 euroa eli 15,2 %. Nettosäästö on n. 35 000 euroa. Kustannukset 2011 2012 2013 2014 Lakisääteinen (KL I) 161 449 156 330 231 137 168 686 Sairaanhoito (KL II) 112 994 131 341 152 215 153 507 Ei korvata 2 845 Yhteensä 274 443 287 671 383 352 325 038 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN PROSENTTEINA 2011 2012 2013 2014 Korvausluokka I 58,4 54,3 60,3 52,4 Korvausluokka II 41,6 45,7 39,7 47,6 100,0 100,0 100,0 100,0 Työterveyshuollon toimintatiedot 2011 2014 Lakisääteisen työterveyshuollon piiriin kuuluvia tarkastuskäyntejä vuosina 2011 2014 on ollut terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden luona seuraavan taulukon mukaisesti. Asiakaskäynnit/lakisääteinen 2011 2012 2013 2014 Lääkäri 232 341 376 279 Terveydenhoitajat 595 489 542 281 Fysioterapeutti 76 96 147 104 Psykologi 62 14 69 91 30
Tutkimukset 2011 2012 2013 2014 Laboratorio 704 1 365 2 385 1 452 Röntgen 6 22 50 29 Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon toimintatiedot 2011 2014 Asiakaskäynnit/sairaanhoito 2011 2012 2013 2014 Lääkäri 1 965 1 281 1 623 1 666 Terveydenhoitajat 791 760 1 027 876 Psykologi 4 1 Erikoislääkäri 1 5 34 2 Fysioterapeutti 1 Tutkimukset 2011 2012 2013 2014 Röntgen 147 134 179 182 Laboratorio 3 266 3 255 2 674 2 758 Yhteistoiminta ja työsuojelu Laukaan kunnan yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä toimii myös työsuojelun yhteistoimintaelimenä. 31
Yhteistyöryhmän kokoonpano 2014 Leppä Lasse talousjohtaja työnantajan edustaja, puheenjohtaja Jäppinen Erkki henkilöstöjohtaja työnantajan edustaja Savolainen Jyrki kunnanhall. nimeämä työnantajan edustaja Forssell Pekka JHL henkilöstön edustaja Lummelahti Jukka Juko henkilöstön edustaja, varapuheenjohtaja Mika Torro KTN henkilöstön edustaja Petteri Tainio Tehy henkilöstön edustaja Koski Anna-Liisa Super henkilöstön edustaja Arposuo Mirva Jyty henkilöstön edustaja Lappalainen Jukka ympäristötoimenjohtaja työsuojelupäällikkö Manninen Arto työsuojeluvaltuutettu työpaikat lukuun ottamatta kouluja ja päiväkoteja Jaakkola Markku työsuojeluvaltuutettu koulut ja päiväkodit Koskenniemi Kaija henkilöstösihteeri sihteeri Työsuojeluorganisaatio Työsuojelupäällikkö Jukka Lappalainen Työsuojeluvaltuutettu Markku Jaakkola Työsuojeluvaltuutettu Arto Manninen Työsuojeluasiamiet Jarkko Tervanen, kunnallistekniikka, viemärilaitos Riitta Manninen, Lievestuoreen päiväkoti Roosa Hytönen, kotihoito, Lievestuoreen alue Veli-Pekka Ala-Porkkunen, Lievestuoreen koulu Marianne Väätäinen, Onnentuvan päiväkoti Vesa Vekkeli, Kirkonkylän ja Sydän-Laukaan koulu Tuula Leppäkari, Savion koulu Kari Hokkanen, Laurinkylän koulu Susanna Kokko, Koti-Kuusela 32
Yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2014 kahdeksan kertaa. Yhteistyöryhmän käsittelyssä ja/tai hyväksyttävänä oli vuoden aikana mm. talousarvio tilinpäätös palvelujen eri toimintamallit (kotihoito, vesihuolto) henkilöstöraportti sisäilma-asiat henkilöstöstrategia ja ohje talouden säästösuunnitelmat työterveyshuollon toimintasuunnitelma korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista asiakasväkivallan hallinnan toimintamalli perehdyttämisohjelma työsuojeluorganisaation vaali taloushallinnon kehittämisohjelma henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laadinta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, Sote-alueiden valmistelu Henkilöstön työtyytyväisyystutkimus Laukaan kunnassa tehtiin huhtikuussa 2011 koko kunnan henkilöstölle laaja työtyytyväisyystutkimus. Tutkimus oli sisällöltään ja toteutustavaltaan samanlainen kuin vastaava vuonna 2007 tehty tutkimus. Molemmat tutkimukset on tehty valtuustokauden kolmantena vuotena ja samaan aikaan vuodesta. Tuloksia voi hyvin vertailla ja kehityssuunnista voi tehdä johtopäätöksiä. Valtuustokauden 2013 2016 tutkimus on tehty maalis huhtikuussa 2015 ja sen tulokset ovat valmistumassa toukokuussa 2015. Tutkimuksen tulosten perusteella päätetään uusista kehittämistoimista ja painopistealueista henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi. Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvointi käsitetään hyvin kokonaisvaltaisena asiana eli kaikki asiat, jotka työpaikalla työpaikan aikana tapahtuvat, vaikuttavat työhyvinvointiin: johtaminen ja esimiestyö, työpaikan tilat ja resurssit, työyhteisön toimivuus, ammattitaidon kehittäminen, viestintä ym. 33
