UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 118: 2012

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A 50100 MIKKELI puh. 015-321 130 email: kirjaamo@esavo.fi faksi 015-321 1359 ISBN 978-952-5932-10-2 (verkkojulkaisu) ISSN 1455-2930

SISÄLLYS JOHDANTO 1 PROSESSIN KUVAUS 2 ETELÄ-SAVON LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia 7 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 - VISIO JA PÄÄTAVOITTEET 8 sivu MENESTYKSEN VETURIT 9 Veturi: MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti 9 Veturi: Veturi: Veturi: OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus- ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä 12 LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta 15 HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta 16 TOTEUTUS JA SEURANTA 17 Strategian toimeenpanon vastuutaulukko 17 Seurantamittarit 18

Johdanto Mikä on maakuntastrategia? Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia osoittaa maakunnan pitkän aikavälin tavoitellun kehityksen. Siihen on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila tavoitellusta kehityksestä sekä kehittämisen painopisteistä. Maakuntastrategia on tarkoitettu yhtä lailla maakunnan toimijoiden omaan käyttöön yhteisenä tahdonilmaisuna kuin viestiksi maakunnan ulkopuolelle: tähän suuntaan me tahdomme Etelä-Savoa kehittää. Maakuntastrategia on nimensä mukaisesti strateginen asiakirja, joka niin ollen sisältää ainoastaan pitkän aikavälin strategiset linjaukset ts. kehittämisen päätavoitteet. Se ei sisällä alueellisen kehittämisen tavoitteiden koko kirjoa lukuisine toimenpiteineen. Maakuntastrategian linjauksia toteutetaan nelivuotiskausittain laadittavalla maakuntaohjelmalla ja sen vuosittaisella toteuttamissuunnitelmalla. Niihin on kirjattu yksityiskohtaisemmat tavoitteet, toimenpiteet ja kehittämishankkeet. Tarkistetun maakuntastrategian pohjalta käynnistetään heti perään vuosia 2015-2018 koskevan maakuntaohjelman laadinta. Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Etelä-Savo 2020 on aiemman maakuntastrategian (2009) tarkistus, mutta päivitysprosessi on tuottanut myös kokonaan uusia sisältöjä. Strategian linjaukset on tarkistettu ja täydennetty sekä jäsennelty osin uudelleen. Päivittämisen yhteydessä maakuntastrategian tarkastelutähtäin siirrettiin vuoteen 2020. Maakuntastrategian tarkistamisella pohjustettiin samalla myös EU:n tulevan ohjelmakauden 2014-2020, seuraavan maakuntaohjelman 2015-2018 valmistelun sekä maakuntakaavoituksen sisältötarpeita. Maakunnan suunnittelujärjestelmä UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj.rahoitus MAAKUNTAOHJELMA TOTSU EU-ohj.rahoitus MAAKUNTAKAAVA KUNTAKAAVOITUS Kuntaraha Yksityinen rahoitus ELY-STRATEGIA TOIMINNOT JA HANKKEET 1

Prosessin kuvaus Maakuntastrategia laaditaan tai päivitetään nelivuotisessa suunnittelusyklissä valtuustokausittain. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian toukokuussa 2009. Strategia valmisteltiin yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa vuoden mittaisessa työprosessissa. Strategiatyön tavoitteena oli löytää ne menestystekijät, joiden avulla Etelä-Savon väestö- ja talouskehityksessä saadaan käänne parempaan ja Etelä-Savo saadaan näkyväksi maakunnan ulkopuolella. Strategian toteutumista on seurattu vuosittain muun muassa strategiaseminaarissa sekä maakuntapäivillä. Strategian tarkistaminen käynnistettiin maaliskuussa 2012 yhteistyötahoille järjestytyssä seminaarissa, jossa tarkasteltiin Etelä-Savon asemaa muuttuvassa toimintaympäristössä sekä arvioitiin nykyisen strategian sisältöjä ja muutostarpeita. Seminaarin tuloksena todettiin, että strategian keskeisimmät tavoitteet, muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous, ovat edelleen realistisia tavoitteita. Käynnistysseminaarissa saatua evästystä sekä muuta päivitystyössä hyödynnettävää aineistoa (mm. ajankohtaiset sektorisuunnitelmat ja -ohjelmat) tarkasteltiin kevään ja kesän aikana kuudessa valmistelufoorumissa. Silloisen strategian painopisteiden pohjalta muodostetut teemafoorumit arvioivat sitä, vastaavatko strategian sisällöt näköpiirissä oleviin haasteisiin ja missä kohdin ovat suurimmat päivittämistarpeet. Foorumeissa oli mukana kaikkiaan 140 asiantuntijaa, jotka edustivat kuntakenttää ja valtion aluehallintoa, elinkeinoelämää, työmarkkinajärjestöjä, korkeakouluja, oppilaitoksia sekä muita toimijoita. Valmistelufoorumien teemat: teknologia- ja puutuoteteollisuus, metsä- ja maatalous matkailu ja kaupalliset palvelut koulutus, tutkimus, innovaatiot vetovoima ja väylät hyvinvointi Venäjä Erillisiä taustaselvityksiä tarkistamiskierroksella ei tehty, mutta työssä hyödynnettiin olemassa olevaa tiedontuotantoa kuten maakuntaliiton ja Ely-keskuksen ennakointiyhteistyötä sekä samanaikaisesti valmisteltuja maakunnallisia sektoriohjelmia. Tarkistustyössä huomioitiin myös ajankohtaiset valtakunnalliset tavoitelinjaukset ja sekä keskeisten hallinnonalojen strategialinjaukset. Foorumityöskentelyn tulosten pohjalta koottu luonnos tarkistetuksi maakuntastrategiaksi - Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia - esiteltiin yhteistyökumppaneille elokuussa pidetyssä seminaarissa. Luonnosta viimeisteltiin seminaarissa saatujen kommenttien pohjalta ja siitä pyydettiin syyskuussa kommentit 61 sidosryhmätaholta. Maakuntastrategian päivittämisen lähtökohtia ja työn etenemistä esiteltiin maakuntahallitukselle prosessin aikana. Maakuntahallitus päätti 22.10.2012 kokouksessaan esittää tarkistetun maakuntastrategian maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon tarkistetun maakuntastrategian syysvaltuustossa 26.11.2012. 2

