Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari
ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin fokus: tuottavuus BKT BKT Työtunnit väestö = * Työtunnit Väestö
Dia 2 ml1 Elintaso = työn tuottavuus x työn määrä maarit lindström; 15.11.2007
Tuottavuuskasvu, miten sitä voidaan edistää? Tuottavuuskasvun edistämiseen ei ole hopealuotia Kanavoituu useita väyliä pitkin
Tuottavuutta edistäviä talouspolitiikkalohkoja Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Koulutus ja osaamisen kehittäminen Yritystoiminnan sääntelyn vähentäminen Kilpailun lisääminen Työllisyyttä edistävät toimet (yksityinen vs. julkinen sektori) Organisaatioiden ammattijohtaminen
Työn tuottavuuden nostamisen harhaluuloja Tuottavuuden nostaminen otetaan sairaanhoitajien selkänahasta. Tuottavuuden nostaminen ei sovellu julkiselle sektorille, sillä laatu on määrää tärkeämpää Tuottavuus on kansantaloustieteilijöiden teoriaa - sillä ei ole käytännön maailman kanssa juurikaan tekemistä
Tuottavuus ei ole kova mittari.tuottavuus on päinvastoin pehmeä mittari Tuottavuus on asioiden tekemistä fiksusti Tuottavuus on fiksujen asioiden tekemistä
Kauppakamarin jäsenprofiili hlö luokka ei tiedossa 18 % julkinen 4 % 1-5 hlöä 31 % 251- hlöä 2 % 51-250 hlöä 8 % 21-50 hlöä 11 % 6-20 hlöä 26 %
Keskuskauppakamarin toiminnan painopistealueita talouskasvun ja yrittämisen edistäminen innovaatioiden tukeminen palvelujen avaaminen kilpailulle kansainvälisen kaupan esteiden poistaminen Venäjän kaupan edistäminen elinkeinoelämän edut yrityslainsäädännössä yritysturvallisuuden parantaminen
Mistä on saatavissa suurimmat tuottavuushyödyt? Suurimmat ICT:n tuottavuushyödyt on saatavissa palveluiden ja erityisesti julkisten palveluiden tuotannossa Digitalisaatio ja älykäs kasvu on myös Euroopan unionin uudella agendalla - EU2020 ja Digital Agenda for Europe
Miten saadaan tuottavuuspotentiaalia....realisoitua käytännössä? Case: verkkolasku
Verkkolaskutuksen hyödyistä liikkeellä monia laskelmia Euroopan tasolla maksumäärien ja yritysten laskunkäsittelykustannusten arviot siirtymisestä sähköiseen laskutukseen merkitsisi vuositasolla 100-240 miljardin säästöjä. (Suomen Pankki) Sähköisen kirjeen hiidioksidipäästöt ovat noin 40% pienemmät kuin paperikirjeen (Itella) Valtio lähettää vuosittain 13,2 milj laskua: E-laskua käyttämällä säästyy 3-8 laskua kohden. Valtio maksaa vuosittain 2,7 milj. ostolaskua. E-laskua käyttämällä säätyisi 20 laskua kohden (Valtiokonttori) Suomessa liikkuu vuodessa noin 550 milj. laskua, joista yritysten välillä 220 miljoonaa. -Yritysten välisistä laskuista noin 35% on XML-muotoisia verkkolaskuja?
E-lasku tuo yrityksille etuja. Säästöjä laskujen tulostus-, postitus- ja materiaalikuluissa sekä työajassa. Lisäarvoa asiakassuhteeseen ja asiakaspalveluun Yrityksen likviditeetti paranee Laskutuksen virheiden määrä vähentyy
toimiessaan, mutta käytännössä on ongelmia Kauppalehti 10.5.2010 - Eikä mitään säästöjä!?
Keskuskauppakamari ja kauppakamarit Voivat tehdä paljon asioita ongelmien korjaamiseksi usealla eri rintamalla yhdessä muiden toimijoiden kanssa Tuottavuustalkoot!
Ajankohtaisia ehdotuksia tuottavuuden edistämiseksi eri sektoreilla Viitala T., Mattila PK, Lindström, M. (2010) Keskuskauppakamari: Yritysverotus Kilpailukykyä ja Kasvua http://www.keskuskauppakamari.fi/julkaisut/selvitykset Soininvaara, O. (2009) Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö: Julkisen sektorin tuottavuus - Samalla rahalla enemmän http://www.soininvaara.fi/julkaisut/ Digitalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen, Teknologiateollisuus http://www.teknologiainfo.net/content/kirjat/pdftiedostot/sahko_elektroniikka_ja_tietoteollisuus/digitaalinen_suomiekirja.pdf?from=11368051567702058 Nykyaikaa etsimässä Suomen digitaalinen tulevaisuus, EVA-raportti. http://www.eva.fi/julkaisut/nykyaikaa-etsimassa/1557/
Kiitos mielenkiinnostanne! maarit.lindstrom@chamber.fi