ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Puij onkatu 29 A, 2. krs, PL 1744, 70101 KUOPIO Puhelin 029 56 42500 Faksi 029 56 42501 Sähköposti ita-suomi.hao@oikeus.fi Lappeenrannan tekninen lautakunta PL 38 53101 LAPPEENRANTA LÄHETE 8.1.2015 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kirjaamo t L 4 ( J Q (. l a / a c - 9 O1` 2015 148/15 12191/14/4117 12192/14/4117 12193/14/4117 12194/14/4117 12195/14/4117 12196/14/4117 12197/14/4117 12198/14/4117 12199/14/4117 u. Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta: 1. Antamaan lausuntonsa valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista. 2. Liittämään asiakirjoihin alkuperäisenä tai jäljennöksenä kaikki asiassa kertyneet asiakirjat, joita ovat ainakin: hakemusasiakirjat liitteineen pyydetyt lausunnot ja vastineet vireillä olosta tiedottaminen ja naapurien kuulemiset alueella voimassa oleva yleiskaava, värillinen kaavakartta, kaavamääräykset ja kaavaselostus. 3. Laatimaan luettelon lausunnon liitteenä olevista asiakirjoista, jotta asiano sainen saa myöhemmin vast inepyynnö n yhteydessä tiet oo nsa hallinto-oikeudessa olevan oikeudenkäyntiaineiston. Tarvittaessa lisätietoja asiasta antaa lähetteen allekirjoittanut henkilö. Kaikki tämän lähetteen liitteet sekä edellä pyydetyt asiakirjat on palautettava viimeistään 09.02.2015. Soili Antikainen lainkäyttösihteeri Puhelujen hintatiedot: 029 56 -alkuisiin numeroihin soitettaessa puheluista peritään vain soittajan oman operaattorin sopimuksen mukainen paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu. LIITTEET valitusasiakirjat
1 191. 121 '1),Ii1 1 1-. Laura Blomqvist <Iaura.blomgvist@sll.fi> aika 19.12.2014 11:12:00 Vastaanottaja : Kopio: Aihe: Hei! ita-suomi.hao@oikeus.fi, Valitus koskien Lappeenrannan Sikosalon maisematyölupia 014 Liitteenä Etelä -Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen valitus koskien Lappeenrannan teknisen lautakunnan 26.11.2014 myöntämiä maisemalupia koskien avo- ja harvennushakkuita Sikosalon saarella, Pien-Saimaalla. Valituksen liitteenä päätökset (9 kpl) valitusosoituksineen sekä karttaliitteet. Liitetiedostot tulevat kahdessa viestissä suuren kokonsa vuoksi. Tämän viestin liitteenä ensimmäiset viisi päätöstä. Pyydän hyväksymään viestin vastaanottokuittauspyynnön. U Ystävällisin terveisin Laura Blomqvist Laura Blomqvist vs. aluepäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto / Etelä-Karjala p. 050 9 1 1 7162 Katariinantori 6 53 9 0 0 La p p e e nr a n t a Sikosalo_valitus 191214.pdf 20144547-23(3).pdf 20144547-23-1.pdf 20144547-24.PDF 20144547-24-1.PDF 20144547-25.PDF 20144547-25-1.PDF 20144547-26.PDF 20144547-26-1.PDF 20144547-27.PDF 20144547-27-1.PDF
Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA sähköposti : saimaa (a7sll.fi p. 05 411 7358 Itä-Suomen hallinto -oikeus Käyntiosoite : Puijonkatu 29 A, 2. krs, Kuopio Postiosoite : PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin : 029 56 42500 (vaihde) Faksi: 029 56 42501 Sähköposti : ita-suomi.hao(aoikeus.fi ASIA Valitus Lappeenrannan teknisen lautakunnan 26.11.2014 myöntämiin maisematyölupiin, koskien avo - ja harvennushakkuita Sikosalon