oluenkulutuksen vaikutukset Kohtuullisen oluenkulutuksen vaikutukset Yhteenveto ajankohtaisista tieteellisistä tutkimustuloksista 4. The Brewers of Europe 23-25 Rue Caroly - B - 1050 Brussels T. +32 (0)2 551 18 10 F. +32 (0)2 660 94 02 info@brewersofeurope.org www.brewersofeurope.org
oluenkulutuksen vaikutukset 03 Sisältö Johdanto 04 Tärkeimmät viestit 07 Kohtuullisuus ja vastuuntuntoisuus ovat tärkeintä 08 Kohtuullisesti nautittuna olut voi olla hyväksi sydämelle 10 Sepelvaltimotauti 12 - Veren kolesterolitaso 13 - Veren hyytyminen 13 - Tulehdukset 13 - Insuliiniresistenssi 13 Olut suojaa sydäntä siinä missä viinikin 13 Muut verisuonitaudit 14 Elintapojen yhteisvaikutus 14 - Elintavat 14 - Juomatavat 14 - Ruokavalio 15 Kohtuullinen oluen nauttiminen voi auttaa torjumaan muita sairauksia 16 Diabetes Mellitus 17 Liikalihavuus 17 Metabolinen oireyhtymä 18 Luukato 19 Dementia 19 Parkinsonin tauti 20 Sappikivet 20 Henkinen hyvinvointi 20 Ruumiillinen hyvinvointi 21 Ikääntyminen 21 Kohtuullisen alkoholinkäytön mahdollisia haittavaikutuksia 22 Olut osana terveellistä ruokavaliota 24 Oluen luontaisten ainesosien mahdolliset hyödyt 25 - Antioksidantit 25 - Vitamiinit 26 - Kivennäisaineet 26 - Humala 27 Kohtuullinen oluenjuonti ei lihota 27 Olut ja glykeeminen indeksi ja glykeeminen kuorma 28 Lähteet 30
Johdanto 04 Johdanto Tässä kirjasessa kerrotaan tiivistetysti ajankohtaista tietoa alkoholijuomien ja erityisesti oluen kohtuulliseen nauttimiseen liittyvistä hyötyvaikutuksista. Se kattaa vuoteen mennessä julkaistut tieteelliset tutkimustulokset. Kirjasen sisältö edustaa tieteellisten näkemysten enemmistöä, joskin poikkeaviakin mielipiteitä on. Lähdeluettelo sijaitsee kirjasen lopussa. Kirjasen aiemmat painokset saivat alkunsa kohtuullisen alkoholinkäytön terveysvaikutuksia ja oluen terveellisiä ominaisuuksia käsittelevistä seminaareista, jotka pidettiin marraskuussa 1999, lokakuussa 2001 ja lokakuussa 2003. seuraa toukokuussa 2006 pidettyä symposiumia, joka kokosi asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa tarkastelemaan tieteen viimeisimpiä tuloksia aiheesta. Kirjasen tuoreimmat tutkimustulokset ovat vuosilta 2007 ja. Symposiumin puheenjohtajana toimi professori Jonathan Powell Cambridgessa sijaitsevasta ravitsemustutkimuslaitoksesta MRC Centre for Human Nutrition Researchista.
oluenkulutuksen vaikutukset 05 Muita puhujia olivat: tohtori Jean-Michel Lecerf Ranskasta, tohtori Norbert Frank Saksasta, professori, tohtori Arne Astrup Tanskasta, Jane Staniforth Isosta-Britanniasta, tohtori Henk Hendriks Alankomaista, tohtori Ramón Estruch Espanjasta, tohtori, Ascensión Marcos Espanjasta ja professori Manfred Walzl Itävallasta. Symposiumin pääpuhujana esiintyi Itävallan silloinen terveys- ja naisasiaministeri Maria Rauch-Kallat. Symposiumin elintapojen tärkeyttä painottaneet esitykset on nyt julkaistu tässä uudessa painoksessa, jonka on koonnut Euroopan panimoliitto - Brewers of Europe. Kirjasen tarkoitus on jakaa yleistajuista tietoa tutkimustuloksista, jotka viittaavat siihen, että vuosituhansia ihmisten ruokavalioon kuulunut olut ei ole ainoastaan maistuva juoma vaan kohtuullisesti käytettynä se sopii erinomaisesti osaksi aikuisen ihmisen terveellistä ruokavaliota ja elämäntapaa tuoden jopa terveyshyötyjä. Euroopassa valmistetaan satoja erityyppisiä oluita. Niiden sisältämä alkoholi ja luonnolliset raaka-aineet voivat vaikuttaa terveyteen myönteisesti. Ensimmäisessä olutta