Toimintasääntö 1.4.20132013
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1. PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN OHJAUS... 3 2. PELASTUSTOIMEN TOIMIALA... 3 3. JOHTAMINEN... 4 3.1. Johtamistapa... 4 3.2. Johtajan tehtävät... 4 3.3. Johtoryhmät... 4 4. ORGANISAATIO... 6 4.1. Yleistä... 6 4.2. Hallinto- ja viestintä... 7 4.3. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja kehittämisen vastuualue... 8 4.4. Pelastustoiminnan ja valmiussuunnittelun vastuualue... 9 4.5. Ensihoitopalvelut... 11 5. PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMINEN... 12 5.1. Pormestarin sekä henkilöstöjaoston päätösvallan siirtäminen... 12 5.2. Henkilöstöä koskevan päätösvallan ja vastuun siirtäminen... 12 5.3. Hankintoja koskevan päätösvallan ja vastuun siirtäminen... 12 5.4. Menojen hyväksymistä koskevan päätösvallan ja vastuun siirtäminen... 12 5.5. Budjettivastuuseen asettaminen... 12 5.6. Asiakirjojen allekirjoittaminen... 12
1. PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN OHJAUS Pirkanmaan pelastuslaitos on hallinnollisesti kaupunginhallituksen alainen organisaatio, jota kaupunkikehitysryhmä ohjaa osaltaan. Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta toimii pelastustoimen 10.12.2012 hyväksytyn johtosäännön 3. :n mukaan toiminta-alueen kuntien yhteiselimenä. Neuvottelukunnan kokoonpanosta ja roolista säädetään johtosäännön pykälissä 4 ja 5 sekä Pirkanmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa. Pirkanmaan pelastuslaitosta ohjaavia strategioita ovat pelastustoimen valtakunnallinen strategia, Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätös sekä Tampereen kaupungin strategia ja ohjelmat. Palvelutasopäätös uusitaan valtuustokausittain ja se on samalla aluepelastuslaitoksen tuotantostrategia. 2. PELASTUSTOIMEN TOIMIALA Pelastustoimi vastaa ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön kohdistuvien onnettomuuksien ja poikkeusolojen uhkien edellyttämistä toimenpiteistä. Valtakunnan alue on jaettu 22 pelastustoimen alueeseen. Lisäksi Ahvenanmaa muodostaa oman alueensa. Alueen pelastustoimen tehtävistä on säädetty pelastuslain 27. :ssä (Pelastuslaki 29.4.2011/379): Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista tässä laissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Kuntien valmiussuunnittelu hoidetaan yhteistyössä kunnanjohtajien sekä kunnanjohtajien nimeämien valmiussuunnittelun yhteyshenkilöiden ja pelastuslaitoksesta nimettyjen valmiussuunnittelun yhteyshenkilöiden kanssa. Kuntien valmiussuunnitelmat on laadittu normaaliajan häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Pirkanmaan pelastuslaitos tukee kuntien valmiustoimintaa normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Alueen pelastustoimi päättää nuohouksen järjestämistavasta sekä nuohouspalvelusta perittävästä maksusta sekä valvoo nuohoustoimintaa Pirkanmaan alueella. (Pelastuslaki 29.4.2011/379, 59 )
3. JOHTAMINEN 3.1. Johtamistapa Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtamisessa noudatetaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa. Johtamisessa ja toiminnassa noudatetaan myös pelastusalan yleisiä eettisiä periaatteita ja palvelutasopäätöstä. Johtamisesta on säädetty myös johtosäännössä sekä pelastuslaitoksen sisäisen valvonnan ohjeessa. 3.2. Johtajan tehtävät Pirkanmaan pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja. Johtosäännön 3 :ssä säädetään hallinnosta. Pelastuslaitoksen johtajan tehtävistä, valinnasta sekä kelpoisuusvaatimuksista on säädetty johtosäännön pykälissä 6 ja 7. 3.3. Johtoryhmät 3.3.1. Johtoryhmä Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat pelastusjohtaja, pelastuspäälliköt, tiedotuspäällikkö ja talouspäällikkö. Johtoryhmä kokoontuu pelastusjohtajan johdolla viikoittain. Johtoryhmän sihteerinä toimii hallintosihteeri. Yhteistyöryhmän pöytäkirjat käsitellään johtoryhmässä. Johtoryhmä voi tarvittaessa kutsua kokoukseen asiantuntijoita.