saarella, Piensaimaalla. Maisematyöluvat puiden kaatamista varten (9 kpl) Sikosalo Tekninen lautakunnan päätökset Dnro 346110.03.00.12/2014 Dnro 159110.03.00.12/2014 Dnro 154/10.03.00.1212014 Dnro 156110.03.00.12/2014 Dnro 157110.03.00.12/2014 Dnro 155110.03.00.1212014 Dnro 160110.03.00.1212014 Dnro 345110.03.00.1212014 Dnro 359110.03.00.1212014, 24,8 hehtaarin alueella HAKEMUKSEN NRO TILA RN:o 154110.03.00.12/2014 MAJAVALAHT 11:413 155/10.03.00.12/2014SYVÄMAANLAHTI 1:412 156110.03.00.12/2014SIKOSALONKUKKURA1:415 157/10.03.00.1 2/2014RAI N 103:160 -------------I Ii -------------- KIVINIEM13:154 159/ 10.03.00.12/2014ALATALO3:48 160/10.03.00.12/201 4 MÄKE LÄ3 :147 345110.03.00.12/2014HOPIAMÄKI3:27 346/1 0.03.00.12/2014S I KOSALO 1:414 359110.03.00.12/2014MÄKELÄN RANTA3:17 Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Etelä -Karjalan luonnonsuojelupiiri esittävät, että 26.11.2014 myönnetyt maisematyöluvat kumotaan, koska 1) ne ovat ristiriidassa Lappeenrannan Läntisen saariston osayleiskaavan MU -kaavan sisällön ja suositusten kanssa ja 2) maisematyölupapäätöksissä ei perustella uudistushakkuiden tarvetta ja suunniteltuja metsänkäsittelytapoja. 1
A 4 Lappeenrannan kaupunki käsitteli maisematyöluvat erillisinä ja teki niistä erilliset päätökset. Päätösten seuraukset ovat kuitenkin kokonaisuuden näkökulmasta kaupungin oman kaavalinjauksen, Läntisen saaristoalueen osayleiskaavan vastaisia. Tämän perusteella esitämme, että maisematyöluvat käsitellään yhtenä kokonaisuutena ja valitamme tästä kokonaisuudesta, joka yhdeksästä erillisestä hakkuusta seuraa. Odotamme yhtä kokonaisuuden kattavaa ratkaisua. TAUSTAA Sikosalossa Piensaimaan saaressa on tarkoitus tehdä hakkuita 24,8 ha:n alueella (noin puolet saaren pinta-alasta), joista avohakkuita on 19,6 ha, harvennushakkuita 2,3 ha ja ylispuiden poistoa 0,7 ha. Metsät ovat yksityisomistuksessa. Avohakkuualueet rajautuvat toisiinsa. Erillisistä avohakkuualoista muodostuu tehdyn hakkuusuunnitelman seurauksena suuri yhtenäinen liki 20 hehtaarin avohakkuualue. Alueella on voimassa Läntisen saaristoalueen osayleiskaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.5.1987. Alueella ei ole asemakaavaa. Suurin osa Sikosalosta on yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). MU -alue varataan maa - ja metsätalouden harjoittamiseen ja jokamiehenoikeudella tapahtuvaan ulkoiluun, jota pyritään kanavoimaan ulkoilupoluille. Alueella on voimassa RakL 124a :n mukainen kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistöitä ja puiden kaatamista koskeva toimenpidekielto. Alueen saarten ja rantojen maisema on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Läntisen saaristoalueen osayleiskaavan selostus, suositukset: Vesistöä rajaava puusto on säilytettävä 30 metrin reunavyöhykkeellä. Suositus ei estä yliikäisten puiden kaatamista ja korvaamista uusilla taimilla eikä metsän raivausta. Avohakkuut MU-alueilla pyritään rajoittamaan korkeintaan 1 hehtaarin suuruisiksi. Puuston harvennushakkuita suositaan MU-alueilla. Sikosalossa on joitakin rannoille sijoittuvia loma-asuntoalueita maisematyölupavelvoitetta. (RA). Näillä alueilla ei ole Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on