ja terveyttä käsittelevässä symposiumissa puheenjohtaja päätti seminaarin toteamalla, että olut, kuten muutkin alkoholijuomat, vaikuttavat sydänsairausriskiä alentavasti. Lisäksi todettiin, että erityisesti oluen hyötyvaikutuksista on saatu alustavia todisteita, ja että asia kaipaa tarkempaa tutkimusta. Tutkimustyötä on sittemmin jatkettu, ja oluenkäytön myönteisistä terveysvaikutuksista on julkaistu uusia kiinnostavia tuloksia, sekä esitetty uusia olettamuksia. Tässä painoksessa esitellään yleiskatsaus kohtuullisen oluenkulutuksen todistetuista ja mahdollisista terveydelle myönteisistä vaikutuksista. Kaikki luvut on tarkistettu ja päivitetty, erityisesti sydäntautien ja muiden yleistyvien sairauksien riskin pienenemistä käsittelevät osuudet. Uusia aiheita ovat: ikääntyvien juominen, elintapojen merkitys, juomatottumukset ja ruokavalio sekä olut ja glykeeminen indeksi ja glykeeminen kuorma. Kirjasella ei haluta kannustaa raittiita ihmisiä aloittamaan oluen juomista terveyssyistä. Tarkoitus on kertoa oluesta nauttiville, että kohtuullinen oluenjuonti ei ole terveysriski, vaan se saattaa olla terveydelle jopa enemmän hyödyksi kuin haitaksi. Tekstiä ei ole tarkoitettu henkilökohtaisiksi ravitsemusneuvoiksi. Korostamme, että sopimattoman alkoholinkäytön terveysriskit ovat todellisia. Haittavaikutuksista kerrotaan kattavasti muualla, joten niistä ei kerrota tässä kirjasessa. Janet Witheridge The Brewers of Europe Toimittajat
06 Tärkeimmät viestit
oluenkulutuksen vaikutukset 07 Tärkeimmät viestit Olut on virkistävä ja miellyttävä juoma, jonka alkoholipitoisuus on suhteellisen alhainen. Se tuottaa mielihyvää ja on mukava seurustelujuoma monille ihmiselle. Olutta säännöllisesti nauttivien voi olla hyvä tietää, että olut voi olla osa aikuisen ihmisen terveellistä elämäntapaa. Oluen raaka-aineet sisältävät elintärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, jotka ovat osa terveellistä ruokavaliota. Olut on ruokavaliossa ainoa merkittävä humalan lähde, eli humalan mahdollisesti terveyttä edistävät vaikutukset ovat ominaisia ainoastaan oluelle. Tutkimusten mukaan oluen kohtuullisella nauttimisella on useita terveyttä edistäviä vaikutuksia, joita ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin (johtava syy eurooppalaisten aikuisten kuolemantapauksiin ja vammautumiseen), sokeritautiin ja osteoporoosiin sairastumisen riskin aleneminen. Kohtuullisella oluenkulutuksella on myös merkittävä vaikutus useimpien oluen kuluttajien elämänlaatuun. Kuvatut terveyttä edistävät vaikutukset liittyvät oluen kohtuulliseen ja vastuulliseen kulutukseen. Terveysvaikutukset ovat päinvastaiset kulutustason noustessa. Epäsuotuisat vaikutukset liittyvät pääasiassa kohtuuttomaan juomiseen, mutta joidenkin yksilöiden kohdalla ja joissain tilanteissa jopa kohtuullinen kulutus voi olla liikaa (väärinkäyttö). Tässä kirjasessa kuvatut tutkimustulokset ovat yhteenveto nykyisistä tiedoista, jotka koskevat kohtuullisen oluenkulutuksen myönteisiä vaikutuksia. Tekeillä on uusia tutkimuksia, jotka liittyvät ruokien ja juomien, kuten oluen, mahdollisesti hyödyllisten ainesosien käyttämiseen sairauksien ehkäisemisessä.
Kohtuullisuus ja vastuullisuus ovat tärkeintä Kohtuullisuus ja vastuullisuus ovat tärkeintä Alkoholinkäyttö on kohtuullista silloin, kun siinä noudatetaan oman terveyden ja ympäröivän yhteiskunnan asettamia rajoja ja niitä velvoitteita, joita käyttäjällä on perhettään ja lähipiiriään kohtaan.