Työhyvinvoinnin kehittämistä on tehty kahdella rintamalla eli työpaikoilla ja koko kunnan yhteisenä yleisenä toimintana. Ensiksi mainituissa pureudutaan niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa työpaikkatasolla esimerkiksi käytäntöjä ja rutiineja muuttamalla. Toisessa on pyritty kehittämään koko kuntaorganisaatiolle yhteisiä toimintamalleja, joita työpaikat voivat hyödyntää. Työhyvinvoinnin kehittäminen on edennyt erilaisissa perustetuissa työryhmissä. Monet työryhmien tuotokset ovat muuttuneet tai muuttumassa käytännön toimiksi ja ohjeiksi. Tällaisia ovat mm. aktiivisen aikaisen muuttumisen ohje, työsuojelun toimintaohjelman uudistaminen, sisäilmaongelmien käsittelymallin luominen, asiakasväkivallan uhkan torjuminen, työyhteisötaitojen kehittäminen, koulutusohje, kunnan oman kansalaisopiston toteuttaman henkilöstökoulutuksen käynnistyminen ja vakiintuminen, omaehtoisen työhyvinvoinnin kehittäminen ja sen periaatteiden laatiminen, kohdennetut hyvinvointivalmennukset riskiryhmille jne. Osana omaehtoisen työhyvinvoinnin kehittämistä kunnalle on vuonna 2014 päivitetty Työhyvinvointihetket niminen opas, jossa on määritelty työpaikoille pelisäännöt työhyvinvointihetkien järjestämiselle. Samalla on uudistettu myös keskitettyä tarjontaa työhyvinvointihetkien sisällöksi. Liikuntapainotteinen työhyvinvointi-iltapäivä (4 t) on järjestetty koko kunnan henkilöstön yhteen saattamiseksi liikunnan merkeissä. Multamäessä on ollut kaksi vaihtoehtoista iltapäivää, joihin on järjestetty mahdollisuuksia erilaisten liikuntamuotojen sekä kulttuurin ja käden taitojen harrastamiseen ja kokeilemiseen. Ohjelmassa on ollut mukana myös terveystietoa. Lisäksi työpaikoilla on mahdollista pitää kaksi kertaa vuodessa kahden tunnin mittainen tyhy-hetki, johon keskitetysti on järjestetty monipuolisia sisältövaihtoehtoja. Henkilöstöhallinto on ostanut järjestelyt vapaa-aikatoimelta. Työpaikoille on annettu kehotus ja ohjeistus sekä lomakemalli työpaikkakohtaisten työhyvinvointisuunnitelmien laatimiseen. Työpaikkojen suunnitelmat ovat lisääntyneet. Vuonna 2011 otettiin käyttöön Laukaan kunnan oma liikunta- ja kulttuuriseteli ja vuonna 2012 setelien jakoa laajennettiin ja palvelusopimuksia lisättiin. Seteleillä kunnan henkilöstö voi ostaa monipuolisia liikunta- ja kulttuuripalveluja pääsääntöisesti laukaalaisilta yrityksiltä, yhdistyksiltä ja kunnan omasta palvelutuotannosta. Vuonna 2014 jaettiin 909 työntekijälle 100 euron setelit (20x5). Seteleitä jaettiin yhteensä 18 180 ja niistä käytettiin 13541 seteliä. Keskimääräinen setelien käyttöaste oli 74,7 %. Seteleitä käytti n. 90 % henkilöstöstä ja keskimääräinen setelien käyttö työntekijää kohti oli 14,9 seteliä. Liikunta- ja kulttuurisetelien suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä kunnan vapaa-aikatoimi on tehnyt merkittävän panoksen. Kuntokilpaa on harrastettu vuosia. Kilpaan osallistuneiden kesken on suoritettu arvonta kaksi kertaa vuodessa. Palkintona on ollut lahjakortti urheiluliikkeeseen. Henkilöstön virkistyskäyttöön tarkoitetuista kesänviettopaikoista kahdesta, Lohelasta ja Kansanahosta, luovuttiin vuonna 2014. Parkonniemen kesänviettopaikka jatkaa edelleen henkilöstön virkistyspaikkana. 34
Muistaminen Laukaan kunta on muistanut henkilökuntaa 50- ja 60- vuotispäivän johdosta. Lahjan arvo on maksimissaan 200 euroa. Kuntaa pitkään palvelleet ovat saaneet lahjan. Lahjan saa 10, 20, 30 tai 40 vuotta Laukaan kuntaa palveltuaan. Suomen Kuntaliitto myöntää kunnia- ja ansiomerkkejä liiton jäsenkuntien ja kuntayhtymien ansioituneille luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille ja työntekijöille tunnustukseksi pitkäaikaisesta ansiokkaasta kunnallisesta toiminnasta tai kiitollisuuden osoitukseksi huomattavista palveluista kuntien hyväksi. Laukaan kunta on hakenut kuntaa pitkään palvelleille Suomen kuntaliiton ansiomerkkejä. Henkilökunnan ansiomerkkijuhla järjestettiin 4.12.2014 Sarahovissa. Ansiomerkin saajia oli yhteensä 45 viranhaltijaa ja työntekijää. 40 vuoden palvelun (kultainen merkki) perusteella ansiomerkin sai neljä, 30 vuoden palvelun (kultainen merkki) perusteella 21 ja 20 vuoden palvelun (hopeinen merkki) perusteella 20 työntekijää. Määrä oli edellisvuotista suurempi, koska uudessa henkilöstöohjeessa korjattiin ansaintavuosilaskennan epäkohta. Vanhan ohjeen mukaan ansiomerkin sai pelkästään Laukaan kunnan palvelusta mutta uudessa ohjeessa otetaan huomioon myös muun kunnallisen työnantajan palveluksessa suoritettu palvelu siten, että vähintään 10 vuoden Laukaan kunnan palvelun jälkeen haetaan merkit, ottaen huomioon koko kunnallisen uran aikana tehty palveluaika. 35