UUSIUT(JVA ETELÄ-SA yo maakuntastra tegia ETELÄSAVON MAAKUNTALNTTO

Transkriptio

1 1 UUSIUT(JVA ETELÄ-SA yo maakuntastra tegia 1. Luonnos ETELÄSAVON MAAKUNTALNTTO

2 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia SISÄLLYS JOHDANTO 1 PROSESSIN KUVAUS 2 ETELÄ-SAVON LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia 6 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 VISIO ja PÄÄTAVOITTEET 7 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Päämäärä 1: MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti 8 Päämäärä 2: UUDISTUVAT KOULUTUS- JA TUTKIMUSRAKENTEET Koulutus- ja tutkimusrakenteet palvelevat maakunnan elinkeinoelämää ja tukevat erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä 11 Päämäärä 3: LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtava maakunta 12 Päämäärä 4: PARAS MAHDOLLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ YRITYKSILLE JA ASUKKAILLE Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta 13 TOTEUTUS JA SEURANTA 15 Toimeenpanon vastuutaulukko 15 Seurantamittarit 15

3 JOHDANTO Mikä on maakuntastrategia? Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia osoittaa maakunnan pitkän aikavälin tavoitellun kehityk sen. Siihen on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila tavoitellusta kehityksestä sekä kehittämisen painopisteistä. Maakuntastrategia on tarkoitettu yhtä lailla maakunnan toimijoiden omaan käyttöön yhteisenä tahdonilmaisuna kuin viestiksi maakunnan ulkopuolelle: tähän suuntaan me tahdomme Etelä-Savoa kehittää. Maakuntastrategia on nimensä mukaisesti strateginen asiakirja, joka niin ollen sisältää ainoastaan pitkän aikavälin strategiset llnjaukset ts. kehittämisen päätavoitteet. Se ei sisällä alueellisen kehittämisen ta voitteiden koko kirjoa lukuisine toimenpiteineen. Maakuntastrategian linjauksia toteutetaan nelivuotiskau sittain laadittavalla, maakuntaohjelmalla ja sen vuosittaisella toteuttamissuunnitelmalla. Niihin on kirjattu yksityiskohtaisemmat tavoitteet, toimenpiteet ja kehittämishankkeet. Tarkistetun maakuntastrategian pohjalta käynnistetään heti perään vuosia koskevan maakun taohjelman laadinta. Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Etelä-Savo 2020 on aiemman maakuntastrategian (2009) tarkistus, mutta päivitysprosessi on tuottanut myös kokonaan uusia sisältöjä. Strategian linjaukset on tarkistettu ja täydennetty sekä jäsennelty osin uudelleen. Päivittämisen yhteydessä maakuntastrategian tarkastelutähtäin siirrettiin vuoteen Maa kuntastrategian tarkistamisella pohjustettiin samalla myös tulevan EU-ohjelmakauden , maa kuntaohjelman valmistelun sekä maakuntakaavoituksen sisältötarpeita. MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS rahoitu TOIMINNOTJAHANKKEET Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä

4 PROSESSIN KUVAUS Maakuntasuunnitelma laaditaan tai päivitetään nelivuotisessa suunnittelusyklissä valtu ustokausittain. Maakuntavaltuusto hyväksyi U usiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian toukokuussa Strategia valmisteltiin yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten sekä muiden keskeisten sidos ryhmien kanssa vuoden mittaisessa työprosessissa. Strategiatyön tavoitteena oli löytää ne menestysteki jät, joiden avulla Etelä-Savon väestö- ja talouskehityksessä saadaan käänne parempaan, ja Etelä-Savo saadaan näkyväksi maakunnan ulkopuolella. Strategian toteutumista on seurattu vuosittain muun muassa strategiaseminaarissa sekä maakuntapäivillä. Strategian tarkistaminen käynnistettiin maaliskuussa 2012 yhteistyötahoille järjestytyssä seminaarissa, jossa tarkasteltiin Etelä-Savon asemaa muuttuvassa toimintaympäristössä sekä arvioitiin nykyisen strate gian sisältöjä ja muutostarpeita. Seminaarin tuloksena todettiin, että strategian keskeisimmät tavoitteet, muuttovoittoja vahvistuva aluetalous, ovat edelleen realistisia. Käynnistysseminaarissa saatua evästystä sekä muuta päivitystyössä hyödynnettävää aineistoa (mm. ajankohtaiset sektorisuunnitelmat ja -ohjelmat) tarkasteltiin kevään ja kesän aikana kuudessa valmistelu foorumissa. Nykyisen strategian painopisteiden pohjalta muodostetut teemafoorumit arvioivat sitä, vas taavatko strategian sisällöt näköpiirissä oleviin haasteisiin ja missä kohdin ovat suurimmat päivittämistar peet. Foorumeissa oli mukana kaikkiaan 140 asiantuntijaa, jotka edustivat kuntakenttää ja valtion aluehal lintoa, elinkeinoelämää, työmarkkinajärjestöjä, korkeakouluja, oppilaitoksia sekä muita toimijoita. Valmistelufoorumien teemat: o o o o o o teknologia- ja puutuoteteollisuus, metsä- ja maatalous matkailu ja kaupalliset palvelut koulutus, tutkimus, innovaatiot vetovoima ja väylät hyvinvointi Venäjä Erillisiä taustaselvityksiä tarkistamiskierroksella ei tehty, mutta työssä hyödynnettiin olemassa olevaa tiedontuotantoa kuten maakuntaliiton ja Ely-keskuksen ennakointiyhteistyötä sekä samanaikaisesti vai misteltuja maakunnallisia sektoriohjelmia. Tarkistustyössä huomioitiin myös ajankohtaiset valtakunnalliset tavoitelinjaukset ja sekä keskeisten hallinnonalojen strategialinjaukset. Foorumityöskentelyn tulosten pohjalta koottu luonnos tarkistetuksi maakuntastrategiaksi - Uusiutuva Ete lä-savo maakuntastrategia - esiteltiin yhteistyökumppaneille elokuussa pidetyssä seminaarissa. Luonnosta viimeisteltiin seminaarissa saatujen kommenttien pohjalta ja siitä pyydettiin syyskuussa sidos ryhmien kommentit. Maakuntastrategian päivittämisen lähtökohtia ja työn etenemistä on esitelty maakuntahallitukselle pro sessin aikana. Maakuntahallitus päättää kokouksessaan esittää tarkistetun maakuntastrate gian maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Maakuntavaltuusto hyväksyy Etelä-Savon tarkistetun maakuntastrategian syysvaltuustossa