oluenkulutuksen vaikutukset 09 Kirjanen keskittyy tarkastelemaan vastuullisen ja kohtuullisen oluen nauttimisen vaikutuksia. Esitetyt hyötyvaikutukset koskevat siis ainoastaan terveiden aikuisten kohtuullista oluenjuontia. Kausittainen tai jatkuva liiallinen juominen voi olla vahingollista, ja se yhdistetään moniin kroonisiin sairauksiin. Samoin kohtuullinenkin alkoholin nauttiminen alaikäisenä saattaa olla erityisen haitallista. Tohtori Skovenborg määritteli vuoden 2001 oluen ja terveyden välistä yhteyttä käsitelleessä seminaarissa kohtuujuomisen näin: Alkoholinkäyttö on kohtuullista silloin, kun siinä noudatetaan oman terveyden ja ympäröivän yhteiskunnan asettamia rajoja ja niitä velvoitteita, joita käyttäjällä on perhettään ja lähipiiriään kohtaan. Valtaosalla miehiä tämä tarkoittaa 1 3 annosta päivässä. Alkoholi vaikuttaa naisiin voimakkaammin kuin miehiin, ja siksi naisten on syytä juoda miehiä vähemmän, enimmillään 1 2 annosta päivässä. Yhden oluen sisältämä alkoholimäärä saattaa vaihdella huomattavasti lasin, tuopin tai pullon koon ja oluen vahvuuden mukaan. Oma merkityksensä on myös perinteillä ja tapakulttuurieroilla eri puolilla Eurooppaa. Tässä kirjasessa yksi olutannos tarkoittaa 0,25 litraa olutta, jossa on 4 5 tilavuusprosenttia alkoholia. Tällaisessa olutannoksessa on noin 10 g alkoholia. Päivittäisen annoksen säästäminen esimerkiksi viikonlopun juomisputkea varten ei ole kuitenkaan terveellistä. Edellä mainitut linjaukset ovat hyödyllisiä, mutta lisäksi on tilanteita, joissa kohtuullinenkin juominen on liikaa. Juomisesta on hyvä pidättyä esimerkiksi raskauden aikana tai silloin, kun pyritään tulemaan raskaaksi, ennen autolla ajoa, käytettäessä työkoneita ja erilaisten lääkekuurien yhteydessä tai joidenkin sairauksien aikana. Lääkärit ovat haluttomia suosittelemaan kohtuullista alkoholinkäyttöä raittiille siihen liittyvistä terveyshyödyistä huolimatta, koska he pelkäävät, että kohtuujuomisen puolesta puhuminen saattaisi johtaa liialliseen sallivuuteen ja jotkut saisivat siitä verukkeen liialliselle juomiselleen. Väestötutkimusten tulosten siirtäminen terveysneuvoiksi on myös ongelmallista. Se mikä pätee koko väestöön keskiarvoisesti, ei ehkä pädekään tiettyyn yksilöön, jonka perhehistoria tai elämäntapa poikkeaa yleisestä suuntauksesta. Oma lääkäri pystyy arvioimaan jokaisen yksilölliset riskit. Panimoteollisuus on tietoinen alkoholin väärinkäytön haitoista. Se on tukenut lukuisia koulutusohjelmia ja kampanjoita, joiden tarkoituksena on ehkäistä alkoholin väärinkäyttöä, kuten rattijuoppoutta ja alaikäisten juomista. Maailman panimoliiton (Worldwide Brewing Alliance) kirjasessa luetellaan yli 300 eurooppalaisten panimoiden rahoittamaa hanketta. Hankkeet löytyvät Euroopan panimoliiton verkkosivuilta osoitteesta www.brewersofeurope.org.
Kohtuullisesti nautittuna olut voi olla hyväksi sydämelle Kohtuullisesti alkoholia käyttävillä on pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin täysraittiilla ja alkoholin suurkuluttajilla. Sydän- ja verisuonitaudit ovat suurin kuolinsyy Euroopassa. Kohtuullisesti nautittuna olut voi olla hyväksi sydämelle
oluenkulutuksen vaikutukset 11 KUVA 1 : AlKOHOLI JA NAISTEN KUOLLEISUUS * USA MUUT MAAT EUROOPPA KUVA 2 : AlKOHOLI JA MIESTEN KUOLLEISUUS * USA MUUT MAAT EUROOPPA ENNENAIKAISEN KUOLEMAN RISKI ENNENAIKAISEN KUOLEMAN RISKI 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 NAISTEN ALKOHOLINKULUTUS GRAMMOINA PÄIVÄSSÄ 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 MIESTEN ALKOHOLINKULUTUS GRAMMOINA PÄIVÄSSÄ * Lähde: Alkoholin määrä ja miesten ja naisten kokonaiskuolleisuus; päivitetty meta-analyysi 34 tutkimuksesta: Alcohol Dosing and Total Mortality in Men and Women: An Updated Meta-analysis of 34 Prospective Studies. Monet epidemiologiset tutkimukset kertovat yleisesti alkoholin kulutuksen riskeistä ja hyödyistä. Kaavioista voidaan havaita, että kohtuullisen alkoholinkäytön ja ennenaikaisen kuoleman (kuolleisuuden) riskin välinen suhde on U:n tai J:n muotoinen. Vertailuryhminä olivat alkoholin suurkuluttajat ja täysraittiit kaikissa ikäluokissa 1. On myös selvää, että miehet ja naiset ovat erilaisia. Naisilla hyötyvaikutus näkyy alhaisemmilla kulutustasoilla kuin miehillä 2. Eri puolilla maailmaa tehdyistä 34 tutkimuksesta äskettäin koottu tilastollinen analyysi (metaanalyysi) osoittaa, että oluen päivittäinen nauttiminen (korkeintaan 4 annosta (40g) miehillä ja 2 (20g) naisilla) vähentää ennenaikaisia kuolemantapauksia jopa 18 prosentilla verrattuna