3.3.2. Laajennettu johtoryhmä Pirkanmaan pelastuslaitoksen laajennettuun johtoryhmään kuuluvat edellisten lisäksi tekninen päällikkö, kehittämispäällikkö, johtava palotarkastaja, komentotoimiston päällikkö, pelastusalueiden palopäälliköt, viestipäällikkö, valmiuspäällikkö sekä henkilöstön edustajana luottamusmies. Laajennetun johtoryhmän kokouksiin osallistuu asiantuntijaryhmä tarvittaessa. Laajennettu johtoryhmä kokoontuu pelastusjohtajan johdolla kerran kuussa. Laajennetun johtoryhmän sihteerinä toimii hallintosihteeri. Laajennetun johtoryhmän kokouksissa käsitellään aina talouden ja investointien toteumatilanne, sairauspoissaolot ja työtapaturmat sekä toimintaraportit. Vuotuinen investointiesitys (talousarvio) sekä pidemmän aikavälin investointiohjelma käsitellään laajennetun johtoryhmän kokouksessa. 3.3.3. Yhteistyöryhmät Pelastuslaitoksella toimivat myös lakisääteinen henkilöstön yhteistyöryhmä, toimenpidepalkkaisten yhteistyöryhmä, sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä sekä nuohoustoiminnan yhteistyöryhmä. 3.3.4. Pelastusalueen johdon kokoukset Jokaisella pelastusalueella on lisäksi oma päällystöryhmänsä, jonka kokoonpanosta päättää alueen palopäällikkö. Päällystöryhmät kokoontuvat erikseen sovitun aikataulun mukaan.
4. ORGANISAATIO 4.1. Yleistä Pelastuslaitoksen hallintoon kuuluvat johtajat (pelastusjohtaja ja päälliköt), hallintopalvelut ja viestintä. Organisaatio jakaantuu seuraaviin vastuualueisiin ja toimintayksiköihin: a. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja kehittämisen vastuualue Tekniset palvelut Laatu- ja työhyvinvointi Onnettomuuksien ennaltaehkäisy b. Pelastustoiminnan ja valmiussuunnittelun vastuualue Pelastustoiminta o Komentotoimisto o Pelastustoimialueet Viesti- ja johtokeskus Valmiussuunnittelu c. Ensihoitopalvelujen vastuualue Toiminnan johtamisen vastuu on jaettu seuraavasti: pelastusjohtaja johtaa koko laitoksen toimintaa apunaan pelastuspäälliköt sekä hallinto- ja viestintäpalvelut. Edelleen pelastustoiminnan ja valmiussuunnittelun vastuualueen johtaminen on vastuutettu asianomaisesta toiminnasta vastaavalle pelastuspäällikölle ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja kehittämisen vastuualueen johtaminen on vastuutettu asianomaisesta
toiminnasta vastaavalle pelastuspäällikölle. Ensihoitopalveluita johtaa pelastuspäällikkö. 4.2. Hallinto- ja viestintä 4.2.1. Hallintopalvelut Hallintopalveluihin kuuluvat talous-, henkilöstö-, rekrytointi- ja toimistopalvelut. Hallintopalveluista vastaa talouspäällikkö. Hallinnossa ja taloudessa noudatetaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa sekä Tampereen kaupungin talouden ohjeita. Henkilöstöhallinnossa noudatetaan Tampereen kaupungin henkilöstöohjelmaa ja pelastuslaitoksen omaa henkilöstöohjelmaa. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä laaditaan henkilöstösuunnitelma, jossa on sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita. Henkilöstösuunnitelma vahvistetaan vuosisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Kerran vuodessa laaditaan henkilöstöraportti (= henkilöstötilinpäätös) tilinpäätöksen laadinnan jälkeen. Pelastuslaitos laatii lisäksi oman yksityiskohtaisemman toimintasuunnitelman kullekin talousarviovuodelle. Toimintasuunnitelman toiminnallisia sekä taloudellisia tavoitteita seurataan jatkuvasti ja raportoidaan kolmannesvuosittain. 4.2.2. Viestintä Viestinnän tehtäviin kuuluvat ulkoinen viestintä sekä sisäisen viestinnän ohjaus ja valvonta. Viestintä julkaisee vuosittain toimintakertomuksen sekä neljä kertaa vuodessa pelastuslaitoksen henkilöstölehden. Viestintä on aktiivisesti mukana erilaisissa yleisötapahtumissa. Viestinnästä vastaa tiedotuspäällikkö. Pelastusalueella tiedottamisesta vastaavat alueen palopäälliköt. Jokaisen päällystöviranhaltijan/-toimihenkilön tehtäviin kuuluu tiedottaa sekä esimiehilleen että alaisilleen tarpeellisista asioista.