5 O ETELÄ-SAVON LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savon menestys ja kilpailukyky muuttuvassa toimintaympäristössä pohjautuu siihen, että osaamme hyödyntää maakunnan omia vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta rajoittaa tai kääntää parempaan maakunnan kannalta heikkoja lähtökohtia tai kielteisiä kehitysilmiöitä. Etelä-Savon maakuntaprofiili kertoo eräiden muuttujien osalta maakunnan lähtökohdista koko maahan nähden. PINTA-ALA (2011) Rastavonon pituus Oal-eoo Meisaonoes pieleen PUUSTON TILAVUUS Puuston vuotuinen kasvu MASKKINAHNQIUUT (201)) VÅIOLIJKU (2011) Yli 64 v. )-iaja-asutuualueev vuosia RKP (2009) maa-jo metsätalous Ievlhsuusja rakentarninan Patuelle TYOPAIKAT (20101 lkuluolavtv Jalosluu Palvelut TYOLLISET(201t1j TYÖTTÖMATj2OI0) TUTKINNON SUORITrANEET (2010) VAS 5AA-AJAN ASUNNOT (2011) Kuva 2. Etelä-Savon maakuntaprofiili (% koko maasta) Etelä-Savon väkiluku oli vuoden 2011 lopussa henkeä. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 väkiluku on vähentynyt reilulla henkilöllä (-6,5 %). Itä-Suomen maakuntien pitkän aikavälin ( ) väkilukukehitystä tarkasteltaessa väestön väheneminen on ollut Etelä-Savossa Kainuu jälkeen voimakkainta Indeiksi Pohjois-Karjala - 84 Kainuu 82 Koko maa T T Kuva 3. Väkiluvun kehitys maakunnaittain Viime vuosien aikana on muuttoliikkeessä kuitenkin tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muuttotap pioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien.

6 Etelä-Savon väestön ikääntyessä luonnollinen väestönmuutos (syntyneet-kuolleet) vähentää väestöä huo mattavasti muuttoliikettä enemmän eikä tuntuvakaan muuttovoitto riitä kääntämään väkilukukehitystä kas vuun Kuva 4. Kokonaisnettomuutto Etelä-Savossa ikäryhmittäin , henkilöä keskimäärin vuodessa I J , Bruttokansantuotteella mitaten Etelä-Savo oli maan kolmanneksi heikoin maakunta vuonna Maakunta on kuitenkin hienoisesti parantanut tilannettaan viime vuosina ja on BKT-indeksissä noussut välitavoitteeksi asettamansa 75 %:n paremmalle puolelle. 4-? Kuva 5. BKT maakunnaittain 2009, / asukas Maailma muuttuu suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globailsaatiokehitys sekä ener gia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnalliset muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen. Omilla päätöksillämme emme voi vaikuttaa kaikkeen. Omilla toimillamme voimme sen sijaan vaikuttaa siihen, miten hyödynnämme Etelä- Savon näkökulmasta myönteisistä kehitysilmiöistä ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kompensoi maan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöiden vaikutusta. Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista esitetään matriisimallissa, jossa on maakuntastra tegian päämäärittäin tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä, kehitystrendejä Suomessa ja näkymiä Etelä-Savossa.