Kohtuullisesti nautittuna olut voi olla hyväksi sydämelle 12 täysraittiisiin ja suurkuluttajiin 3. Kuvan 1 esittämä J-käyrä havainnollistaa, miten alkoholin kulutus vaikuttaa kaikista syistä johtuvan miesten ja naisten kuoleman riskiin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja muissa maissa. Kohtuullinen oluenkulutus alentaa ennenaikaisen kuoleman riskiä täysraittiisiin ja suurkuluttajiin verrattaessa kaikilla alueilla, niin miehillä kuin naisillakin. Tämän meta-analyysin johtopäätös oli, että ihmisiä, jotka käyttävät pieniä tai kohtuullisia määriä alkoholia, tulee rohkaista jatkamaan käyttöä. Sepelvaltimotauti (sydänkohtaus) Sydän- ja verisuonitauti, johon kuuluu aivohalvaus ja sepelvaltimotauti (sydänkohtaus) on merkittävin aikuisten kuoleman ja työkyvyttömyyden aiheuttaja. Joka vuosi siihen kuolee 4 miljoonaa eurooppalaista, ja se aiheuttaa lähes puolet kaikista väestön kuolemantapauksista. Noin puolet kaikista sydän- ja verisuonitautien aiheuttamista kuolemista johtuu sepelvaltimotaudista ja lähes kolmannes halvauksesta. Ehkäiseviin toimiin kuuluu elintapoihin liittyvien tekijöiden, kuten terveellisen ruokavalion ja liikunnan, omaksuminen. Kohtuullinen oluen, viinin ja väkevien alkoholijuomien käyttäminen voi olla osa terveellistä elämäntapaa. 4 Noin kolmen päivittäisen alkoholiannoksen riskiä pienentävä vaikutus on verrattavissa ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten aspiriinin nauttimiseen, painonhallintaan ja liikuntaan. 6 Lisäksi kohtuullisen alkoholinkulutuksen ja liikunnan vertailu osoitti, että molemmat olivat tärkeitä riskin pienentäjiä. 7 Hyöty pätee monenlaisiin ihmisiin: niihin, joilla katsotaan olevan korkeampi riski sairastua sydänja verisuonitautiin, esimerkiksi korkean verenpaineen 8, diabeteksen 9 tai metabolisen oireyhtymän takia 10, sekä niihin, joiden riski on alhaisempi (terveellisiä elämäntapoja noudattavat) 11. On vahvaa näyttöä siitä, että oluen, viinin tai väkevien alkoholijuomien kohtuukäyttäjien riski sairastua sepelvaltimotautiin on selvästi (30 40 %) 1 alhaisempi kuin täysraittiiden ja suurkuluttajien. Samanlaisia tuloksia on saatu useista eri puolilla maailmaa tehdyistä tutkimuksista. WHO:n alkoholiraportti Global Status Report on Alcohol vuodelta 2004 kuvailee tätä alkoholin merkittävimmäksi terveyshyödyksi. 5
oluenkulutuksen vaikutukset 13 Havaitulle sepelvaltimotaudin riskin pienentymiselle on useita hyvin perusteltuja selityksiä. Seuraavaksi kuvattujen mekanismien on todettu pätevän lähes kaikkiin miehiin ja noin 75 prosenttiin naisista 12. Veren kolesterolitaso Valtaosan hyötyvaikutuksista on todettu selittyvän sillä, että alkoholinkäyttö lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää veressä. Hyvän kolesterolin korkeamman määrän on todettu liittyvän alhaisempaan sepelvaltimotaudin riskiin. Tutkimuksissa on todettu, että lasillinen olutta päivässä voi nostaa HDL-kolesterolin määrää merkittävästi 13. Veren hyytyminen Tutkijat ovat myös osoittaneet, että alkoholi vaikuttaa verta ohentavasti ja vähentää veren taipumusta muodostaa hyytymiä 14. Kohtuullinen oluen kulutus yhdistetään veren rasvojen myönteisiin muutoksiin 15. Tulehdukset Sydänkohtauksia aiheuttava valtimonkovettumatauti on pohjimmiltaan tulehdussairaus. Paikallinen tulehdus verisuonen seinämässä vaikuttaa lisääntyneeseen supistumisen ja tukkeutumisen riskiin. On myös saatu yhä enemmän näyttöä siitä, että alkoholilla on tulehduksia ehkäisevä vaikutus, mikä voi vaikuttaa verisuonitautien riskin vähenemiseen 16, 17. Insuliiniresistenssi Insuliini on verensokeria säätelevä hormoni. Insuliiniresistenssi eli elimistön muuttuminen vastustuskykyiseksi insuliinille on ensimmäinen askel kohti diabetesta. Kohtuullinen alkoholin nauttiminen voi auttaa ehkäisemään insuliiniresistenssin kehittymistä ja siten alentaa diabetekseen sairastumisen todennäköisyyttä (ks. sivu 17). Insuliiniresistenssi on myös yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin, mikä osaltaan selittää, miksi alkoholin käyttö vähentää sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä 18. Olut suojaa sydäntaudeilta siinä missä viinikin Suojaava vaikutus syntyy alkoholista, eikä hyötyvaikutuksia voida liittää mihinkään yksittäiseen juomaan. Eri tutkimuksissa on pyritty osoittamaan milloin olut, milloin viini, milloin väkevät alkoholijuomat tehokkaimmin sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavaksi juomaksi. Tutkimustuloksista käy kuitenkin selvästi ilmi, että tärkein suojaava ainesosa on alkoholi 19. Samoja alkoholin myönteisiä terveysvaikutuksia on havaittavissa kulttuureiltaan ja juomatavoiltaan toisistaan poikkeavissa maissa. Tämä tukee olettamusta, että hyödyt syntyvät nimenomaan alkoholista, eikä sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavaa vaikutusta voida liittää mihinkään tiettyyn juomaan 20. Useimmat väestötutkimukset ovat osoittaneet, että maassa eniten käytetystä juomasta saadaan suurimmat hyödyt 21. Oluen hyödylliset vaikutukset on tutkimuksin todettu muun muassa olutmaina tunnetuissa Saksassa ja Tšekin tasavallassa 22, 23, 24.