4.3. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja kehittämisen vastuualue 4.3.1. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn kuuluvat toimialan ohjaus- ja valvontatehtävät, turvallisuusviestintä, pelastustoimialalle kuuluva onnettomuuksien yleinen ehkäisy, paikallinen ja alueellinen turvallisuussuunnittelutyö, palontutkinta sekä nuohoustoiminta. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn tehtävät suoritetaan onnettomuuksien ennaltaehkäisyn yksikön ja pelastusalueiden toimesta. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn yksikön keskeisiä tehtäviä ovat: turvallisuusviestinnän suunnittelu ja ohjaus, maankäytön ja rakentamisen ohjaus- ja asiantuntijatehtävät, pelastustoimelle kuuluvat vaativat valvontatehtävät, paikalliseen turvallisuustyöhön osallistuminen ja palontutkinta sekä nuohoustoimintaan liittyvät tehtävät. Pelastusalueen tehtäviin kuuluvat pienten erityiskohteiden palotarkastukset, muissa kuin suojeluvelvollisissa asuinrakennuksissa tehtävät palotarkastukset sekä tapahtumien ylimääräiset palotarkastukset. Turvallisuusviestintään sisältyy turvallisuusneuvonta, turvallisuuskoulutus, yleisötilaisuudet ja joukkoviestintä. Turvallisuusneuvonta on puhelinneuvontaa sekä palotarkastuksilla tapahtuvaa neuvontaa. Turvallisuuskoulutus on tietylle kohderyhmälle annettava turvallisuusaiheinen luento, oppitunti, opetustuokio tai harjoitus. Yleisötilaisuudet ovat erilaisia messuja ja joukkotapahtumia, joissa yleisön kohtaaminen ei ole aina määrämuotoista ja ennakoitavaa. Joukkoviestintä on turvallisuusaiheisten viestien välittämistä joukkoviestimillä (radio TV, elokuvat, wwwsivut, lehdistö, yhteisöllinen media). Turvallisuusviestintä jakautuu sekä keskitetysti että pelastusalueilla hoidettavaksi erillisen tehtäväkuvauksen mukaan. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn yksiköstä vastaa johtava palotarkastaja. Tiedotuspäällikkö osallistuu osaltaan
turvallisuusviestinnän ohjaamiseen. Pelastusalueen tehtäviin kuuluvat onnettomuuksien ennaltaehkäisyn tehtävät on esitetty kohdassa 4.4.1. 4.3.2. Laatu- ja työhyvinvointiyksikkö Laatu- ja työhyvinvointiyksikön tehtäviin kuuluvat tutkimus- ja kehitystyö, sisäinen koulutus ja työhyvinvoinnin johtaminen ja kehittäminen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kuuluvat mm. laadun arviointi, korkeakouluyhteistyö ja pelastuslaitoksen tutkimuksen seuranta. Sisäiseen koulutukseen kuuluvat sekä laitoksen omalle henkilöstölle että sopimuspalokunnille annettavan koulutuksen kehittäminen ja koordinointi. Sisäinen koulutus on kiinteä osa pelastuslaitoksen työturvallisuusriskien hallintaa ja osaamisen kehittämistä. Työhyvinvoinnin johtamiseen ja kehittämiseen kuuluvat mm. työterveyshuollon suunnittelu ja ohjaaminen, työsuojelu, työturvallisuusriskien arviointi ja testaussuunnittelu. Laatu- ja työhyvinvointiyksikön toiminnasta vastaa kehittämispäällikkö. Pelastusalueiden palopäälliköt vastaavat osaltaan koulutuksen toteuttamisesta omien alueidensa osalta. 4.3.3. Tekniset palvelut Teknisiin palveluihin kuuluvat kalustosuunnittelu, kiinteistöjen hallinta, korjaamo- ja huoltopalvelut sekä varushuolto. Hankinnoissa noudatetaan hyvää hallintotapaa, hankintalakia sekä Tampereen kaupungin ohjeita. Erikoiskaluston hankinnassa pyritään yhteistyöhön muiden pelastuslaitosten kanssa. Teknisistä palveluista vastaa ja sitä kehittää tekninen päällikkö. Alueilla kaluston käytöstä, kunnossapidosta sekä hallinnasta vastaavat palopäälliköt sekä muut esimiesasemassa toimivat henkilöt. 4.4. Pelastustoiminnan ja valmiussuunnittelun vastuualue 4.4.1. Pelastustoiminta Pelastustoiminta jakaantuu kolmeen pelastusalueeseen (itäinen, läntinen ja pohjoinen). Pelastustoiminnan valmiudesta kullakin pelastusalueella vastaa palopäällikkö. Pelastustoiminnasta johtamisesta vastaa päällystöpäivystäjä (P34), päällikköpäivystäjä (P20) tai pelastusjohtaja (P10) tehtäviensä mukaisesti. Pelastusalueen keskeisiä tehtäviä ovat:
Pelastustoiminta ja sen vaatiman toimintavalmiuden ylläpito pelastusalueella. Suorittaa palotarkastukset pienissä erityiskohteissa ja muissa kuin suojeluvelvollisissa asuinrakennuksissa. Suorittaa ylimääräiset palotarkastukset ja ennakkoneuvontaa yksittäisissä tapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa Suorittaa riskikohteiden operatiivinen suunnittelu. Suorittaa osaltaan turvallisuusviestintään kuuluvaa ulkoista koulutusta ja turvallisuusvalistusta. Huolehtia osaltaan sisäisestä koulutuksesta. Palopäällikön keskeisiä tehtävät ovat Pelastusalueen toiminnan johtaminen. Toimia osaltaan yhteyshenkilönä pelastusalueen kuntiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin (sopimuspalokunnat). Huolehtia yhteistoiminnasta sopimuspalokuntien kanssa. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on sopimukset eri pelastusalueilla toimivien vapaaehtoisten palokuntien, sotilaspalokuntien ja teollisuuspalokuntien kanssa. Vakinaisen henkilöstön lisäksi pelastustoimintaan osallistuvat toimenpidepalkkainen henkilöstö sekä sopimuspalokuntalaiset. Sopimuspalokuntien osalta toimintaa ohjaavat toimialueella palopäälliköt ja koko Pirkanmaalla pelastuspäällikkö. 4.4.2. Komentotoimisto Komentotoimisto on pelastustoiminnan keskitetty palveluyksikkö. Komentotoimiston ensisijainen tehtävä on vastata pelastusalueiden riittävästä henkilöresurssista, mihin työhön kuuluvat mm. työvuorosuunnittelu, rekrytointitarpeen määritys ja sijaisten hankinta sekä pelastustoiminnan kehittäminen yhteistyössä pelastusalueiden palopäälliköiden kanssa. Komentotoimiston päällikkönä toimii palopäällikkö. 4.4.3. Viesti- ja johtokeskus Wivi Pirkanmaan pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskus Wivi on toimintayksikkö, joka palvelee pelastuslaitoksen asiakkaita ja henkilökuntaa sekä Pirkanmaan kuntia. Wivi turvaa pelastustoimintaan liittyviä johtamis-, tiedotus-, huolto- ja muita tukitoimintoja. Toiminta-ajatuksena on tuottaa koko Pirkanmaalla luotettavia ympärivuorokautisia valvonta- ja päivystyspalveluja sekä tukea pelastustoimintaa ja sen johtamista. Viesti- ja johtokeskustoiminnasta vastaa ja sitä kehittää viestipäällikkö. Viestipäällikkö toimii myös yhteyshenkilönä hätäkeskukseen hälytysohje- ja viestiyhteysasioissa. Viesti- ja johtokeskukseen sijoittuvat myös tieto- ja viestintätekniikkapalvelut sekä tarvittava tietohallinto. TVTpalvelut vastaa pelastuslaitoksen tieto-, tietoliikenne- ja viestitekniikasta sekä järjestelmistä. TVT-palveluihin kuuluvat myös vastuualueeseen liittyvien ulkoistettujen palveluiden hallinta, teknisen kehityksen seuraaminen sekä parhaiden tieto- ja viestijärjestelmäratkaisujen ja käytäntöjen tuonti pelastuslaitokselle. 4.4.4. Valmiussuunnittelu Valmiussuunnitteluun kuuluu kuntien vastuulla olevan valmiussuunnittelun ohjaus ja koordinointi sekä väestönsuojelun tehtävät. Normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta sekä siihen liittyvästä koulutuksesta koko Pirkanmaalla vastaa ja sitä kehittää valmiuspäällikkö. Palopäälliköt osallistuvat omien pelastusalueidensa osalta valmiussuunnitteluun ja väestönsuojeluvalmiuden ylläpitoon.