7 PARAS MAHDOLLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ YRITYKSILLE ja ASUKKAILLE Megatrendien ja nopean muutoskehityksen hallinta on haaste, (mm. suurkaupunkien kasvu / sosi aaliset ongelmat) Aluerakenne ja sen muutosten hal linta on kasvava kilpailukykytekijä Ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden merkitys kasvaa Muutoskehityksen hallinta on haaste: LAADUKKAAT UUDISTUVAT KOULUTUS- ja HYVINVOINTIPALVELUT TUTKIMUSRAKENTEET Maailmantalouden epävakaus ja en nustamattomuus, EU:n rahoituskriisi, valtiontalouksien budjettivajeet *Kansainvälisen kaupan vapautuminen jatkuu, Venäjä WTO:n jäsen Kansainvälistyminen & verkostoitu *Kansainvälinen kilpailu kinstyy, sään telemätön markkinatalous vahvistaa otettaan *YI.ftysten kansainvälistyminen ja verkostoituminen lisääntyy *SuuflfljlleluJtuotekehitysosaamisefl ja tuotannon (suonttava työ) alueellinen eriytyminen ja keskittyminen jatkuu Suomi avautuu ja kansainvälistyy yhteiskuntana ja kansantaloutena: palvelumarkkinat avautuneet - julkiset kansainvälistyvät, tuotantoa - yritykset ulkomaille Suomi yhä vahvemmin sidoksissa kv talouteen, markkinoihin, lainsäädän töön ja sopimuksiin Suomi kilpailee osaamisella ja tiedolla Työvoiman nittävyys --> ulkomaista työ voimaa maahan, työurien pidentäminen *Alueiden välinen kilpailu kovenee Tuotannon rakennemuutos jatkuu (metsäteollisuus, maatalous) * Koulutusjärjestelmiä vahvistetaan maakunnan osaamis- ja työvoimatarpeiden mukaisesti *lnnovaatio ja t&k-toimintoja vahvis tetaan valituilla kärkialoilla yritysten tarpeet huomioiden *Palveluseorin yritystoimintaa / työl listävyyttä vahvistetaan *pietarin alueen ja Venäjän liiketoi minen lisääntyvät (yritykset, korkea koulut, tutkimuslaitokset) Alueiden välinen kilpailu kiristyy - huippuosaajista kilpaillaan Osaaminen keskittyy alueellisesti Osaamisen ja innovatiivisuuden merkitys menestystekijänä korostuu Suomi menestyy osaamisella, tiedolla ja erikoistumisella ja innovatiivisuus - huippuosaaminen korostuvat Osaaminen ja resurssit keskittyvät alueellisesti aiempaa voimakkaammin - kilpailu resursseista kovenee Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä 11-asteen koulutus tärkeitä alueellisia menestystekijöitä Alueiden välinen kilpailu kovenee mintamahdollisuudet tärkeä voima vara Etelä-Savo menestyy osaamisella, tiedolla ja taidoilla sekä valituille Ihmisten liikkuvuus ja kansainvälisty aloille erikoistumisella Maakunnan koulutus- ja innovaatio toimintojen vahvistamistarve kasvaa Korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla ja minen lisääntyvät, väestön ja hyvin voinnin keskittyminen kasvualueille jatkuu Teollistuneet länsimaat, Japani ja Venäjä ikääntyvät, eliniänodote nousee Elintasosairaudet lisääntyvät kärkiyrityksillä tärkeä vetunrooli maakunnan kansainvälistymisessä ja kaikenpuolisen menestyksen generoinnissa länsimaissa Hyvinvointipalvelujen tarve muuttuu kasvaa Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia Suomi ikääntyy ja eläköityy, eliniän odote nousee Hyvinvointipalvelujen ja -osaamisen tarvelkysyntä muuttuu ja kasvaa Julkisen palvelutuotannon rakenteet ja tuotantotavat muuttuvat Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia työvoimaa - kaupungistuminen - väestön - maaseudun keskittyminen autioituminen - tietoyhteiskunta Ympäristön, kestävä kehityksen ja ekotehokkuuden merkitys kasvaa Olemassa olevan infran ylläpito muuttuvassa yhteiskunnassa Heikko väestöpotentiaali, maan har vaan asutuimpia alueita - rakenteellisen/suhteellisen kilpailukyvyn mahdollisuudet infran ylläpito ja hajoavan infran yllä pito - vajaakäyttöisen - piilevän Ympäristöresurssien vetovoima ja aluetaloudellinen hyödyntäminen Vapaa-ajan asumisen ja osa-aikaisuu den hyödyntäminen Kuva 5. Etelä-Savon toimintaympäristö Suomessa, Euroopassa ja maailmassa MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Työvoiman riittävyys ulkomailta, työurien pidentäminen Väestö vähenee, ikääntyy ja eläköityy, eliniänodote nousee Vapaa-ajanasutus lisääntyy, osa-aikaasuminen yleistyy Tarve palvelutuotannon kysyntätarpei den mukaiseen kehittämiseen kasvaa Julkisen palvelutuotannon rakenteet ja toteuttamistavat muuttuvat Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia Työvoimapulaa, työvoimakapeikkoja D ui z : 0 D(1) 0 > CI) -J w1- ui