Kohtuullisesti nautittuna olut voi olla hyväksi sydämelle 14 Muut verisuonitaudit Säännöllisen vähäisen tai kohtuullisen juomisen on osoitettu voivan pienentää muiden verisuonitautien riskiä. Tilastollisissa yleisintä halvaustyyppiä eli iskeemistä halvausta koskevissa tutkimuksissa on todettu riskin pienentymistä 25. Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet riskin pienenevän 50 prosenttia, kun kulutus on enintään kaksi annosta päivässä 26. Kohtuullisen alkoholinkäytön on myös osoitettu liittyvän hieman alentuneeseen sydän- ja verisuonitaudeista johtuvaan kuolleisuuteen sekä kokonaiskuolleisuuteen niillä, joilla on jo kerran ollut sydänkohtaus 27 tai joille on tehty sydänleikkaus 28. Se voi myös pienentää iäkkäiden aikuisten riskiä saada perifeerinen valtimotauti 29. Elintapojen yhteisvaikutus Elintavat on otettava huomioon kaikissa tutkimuksissa, joissa selvitetään alkoholin terveysvaikutuksia. Terveydentilaan vaikuttavat juomatottumusten lisäksi monet muut tekijät. Tällaisia ovat elintavat, ruokavalio, terveys, käyttäytyminen, sosiaalinen asema ja ennestään olemassa olevat sairaudet, joihin myös perhesuhteet, yhteiskunta, kulttuuriympäristö ja jopa maantieteelliset olot vaikuttavat omalla tavallaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan nämä tekijät ovat yksistään vastuussa kohtuukäytön ilmeisestä suojaavasta vaikutuksesta 30. Tutkimusten mukaan kohtuullisesti alkoholia nauttivilla on ylipäätään terveellisemmät elintavat kuin täysraittiilla tai suurkuluttajilla 31. Eräässä hiljattain tehdyssä tutkimuksessa keskityttiin kuitenkin ainoastaan terveellisiä elintapoja noudattaviin ja siinäkin havaittiin, että kohtuullinen alkoholin käyttö pienentää sydäntautiriskiä 11. Useissa tieteellisissä julkaisuissa on esitetty, että viini olisi terveydelle hyödyllisempää kuin olut 32. Sittemmin on kuitenkin todettu, että ruokatottumukset ja muut viininjuontiin liittyvät elintapaerot ja jopa persoonallisuus voivat selittää nämä erot 33, 34, 35. Esimerkiksi viininjuojilla on todennäköisemmin parempi ruokavalio 36, 31, 34. He saattavat myös kuntoilla enemmän ja tupakoida vähemmän. Lisäksi heillä saattaa olla parempi koulutus, suuremmat tulot ja arvostetumpi sosiaalinen asema, jotka kaikki vaikuttavat myönteisesti terveyteen 37. Elintavat onkin otettava huomioon kaikissa tutkimuksissa, joissa selvitetään alkoholin terveysvaikutuksia. Elintavat Tarttumattomien tautien lisääntyminen on merkittävä teollistuneiden maiden terveysongelma. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monet näistä taudeista johtuvat epäterveellisistä elintavoista 38. On selvää, että kaikki mitä teemme, kuten ravitsemuksellisesti tasapainoisen ruoan syöminen, säännöllinen liikunta ja kohtuullinen alkoholin nauttiminen, vaikuttavat terveyteemme. Yleensä elintavat ovat yksilön elämäntavan mukaisia ja noudattavat elinikäistä kaavaa. Useille ihmisille alkoholin kohtuukäyttö kuuluu tähän elämäntapaan 39. Se on tärkeä osa sosiaalista elämää, ja siitä saa paljon iloa. Mielihyvä ja ilo ovat olennaisia terveellisen elämän osatekijöitä! Juomatavat Ihmisten juomatapoja on myös tutkittu. On vääjäämätön tosiseikka, että liiallinen juominen on epäterveellistä. Merkittävää ei kuitenkaan ole vain määrä vaan myös se, kuinka usein alkoholia nautitaan 40, 41. Näitä tietoja on vaikeata tulkita, eikä ole