Etelä-Savon lähtökohdat ja toimintaympäristö Etelä-Savon menestys ja kilpailukyky muuttuvassa toimintaympäristössä pohjautuu siihen, että osaamme hyödyntää maakunnan omia vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta rajoittaa tai kääntää parempaan maakunnan kannalta heikkoja lähtökohtia tai kielteisiä kehitysilmiöitä. Etelä-Savon maakuntaprofiili kertoo eräiden muuttujien osalta maakunnan lähtökohdista koko maahan nähden. ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPROFIILI (% koko maasta) Etelä-Savon väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 153 738 henkeä. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 väkiluku on vähentynyt reilulla 10 700 henkilöllä (-6,5 %). Itä-Suomen maakuntien pitkän aikavälin (1990-2011) väkilukukehitystä tarkasteltaessa väestön väheneminen on ollut Etelä-Savossa Kainuu jälkeen voimakkainta. 3

VÄKILUVUN KEHITYS MAAKUNNITTAIN 1990-2011 Viime vuosien aikana on muuttoliikkeessä kuitenkin tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Etelä-Savon väestön ikääntyessä luonnollinen väestönmuutos (syntyneet-kuolleet) vähentää väestöä huomattavasti muuttoliikettä enemmän eikä tuntuvakaan muuttovoitto riitä kääntämään väkilukukehitystä kasvuun. KOKONAISNETTOMUUTTO ETELÄ-SAVOSSA IKÄRYHMITTÄIN 2002-2011, henkilöä keskimäärin vuodessa 4

Bruttokansantuotteella mitaten Etelä-Savo oli maan kolmanneksi heikoin maakunta vuonna 2009. Maakunta on kuitenkin hienoisesti parantanut tilannettaan viime vuosina ja on BKT-indeksissä (koko maa=100) noussut välitavoitteeksi asettamansa 75 %:n paremmalle puolelle. BKT MAAKUNNITTAIN2009, /asukas Maailma muuttuu suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globalisaatiokehitys sekä energia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnalliset muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen. Omilla päätöksillämme emme voi vaikuttaa kaikkiin kehityskulkuihin. Omilla toimillamme voimme sen sijaan vaikuttaa siihen, miten hyödynnämme Etelä-Savon näkökulmasta myönteisiä kehitysilmiöitä ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kompensoimaan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöiden vaikutusta. Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista esitetään matriisimallissa, jossa on maakuntastrategian päämäärittäin tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä, kehitystrendejä Suomessa ja näkymiä Etelä-Savossa. 5

ETELÄ-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMESSA, EUROOPASSA JA MAAILMASSA MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA OSAAVA TYÖVOIMA ja HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Maailmantalouden epävakaus ja ennustamattomuus, EU:n rahoituskriisi, valtiontalouksien budjettivajeet Kansainvälisen kaupan vapautuminen jatkuu, Venäjä WTO:n jäsen Kansainvälinen kilpailu kiristyy, sääntelemätön markkinatalous vahvistaa otettaan Yritysten kansainvälistyminen ja verkostoituminen lisääntyy Suunnittelu-/tuotekehitysosaamisen ja tuotannon (suorittava työ) alueellinen eriytyminen ja keskittyminen jatkuu Kansainvälistyminen & verkostoituminen lisääntyvät (yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset) Alueiden välinen kilpailu kiristyy - huippuosaajista kilpaillaan Osaaminen keskittyy alueellisesti Osaamisen ja innovatiivisuuden merkitys menestystekijänä korostuu Ihmisten liikkuvuus ja kansainvälistyminen lisääntyvät, väestön ja hyvinvoinnin keskittyminen kasvualueille jatkuu Teollistuneet länsimaat, Japani ja Venäjä ikääntyvät, eliniänodote nousee Elintasosairaudet lisääntyvät länsimaissa Hyvinvointipalvelujen tarve muuttuu ja kasvaa Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia Suomi avautuu ja kansainvälistyy yhteiskuntana ja kansantaloutena: - julkiset palvelumarkkinat avautuneet - yritykset kansainvälistyvät, tuotantoa ulkomaille Suomi yhä vahvemmin sidoksissa kv-talouteen, markkinoihin, lainsäädäntöön ja sopimuksiin Suomi kilpailee osaamisella ja tiedolla Työvoiman riittävyys ulkomaista työvoimaa maahan, työurien pidentäminen Suomi menestyy osaamisella, tiedoilla ja erikoistumisella - huippuosaaminen ja innovatiivisuus korostuvat Osaaminen ja resurssit keskittyvät alueellisesti aiempaa voimakkaammin - kilpailu resursseista kovenee Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä II-asteen koulutus tärkeitä alueellisia menestystekijöitä Alueiden välinen kilpailu kovenee Suomi ikääntyy ja eläköityy, eliniänodote nousee Hyvinvointipalvelujen ja -osaamisen tarve/kysyntä muuttuu ja kasvaa Julkisen palvelutuotannon rakenteet ja tuotantotavat muuttuvat Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia Työvoiman riittävyys työvoimaa ulkomailta, työurien pidentäminen Alueiden välinen kilpailu kovenee Tuotannon rakennemuutos jatkuu (metsätalous, maatalous) Koulutusjärjestelmiä vahvistetaan maakunnan osaamis- ja työvoimatarpeiden mukaisesti Innovaatio ja t&k-toimintoja vahvistetaan valituilla kärkialoilla yritysten tarpeet huomioiden Palvelusektorin yritystoimintaa/työllistävyyttä vahvistetaan Pietarin alueen ja Venäjän liiketoimintamahdollisuudet tärkeä voimavara Etelä-Savo menestyy osaamisella, tiedolla ja taidoilla sekä valituille aloille erikoistumisella Maakunnan koulutus- ja innovaatiotoimintojen vahvistamistarve kasvaa Korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla ja kärkiyrityksillä tärkeä veturirooli maakunnan kansainvälistymisessä ja kaikenpuolisen menestyksen generoinnissa Väestö vähenee, ikääntyy ja eläköityy, eliniänodote nousee Vapaa-ajan asutus lisääntyy, osa-aika-asuminen yleistyy Tarve palvelutuotannon kysyntätarpeiden mukaiseen kehittämiseen kasvaa Julkisen palvelutuotannon rakenteet ja toteuttamistavat muuttuvat Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia Työvoimapulaa, työvoimakapeikkoja HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Megatrendien ja nopean muutoskehityksen hallinta on haaste, (mm. suurkaupunkien kasvu/sosiaaliset ongelmat) Aluerakenne ja sen muutosten hallinta on kasvava kilpailukykytekijä Ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden merkitys kasvaa Muutoskehityksen hallinta on haaste: - kaupungistuminen - väestön keskittyminen - maaseudun autioituminen - tietoyhteiskunta Ympäristön, kestävän kehityksen ja ekotehokkuuden merkitys kasvaa Olemassa olevan infran ylläpito muuttuvassa yhteiskunnassa Heikko väestöpotentiaali, maan harvaan asutuimpia alueita - rakenteellisen/suhteellisen kilpailukyvyn mahdollisuudet - vajaakäyttöisen infran ylläpito - piilevän ja hajoavan infran ylläpito Ympäristöresurssien vetovoima ja aluetaloudellinen hyödyntäminen Vapaa-ajan asumisen ja osa-aikaisuuden hyödyntäminen ETELÄ-SAVO SUOMI KANSAINVÄLINEN & EUROOPPA 6

