Muistutus maisematyölupahakemuksen Tiuruniemen kylän tilalle nimelle Vipele RN:o 11:17 ( )
|
|
- Maija-Liisa Korhonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sivu 1 / 6 Lappeenrannan kaupunki Teknisen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi PL Lappeenranta Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Katariinantori Lappeenranta saimaa@sll.fi Muistutus maisematyölupahakemuksen Tiuruniemen kylän tilalle nimelle Vipele RN:o 11:17 ( ) 1. Maisematyölupaa haetaan Rauha-Tiurun Vipeleen kuusikon uudistushakkuulle. Avohakkuita ei tule tehdä ko. metsäkuviolla, joka on taajamametsää ja asemaakaavassa lähivirkistysaluetta (VL) Kyseessä on Tiuruniemen kylän Vipeleen 1,6 hehtaarin kokoisesta alueesta, jossa on vanha kuusikko ja jossa mainitaan olevan kirjanpainajan jälkiä. Tälle alueelle haetaan lupaa harvennushakkuulle. Sen jälkeen todetaan, että suunnitelmana on poistaa vanha kuusikko ja istuttaa sen tilalle uusi metsä: kuusta, koivua ja mäntyä. Suunnitelmaan kuuluu myös maanpinnan käsittely istutuskohdista ja alueen raivaus. Kyse on siis uudistus-/avohakkuusta, ei harvennushakkuusta. Tarkoituksena on uudistaa metsäkuvio 110. Suunnitelmatiedon mukaan kyseessä on lähes puhdas vanha kuusikko (Metsäkeskus, Seppo Repo). Maisematyölupahakemus sisältää ristiriidan, joka on merkityksellinen. 2. Puuston elinvoiman vähenemisen ja kuoleman syynä on rakennetun parkkipaikan vaikutus metsikköön eivät tuhohyönteiset. Suunnitelmana on elossa olevan kuusikon poistaminen kirjanpainajatuhon estämiseksi Avohakkuut siirtävät ja jatkavat puuston heikentymistä. Tehty metsänkäsittelysuunnitelma ei poista ongelmaa.. Alueelta on jo poistettu kaatuneet ja pystykuivat puut hyönteistuhon rajoittamiseksi. Tästä ei ole ilmoitettu eikä haettu lupaa. Jo kuivaneiden, kuolleiden puiden poistaminen on ollut turha ja virheellinen toimenpide. 3. Ko. toimenpidealue on lähivirkistysaluetta. Kyse on asemakaava-alueesta, VL-alueesta. Se merkitsee, että sen enempää metsälaki kuin laki metsien sieni- ja hyönteistuhoista eivät ole alueella voimassa. (Metsälaki 2 ) Aluetta on arvioitava taajamametsien hoidon periaatteista käsin. Kaupungin metsäpäällikön kirjeessä Miriensille todetaan, että metsä kasvaa nopeasti siihen mennessä kun asuintalot rakennetaan. Tieto on harhaanjohtavaa, metsän kasvu kestää vuosikymmeniä. 1
2 Sivu 2 / 6 4. Rauhan-Tiurun alue on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkittävä kokonaisuus, jonka turvaaminen on Lappeenrannan kaupungin, päättäjien ja asukkaiden velvollisuus ja oikeus Nyt vireillä olevat metsäsuunnitelmat ja suunnitellut hakkuutoimenpiteet eivät kykene tuota tehtävää täyttämään, vaan ne päinvastoin muuttavat alueen luonteen metsätaloustoimin. Näin ei kyetä takaamaan viihtyisää asuin- ja elinympäristöä, tärkeää luonto- ja virkistysaluetta sekä alueen mahdollisuuksia kehittyä omaleimaisensa retkeily- ja matkailualueena. PERUSTELUT Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on tänä vuonna 2013 teettänyt selvityksen Rauhan- Tiuruniemen alueen luonto- ja virkistysarvot, laatijoina Kimmo Saarinen ja Juha Jantunen, Etelä- Karjalan Allergia-ja ympäristöinstituutti. Muistutuksemme perustuu tähän luonto- ja virkistysalueselvitykseen. Muistutuksemme perustana ovat myös tutkimukset lähimetsien merkityksestä, hoidosta ja luonnon monimuotoisuudesta sekä tutkimukset, jotka koskevat hyönteistuhoa aiheuttavia tekijöitä ja hyönteistuhojen estämistä. Asuinalueen lähistöllä olevilla metsillä on erityinen merkitys ihmisten viihtyvyydelle, virkistykselle sekä lasten ja nuorten luontosuhteen kasvulle. Taajamametsien hoidon tulisi rakentua kokonaan toisille periaatteille kuin talousmetsien hoidon,. Sen