8 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia - luonnos Uusiutuva Etelä-Savo on Saimaan maakunta, jossa O yritystoiminnan menestys ja laadukkaat palvelut ovat kääntäneet väestökehityksen muuttovoittoiseksi O panostetaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten tyämahdollisuuksiin ja viihtymiseen O toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti O maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat nkastavat elämisen laatua O arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää O puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle O Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria ;. PARAS MAHDOLLINEN MENESTYVÄ KOULUTUS- JA TUTKIMUS- LAADUKKAAT TOIMINTAYMPÄRISTÖ E YRITYSTOIMINTA RAKENTEET HYVINVOINTIPALVELUT YRITYKSILLE JA :. UUDISTUVAT ASUKKAILLE Etelä-Savon avaintoimialat toimivat Koulutus- ja tutkimusrakenteet Etelä-Savo on väestön terveyden kannattavasti ja ekotehokkaasti palvelevat maakunnan elinkeino- ja hyvinvoinnin edistämisen Etelä-Savo on vetovoimainen elin elämää ja kärkiosaamisalojen johtava maakunta. keinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan menestystä maakunta. Teknologia- ja puutuoteteollisuuden 2. asteen koulutuksen ja korkeakoulu- tki-toiminnan ja kilpailukyvyn vahvistaminen taonnan sekä tki-rakenteiden kilpailukyky Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Metsä- ja maatalouden tuotantomahdolli suuksien hyödyntäminen ja kannattavuus Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamisen Kunnallistalouden Saavutettavuuden tasapaino ja liikenne vahvistaminen jäesteimän kehittäminen Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen (0 Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Tonttipalvelun tehostaminen (0 Venäjä-busineksen kasvattaminen Maakunnan luontaisten Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä energialähteiden hyödyntäminen hyödyntäminen Kansainvälistyminen LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMAT Nuoret Ympäristö

9 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO VISIO ja PÄÄTAVOITTEET VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen Saimaan maakunta, jossa: O O O O O O O yritystoiminnan menqstys ja laadukkaat palvelut ovat kääntäneet väestökehityksen m u uttovoittoiseksi panostetaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten tyomahdollisuuksiin ja viihtymiseen toimitaan esimerkillisen ymparistovastuullisesti maailmanluokan kulttuuri ja muut tapahtumat rikastavat elamisen laatua arki on sujuvaa ja turvallista seka paikallisuus elavaa puhdas luonto ja rikas kulttuuriymparisto luovat ainutiaatuiset edellytykset myos matkai lulle ja vapaa-ajan asumiselle Helsingin ja Pietarin laheisyys vauhdittaa elinkeinoelamaa ja kulttuuria STRATEGIAN PÄÄTAVOITTEET Etelä-Savon visio on piirtää kuvan maakunnan halutusta tulevaisuudesta. Uusiutuva Etelä-Savo elinvoi mainen Saimaan maakunta on vuonna 2020 muuttovoittoinen ja taloudeltaan vahvistunut, vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan asumisen maakunta. Maakuntastrategian päätavoitteina on väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi sekä alueta louden vahvistuminen. M u uttovoitto Viimeisten vuosien aikana muuttoliikkeessä on tapahtunut hienoista kohentumista pahimpien vuosien jälkeen. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiske lun ja työn perässä, on muuttoliike viikasta myös maakuntaan päin ja muuttotappio kääntyy plus salle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoit toiseksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympä ristö eteläsavoiaisilie sekä muualta muuttaville nuorille. Nuoret arvostavat korkealle myös perhe keskeisyyden ja ekologisuuden, jotka ovat kes keisiä teemoja myös Etelä-Savon maakuntastra tec-iiassa. Vahvistuva aluetalous Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla jäljessä maan keskiarvosta, mutta maakunta on hienoi sesti parantanut asemaansa viime vuosina. Elin keinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden heilahteiut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pk-valtaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakaista viime vuo sista, Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakun nan omien vahvuuksien parempaa hyödyntämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamista. Nettomuutossa ja aluetaloudessa viimevuosina tapahtunut varovaisen myönteinen kehityssuunta osoittaa, että Etelä-Savo on oikealla tiellä. Maakunnan luontaisiin vahvuuksiin perustuvat strategiset painotukset ovat olleet oikeansuu ntaisia ja toimivat edelleenkin. Etelä-Savo etenee kohti strategisia tavoitteitaan.