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia Visio 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa: yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatua arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria MENESTYKSEN VETURIT Strategiset tavoitteet MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Teknologia- ja puutuoteteollisuuden tki-toiminnan ja kilpailukyvyn vahvistaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen NÄISSÄ ONNISTUTAAN kehittämisen painopisteet Metsä- ja maatalouden tuotantomahdollisuuksien hyödyntäminen ja kannattavuus Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Venäjä-liiketoiminnan kasvattaminen Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Tutkimus- ja innovaatiotoimintojen vaikuttavuus Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen Kunnallistalouden tasapaino Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Tonttipalvelun tehostaminen Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Maakunnan luontaisten energialähteiden hyödyntäminen LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMAT Kansainvälistyminen Nuoret Ympäristö 7

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 Visio ja Päätavoitteet Visio 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa: yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatua arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria Strategian päätavoitteet Etelä-Savon visio piirtää kuvan maakunnan halutusta tulevaisuudesta. Uusiutuva Etelä-Savo elinvoimainen Saimaan maakunta on vuonna 2020 muuttovoittoinen ja taloudeltaan vahvistunut, vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan asumisen maakunta. Maakuntastrategian päätavoitteina on väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi sekä aluetalouden vahvistuminen. Muuttovoitto Viimeisten vuosien aikana muuttoliikkeessä on tapahtunut hienoista kohentumista pahimpien vuosien jälkeen. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös maakuntaan päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille sekä muualta muuttaville nuorille. Nuoret arvostavat korkealle myös perhekeskeisyyden ja ekologisuuden, jotka ovat esillä myös Etelä- Savon maakuntastrategiassa. Vahvistuva aluetalous Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla jäljessä maan keskiarvosta, mutta maakunta on hienoisesti parantanut asemaansa viime vuosina. Elinkeinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pk-valtaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakaisista viime vuosista. Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakunnan omien vahvuuksien parempaa hyödyntämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamista. Etelä-Savo on mahdollisuuksien maakunta työlle ja yrittämiselle Maakunnassa tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä mittava työvoiman uusiutuminen ja työpaikkoja avautuu nopeammin ja suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa. Nettomuutossa ja aluetaloudessa viimevuosina tapahtunut varovaisen myönteinen kehityssuunta osoittaa, että Etelä-Savo on oikealla tiellä. Maakunnan luontaisiin vahvuuksiin perustuvat strategiset painotukset ovat olleet oikeansuuntaisia ja toimivat edelleenkin. Etelä-Savo etenee kohti strategisia tavoitteitaan. 8

Menestyksen veturit MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Kehittämisen painopisteet: Teknologia- ja puutuoteteollisuus teknologia- ja puutuoteteollisuuden tki-toiminnan ja kilpailukyvyn vahvistaminen metsäklusterin muutoksen hallinta TKI-toiminnan edistäminen: ympäristö- ja energiateknologia sekä materiaali- ja ekotehokkuus Metsä- ja maatalous metsävarojen hyödyntämisaste ja puuraaka-aineen jalostusaste metsä- ja maatalouden tulonmuodostus Matkailu ja palvelut investoinnit matkailu- ja kaupallisiin palveluihin yhteistyö yli toimiala- ja hallinnollisten rajojen Saimaan vetovoiman hyödyntäminen ja turvaaminen kärkitapahtumien ja -kohteiden elinvoimaisuus kulttuuriperinnön tuotteistaminen Venäjä-liiketoiminta Venäjän kieli- ja kulttuuriosaaminen tavaroiden ja osaamisen vienti venäläismatkailun volyymi venäläisinvestoinnit Etelä-Savon luontaiset energiavarat puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen tuulivoimarakentamisen edellytysten turvaaminen vaihekaavoituksella Miksi nämä valinnat Teknologia- ja puutuoteteollisuus Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat puutuoteteollisuus ja teknologiateollisuus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäteollisuuteen. Globaalin kilpailun ja taloudellisen taantuman vaikutukset näkyvät myös Etelä-Savossa. Yritysten liiketoimintamahdollisuudet ovat kysynnän vähentymisen vuoksi heikentyneet. Metsäteollisuuden rakennemuutos ja niiden heijastusvaikutukset konepajateollisuuteen, rakentamisen vaikutukset rakennus- ja puutuoteteollisuuteen sekä raaka-aineen saatavuuteen ja hintaan liittyvät ongelmat vaativat mittavia ja pitkäjännitteisiä kehittämistoimia. Merkittävä osa suurimmista työllistäjistä Etelä-Savossa on suuryritysten tuotannollisia yksiköitä, joiden suhteen päätökset tehdään muualla kuin maakunnassa. Varsinainen voimavara tulevaisuuden suh- 9