oluenkulutuksen vaikutukset 15 Tämä saattaa johtua siitä, että humalahakuinen juominen lisää verenpaineen kohoamisen riskiä. On todettu, että humalahakuinen juominen lisää henkilökohtaisen vahingon mahdollisuutta ja myös lisää huomattavasti (kolminkertaisesti) älyllisten toimintojen heikkenemisen tai dementiaan sairastumisen riskiä myöhemmässä elämänvaiheessa, mahdollisesti sen takia, että se tuhoaa aivosoluja 48. Onkin korostettava, että kulutuksen pienentäminen voi kohentaa alkoholin suurkuluttajien selviytymismahdollisuuksia 49. yksimielisyyttä siitä, mikä olisi paras tapa kerätä tietoa tai analysoida sen merkitystä 42, 43. Tutkijoiden on tutkittava erikseen alkoholin kokonaiskulutuksen vaikutukset ja juomatapojen vaikutukset voidakseen selvittää, kuinka nämä muuttujat vaikuttavat sairastumisriskiin, koska on todennäköistä, että ne ovat itsenäisiä riskitekijöitä 44. Yleisesti tiedemaailmassa ollaan sitä mieltä, että säännöllinen alkoholin nauttiminen on terveellisempää, erityisesti jos tutkitaan vähäisempää sydänkohtausriskiä, kuin saman määrän juominen muutamalla juomakerralla 44. Ajoittainen humalahakuinen juominen (vähintään viisi alkoholiannosta kerrallaan) lisää sepelvaltimotaudin riskiä, vaikka viikon kokonaiskulutus olisi kohtuullinen 45, 46, eikä välttämättä alenna aikuisiän diabeteksen riskiä kohtuukäyttöä vastaavalla tavalla 47. Oluen, viinin tai väkevien alkoholijuomien nauttimista aterian yhteydessä pidetään suositeltavampana kuin tyhjään vatsaan nauttimista, sillä sen on todettu lisäävän korkeaa verenpainetta 50. Tästä asiasta tutkijat eivät ole kuitenkaan yksimielisiä. Ruokavalio Toinen merkittävä elintapojen osa on ruokavalio. Tietyt ruokavaliot, kuten Välimeren ruokavalio, liittyvät pidempään elinikään 51. Tähän ruokavalioon kuuluu runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja kalaa, vähän tyydyttyneitä rasvoja ja lihaa sekä vähäinen määrä alkoholia. Useiden tutkimusten perusteella tehty analyysi osoitti, että Välimeren maiden juomistottumukset yhdistyivät alhaisempaan sairastumisriskiin vastaavia alkoholinkulutusmääriä vertailtaessa 2. Välimeren ruokavalio yhdistettynä terveellisiin elintapoihin, joihin kuuluu liikunta ja tupakoimattomuus, liittyy yli 50 % alhaisempaan ikääntyneiden eurooppalaisten ennenaikaiseen kuolleisuuteen 52. Neljän terveellisen elämäntavan yhdistelmän (tupakoimattomuus, liikunnallisuus, kohtuullinen alkoholinkäyttö enintään 14 annosta viikossa ja ainakin viiden hedelmä- ja vihannesannoksen nauttiminen päivittäin) on hiljattain todettu nuorentavan ihmistä 14 vuotta 53 ja estävän kolme neljästä sydänkohtauksesta 54.
Kohtuullinen oluen nauttiminen voi vähentää muiden sairauksien riskiä Yhä useammat tutkimustulokset osoittavat, että alkoholin säännöllinen kohtuukäyttö voi suojata monilta muilta sairauksilta. Kohtuullinen oluen nauttiminen voi vähentää muiden sairauksien riskiä
oluenkulutuksen vaikutukset 17 Yhä useammat tutkimustulokset osoittavat, että elämäntapa, johon kuuluu alkoholin säännöllinen kohtuukäyttö, voi suojata monilta muilta sairauksilta, kuten diabetekselta, osteoporoosilta ja dementialta. Näiden hyötyvaikutuksien syitä ei vielä täysin tunneta, ja asia vaatii tarkempaa tutkimusta. Kuten sydän- ja verisuonitautienkin osalta, pienet alkoholimäärät vaikuttavat suojaavan, kun taas runsas kulutus on haitallista 55. Hyötyvaikutuksia ei liioin ole yleensä voitu vakuuttavasti liittää mihinkään yksittäiseen alkoholijuomaan. Aikuisiän diabetes Aikuisiän diabetes (diabetes mellitus, 2-tyyppi) on yhä yleisempi terveysongelma länsimaissa: siihen sairastuu noin 8 prosenttia väestöstä (yli 60 miljoonan ihmisen arvioidaan sairastavan diabetesta). Siihen liittyy monia hengenvaarallisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja. Alkoholin kohtuukäyttäjillä on useissa tutkimuksissa todettu olevan alhaisempi riski sairastua aikuisiän diabetekseen verrattuna täysraittiisiin ja alkoholin suurkuluttajiin. Nykyisten tulosten perusteella riski on 30 prosenttia alhaisempi 56 ja riskin pieneneminen on todettu myös ikääntyneillä naisilla 57. Kohtuullisen alkoholinkäytön riskiä pienentävää vaikutusta ei ymmärretä täysin, mutta useita eri mahdollisuuksia on tutkittu 58. Se voi esimerkiksi vaikuttaa elimistön insuliinintuotantoon 