tulisi taata monimuotoiset, elämää täynnä olevat ja maisemallisesti arvokkaat metsät. Matkailijoille Saimaa ranta-alueineen ja jääkauden muovaamat monimuotoiset metsät ovat alueen tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. (Rauhan-Tiuruniemen alueen metsien luonto- ja virkistysarvot, 2013). VIPELEEN KUUSIKKO OSANA RAUHAN - TIURUN ALUETTA: MILLAISESTA ALUEESTA ON KYSYMYS : Rauha-Tiuru -alueen luonne Joutsenon Tiuruniemi ja Rauha sekä Imatran puolella Ukonniemi ovat yhdessä voimakkaasti muuttuvia alueita, joissa panostetaan erityisesti urheilu- ja matkailupalvelujen kehittämiseen. Ympäristö, urheilu ja hotellipalvelut tukevat toisiaan. Ympäristön viihtyvyys on tärkeää ennen kaikkea paikallisille asukkaille ja myös retkeilijöille ja matkailijoille. Taajamametsät ovat korvaamattoman arvokkaita ympäristöjä asukkaiden hyvinvoinnille. Oleskelu lähiluonnossa alentaa stressihormonitasoa, laskee verenpainetta, kohentaa mielialaa ja alentaa riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Luonnon monimuotoisuuden säilymistä pitää tärkeänä 80 % kansalaisista (Valkeapää ym. 2009) Heidän mielestään metsä on tärkein paikka rentoutumiseen, rauhoittumiseen ja virkistäytymiseen. (Jantunen, Saarinen, 2013) Mitä monimuotoisempaa on luontoympäristö, sitä voimakkaampi on sen fyysinen ja psyykkinen vaikutus. 2
3 Sivu 3 / 6 Rauha-Tiurun alueen kulttuurihistoria kertoo myös arvokkaasta luontoalueesta. Vanha kylpylän ja Rauhan ja Tiurun sairaaloiden perustaminen tälle alueelle on tapahtunut tarkoituksenmukaisesti. Rauhan-Tiuruniemen metsien tila Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri jätti muistutuksen Rauha-Tiurun ja Joutsenon saarten metsäsuunnitelmaan perustuen Rauha-Tiurun alueen metsäluonnon tilaan. Alueella on tehty vuosikymmenten aikana voimakkaitakin metsätaloustoimia, joiden jäljet näkyvät metsissä. Siitä huolimatta on myös luonnonarvoltaan merkittäviä, iäkkäämpiä yli 80-vuotiaita, erirakenteisia metsäalueita noin 50 %. Näitä nuoremmat metsät ovat hyvässä kehitysvaiheessa ja kytkevät arvokkaimpia metsäalueita toisiinsa parantaen näin metsälajien mahdollisuuksia siirtyä alueelta toiselle, mikä on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Taimikoiden ja nuorten metsien muuttaminen vaatii luonnonhoitotoimenpiteitä, ennallistamista, jolla muokataan puulajisuhteita ja ikärakennetta erirakenteiseksi.(luontoselvitys 2013) Vipeleen kuusikko Vipeleen kuusikko on Repokankaalla, joka on yhtenäinen metsäalue Tiurun sairaalan eteläpuolelta Repokiven asuinalueeseen, Valkamanrantaan ja Rauhanasemalle. Polkuverkosto on harva. Maanmuodot ovat vaihtelevia, sillä alueella on paljon suppia ja lisäksi Salpausselkä laskee jyrkästi noin 50 metriä leveäksi rantatasanteeksi. Metsät ovat olleet tehokkaassa talouskäytössä. Merkittävä osa metsistä on nuorehkoja, mutta alueella on sekä taimikoita että varttuneita metsäkuvioita. Osa metsäkuvioista on harvennettua yksipuolista mänty- ja kuusimetsää, osa on sekapuustoista. Alueen halki kulkee retkeilyreitti, E10. Repokankaan alueella maastoselvityksissä havaittiin pyy, palokärki ja kuultiin kolmen muun tikan nakuttelua. Luontoselvityksissä (Pöyry 2006a,2010a) on huomioitu alueen monet supat, jotka alueen länsiosassa muodostavat laajempia geomorfologisia kokonaisuuksia. Alueen pohjoisosissa huomionarvoisista lintulajeista on havaittu pikkusiepon, palokärjen, idänuunilinnun ja pyyn reviirit. (Luontoselvitys 2013) Vipeleen kuusikko on varttunutta noin 80 -vuotiasta tasaikäistä kuusimetsää. Ko. metsikkö ei ole luonnonarvoiltaan erityisen monimuotoista aluetta entisistä metsätaloustoimista johtuen. Kuusikko sijaitsee asuinalueeksi raivatun, rakentamattoman aukon välittömässä