teen ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on selkeä halu menestyä ja kasvaa. Menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoituneessa ja kovenevan kilpailun toimintaympäristössä edellyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatkuvaa vahvistamista, joissa osaaminen, erikoistuminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menestyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tietoa ja osaamista. Tuotannon lisäksi kyse on b to b -palveluista ja palveluliiketoimintaosaamisesta. Ympäristökilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen kustannus- ja laatukilpailukykyyn, sillä tuotteiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys ja tuotannon ympäristövastuullisuus eivät yksin riitä tekemään yrityksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannustehokas. Tuottavuutta voidaan lisätä parantamalla materiaali- ja energiatehokkuutta (ekotehokkuutta). Samalla, kun tehostetaan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta, lisätään myös yritysten liiketaloudellista kannattavuutta. Maakunnassa panostetaan Cleantech -liiketoiminnan kasvattamiseen kaikilla aloilla, mutta erityisesti teknologia- ja puutuoteteollisuudessa ja hyödynnetään niissä Cleantechin tuomia mahdollisuuksia. Metsä- ja maatalous Etelä-Savo on maan alkutuotantovaltaisimpia maakuntia, jonka taloudessa ja työllisyydessä maa- ja metsätaloudella on merkittävä asema myös tulevina vuosina. Muun maan tavoin Etelä-Savon maatalous on rakennemuutoksessa, jonka hallinnassa tarvitaan monipuolisia sopeutustoimia. Haasteena on vahvistaa maatilojen rakennetta ja kannattavuutta sekä aktiivitilojen määrän vähentyessä edistää ja monipuolistaa maaseudun pienyritystoimintaa. Perusmaatalouden sopeutumismahdollisuudet ovat maatalouden rakennetekijöiden ja tuotanto-olosuhteiden vuoksi muuta maata rajallisemmat. Rakennemuutossopeutumista helpottaa kuitenkin se, että joka kolmannella eteläsavolaisella tilalla on jo tällä hetkellä maatalouden ohessa muuta yritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan maa- ja puutarhatuotannon laadukkaat raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukseen. Kuluttajien kasvava tietoisuus lisää turvalliseksi mielletyn luomu- ja lähiruoan kysyntää. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle. Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maakunnista suurin, alueella on vuosi vuoden jälkeen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä ja monipuolistamisessa sekä jalostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Energiantuotanto on tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite. Matkailu ja palvelut Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi. Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei rakennu matkailukeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä. Etelä-Savon matkailun perustan muodostavat Mikkelin ja Savonlinnan vahvat matkailualueet, runsas vuokramökkitarjonta ja tapahtumien kirjo. Maakunnalle oman leimansa antaa maan toiseksi suurin vapaa-ajan asuntojen määrä, reilut 46 000 loma-asuntoa, joiden omistajista yli 60 % asuu vakituisesti maakunnan ulkopuolella. Vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat ovat hyvin merkittävä lisäys alueen palveluiden ostovoimassa. Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailualueena, mutta tulevaisuudessa kasvua on haettava niin matkailusesongin kuin vapaa-ajan asumisenkin laajentamisesta ja mm. talvikaudelle sijoittuvista uusista sesongeista, etenkin joulun ja uudenvuoden ajasta. Matkailu- ja palveluelinkeinojen kehittymisen kannalta on oleellista edelleen kehittää ja vahvistaa verkostomaisia tuotteita ja palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotka ylittävät toimiala- ja maantieteelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla. Tuotteistamisen lisäksi kaivataan investointeja uusiin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin rakenteisiin, jotka eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin. 10

Venäjä-liiketoiminta Venäjän ja Pietarin läheisyys ovat mahdollisuus Etelä-Savon elinkeinoelämälle. Hyvinvoinnin kasvu sekä keskiluokan laajeneminen ja vaurastuminen Venäjällä mahdollistavat eteläsavolaisten tuotteiden ja osaamisen viennin sekä kasvattavat venäläismatkailijoiden virtaa maakuntaan. Kanssakäymisen lisääntymistä helpottaa ja syventää Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempi osaaminen ja tunteminen. Etelä-Savon matkailuelinkeinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vahvuustekijöitä. Venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen. Maakunnan yrityksille Venäjän elintason nousun myötä kasvavat markkinat tarjoavat lisääntyviä vientimahdollisuuksia. Suomalaisen yhteiskunnan kaikenpuolisen toimivuuden ja vakaiden olojen vuoksi Etelä-Savo on venäläisille myös luotettava ja turvallinen yritys- ja kiinteistöinvestointikohde. Elintason nousun myötä Venäjällä kasvaa myös ympäristötietoisuus ja sitä myöten myös kiinnostus puhtaaseen ruokaan. Tämä luo mahdollisuuksia maakunnan ympäristöteknologian sekä luomutuotteiden ja -osaamisen viennille. Venäläisten markkinoiden tuntemisessa, markkinoinnin kohdejoukon tavoittamisessa sekä markkinoille pääsyssä on kuitenkin paljon kehitettävää. Opittavaa on mm. Venäjäbusineksessa tärkeiden sähköisten markkinointikanavien tuntemisessa. Etelä-Savon luontaiset energiavarat Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeisellä sijalla niin Etelä-Savon kuin koko maailmantalouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi keskeinen tavoite. Metsäenergiatuotantoon tarvitaan turvetta rinnakkaispolttoaineena. Turpeen saatavuus turvataan heikentämättä vedenlaadultaan erinomaisia vesistöjä. Etelä-Savossa tuulivoima on metsäenergiatuotantoa tukeva energiamuoto, joka toteutetaan maakunnan järvimaiseman arvot turvaten. 11

OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Strateginen päämäärä 2020: Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä Kehittämisen painopisteet: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen työelämälähtöinen koulutus koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen 2.asteen koulutuksen tehokkuus ja monipuolisuus korkeakoulutarjonnan kilpailukykyisyys Tutkimus- ja innovaatiotoimintojen vaikuttavuus kansallisesti merkittävät osaamiskeskittymät sisältäen seuraavia osaamisalueita: Ympäristöturvallisuus ja materiaaliteknologia, metsäbiomassan hyödyntämiseen liittyvät teknologiat ja digitaalisuus Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Venäjä-koulutusvaihdon lisääntyminen ja vakiintuminen (vaihto-ohjelmat) venäjän kielen osaamisen sekä venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksen lisääminen Miksi nämä valinnat Osaamisen, tiedon ja innovaatioiden tuottaminen, soveltaminen ja hyödyntäminen on Etelä-Savon menestyksen ja uudistumisen edellytys nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja globaalissa toimintaympäristössä. Etelä-Savon tavoitteena onkin panostaa osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Tätä tavoitetta tukevat maakunnan kattava koulutusjärjestelmä peruskoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen, vahva aikuiskoulutusosaaminen ja tehokkaat tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöt. Kehittäminen pohjautuu alueen vahvuuksien ja erikoisosaamisen hyödyntämiseen, elinikäiseen oppimiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Oleellista on vahvistaa koulutus- ja TKI-organisaatioiden vetovoimaisuutta, osaamista ja mahdollisuuksia toimia kansainvälisissä verkostoissa sekä erikoistumista maakunnan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Osaavan työvoiman saatavuus Maakunnan osaavan työvoiman saatavuuden ja osaamistason turvaamiseksi on edelleen kehitettävä eri koulutuksen tasot kattavia, opiskelijoiden näkökulmasta joustavasti toimivia ja alueen elinkeino- ja työelämää palvelevia koulutusväyliä. Koulutusväylien kehittäminen ja niiden toimivuuden turvaaminen vaativat niin toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen kuin yliopistokeskuksenkin välistä yhteistyötä ja toiminnan koordinointia. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan mm. koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehittämällä. Tämä tarkoittaa oppilaitosten tiiviimpää yhteistyötä alueen yritystoiminnan kanssa koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä myös koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia ja joustavaa reagointia muutostarpeisiin. Työelämän ja opiskelun integrointi korostuu erityisesti aikuiskoulutusta kehitettäessä. 12

Työelämälähtöisyyden kehittämisessä ja työelämän ja opiskelun integroinnissa hyödynnetään moderneja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä sekä kehitetään opintojen ohjauksen ja suunnittelun toimintatapoja, jotka mahdollistavat työn ohessa tapahtuvan opiskelun sekä koulutuksen ja työelämän mahdollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen integroitumisen. Myös työharjoittelun ja työssä oppimisen kehittäminen tukevat koulutuksen ja elinkeinoelämän tiiviimpää yhteistyötä. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu ikäluokkakehityksen ja työelämän yhä nopeutuvien muutosten johdosta. Elinikäinen oppiminen on yleinen teema. Kaikilla koulutusasteilla jatko- ja täydennyskoulutuksen kuten myös uudelleenkoulutuksen tarjontaan panostetaan entistä enemmän. Monipuolinen ja laadukas aikuiskoulutus on yhä tärkeämpi niin alueellinen kuin oppilaitostenkin kilpailukykytekijä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi mahdollistaa elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisen koulutuksen suuntaamisessa ja joustavan sopeutumisen toimintaympäristön muutoksiin, mutta myös osaamisen kehittämistarpeiden huomioimisen pitemmällä aikavälillä suhteessa väestö- ja elinkeinorakenteen kehitykseen. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmän ja sen tuottamien tietojen kehittämistä voidaan pitää olennaisena aluekehittämistä tukevana toimenpiteenä. Ennakointi on myös kytkettävä tiiviisti osaksi eri organisaatioiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Osaaminen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Etelä-Savon vahvuuksia ovat monipuoliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi Etelä-Savossa panostetaan koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja kattavuuteen. Näin varmistetaan koko ikäluokalle mahdollisuus perusasteen jälkeiseen koulutukseen ja tarjotaan myös aikuisille edellytykset kasvattaa osaamistaan ja vahvistaa ammattitaitoaan. Huomioidaan myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja panostetaan heidän koulutukseensa ja työelämäharjoitteluun. Toisen asteen koulutuksen järjestämisessä hyödynnetään virtuaalisia oppimis- ja toimintaympäristöjä, ja uusien opetusteknologioiden kehittämistyöhön panostetaan alueella edelleen. Myös koulutuksen ohjaus- ja neuvontapalveluita kehitetään yhteistyössä eri koulutustoimijoiden kesken. Toisen asteen koulutuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen, yhteistyömallia tullaan edelleen kehittämään ja tiivistämään niin, että turvataan riittävän tasokas ja mahdollisimman hyvin opiskelijoiden saavutettavissa oleva toisen asteen koulutusverkosto. Lisäksi kehitetään joustavia jatko-opiskeluväyliä toiselta asteelta korkeakouluopintoihin. Maakunnan ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustarjonta ja ne tarjoavat monia mahdollisuuksia niin maakunnan omille nuorille kuin laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulujen useaa maakuntaa koskeva tiivis yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa koulutuskentässä tehostamalla niiden toimintaa ja antamalla paremmat edellytykset erikoistumiseen ja keskinäiseen työnjakoon. Tämä luo ammattikorkeakouluille edellytyksiä TKI-toimintojen vahvistamiseen ja suuntaamiseen tukemaan ympäröivän alueen elinkeinoelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulut erikoistuvat nykyistä enemmän omille strategisille painopistealueilleen. Näillä alueilla ne ovat uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen eturintamassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta on työelämälähtöistä ja työelämää sekä opetusta palvelevaa. Maakunnassa on laadukasta, kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä yliopistokoulusta ja -tutkimusta. Tarjonta on kuitenkin fokusoitunutta, mikä merkitsee sitä, että merkittävä osa yliopistoihin hakeutuvista nuorista opiskelee maakunnan ulkopuolella. Maakunnan kannalta suuri merkitys on TKItoiminnan suuntaamisella ja sillä miten yliopistot kytkeytyvät maakunnan elinkeinoelämän kehittämiseen. Tutkimus- ja innovaatiotoimintojen vaikuttavuus Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on TKI-toiminnan tehokas hyödyntäminen ja vahvistaminen. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan toimialoja ja painopistealueita sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia toimi- ja erikoistumisaloja. TKI-toiminnan lähtökohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. 13