jättänyt kaikista lupahakemuksista yhteisen lausunnon 3.4.2013, Tiivistelmä lausunnosta: Ympäristötoimella ei ole tietoa Sikosalon saaren mahdollisista arvokkaista luonnon elinympäristöistä tai uhanalaisista eliöistä. Alueella ei ole ympäristötoimen tiedon mukaan tehty luontoselvityksiä ja ympäristötoimi suosittaakin luontoselvityksen tekemistä ennen hakemuksien mukaisten laajojen hakkuiden toteuttamista. Ravinteiden huuhtoutumisen ehkäisemiseksi sekä maisemallisista syistä saaren monin paikoin jyrkkäpiirteiseen rantaan tulee jättää vähintään 20 metrin muokkaamaton ja ajouraton kaista varasto- ja lastausaluetta lukuun ottamatta. Toimenpidealueelta olisi virkistysarvojen säilyttämiseksi suositeltavaa poistaa hakkuutähteet mahdollisten vakiintuneiden polku-urien osalta. Hakkuutähteiden kulkeutuminen vesistöön tulee estää. 2
PERUSTELUT 1. Maanomistajat esittävät perusteluna hakkuille niiden tarpeellisuutta "kirjanpainajatuhojen hillitsemiseksi ja isojen taloudellisten lisätappioiden minimoimiseksi sekä ruman maiseman " pystyyn kuivaneet kuusikot " estämiseksi." Teknisen lautakunnan maisematyölupapäätösten taustaksi ei ole lainkaan selvitetty edellä mainittujen hakkuuperustelujen pitävyyttä eli kirjanpainajatuhojen tilannetta ja niiden vaikutusta maisemaan, ulkoilumahdollisuuksiin ja ympäristöarvoihin. Maisematyölupahakemusten asianmukaisen käsittelyn pohjaksi nämä selvitykset olisivat välttämättömät. "Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset." (Hallintolaki 31 ) 10.7.2014 tehtiin maastokäynti Sikosalon saaressa, jolla olivat mukana Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen aluejohtaja Pekka Vainikka ja Stora Enson metsäasiantuntija ja hakkuusuunnitelmasta vastaava Juha Rissanen sekä metsävastaava Anitta Miikkulainen Etelä- Karjalan luonnonsuojelupiiristä. Tavoitteena oli katsastaa niin metsien luontoarvoja kuin kirjanpainajatuhon jälkiä metsissä. Metsät ovat vallitsevasti lehtomaista ja tuoretta kangasmetsää, ne vaihtelivat luonnontilaisen kaltaisista lehtometsäkohteista kalliometsäkohteisiin, rantatiheikköihin, metsittyneihin peltoalueisiin ja kosteikkoihin ja varttuneisiin talousmetsäkuusikoihin. Kookkaita haapoja kasvoi koko alueella runsaasti. Suurimmalta osin alue on sekametsää. Kirjanpainajan jäljet keskittyivät parissa paikassa noin 10-15 pystykuusen ryhmään. Pystyyn kuolleiden runkojen lisäksi oli pienialaisesti kirjanpainajan tappamaa maapuuta. Metsätuhoalueesta ei voida puhua. Myöskään loppukesän helleaallon jälkeen ei saamamme informaation mukaan tällaista ole syntynyt. Lappeenrannan tekninen lautakunta on myöntänyt maisematyöluvat hakkuihin, joiden perusteluiksi on esitetty kirjanpainajatuhojen uhka. Olemassa olevien tietojen perusteella suunniteltujen hakkuiden alueella ei ole laajaa tuhoaluetta vaan yksittäisiä pienialaisia kirjanpainajakohteita. Mikäli uhka katsotaan todelliseksi koko alueella, siihen olisi pitänyt esittää perusteet ja perustellut toimenpiteet uhan torjumiseksi. Mikäli taas haetuille hakkuuluville on olemassa toiset perusteet, ne olisi pitänyt ilmaista maisematyöluvan perusteiksi. Suunnitellut metsänuudistamistoimenpiteet ovat täydessä ristiriidassa hakkuuperusteiden kanssa. Hakkuissa pyritään poistamaan kuuset, mutta uudistamistoimenpiteet puolestaan useassa tapauksessa sisältävät nimenomaan kuusten istuttamista tai kuusentaimien säästämistä. 