läheisyydessä. Vipeleen kuusikosta todetaan Metsäkeskuksen lausunnossa: Kohteen aukon reunassa on useita aiemmin tuulen kaatamia järeitä kuusirunkoja ja muutamia pystykuivia kuusia. reunakuusikon kasvukunto on heikko. Kirjanpainajat eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet kuusikuolemaa vaan syynä on parkkipaikan rakentamisen seurauksena syntynyt auringon paahteisuuden ja tuulen lisääntyminen. Jo kuolleet kuuset eivät lisää kirjanpainajariskiä. Sitä vastoin heikkokuntoiset ja elinvoimiaan menettävät kuuset lisäävät tuhoriskiä. (Seppo Repo, Metsäkeskus) 3
4 Sivu 4 / 6 KIRJANPAINAJA METSÄLAJINA JA HYÖNTEISTUHOT TALOUSMETSIEN UHKAKUVANA Kirjanpainaja on kaarnakuoriaisiin kuuluva metsälaji. Ekosyysteemin ollessa tasapainossa sillä on paikkansa luonnossa ja luontaiset vihollisensa. Kirjanpainajan aiheuttamat metsätuhoriskien syntyminen on seurausta ilmastonmuutoksesta ja metsänhoidon yksipuolisuudesta. Avohakkuun jälkeen kehittyneessä yhden tai kahden puulajin metsässä, josta harvennetaan tietyin väliajoin pois heikentynyttä puustoa, on vain vähän tai ei lainkaan elinmahdollisuuksia eri metsälajeille. Hyvät olosuhteet sen sijaan löytyvät metsästä, jonka puusto on monilajista ja - kokoista. Tällaisissa metsissä elävät kaarnakuoriaisten, kuten kirjanpainajien, luontaiset viholliset. Ne pitävät kuoriaiskannat kestävän kokoisina: tikat ja muut linnut napsivat kuoriaiset suihinsa ennen kuin niiden kannat ennättävät kasvaa luonnottoman suuriksi Kirjanpainajat lisääntyvät heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa, lumenmurroissa sekä tuoreessa kuusipuutavarassa. Jos kirjanpainajia on paljon, ne kykenevät joukkovoimansa turvin iskeytymään myös täysin terveisiin puihin. Kirjanpainajat iskeytyvät useimmiten valoisilla paikoilla oleviin kuusiin, esim. hakkuuaukkojen reunapuihin. (Metla, 2012) Vipeleen kuusikko on edellä mainitun kaltainen. Nyt ratkaisuksi esitetään avohakkuutta eli aukkoisen alueen laajentamista. Lisäksi alueelta on jo korjattu kuolleita puita. Metlan aineistossa esitetään : Vanhojen kuolleiden kuusien pois korjaamisesta ei ole hyötyä kirjanpainajan torjunnan kannalta, vaan pikemminkin haittaa, koska valtaosa kirjanpainajista on jo poistunut puista ja näissä puissa voi elää kirjanpainajan luontaisia vihollisia ja kilpailijoita. Kirjanpainajien iskeytymistä on lisäksi mahdollista ehkäistä päätehakkuissa välttämällä etelän- ja lännenvastaisten kuusikkoisten aukonreunojen syntymistä. Myös kirjanpainajan luontaisten vihollisten ja kilpailijoiden suosiminen vähentää tuhoriskiä, minkä vuoksi muiden lajien kuin kirjanpainajan tappamia kuusia ei kannata poistaa. Kuusen viljelyä liian kuivilla kasvupaikoilla tulee välttää, ja lehtipuusekoituksen lisääminen vähentää metsikön tuhoriskiä. Mitä enemmän metsässä on kuollutta puuta, sitä monimuotoisempi on luonto ja sitä paremmin metsät kestävät tällaisia ääri-ilmiöitäkin.(ympäristöekologian dosentti Kimmo Saarinen, Helsingin Sanomat, ) Ja samassa haastattelussa Metsäntutkimuslaitoksen tutkija dosentti Heli Viiri: Hysteriaan ei ole aihetta eikä yksittäisiä kirjanpainajan valtaamia puita kannata eikä tarvitse kaataa. Vasta kun kyseessä on yli 20 vaurioituneen puun ryhmä, puut on hakattava. Yksittäiset puut voi jättää lahopuuksi". Lahon puun lisääminen metsissä on keskeisimpiä tekijöitä monimuotoisuuden parantamiseksi. Metsätuhoistakin keskusteltaessa on asiaa tarkasteltava näistä näkökulmista. Yksioikoinen avohakkuulinja ei kenties lainkaan ratkaise kaarnakuoriaisongelmaa metsikössä, vaan voi laajentaa kasvualustaa. Oleellista on tehdä toimia, joilla voidaan palauttaa metsän omat suojamekanismit ekosysteemit, jotka ehkäisevät ja parantavat sen terveyttä. Monotonisten kuusikoiden lääke on vähittäinen palauttaminen erirakenteiseksi sekametsäksi pienaukkohakkuin tai luontaisesti aukkojen muodostuessa ja uudelleen taimettuessa. Suomen metsissä kielteisimmät muutokset monimuotoisuuden kannalta ovat metsärakenteen yksipuolistuminen ja lahopuun väheneminen. Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä (36,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (23,3 %). Metsäelinympäristöjen muutokset ovat yhteensä 693 lajin ensisijaisena uhanalaisuuden syynä. 4