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituksenmukaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämiseen ja toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tukevien infrastruktuuri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttamalla. Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa kansallisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä sisältäen seuraavia osaamisalueita: ympäristöturvallisuus ja materiaaliteknologia metsäbiomassan hyödyntämiseen liittyvät teknologiat digitaalisuus Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitetään tavoitteena luoda käyttäjälähtöisiä, toimijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen. Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja konsortioihin vahvistetaan. TKI-ympäristöjen kehittäminen ja yhteistyö toimijoiden kesken mahdollistaa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen ja yhteistyön niiden tarjoamisessa. Alueellisilla kehittämisresursseilla luodaan pohjaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen ja verkostoitumisen kasvattamiselle. Etelä-Savo on TKI-toimintojen kehittämisessä sitoutunut eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. Venäjän kieli- ja kulttuuriosaaminen Venäjän ja Pietarin läheisyys tarjoaa maakunnan koulutukselle laajenevia mahdollisuuksia. Kanssakäymisen lisääntymisen helpottamiseksi ja syventämiseksi tarvitaan Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempaa osaamista ja tuntemusta. Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia on entisestään parannettava. Koulutusvaihdolla, vaihto-ohjelmilla ja harjoittelijoiden vaihdolla lisätään alueiden olosuhteiden tuntemista puolin ja toisin, mikä puolestaan auttaa elinkeinoelämää löytämään osaajia Venäjä-osaamista vaativiin tehtäviin. Koulutuksen ja tutkimuksen Venäjä-osaamista tulee kehittää edelleen verkottamalla maakunnan toimijoita venäläisten toimijoiden kanssa, kehittämällä uusia Venäjään liittyviä koulutussisältöjä ja koulutuskokonaisuuksia sekä profiloimalla alueen toimijoita Venäjä-osaajiksi. 14

LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta Kehittämisen painopisteet: Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen Kunnallistalouden tasapaino Miksi nämä valinnat Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on keskeinen merkitys Etelä-Savon maakuntastrategiassa. Väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi edellyttää toimivia palvelurakenteita ja palvelujen painopisteen suuntaamista ennakoiviin terveyttä ja hyvinvointia lisääviin toimiin. Keskeistä on lapsiperheiden, nuorten ja työikäisten huomioiminen palveluissa. Hyvinvointipalvelujen laatu ja vaikuttavuus nousevat korostetusti esille kohdistettaessa voimavaroja palveluihin. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lähtee ennen muuta kansalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämisen tukemisesta ja oikea-aikaisista korjaavista toimenpiteistä toimintakyvyn palauttamiseksi. Lapsiperheiden ja nuorten palveluihin asetetaan strategian toteutuksessa vahva painotus. Tämä on tärkeää myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Perheet ja koulut sekä työelämä yhdessä voivat luoda uusia käytäntöjä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hyvinvointiohjelmat ja niiden toimeenpano tulisi tehdä seudullisina, palvelurakenne huomioiden. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen Etelä-Savon väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa dramaattisesti maakunnan menestymisen mahdollisuuksiin. Eläköitymisen myötä vapautuu työpaikkoja ennätystahtiin ja samalla kilpailu työvoimasta kiristyy. Tässä kuntien, yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä on suuri merkitys. Erityisesti ikääntyneimpien palveluihin tulee varmistaa osaavan työvoiman saaminen alan vetovoimaa parantamalla. Myös aikuiskoulutuksen merkitys korostuu työvoiman saamisessa. Vanhempien ikäluokkien kasvaessa paineet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävyydestä lisääntyvät. Samanaikaisesti kuntien taloudelliset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen heikkenevät. Julkiset palvelut saavat rinnalleen lisää yksityisten yritysten ja yhteisöjen palvelutarjontaa. Palvelutuotannon monipuolistaminen onkin merkittävässä asemassa, kun haetaan ratkaisuja palvelujen saatavuuteen. Hyvinvointialan yksityinen palvelutuotanto monipuolistaa osaltaan maakunnan elinkeinorakennetta. Teknologian hyödyntäminen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa on vielä varsin vähäistä. Samoin palvelujen saavutettavuuden lisääminen teknologiaa hyödyntämällä on varsinkin maakunnan laajalla harvaanasutulla maaseudulla vielä vähäistä. Uusien teknologiaperustaisten palveluinnovaatioiden synnyttäminen ja pilotointi avaavat mahdollisuuksia laajenevalle palveluliiketoiminnalle. Kunnallistalouden tasapaino Etelä-Savon kuntien mahdollisuudet rahoittaa palvelutuotannon kustannukset ovat merkittävästi riippuvaisia valtion osallistumisesta palvelujen rahoittamiseen. Siten käynnissä olevat julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteet kohdistuvat mitä todennäköisimmin Etelä-Savon kaltaisille alueille voimakkaasti. Käynnissä olevan kuntarakenneuudistuksen toimenpiteillä voidaankin joiltain osin lievittää rahoituksellisia ongelmia uusimalla palvelurakenteita ja tehostamalla palvelutuotantoa. 15