10 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2020 Menestyksen moottorit PM 1: MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannatta vasti ja ekotehokkaasti Kriittiset menestystekijät - toiminnalliset painopisteet: Teknologia- ja puutuoteteolllsuus o teknologia- ja puutuoteteollisuuden vienti ja työllisyys o metsäkiusterin muutoksen hallinta o TKI-toiminnan edistäminen: ympäristö- ja energiateknologia sekä materiaali- ja ekotehokkuus Metsä- ja maatalous o metsävarojen hyödyntämisaste ja puuraaka-aineen jalostusaste o metsä- ja maatalouden tulonmuodostus Matkailu-ja palvelut o investoinnit matkailu- ja kaupallisiin palveluihin o yhteistyö yli toimiala- ja hallinnollisten rajojen o Saimaan vetovoiman hyödyntäminen ja turvaaminen o kärkitapahtumien ja -kohteiden elinvoimaisuus o kulttuuriperinnön tuotteistaminen Venäjä-business o Venäjän kieli- ja kulttuuriosaaminen o tavaroiden ja osaamisen vienti o venäläismatkailun volyymi o venäläisinvestoinnit Etelä-Savon luontaiset energia varat o puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen Strategiset perustelut - miksi nämä painopisteet Teknologia- ja puutuoteteolilsuus Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toim alat ovat puutuoteteollisu us ja teknologiateollisuus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäteollisuuteen. Globaalin kilpailun ja taloudellisen taantuman vaikutukset näkyvät myös Etelä-Savossa. Yritysten liiketoimintamahdollisuudet ovat kysynnän vähentymisen vuoksi heikenty neet. Metsäteollisuuden rakennemuutos ja niiden heijastusvaikutukset konepajateollisu uteen, rakentamisen vaikutukset rakennus- ja puutuoteteollisuuteen sekä raaka-aineen saatavuuteen ja hintaan liittyvät ongelmat vaativat mittavia ja pitkäjännitteisiä kehittämistoimia. Merkittävä osa suurimmista työllistäjistä Etelä-Savossa on suuryritysten tuotannollisia yksiköitä, joiden suh teen päätökset tehdään muualla kuin maakunnassa. Varsinainen voimavara tulevaisuuden suhteen ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on selkeä halu menestyä ja kasvaa. Menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoituneessa ja kovenevan kilpailun toimintaympäristössä edel lyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatkuvaa vahvistamista, joissa osaaminen, erikoistuminen, yhteistyö ja verkos toituminen sekä kansainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menestyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tietoa ja osaamista. Ympäristökilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen kustannus- ja laatukilpailukykyyn, sillä tuotteiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys ja tuotannon ympäristövastuullisuus eivät yksin riitä tekemään yri tyksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannustehokas. Tuottavuutta voidaan lisätä parantamal la materiaali- ja energiatehokkuutta (ekotehokkuutta). Samalla, kun tehostetaan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta, lisätään myös yritysten liiketaloudellista kannat tavuutta. Maakunnassa panostetaan Cleantech -Ii iketoiminnan kasvattamiseen kaikilla aloilla, mutta erityi sesti teknologia- ja puutuoteteollisuudessa ja hyödynnetään niissä Cleantechin tuomia mahdollisuuksia.

11 Metsä- ja maatalous Etelä-Savo on maan alkutuotantovaltaisimpia maakuntia, jonka taloudessa ja työllisyydessä maa- ja metsä taloudella on merkittävä asema myös tulevina vuosina. Muun maan tavoin Etelä-Savon maatalous on raken nemuutoksessa, jonka hallinnassa tarvitaan monipuolisia sopeutustoimia. Haasteena on vahvistaa maatilo jen rakennetta ja kannattavuutta sekä aktiivitilojen määrän vähentyessä edistää ja monipuolistaa maaseudun pienyritystoimintaa. Perusmaatalouden sopeutumismahdollisuudet ovat maatalouden rakennetekijöiden ja tuotanto-olosuhteiden vuoksi muuta maata rajallisemmat. Rakennemuutossopeutumista helpottaa kuitenkin se, että joka kolmannella eteläsavolaisella tilalla on jo tällä hetkellä maatalouden ohessa muuta yritystoimin taa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan maa- ja puutarhatuotannon laadukkaat raaka-aineet antavat mahdol lisuuksia jatkojalostukseen. Kuluttajien kasvava tietoisuus lisää turvalliseksi mielletyn luomu- ja lähiruoan kysyntää. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle. Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maakunnista suurin, alueella on vuosi vuoden jälkeen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä ja monipuolistamisessa sekä jalostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Energiantuotanto on tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityi sesti puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite. Matkailu ja palvelut Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi. Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei rakennu matkailukeskus ten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä. Etelä-Savon matkailun perustan muodostavat Mikkelin ja Savonlinnan vahvat matkailualueet, runsas mökkitarjonta ja tapahtumien kirjo. Maakunnalle oman leimansa antaa maan toiseksi suurin vapaa-ajan asuntojen määrä, reilut loma-asuntoa, joiden omistajista yli 60 % asuu vakituisesti maakunnan ulkopuolella. Vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat ovat hyvin merkittävä lisäys alueen palveluiden ostovoimassa. Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailun maakuntana, mutta tulevaisuudessa kasvua on haettava se songin pidentämisestä sekä talvikaudelle sijoittuvista uusista matkailusesongeista, etenkin joulun ja uuden vuoden ajasta. Matkailuelinkeinon kehittymisen kannalta on oleellista edelleen kehittää ja vahvistaa verkostomaisia matkai lutuotteita ja -palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotka ylittävät toimiala- ja maantie teelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla. Tuotteistamisen lisäksi matkailutoimiala kaipaa investointeja uu siin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin rakenteisiin, jotka eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin. Venäjä-business Venäjän ja Pietarin läheisyys ovat mahdollisuus Etelä-Savon elinkeinoelämälle. Hyvinvoinnin kasvu ja keski luokan laajeneminen ja vaurastuminen Venäjällä mahdollistavat eteläsavolaisten tuotteiden ja osaamisen viennin sekä takaavat matkailijoiden määrän kasvua Venäjältä maakuntaan. Kanssakäymisen lisääntymistä helpottaa, sujuvoittaa ja syventää Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempi osaaminen ja tunteminen. Etelä-Savon matkailuelinkeinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vah vuustekijöitä. Venäläiset asiakkaat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden lisäämi seen ja kehittämiseen sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen. Maakunnan yrityksille Venäjän kasvavat markkinat elintason nousun myötä tarjoavat vientimahdollisuuksia. Suomalaisen yhteiskunnan kaikenpuoli sen toimivuuden ja vakaiden olojen vuoksi Etelä-Savo on venäläisille myös luotettava ja turvallinen yritys- ja kiinteistöinvestointikohde. Elintason nousun myötä Venäjällä kasvaa myös ympäristötietoisuus ja sitä myöten myös kiinnostus puhtaa seen ruokaan. Tämä luo mahdollisuuksia maakunnan ympäristöteknologian sekä luomutuotteiden ja - osaamisen viennille. Venäläisten markkinoiden tuntemisessa, markkinoinnin kohdejoukon tavoittamisessa sekä markkinoille pääsyssä on kuitenkin paljon kehitettävää. Etelä-Savo on Pietarinkin alueella heikosti tunnettu ja mm. sähköisten markkinointikanavien käyttöä pitää lisätä.