2. Kirjanpainajan torjunnan tehokkaat ja vaihtoehtoiset tavat eli erilaiset Metsälaissa hyväksytyt hakkuu -/metsänkäsittelytavat on jätetty selvittämättä maisematyölupaehtojen perustaksi. Tehdyt hakkuusuunnitelmat ovat ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Avohakkuut eivät ole pienialaisia korkeintaan 1 hehtaarin suuruisia eikä suositusta pitäytyä harvennushakkuissa ole huomioitu. Suositusten mukaista metsänkäsittelyvaihtoehtoa ei ole lainkaan tutkittu eikä huomioitu maisematyölupaehdoissa. Uusi metsälaki antaa mahdollisuudet avohakkuuttomaan erirakenteiskasvatukseen perustuviin hakkuisiin. Myöskään maanomistajille ei ole esitetty METSO-suojelumahdollisuutta. Metsätalouden harjoittaminen on mahdollista myös luontoa ja maisemaa paremmin turvaavin menetelmin. 3
Esitetty metsänkäsittelymalli ei nykytiedon valossa ole ratkaisuna tehokas kirjanpainajatuhon ehkäisemiseksi. Päinvastoin, kirjanpainajan aiheuttamat metsätuhoriskien syntyminen ja laajaalaisuus on seurausta vallitsevan metsänhoidon yksipuolisuudesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Perusteluna laajoille avohakkuille esitetään, että tulevina vuosina kirjanpainajatuhojen epäillään valtaavan koko alueen. Tälle kertautuvalle kirjanpainajatuhon leviämiselle ei löydy tutkimuksellisia perusteita. Sikosalon metsät ovat monin paikoin kuusivaltaisia, mutta sekapuustoisia. Ekosyysteemin ollessa tasapainossa kirjanpainajilla on paikkansa luonnossa ja luontaiset vihollisensa. Erityisesti avohakkuiden paahteisilla reunoilla olevat kuusikot ovat alttiita kirjanpainajatuhoille. Nyt tarkennetuissa metsänkäsittelysuunnitelmissa avohakkuiden reuna -alat ovat lisääntyneet. Se mahdollistaa reunavaikutusten kuten paahteisuuden, kuivumisen ja tuulenkaatojen lisääntymisen. 'Avohakkuun jälkeen kehittyneessä yhden tai kahden puulajin metsässä, josta harvennetaan tietyin väliajoin pois heikentynyttä puustoa, on vain vähän tai ei lainkaan elinmahdollisuuksia eri metsälajeille. Hyvät olosuhteet sen sijaan löytyvät metsästä, jonka puusto on monilajista ja - kokoista. Tällaisissa metsissä elävät kaarnakuoriaisten, kuten kirjanpainajien, luontaiset viholliset. Kirjanpainajat lisääntyvät heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa, lumenmurroissa sekä tuoreessa kuusipuutavarassa. Jos kirjanpainajia on paljon, ne kykenevät joukkovoimansa turvin iskeytymään myös täysin terveisiin puihin. Kirjanpainajat iskeytyvät useimmiten valoisilla paikoilla oleviin kuusin, esim. hakkuuaukkojen reunapuihin. " (Metia, 2012) On suorastaan käsittämätöntä, että eräät avohakkuualueet on tarkoitus uudistaa nimenomaan kuusella. Metsäntutkimuslaitoksen näkemysten mukaan. uudistaminen tulisi tapahtua esimerkiksi lehtipuilla. Merkittävillä tuhoalueilla kirjanpainajien on todettu tuhoavan myös avohakkuun jälkeisen kuusitaimikon juuria. Esimerkkinä olkoon hakkuusuunnitelma, jonka mukaan poistetaan nimenomaan lehtipuut ja jätetään kuusikko : "Tilalla Hopiamäki RNro 3:27 taimikon 144 itäreunalta poimitaan ylispuukoivikot kuusentaimien päältä. " Koska koko saari ei ole hakkuusuunnitelmien piirissä, niin jäljellä olevien kuusikoiden kannalta avohakkuut ovat haitalliset, reunavyöhykkeen alueet ovat alttiita tuhoille. Näin syntyy myös uhka, että kirjanpainajat leviävät saaren muiden maanomistajien metsiin. Viimeaikaiset tutkimukset (mm. Metsäntutkimuslaitos ) perustelevat selkeästi toisenlaisia toimintatapoja kirjanpainajatuhon torjuntaan (Juha Siitonen, Metla, Metso-seminaari 18.11.2014, Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas, Metsäkeskus ja Metla,2014). Kirjanpainajatuhon todelliset riskit ja parhaat mahdolliset torjuntakeinot on tutkittava. Oleellista on ajankohta ja toimintatapa. Kirjanpainajan parveilun aikana kesäkuun alussa poistetaan puut, joihin kirjanpainaja on iskeytynyt. Puut on korjattava mahdollisimman pian. Kesän lopussa kirjanpainajat siirtyvät puiden juurille rungoista pudonneeseen kuorikarikkeeseen, jossa ne talvehtivat. " Vanhojen kuolleiden kuusien pois korjaamisesta ei ole hyötyä kirjanpainajan torjunnan kannalta, vaan pikemminkin haittaa, koska valtaosa kirjanpainajista on jo poistunut puista ja näissä puissa voi elää kirjanpainajan luontaisia vihollisia ja kilpailijoita. Sen vuoksi muiden lajien kuin kirjanpainajan tappamia kuusia ei kannata poistaa. Kuusen viljelyä liian kuivilla kasvupaikoilla tulee välttää, ja lehtipuusekoituksen lisääminen vähentää metsikön tuhoriskiä." Metsäntutkimuslaitoksen tutkija dosentti Heli Viiri: "Hysteriaan ei ole aihetta eikä yksittäisiä kirjanpainajan valtaamia puita kannata eikä tarvitse kaataa. Vasta kun kyseessä on yli 20 vaurioituneen puun ryhmä, puut on hakattava. Yksittäiset puut voi jättää lahopuuksi". Vaihtoehtojen kirjanpainajatuhojen todellisten riskien ja toimivien torjuntatapojen selvittäminen on oleellista, koska nyt tuloksena on osayleiskaavan suositusten vastainen toimenpide. Maisematyöluvat eivät ole osayleiskaavan mukaisia. 4
3. Pien-Saimaan tilanne edellyttää erityistä varovaisuusperiaatteen noudattamista saarten ja rantojen metsien käsittelyssä. Sikosalon saaren liki 20 hehtaarin avohakkuut tuottaisivat merkittävät ravinnepäästöt vedenlaadultaan kriittisessä tilassa olevaan järveen. Hakkuut ovat nykyisellään mahdolliset ainoastaan sulan veden aikaan, puut on kuljetettava proomuilla saaresta. Maastokäynnillä katsastimme kaksi proomukuljetusten lastausaluetta; niitä tulisi ranta-alueella olemaan ehkä kolme. Kyse on rannoista, joihin kulku-urat laskevat jyrkähköä rinnettä alas, joten valumia ja ravinnepäästöjä vesistöön ei voida välttää. Osayleiskaavan selostuksessa on suositukset: vesistöä rajaava puusto on säilytettävä 30 metrin reunavyöhykkeellä. Teknisen lautakunnan maisematyölupapäätöksessä lupaehdoksi päätettiin 5-10 metrin suojavyöhykettä, jolta kaiken lisäksi saa poistaa puita. Metsänkäyttösuunnitelmissa ei ole lainkaan tietoa maanmuokkaussuunnitelmista. Maanmuokkauksen voimakkuus vaikuttaa ravinnepäästöjen syntymiseen sekä maisemakuvaan. Pien-Saimaan tilanne vaatii erityisen varovaisuusperiaatteen noudattamista saarissa ja rannoilla. Suojavyöhykkeen