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Kehittämisen painopisteet: Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen ( Maakunta maailmankartalle ) yhteinen Saimaan maakunta -brändi ja markkinointiviestintä Saimaan vetovoima ja kehityskuva Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkiseutujen vetovoima menestyvät kärkitapahtumat Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen ( Sujuvasti Savoon ) maakunnan pääväylien ja ulkoisten liikenneyhteyksien kehittäminen liikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön suunnittelun kanssa sujuva liikenne ja toimivat matkaketjut tietoliikenneyhteydet ja palvelut Tonttipalvelun tehostaminen ( Mallikas maankäyttö ) monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassa kaupunkiseutujen ja kuntien strateginen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen (MAL) Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ( Iloa ja tuloa luonnosta ) vesistöjen moninaiskäytön kehittäminen luonnonvarojen ja muun maankäytön yhteensovittaminen kansalliset tavoitteet huomioiva oma ilmasto- ja energiapolitiikka Miksi nämä valinnat Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Alueen hyvä vetovoima ja imago ovat keskeisiä tekijöitä yrityksien tehdessä sijoittumispäätöksiä Suomessa. Hyvä saavutettavuus, hyvä asuin- ja elinympäristö ja kyky palvella erilaisia maankäyttötarpeita täydentävät osaltaan alueen kilpailukykyä. Etelä-Savossa monet vetovoimatekijät ovat omasta mielestämme hyvässä kunnossa, mutta tunnetaanko vahvuutemme ja vetovoimatekijämme myös maakunnan ulkopuolella. Vetovoitekijät tulee pitää hyvässä iskussa ja niitä tulee edelleen kehittää. Etelä-Savon näkyvyyttä ja vetovoimaa on vahvistettava. Avainasemassa on yhtenäinen Saimaan maakunta -brändi ja sen tunnetuksi tekeminen. Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat Saimaa ylivertainen luonnonympäristö ja maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. Lisäksi vetovoimaisuuden yhtenä elementtinä on Etelä-Savon profiloituminen useilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostetuilla kärkitapahtumilla. Vetovoiman vahvistamiseksi Saimaa ja kaupunkiseudut tarvitsevat tuekseen myös mahdollisimman selkeän tulevaisuuden kehityskuvan. Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Etelä-Savon sijainti Helsinkiin ja Pietariin nähden on Länsi-Suomea ja muuta Itä-Suomea parempi. Tämän sijaintiedun entistä parempi ja laaja-alaisempi hyödyntäminen kaikilla tasoilla on myös yksi vetovoimaisuuden kivijalka. Tutkimusten mukaan Etelä-Savon saavutettavuus ja koko liikennejärjestelmä tarvitsevat kehittämistä. Pääväylien ja muiden ulkoisten liikenneyhteyksien kehittämisen lisäksi tarvitaan koko liikennejärjestelmän kehittämistä yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa, jotta maakunnan logistinen kilpailukyky ja arjen sujuvuus voidaan turvata. 16

Tonttipalvelun tehostaminen Etelä-Savo tarjoaa hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän, turvallisen ja terveellisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyky palvella erilaisia investointi- ja maankäyttötarpeita niin taajamissa kuin maaseudulla on maakunnan kehityksen kriittinen menetystekijä. Ajantasaiset kaavat kaikilla kaavatasoilla, kuntien toimivat maapolitiikan käytännöt sekä hyvin kohdistettu markkinointi luovat kilpailukykyisen pohjan hyvälle tonttipalvelulle. Niin asumisen, vapaa-ajanasumisen, matkailun, kaupan kuin monipuolisen elinkeinoelämän sijoittuminen alueelle ei saa kangistua kaavoihin. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa johtava vapaa-ajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää, kiviaineksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän tilan turvaaminen luo pohjaa alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja omavaraiselle energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto. Savojen ilmasto-ohjelman ja Itä-Suomen bioenergiaohjelman tavoitteita terävöitetään Etelä-Savon omalla energia- ja ilmastopolitiikalla. Toteutus ja seuranta Strategian toimeenpanon vastuutaulukko STRATEGIAN TOIMEENPANON VASTUUTUS TOIMIJOITTAIN 2013-2020. Vastuuorganisaatio Strategian veturit Yritykset Kunnat ja kuntayhtymät Maakuntaliitto ELY-keskus Finnvera Järjestöt Media ja kansanedusjat Korkeakoulut Tutkimuslaitokset Oppilaitokset Metsäkeskus Pro Agria AVI Menestyvä yritystoiminta Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö Laadukkaat hyvinvointipalvelut Hyvä toimintaympäristö = vastaa = osallistuu = tukee 17