12 Etelä-Savon luontaiset energia varat Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeisellä sijalla niin Etelä-Savon kuin koko maailmantalouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi keskeinen tavoite. Metsäenergiatuotantoon tarvi taan turvetta rinnakkaispolttoaineena Turpeen saatavuus turvataan heikentämättä vedenlaadultaan erin omaisia vesistäjä. Etelä-Savossa tuulivoima on metsäenergiatuotantoa tukeva energiamuoto joka toteute taan maakunnan järvimaiseman arvot turvaten.

13 PM 2: UUDISTUVAT KOULUTUS- JA TUTKIMUSRAKENTEET Uudistuvat koulutus-ja tutkimusrakenteet palvelevat maakunnan ellnkeinoelämää ja kärkiosaa misalojen menestystä Kriittiset menestystekijät toiminnalliset painopisteet: Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutarjonnan sekä tki-rakenteiden kilpailukyky o 2. asteen koulutuksen tehokkuus ja monipuolisuus o korkeakoulutarjonnan kilpailukykyisyys o tutkimus- ja innovaatiorakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen o Venäjä-koulutusvaihdon lisääntyminen ja vakiintuminen (vaihto-ohjelmat) o Venäjän kieli ja kulttuuriosaaminen Strategiset perustelut miksi nämä painopisteet Vetovoimainen koulutus ja laadukkaat sekä monipuoliset työmahdollisuudet ovat alueellisen kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä. Pienenevien ikäluokkien, vähenevän työikäisten määrän ja alhaisen koulutustason kanssa kamppailevalle Etelä-Savolle on erityisen tärkeää huolehtia osaamisrakenteistaan tavalla, jotka tukevat niin työelämän tarpeita kuin nuortenkin odotuksia ammattiin kouluttautumisesta. Koulutuksen rinnalla on huoleh dittava myös siitä, että alueella toimiville yrityksille tarjotaan sellaisia tki-palveluita, jotka tukevat yritysten omaa tuotekehitystä ja vahvistavat niiden kilpailukykyä. Etelä-Savon menestymisen kannalta on suuri merkitys sillä, että omalla alueella on kaikille nuorille tarjolla laadukasta peruskoulun jälkeistä toisen asteen koulutusta. Toisen asteen koulutuksessa korostuvat sen li säksi, että huolehditaan koko ikäluokan koulutuksen jatkuvuudesta erityisesti se, että toisen asteen jälkeen valmiudet niin työelämään kuin koulutuksen jatkamiseen ovat parhaat mahdolliset. Tämä edellyttää uusia toimintatapoja ja tiivistä yhteistyötä toisen asteen koulutuskentässä sekä aktiivista vuorovaikutusta työelä män kanssa. Etelä-Savon suurin haaste on maakunnan korkea-asteen rakenteissa. Maakunnan ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustarjonta ja ne tarjoavat monia mahdollisuuksia niin maakunnan omille nuorille kuin laajem minkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulujen useaa maakuntaa koskeva tiivis yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa koulutuskentässä tehostamalla niiden toimintaa ja antamalla pa remmat edellytykset erikoistumiseen ja keskinäiseen työnjakoon. Tämä luo ammattikorkeakouluille edellytyk siä tki-toimintojen vahvistamiseen ja suuntaamiseen tukemaan ympäröivän alueen elinkeinoelämän tarpeita. Maakunnassa tarjolla oleva yliopistokoulutus on laadukasta ja kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyis tä. Tarjonta on kuitenkin varsin suppeaa, mikä merkitsee sitä, että merkittävä osa yliopistoihin hakeutuvista nuorista opiskelee maakunnan ulkopuolelle. Maakunnan kannalta suuri merkitys on tki-toiminnan suuntaami sella ja sillä miten yliopistot kytkeytyvät tähän työhön. Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitys korostuu ikäluokkakehityksen ja työelämän yhä nopeutuvien muu tosten johdosta. Elinikäinen oppiminen on yleinen teema. Kaikilla koulutusasteilla jatko- ja täydennyskoulu tuksen kuten myös uudelleenkoulutuksen tarjontaan panostetaan entistä enemmän. Monipuolinen ja laadu kas aikuiskoulutus on yhä tärkeämpi niin alueellinen kuin oppilaitostenkin kilpailukykytekijä. Venäjän kieli-ja kulttuuriosaaminen Maakunnan koulutukselle uusia mahdollisuuksia tarjoaa Venäjän ja Pietarin läheisyys. Kanssakäyrnisen lisääntymistä helpottaa, sujuvoittaa ja syventää Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempi osaaminen ja tunteminen. Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia on entisestään parannettava. Koulutusvaihdolla, vaihto ohjelmilla ja harjoittelijoiden vaihdolla, lisätään alueiden olosuhteiden tuntemista puolin ja toisin, mikä puoles taan auttaa elinkeinoelämää löytämään osaajia Venäjä-osaamista vaativiin tehtäviin. Oppilaitosten Venäjä-osaamista tulee kehittää edelleen verkottamalla niitä venäläisten toimijoiden kanssa, kehittämällä uutta Venäjään liittyvää koulutussisältöä ja koulutuskokonaisuuksia sekä profiloimalla alueen oppilaitoksia itäosaajiksi.