5 Sivu 5 / 6 Merkittävimpiä niistä ovat lahopuun väheneminen (27 %) ja metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteet, kuten avohakkuut ja maaperän mekaaninen muokkaus (26 %). Keskeistä on siis ymmärtää, että ihminen ei koskaan pysty kontrolloimaan jokaista lajia erikseen, vaan tarvitsemme tasapainon säilyttämiseen ekosysteemipalveluita. Kun alueella on riittävä luontainen eliölajisto, aina löytyy tasapainottava tekijä, joka estää lajien säätelystä ulosmurtautumisen = ihmisen kokemat tuhot. Kaarnakuoriaisten luonnollisia vihollisia ovat pohjantikka, puukiipijä, hippiäinen, tiaiset, punarinta jne., Risto Sulkava, FT. Keskeisin syy laajojen metsätuhojen käynnistymiseen on monokulttuuri. Suurin osa metsistämme on luontaisesti sekametsää, mutta jos tehdään avohakkuu ja istutetaan pelkästään kuusta, altistetaan metsä tietenkin kuusen tuholaisille. Etelä-Suomessa kuusimonokulttuuri on taloudellinen riski muutenkin, sillä kuivien kesien ennustetaan ainakin alueellisesti vähitellen kuivattavan merkittävän osan alueen kuusista pystyyn. Metsien ilmastonmuutosprofessori Eero Nikinmaa onkin todennut, että paras metsävakuutus 2000-luvun omistajalle on kasvattaa eri-ikäisiä sekametsiä. Tämä hillitsisi tuholaistenkin leviämistä. Talousmetsiemme monokulttuuri edistää tuhohyönteisten leviämistä. (Marcus Walsh, Innofor) Lahopuusta riippuvaisia lajeja on Suomessa noin Näistä vain muutamat ovat ns. metsätuholaisia. Metsätaloustoimet tuottavat tuholaisille otollista lisääntymismateriaalia jatkuvasti, minkä vuoksi niiden kannat ovat talousmetsissä paikoin korkeita. Esimerkiksi tukkimiehentäi on avohakkuista hyötyvä talousmetsien kiusa. Tutkimuksissa tuholaisten tappamia tai heikentämiä puita on havaittu enintään muutaman kymmenen metrin säteellä kuolleen puun keskittymistä. Kuolleessa puussa elävät tuholaiset lisääntyvät vain tuoreessa kuorellisessa puuaineksessa. Myöhemmin lahoavassa puussa elävät aivan muut lajit, joista ei puuston terveydelle ole vähäisintäkään riskiä. Päinvastoin, ne ovat välttämättömiä ravinteiden kierrättäjiä ja keskeinen osa metsien ravintoverkkoja.( Esko Hyvärinen, suojelubiologi, FM, MMT Metsähallitus Jyväskylä) JOHTOPÄÄTÖKSET Ei avohakkuita vaan hallittua hoitamattomuutta Rauha-Tiurun arvokkaalla luonto- ja kulttuurialueella Rauha-Tiurun alueen metsäsuunnitelma on rakennettava luonto- ja virkistysaluesuunnitelma - periaattein. Alue on kokonaisuus. Kuvioittain laadittava metsäsuunnitelma ja siihen rakentuvat metsänhoitotoimet eivät palvele alueen kehittämisen tarpeita. Tarvitaan suunnitelma luonnonarvoiltaan erityisten metsäalueiden, suppasoiden ja harjurinteiden - suojelemiseksi, ennallistamiseksi ja palauttamiseksi siinä mittakaavassa mitä jo suuresti pirstoutunut alue mahdollistaa. Näin voidaan edistää asukkaiden hyvinvointia, luonnon monimuotoisuuden kehittymistä, maisema- ja virkistysarvojen turvaamista, matkailun sekä pienyrittäjyyden mahdollistamista, nämä kaikki sopusoinnussa keskenään. 5