59. Liikalihavuus Liikalihavuus on merkittävä terveysongelma, koska siihen liittyy monia muita sairauksia, kuten aikuisiän diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, nivelrikko ja maksakirroosi. Sen on arveltu lyhentävän odotettavissa olevaa elinikää keskimäärin kymmenellä vuodella. Ihmisen elintavat vaikuttavat liikalihavuuteen merkittävästi, ja monet tekijät voivat saada aikaan painon muuttumista. Näitä ovat muun muassa nautittujen kalorien määrä, rasvan määrä ja liikunnallisuus tekijöitä, jotka usein liittyvät ihmisen sosioekonomiseen asemaan. Liikalihavuus ja ylipaino ovat kolminkertaistuneet EU:ssa viimeisten 20 vuoden aikana ja lisääntyvät koko ajan. Varovaisen arvion mukaan ne nousevat 20,1 prosenttiin vuoteen 2020 60 mennessä, ja yli 31 miljoonaa ihmistä eri puolilla Eurooppaa tarvitsee hoitoa diabetekseen ja siihen liittyviin sairauksiin. Pitkällä ajanjaksolla tämä vaikuttaa kielteisesti odotettavissa olevaan elinikään ja monien ihmisten elämänlaatu heikkenee. 61 Kohtuullinen määrä alkoholia (10 30 g päivässä) tuottaa noin 10 prosenttia kokonaisenergiansaannista kehittyneissä maissa. Tämän perusteella alkoholinkäytön erityisesti oluesta on tehty varsinainen syntipukki onkin oletettu vaikuttaneen liikalihavuuden lisääntymiseen. Oletus on sittemmin todettu epäoikeudenmukaiseksi, jos kulutus on vähäistä tai kohtuullista. Kohtuukäytön on todettu jopa olevan hyödyllistä eli pienentävän liikalihavuuden riskiä 62. On tärkeätä panna merkille, että kaikki hyödyt katoavat kulutuksen ylittäessä kolme annosta päivässä. Tutkimukset osoittavat runsaan alkoholin nauttimisen (oli juoma mikä tahansa) liittyvän painonnousuun ja keskivartalolihavuuteen, jotka lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä 63.
Kohtuullinen oluen nauttiminen voi vähentää muiden sairauksien riskiä 18 Ihmisten alkoholinkäyttötottumukset vaikuttavat painoon. Nykyään on jo selvää, että ymmärtääksemme alkoholin vaikutusta painoon on arvioitava ennen kaikkea juomatottumuksia, ei niinkään nautittua määrää. Alkoholi saattaa vaikuttaa epäsäännöllisesti tai liikaa juovien painonnousuun, sillä se on energianlähde ja helpottaa ruoan nauttimista. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että pieniä määriä alkoholia säännöllisesti (päivittäin) nauttivat ovat hoikempia kuin ne, jotka juovat vain toisinaan humalahakuisesti 64, 65. Yksi näistä tutkimuksista osoittaa, että tietty määrä alkoholia pienentää liikalihavuuden riskiä lähes 30 prosenttia niillä, jotka nauttivat alkoholin seitsemänä päivänä viikossa verrattuna niihin, joilla annos jakaantuu 2 4 kertaan viikossa 66. Tämän syystä keskustellaan edelleen. Yksi mahdollinen syy on, että alkoholin, mukaan lukien olut, nauttiminen ruoan kanssa saattaa kiihdyttää energiankulutusta, koska se nostaa lämpötilaa. Tämä kuitenkin pätee vain silloin, jos alkoholia nautitaan pieniä määriä säännöllisin väliajoin 67, 68. Kaikkia elintapatekijöitä, kuten liikunnan määrää, on vaikeaa tunnistaa ja ottaa tilastollisesti huomioon. Onkin todennäköistä, että useat eri tekijät vaikuttavat asiaan. Metabolinen oireyhtymä Metabolinen oireyhtymä todetaan ihmisillä, joilla on useita sairauksia, kuten keskivartalolihavuus, insuliiniresistenssi, korkeat veren triglyseridiarvot, matala hyvän HDL-kolesterolin taso ja korkea verenpaine. Siihen liittyy lisääntynyt aikuisiän diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja kirroosin riski. Tautia sairastavien ihmisten määrä lisääntyy: yksi kuudesta eurooppalaisesta kärsii siitä. Epäterveelliset elintavat saattavat vaikuttaa metabolisen oireyhtymän syntyyn, mutta tutkijat perehtyvät vähäisen alkoholinkäytön osuuteen 69. On saatu lisänäyttöä siitä, että vähäiseen tai kohtuulliseen alkoholin nauttimiseen liittyy alhaisempi metabolisen oireyhtymän riski 70.