14 PM 3: LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtava maakunta Kriittiset menestystekijät toiminnalliset painopisteet: o sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen o kunnallistalouden tasapaino o palvelujen laatu ja vaikuttavuus Strategiset perustelut miksi nämä painopisteet Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on keskeinen merkitys Etelä-Savon maakuntastrategiassa. Väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi edellyttää toimivia palvelurakenteita ja palvelujen painopisteen suun taamista ennakoiviin terveyttä ja hyvinvointia lisääviin toimiin. Keskeistä on lapsiperheiden, nuorten ja työ ikäisten huomioiminen palveluissa. Strategisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulisi nostaa vahvasti tavoitteelliseksi, Etelä-Savoa profiloivaksi ja vetovoimaa lisääväksi. Työterveyspalvelut ovat tärkeässä roolissa työikäisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Pal velujen tulisi entistä enemmän ottaa huomioon hyvinvoinnin ohella työntekijöiden kokonaishyvinvoinnin edis täminen. Etelä-Savon väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa dramaattisesti maakunnan menestymisen mahdollisuuk siin. Eläköitymisen myötä vapautuu työpaikkoja ennätystahtiin ja samalla kilpailu työvoimasta kiristyy. Van hempien ikäluokkien kasvaessa paineet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävyydestä lisääntyvät samalla, kun väestön tulotaso alenee ja kuntien verotulojen kehitys heikkenee. Julkiset palvelut saavat rin nalleen lisää yksityisten yritysten ja yhteisöjen palvelutarjontaa. Etelä-Savon kuntien mahdollisuudet rahoittaa palvelutuotannon kustannukset ovat merkittävästi riippuvaisia valtion osallistumisesta palvelujen rahoittamiseen. Siten käynnissä olevat julkisen talouden tasapainottamis toimenpiteet kohdistuvat mitä todennäköisimmin Etelä-Savon kaltaisille alueille voimakkaasti. Käynnissä olevan kuntarakenneuudistuksen toimenpiteillä voidaankin joiltain osin lievittää rahoituksellisia ongelmia uusimalla palvelu rakenteita ja tehostamalla palvelutuotantoa. Teknologian hyödyntäminen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa on vielä varsin vähäistä. Samoin palvelujen saavutettavu uden lisääminen teknologiaa hyödyntämällä on varsinkin maakunnan laajalla harvaanasutulla maaseudulla vielä vähäistä.