6 Sivu 6 / 6 Vipeleen kuusikossa ei tule tehdä avohakkuuta, vaan varovaisia poimintahakkuita, jotta vältetään puiden ja metsikön edelleen heikentyminen. Kuolleet puut tulee jättää maastoon lahopuuksi. Poimintahakkuilla ja ennallistavilla toimilla edistetään metsikön kehittymistä sekametsäksi. Lappeenrannassa Juha Juuti, puheenjohtaja Timo Tikka, sihteeri Liitteenä: Rauhan-Tiuruniemen alueen metsien luonto- ja virkistysarvot, Juha Jantunen, Kimmo Saarinen Rauhan-Tiurun alueen kulttuurihistoriaa, Heikki Majava 6
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotLAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN METSÄSUUNNITELMASTA 2012 2021 RAUHA-TIURU ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE
Lausunto Lappeenrannan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry kaupungin metsäsuunnitelmasta Katariinantori 6 2012 2021 Rauha-Tiuru alueelle 53900 LAPPEENRANTA ja Joutsenon saarille Sivu 1/9 Lappeenrannan
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotMUISTUTUS JOUTSENON TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMAN MAISEMATYÖLUPA- HAKENUKSESTA
Muistutus Joutsenon Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry taajamametsäsuunnitelman Katariinantori 6 maisematyölupahakemuksesta 53900 LAPPEENRANTA 20.11.2010 Sivu 1/6 Lappeenrannan kaupunki, teknisen toimen
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
Lisätiedott L 4 ( J Q (. l a / a c - Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta:
ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Puij onkatu 29 A, 2. krs, PL 1744, 70101 KUOPIO Puhelin 029 56 42500 Faksi 029 56 42501 Sähköposti ita-suomi.hao@oikeus.fi Lappeenrannan tekninen lautakunta PL 38 53101 LAPPEENRANTA
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotKatsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä
Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti
LisätiedotHUOMIOITA JOUTSENON ALUEEN TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMASTA
Sivu 1/8 LIITE 1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Taajamametsäsuunnitelma Metsäryhmä Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA 10.12.2009 Lappeenrannan kaupunki / Risto Laukas Metsäkeskus Kaakkois-Suomi
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotMielakan metsäilta
Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotPL 401, ) kauppiaankatu 43 C Kouvola
LIITE 1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Kunnallisvalitus Katariinantori 6 53100 Lappeenranta saimaa@sll.fi 21.05.2012 (kunnallisvalitus uudelleen, oikai- Kouvolan hallinto-oikeus suvaatimuksen Oikeustalo
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotJuha Jantunen, Kimmo Saarinen. Rauhan Tiuruniemen alueen metsien luonto- ja virkistysarvot
Juha Jantunen, Kimmo Saarinen Rauhan Tiuruniemen alueen metsien luonto- ja virkistysarvot Pikkusieppo Tiuruniemen Tetrinotkossa 2009 1 Taustaa Joutsenon Tiuruniemi ja Rauha sekä Imatran puolella Ukonniemi
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotLappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013
Lappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013 Juha Jantunen & Kimmo Saarinen SISÄLLYS JOHDANTO... 2 LIITO-ORAVAN EKOLOGIAA JA SUOJELUNÄKÖKOHDAT... 3 KETTUKALLION
LisätiedotMonimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
LisätiedotJouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus
Uutta tietoa metsän erirakenteiskasvatuksesta häiriödynamiikkahankkeen tuloksia 21.4.2015 Sokos Hotel Vantaa 12:00-16:30 Jouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus Esityksen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotLuontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta
LisätiedotKirrin liito-oravaselvitys
2016 Kirrin liito-oravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 24.5.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely...