4.5. Ensihoitopalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos toteuttaa ensihoitopalveluja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Ensihoitopalvelu tuotetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pirkanmaan pelastuslaitos vastaa ensihoitopalveluiden toteuttamisesta yhteistoimintasopimuksessa sovitussa toiminta-alueella (Tampere, Pirkkala, Nokia ja Valkeakoski). Pirkanmaan pelastuslaitoksen toteuttamalla ensihoitopalvelulla tarkoitetaan terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaista toimintaa, johon kuuluvat perus- ja hoitotason ambulanssitoiminta, ensivastetoiminta, ja lääkintäesimiesyksikkö sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Ensihoitopalvelujen vastuualue on oma toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus. Ensihoitopalvelusta pelastuslaitoksella vastaa ja sitä kehittää pelastuspäällikkö. Hänellä on apunaan ensihoitolääkäri, lääkintämestarit ja lääkintäesimiehet. Alueellisesti omalta osaltaan ensivastetoiminnasta vastaavat alueiden palopäälliköt.
5. PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMINEN 5.1. Pormestarin sekä henkilöstöjaoston päätösvallan siirtäminen Tampereen kaupunginhallituksen johtosäännön ja hallintosäännön sekä henkilöstöjaoston päätösten mukaan päätösvaltaa on siirretty määrärahojen sekä annettujen ohjeiden ja määräysten puitteissa pelastuslaitoksen pelastusjohtajalle. 5.2. Henkilöstöä koskevan päätösvallan ja vastuun siirtäminen Pelastusjohtaja on siirtänyt henkilöstöä koskevaa päätösvaltaa ja vastuuta seuraavilla päätöspöytäkirjoilla: Toimivallan ja vastuun siirtäminen henkilöstöasioissa, OPO 30, 2.4.2013. Pirkanmaan pelastuslaitoksen vastuualueiden ja toimintayksiköiden päälliköt 1.4.2013 alkaen, OPO 26, 2.4.2013. Pirkanmaan pelastuslaitoksen yksiköiden päälliköiden varahenkilöt, OPO 27, 2.4.2013. Päätöksiä päivitetään tarpeen mukaan. 5.3. Hankintoja koskevan päätösvallan ja vastuun siirtäminen Pelastusjohtaja on siirtänyt hankintoja koskevaa päätösvaltaa seuraavalla päätöspöytäkirjalla: Pirkanmaan pelastuslaitoksen hankintojen suorittajat toistaiseksi, OPO 31, 2.4.2013. Päätöstä päivitetään tarpeen mukaan. 5.4. Menojen hyväksymistä koskevan päätösvallan ja vastuun siirtäminen Pelastusjohtaja on siirtänyt menojen hyväksymiseen koskevaa päätösvaltaa seuraavalla päätöspöytäkirjalla: Menojen hyväksyjät ja tilien vastuuhenkilöt toistaiseksi, 28, 2.4.2013. Päätöspöytäkirjaa tarkistetaan vuosittain tarvittaessa. 5.5. Budjettivastuuseen asettaminen Pelastusjohtaja on tilivelvollinen pelastuslaitoksen toiminnasta ja tuloksesta. Pelastusjohtaja asettaa vuosisuunnitelman päättämisen yhteydessä vuosittain alaisiaan henkilöitä budjettivastuuseen oman yksikkönsä osalta. 5.6. Asiakirjojen allekirjoittaminen Pelastusjohtaja tai hänen määräämänsä allekirjoittaa alaistansa toimintaa koskevat asiakirjat. Pelastusjohtaja on delegoinut päätösvaltaa seuraavalla päätöksellä: Pirkanmaan pelastuslaitoksen sopimuksen allekirjoittajat ja valvojat 1.4.2013 alkaen toistaiseksi, OPO 29, 2.4.2013. Päätöspöytäkirjaa tarkistetaan vuosittain tarvittaessa.