Seurantamittarit UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia Seurantamittarit 2000 2001 2002 2003 2004 VÄESTÖ Väkiluku 165 725 164 471 163 276 162 296 161 381 Väestönmuutos -1 381-1 254-1 195-980 -915 Syntyneet 1 427 1 450 1 364 1 357 1 345 Nettomuutto -870-801 -654-371 -320 Työpaikkojen määrä 59 557 59 860 60 012 60 206 59 643 Työttömyysaste 13,8 12,5 11,3 9,4 10,8 Työllisyysaste 60,6 60,1 61,1 63,0 63,1 ALUETALOUS BKT / asukas (indeksi, Suomi=100) 68,7 68,7 69,6 72,0 72,9 BKT / asukas, 17 524 18 421 19 203 20 080 21 218 Ansiotulot / asukas, Pääomatulot / asukas, MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Puutuoteteollisuuden liikevaihto, milj. - osuus koko maasta, % Teknologiateollisuuden liikevaihto, milj. - osuus koko maasta, % Yritysten TKI-panostus, milj. 10,7 8,4 10,7 - osuus koko maasta, % 0,3 0,2 0,3 Kantorahatulot, milj. Maatalouden myyntitulo, milj. Matkailu- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto, milj. - osuus koko maasta, % Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet 653 590 681 707 680 012 647 047 659 936 - kotimaiset 568 267 590 127 581 780 552 034 570 705 - ulkomaalaiset 85 323 91 580 98 232 95 013 89 231 OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Väestön koulutustaso - keskiaste, % - korkea-aste, % Koulutuksen läpäisyaste, % - 2. asteen ammatillinen koulutus - amk - yliopisto Hakijoiden/aloituspaikkojen suhde (kaikki koulutusasteet) TKI-toiminnan menot (kaikki E-S korkeakouluyksiköt), milj. 8,4 8,4 11,5 - osuus koko maasta, % 0,9 0,9 1,1 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen (kaikki koulutusasteet), % Kv-opiskelijoiden lukumäärä, hlöä LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Keskimääräinen eläköitymisikä 57,0 56,6 57,0 Sairastavuusindeksi, vakioimaton 126,2 127,1 126,9 126,8 128,2 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29-vuotiaat, henkilöä - prosenttia ikäryhmästä Nuorten (15-24-v.) työttömien osuus ko. ikäisestä työvoimasta, % 21,6 20,4 20,8 20,9 Kuntien vuosikate, /asukas -1 69 215 142 111 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 2000-9 2001 2002 46 2003-36 2004-56 HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Investoinnit, yhteensä, milj. - yksityisen sektorin asuntoinvestoinnit - yksityisen sektorin muut investoinnit - julkisen sektorin investoinnit Matka-aikojen kehitys ja vuorotarjonta - nopein junayhteys Mikkeli-Helsinki - nopein junayhteys Mikkeli-Pietari - linja-autovuoroja Mikkeli-Helsinki, kpl/vrk Uusien rakennuslupien määrä, kpl/v. - vakituiset asunnot 315 255 349 365 380 - loma-asunnot 440 440 490 520 510 Kiinteistökaupat ja hintakehitys - Rakentamattomat lomarantatontit haja-asutusalueella, mediaani, 20 183 23 000 23 500 - Omakotitalot asemakaava-alueella, mediaani, 83 500 90 000 95 000 Energian omavaraisuusaste, % Metsätase, kasvu - poistuma, milj. m 3 Hiilidioksidipäästöt, milj. t 1,09 1,10 1,18 Norppakanta 18

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 160 507 159 492 157 862 156 632 155 568 154 668 153 738-874 -1 015-1 630-1 230-1 064-900 -930 1 302 1 310 1 291 1 272 1 250 1 223 1 301-231 -373-968 -494-250 -101-237 58 936 59 919 60 550 59 914 58 055 58 472 10,1 11,5 8,7 7,9 9,6 7,9 7,7 63,0 62,7 64,3 64,8 62,3 63,8 65,2 Tavoite 2016 Tavoite 2020 73,3 72,5 75,1 74,4 75,6 21 990 22 796 25 513 25 867 24 529 * v.2009 bkt-luku ei ole verrannollinen edellisten vuosien kanssa! 14 360 14 940 15 727 16 653 17 030 17 555 930 1 372 1 948 1 420 845 1 337 580 528 365 441 2,6 2,6 2,5 2,3 514 503 340 341 0,6 0,6 0,6 0,5 13,2 14,6 15,3 14,8 19,0 17,5 0,3 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4 284 205 130 217 215 79 87 78 78 141 141 141 141 2,5 2,4 2,4 2,4 638 754 639 133 652 268 658 913 611 099 596 731 697 414 557 617 556 145 556 158 553 376 504 740 479 098 555 708 81 137 82 988 96 110 105 537 106 359 117 633 141 706 60,6 61,5 62,4 63,3 64,2 % 39,7 40,1 40,7 41,2 41,6 % 20,9 21,4 21,7 22,2 22,6 % 55,7 59,8 64,0 59,6 50,6 49,9 46,8 48,3 48,1 67,2 63,7 73,5 72,9 78,0 11,6 10,8 13,5 8,4 6,8 10,8 1,1 1,0 1,2 0,7 0,5 0,8 65,2 67,1 62,4 62,9 57,6 57,1 57,3 57,9 58,4 58,8 58,7 129,8 130,8 131,4 132,2 133,6 134,6 135,2 998 1 031 1 036 1 090 14,6 15,1 14,7 15,2 19,5 15,7 12,6 15,5 20,1 17,3 83 139 202 264 353 400 181-110 -18 38 84 158 172 165 711,5 239,2 323,3 148,9 2 h 24 min 3 h 39 min 18 420 385 355 280 236 329 315 530 525 515 450 388 416 338 28 000 28 600 34 000 34 900 35 000 35 000 42 500 103 000 112 250 123 000 123 000 125 000 130 000 138 500 44 49 3,12 0,86 1,12 1,16 1,18 1,09 0,96 260 260 260 270 290 311 19

20 ISBN 978-952-5932-10-2 ISSN 1455-2930