pitää olla laaja ja maanmuokkausta ei pitäisi saarissa tehdä. Avohakkuiden sijasta metsänhoidon tulee perustua kestävämpiin menetelmiin. Kun toisaalla Lappeenrannan kaupunki yhdessä Kaakkois -Suomen ELY-keskuksen ja Metsäkeskuksen kanssa valmistelee Metsätalouden vesiensuojelusuunnitelmaa Pien-Saimaalle, samanaikaisesti tekninen lautakunta tekee päätöksiä, jotka sisällöltään toimivat näiden vesiensuojeluhankkeiden vastaisesti. Rantametsillä on myös erityinen arvo luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja niiden myötä ulkoilu- ja virkistysarvojen kannalta. Jyrkkäpiirteisten rinteiden päällä olevat laajat avohakkuut vaikuttavat järvelle avautuvaan maisemakuvaan. Tapion Metsänhoidon suosituksissa todetaan, että rantametsässä otetaan huomioon vesiensuojelu, luonnonarvot, maisema ja virkistyskäyttö. Puusto on rannan tuntumassa tavallista lehtipuuvaltaisempaa. Myös rannan kasvillisuus poikkeaa usein ympäröivän metsän kasvillisuudesta. Lahopuusto on monipuolista ja sitä on runsaammin kuin muualla metsässä. Vesistöjä reunustavat puustoiset rannat muodostavat pysyviä leviämisreittejä lajeille ja rikastuttavat sekä metsä - että vesilinnustoa. 4. Retkeilijöiden tuntema saari on monipuolinen luonnoltaan ja maisemaltaan, sen luontoarvoista ei ole tehty riittävää selvitystä Hakkuista vastaava Stora Enso on kesällä 2014 tehnyt tarkennuksia hakkuusuunnitelmiin omilla luontoselvityksillään. Niiden mukaan saaressa on tärkeitä luontoarvoja. Sitä ei ole arvioitu, miten kapeat rajaukset avohakkuiden keskellä pelastavat arvokohteita. Säästöpuut ovat alttiita myrskytuhoille, miten säilyy lehtolaikun pienilmasto reunavaikutuksilta, miten lehdokkialue paahteisessa ympäristössä. Tutkimustulokset pienialaisten säästökohteiden säilymisestä eivät tue tämänkaltaisten toimenpiteiden riittävyyttä. 'Alueen maisemakuva ei merkittävästi muutu haettujen toimenpiteiden toteuttamisen johdosta. 2,1 hehtaarin uudistushakkuualueelle kasvaa avohakkuun jälkeen nopeasti uusi puusto, koska alueelle jätetään säästöpuuryhmiä. Myös järeät haavat ja arvokas lehdokkialue ja lehtolaikku säästetään." (Hakkuussuunnitelma, Stora Enso) Lappeenrannan ympäristötoimi toteaa, että sillä ei ole tietoa Sikosalon saaren mahdollisista arvokkaista luonnon elinympäristöistä tai uhanalaisista eliöistä ja että ympäristötoimen tiedon mukaan alueella ei ole tehty luontoselvityksiä. Ympäristötoimi suosittaakin luontoselvityksen tekemistä ennen hakemuksien mukaisten laajojen hakkuiden toteuttamista. Riippumattomien 5
luontoselvitysten tekeminen on välttämätöntä, jotta voidaan laatia perustellut suunnitelmat, jotka ovat sopusoinnussa osayleiskaavamääräysten kanssa. r Läntisen saaristoalueen osayleiskaavamääräyksessä todetaan Sikosalosta: Alueen saarten ja rantojen maisema on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Laajat hakkuut turmelevat kaupunki- ja maisemakuvaa. Virkistyksen ja retkeilyn kannalta suunniteltu metsänkäyttö pilaa nämä alueet vuosikymmeniksi. YHTEENVETONA ESITÄMME Maankäyttö - ja rakennuslaki 140 1. momentissa todetaan, että maisematyölupa on myönnettävä, "jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- ja