15 O PM 4: PARAS MAHDOLLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ YRITYKSILLE JA ASUKKAIL LE Etelä-Savo on vetovoimainen ellnkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Kriittiset menestystekijät toiminnalliset painopisteet: Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen ( Maakunta maailmankartalle o yhteinen Saimaan maakunta -brändi ja markkinointiviestintä o Saimaan vetovoima ja kehityskuva o Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkiseutujen vetovoima o Menestyvät kärkitapahtumat Saavutettavuuden ja liikennejärjestetmän kehittäminen ( Sujuvasti Savoon ) o maakunnan pääväylien ja ulkoisten liikenneyhteyksien kehittäminen o liikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön suunnittelun kanssa o sujuva liikenne ja toimivat matkaketjut o tietoliikenneyhteydet ja palvelut Tonttipalvelun tehostaminen ( Malilkas maankäyttö 9 o monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassa o kaupunkiseutujen ja kuntien strateginen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen (MAL) keskusten uusiutuminen ja elinvoima Vesistäjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ( Iloa ja tuloa Iuonnosta 9 o vesistöjen moninaiskäytön kehittäminen o luonnonvarojen ja muun maankäytön yhteensovittaminen o oma ilmasto- ja energiapolitiikka Strategiset perustelut miksi nämä painopisteet Alueen hyvä vetovoima ja imago ovat keskeisiä tekijöitä yrityksien tehdessä sijoittumispäätöksiä Suomessa. Hyvä saavutettavuus, hyvä asuin- ja elinympäristö ja kyky palvella erilaisia maankäyttötarpeita täydentävät osaltaan alueen kilpailukykyä. Etelä-Savossa monet vetovoimatekijät ovat omasta mielestämme hyvässä kunnossa, mutta tunnetaanko vahvuutemme ja vetovoimatekijämme myös maakunnan ulkopuolella. Vetovoi tekijät tulee pitää hyvässä iskussa ja niitä tulee edelleen kehittää. Muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous tavoitteiden saavuttamiseksi näkyvyyttä ja vetovoimaa on vahvistetta va. Avainasemassa on yhtenäinen Saimaan maakunta -brändi ja sen tunnetuksi tekeminen. Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat Saimaa ylivertainen luonnonympäristö ja maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. Lisäksi vetovoimaisuuden yhtenä elementtinä on Etelä-Savon prof iloituminen useilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostetuilla kärkitapahtumilla. Vetovoiman vahvistamiseksi Saimaa ja kaupunkiseudut tarvitsevat tuekseen myös mahdollisimman selkeän tulevaisuuden kehityskuvan. Etelä-Savon sijainti Helsinkiin ja Pietariin nähden on Länsi-Suomea ja muuta Itä-Suomea parempi. Tämän sijaintiedun entistä parempi ja laaja-alaisempi hyödyntäminen kaikilla tasoilla on myös yksi vetovoimaisuu den kivijalka. Lisäksi tutkimusten mukaan saavutettavu utemme ja koko liikennejärjestelmämme tarvitsevat kehittämistä. Pääväylien ja muiden ulkoisten liikenneyhteyksien kehittämisen lisäksi tarvitaan koko liikennejärjestelmän kehittämistä yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa, jotta turvaamme logistisen kilpailuky kymme ja arjen sujuvuuden. Etelä-Savo tarjoaa hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän, turvallisen ja terveellisen ympä ristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyky palvella erilaisia investointi- ja maankäyttö tarpeita niin taajamissa kuin maaseudulla on maakunnan kehityksen kriittinen menetystekijä. Ajantasaiset kaavat kaikilla kaavatasoilla, kuntien toimivat maapolitiikan käytännöt sekä hyvin kohdistettu markkinointi luovat kilpailukykyisen pohjan hyvälle tonttipalvelulle. Niin asumisen, vapaa-ajanasumisen, matkailun, kau pan kuin monipuolisen elinkeinoelämän sijoittuminen alueelle ei kangistu kaavoihin. Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa johtava vapaa ajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää, ki

16 viaineksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän tilan turvaaminen luo pohjaa alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja oma varaiselle energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto. Savojen ilmasto-ohjelman ja Itä-Suomen bioenergiaohjelman tavoitteita terävöitetään Etelä-Savon omalla energia- ja ilmastopolitiikalla.

17 TOTEUTUS JA SEURANTA Toimeenpanon vastuutauukko Vastuuorganisaatio Strategian päämäärät 1. Menestyvä yritys toiminta Yritykset Kunnat ja kuntayh tymät Maakuntaliitto Ely Finnvera Järjestöt Media Korkea- Oppilai koulut tokset Tutki muslai tokset Kansan edustajat Metsäkeskus Pro Agria AV1 2. Uudistuvat koulu tus- ja tutkimusraken teet 3. Laadukkaat hyvin vointipalvelut 4. Paras mahdollinen toimintaympäristö yrityksille ja asukkaille =vastaa = osallistuu = tukee Kuva 6. Strategian toimeenpanon vastuutus toimijoittan Avainmittarit Tässä 1. luonnoksessa ei esitetä strategian seurannan mittareita. Seurantamittansto vamistenaan syyskuun aikana.

18