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMetsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
LisätiedotKANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU
KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU Lamminrahkan eteläosan asemakaavaehdotuksen, kaava nro 785 (11.12.2018) liito-oravan kulkuyhteyksien (1-6) nykytilanne tarkistettiin
LisätiedotRisto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi
Mänty vai kuusi metsätuhoalttius puulajivalinnassa Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Metsänuudistaminen 1965 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 (Luke) V. 2013 metsän uudistamiseen tähtääviä
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotLiittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1067/ /2017 Maisematyölupahakemus 405 Armilan kylän LPR 405 tilalle RN:o 12:2 (Höltänmäki)
Maisematyölupa 405 Armilan kylän tilalle LPR 405 RN:o 12:2 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1067/10.03.00.09/2017 Maisematyölupahakemus 405 Armilan kylän LPR 405 tilalle RN:o 12:2 (Höltänmäki) Esittelijä:
LisätiedotPuistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita
Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien
LisätiedotMetsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotVihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1074/00.02.04.00/2016 TEKLA 18 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotHyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen
Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Kuva: S. Pönniö Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Myrskyssä kaatuneet, korjaamatta jääneet puut aiheuttavat ympäröiville metsille hyönteistuhojen riskin.
LisätiedotMetsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin
28.1. 2019 Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin Jani Laturi, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Luonnonvarakeskus (Luke) Lähtökohdat Kiinnostuksen kohteena metsänomistajien reaktiot metsätuhoriskeihin
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotMaisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro
Tekninen lautakunta 430 26.11.2014 Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro 346/10.03.00.12/2014 TEKLA 430 Valmistelija / lisätiedot: Kaupunginarkkitehti
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotToimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
LisätiedotHuomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
LisätiedotMUISTIO. Maastokatselmus kiinteistöllä Jara
24.01.2018 MUISTIO Maastokatselmus 24.01.2019 kiinteistöllä 418 425 7 136 Jara 1. Aihe Naapurien kuulemisen yhteydessä pyydettiin järjestämään Sarapiston Kuokkalan asukasyhdistyksen puheenjohtajan Eero
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotNIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.
LisätiedotHakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:
RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on hakenut maisematyölupaa (2017-1309) metsänhakkuisiin kahteen kohteeseen: osoitteiden Mäenalus 15 sekä Rinnekodintie 3-7 takana oleviin metsiin (49-430-1-84, 49-430-1-85 ja 49-430-1-112).
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 14.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
Lisätiedot3 MAISEMATYÖLUPAHAKEMUS JOUTSENON KYLÄN 535 TILALLE RN:O 23:100 TORNATOR OY
Tekninen lautakunta 446 30.12.2009 Tekninen lautakunta 24.02.2010 3 MAISEMATYÖLUPAHAKEMUS JOUTSENON KYLÄN 535 TILALLE RN:O 23:100 TORNATOR OY 524/721/2009 TEKLA 446 Oheismateriaalina jaetaan Suunnitelmakartat
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?
LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto
LisätiedotEspoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:
ESPOON KAUPUNGIN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN luonnonhoito on hakenut maisematyölupaa (2017-1306) Leppävaaraan Sotatuomarin- ja Kenttäpäällikönpuistojen (51 P 57, 51 P 77 ja 51 E 17) metsänhakkuisiin Mestarintien
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotMETSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA Mikko Ikonen Työn esittely urn.fi/urn:nbn:fi:amk
METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA 2040 Mikko Ikonen Työn esittely 31.1.2019 urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2018121321455 Työn tavoite Tutkia metsätalousvaikutusten arviointia kaavoituksessa
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
Lisätiedot