maisemakuvaa." Näkemyksemme mukaan Lappeenrannan teknisen lautakunnan myöntämät maisematyöluvat ehtoineen ovat ristiriidassa osayleiskaavan kanssa. Suunnitellut metsätaloustoimet muuttavat saaren luontoa voimakkaasti, eivätkä ole sopusoinnussa Pien-Saimaan pelastamistoimien kanssa, heikentävät oleellisesti maisemakuvaa ja saaren ympäristö- ja ulkoiluarvoja. Tekninen lautakunta ei ole ottanut huomioon ympäristötoimen edellyttämää luontoselvityksen laatimista. Lappeenrannan tekninen lautakunta ei ole tehnyt selvityksiä Sikosalon kirjanpainajatilanteesta eikä ottanut päätöksiensä perustaksi kirjanpainajatuhojen ehkäisemistä koskevia tutkimuksia ja toimenpidesuosituksia. Vaihtoehtoisia metsänkäyttösuunnitelmia ei ole tutkittu ja huomioitu maisematyölupaehdoissa. Hallintolain 31 edellyttää, että viranomainen huolehtii riittävästä ja asianmukaisesta selvittämistä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Myönnettyjen maisematyölupien osalta näin ei ole tapahtunut. Lappeenrannan tekniselle lautakunnalle tehdyssä esityksessä 26.11.2014 todettiin Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä: "Itä-Suomen hallinto-oikeus päätti palauttaa luvat uudelleen lautakunnan käsiteltäväksi, koska maanomistajilta ei oltu pyydetty kirjallisesti vastinetta ympäristötoimen lausunnosta ja lupaehdoista. Valituksen sisältöön ei puututtu." Lautakunta ei päätöstä tehdessään ole lainkaan huomioinut Itä-Suomen hallinto-oikeuden maisematyölupien perusteluista annettua lausuntoa. "Lautakunnan päätökset ovat myös perustelemattomia. Niistä ei ilmene asiassa sovelletut oikeusohjeet eikä se, millä perusteella maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjen maisematyöluvan edellytysten on katsottu täyttyvän. Päätöksiä ei ole perusteltu hallintolain mukaisesti." Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys olivat vaatineet valituksessaan maisematyölupapäätöksen perustaksi luontoselvityksen tekemistä ja esittäneet hakkuusuunnitelman taustaksi selvityksiä kirjanpainajatuhoista sekä niiden torjunnasta. 6
a 19 Luonnonsuojelupiirin ja luonnonsuojeluyhdistyksen näkemyksen mukaan Sikosalon maisematyölupapäätöksissä tulisi ehdottaa metsänhoitotoimille vaihtoehtoa kuten: 1. Tehdään ajantasainen selvitys kirjanpainajatilanteesta, joka päivitetään kirjanpainajan parveiluaikaan kesäkuun alussa. Sen mukaisesti tehdään toimenpiteet torjuntahakkuina niiden puiden korjaamiseksi, joihin kirjanpainaja on levinnyt. 2. Alueella tehdään luontoselvitykset sekä tarjotaan mahdollisuutta METSO -kartoitukseen siitä kiinnostuneille maanomistajille. 3. Metsänkäytön ehdot määritellään niin, että ne ovat sopusoinnussa Länsisaariston osayleiskaavan kanssa: hakkuut tehdään erirakenteisuuden säilyttäen harvennushakkuina, pienaukot rajoitetaan alle yhden hehtaarin ja rantojen suojaksi jätetään 30 metrin suojavyöhykkeet. Näin perustein esitämme teknisen lautakunnan 26.11.2014 tekemän maisematyölupapäätösten kumoamista. Lappeenrannassa 19.12.2014 Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Kimmo Saarinen puheenjohtaja liv nainen sihteeri Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Juha Juuti puheenjohtaja Timo Tikka sihteeri 7