oluenkulutuksen vaikutukset 19 Luukato Monet ikäihmiset kärsivät osteoporoosista eli luukadosta. Se on yleinen etenkin vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Luukato lisää luunmurtumien riskiä. Yli viisikymmenvuotiaiden joukossa yhdellä naisella kolmesta ja yhdellä miehellä viidestä on luukadon aiheuttamia murtumia. Ne ovat merkittävä ikääntyneiden kärsimyksen ja kuolemien aiheuttaja, lisäksi niistä koituu vuosittain noin 30 miljardin euron kustannukset Euroopassa. Väestön ikärakenteen muutosten takia murtumien määrä ja niiden aiheuttamat kustannukset kaksinkertaistuvat seuraavien vuosikymmenten aikana, ellei tehokkaita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä onnistuta kehittämään 71. Yhä useampien tutkimusten mukaan alkoholin nauttimisen ja luukadon välillä on U:n muotoinen suhde. Se tarkoittaa, että vähäinen tai kohtuullinen kulutus on hyödyllistä luille 72, mikä saattaa pienentää luukadon ja murtumien riskiä. Eräässä tutkimuksessa arvioitiin, että kohtuukäyttäjien todennäköisyys saada luukato oli 38 prosenttia pienempi kuin raittiiden 73. Toinen tutkimus puolestaan osoitti, että heidän todennäköisyytensä saada lonkkamurtuma oli 20 prosenttia alhaisempi 74. Suojaava vaikutus voidaan osittain selittää sillä, että kohtuullinen alkoholin käyttö ehkäisee vähittäistä iän myötä lisääntyvää luukatoa eli resorptiota, mutta tämä ei selitä kaikkea. Jatkuvasti lisääntyvät todisteet tukevat oletusta, että pii on tärkeää luun terveydelle. On esitetty, että oluen sisältämä pii (ks. sivu 26) saattaa selittää nämä myönteiset vaikutukset tai ainakin vaikuttaa joihinkin niistä 75. Asiaa koskevat tutkimukset jatkuvat. Dementia EU:ssa yli 3 miljoonaa yli 65-vuotiasta sairastaa dementiaa, joka tarkoittaa ikääntymiseen liittyvää henkisten toimintojen heikkenemistä. Odotettavan eliniän pidentyessä dementiasta on tulossa yhä vakavampi ongelma. Monet tutkimustulokset viittaavat siihen, että alkoholinkäytön ja mielen vireyden välillä on J:n tai U:n muotoinen suhde: vähäinen tai kohtuullinen alkoholinkäyttö elämän keskivaiheessa ja loppupuolella liittyy parempaan älylliseen suoriutumiseen ja vähäisempään henkisten toimintojen heikkenemiseen kuin raittius tai runsas juominen 76. Eräiden tulosten mukaan riski alenee merkittävästi (noin neljänneksellä) 77, 78. Tämä hyötyvaikutus voi johtua useista syistä, kuten aivoverisuonten ahtautumisen vähenemisestä 79, alkoholin kohtuukäytön positiivisista psykologisista vaikutuksista ja diabetesriskin mahdollisesta pienentymisestä. Tämän hyötyvaikutuksen selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. Tutkijat ovat edelleen erimielisiä siitä, vaikuttaako alkoholin käyttö Alzheimerin tautiin. Tutkimustulokset ovat viitanneet sekä riskin kasvuun että pienenemiseen. Pienentyneen Alzheimerin taudin riskin on todettu liittyvän Välimeren ruokavalioon 80, joten on mahdollista, että muut elintapatekijät ovat tärkeitä määriteltäessä tämän sairauden riskiä 81. Tutkimusten mukaan aktiivinen vapaa-ajanvietto, kuten ravintoloissa käyminen, ystävien tapaaminen ja kerhotoiminta, auttavat hidastamaan ikääntymiseen liittyvää henkisten kykyjen heikkenemistä 82.
Kohtuullinen oluen nauttiminen voi vähentää muiden sairauksien riskiä 20 Parkinsonin tauti Parkinsonin tauti on yleinen neurologinen sairaus, jota esiintyy pääasiassa yli 50-vuotiailla. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että oluen ja muiden alkoholijuomien kohtuukäyttö 83 sekä tietyt elintavat liittyvät pienempään riskiin sairastua Parkinsonin tautiin 84. Sappikivet Sappirakkoon muodostuvat sappikivet ovat länsimaissa erittäin yleinen ja suuria kustannuksia aiheuttava sairaus. Lähes 30 prosentilla miehistä ja naisista esiintyy sappikiviä 60 vuoden ikään mennessä. Kohtuullinen alkoholinkulutus on monien tutkimusten mukaan yhteydessä pienempään sappikiviriskiin 85. Ilmiön on todettu koskevan kaikkia alkoholinkäyttäjiä juomatyypistä riippumatta. Pienimmäksi riski on havaittu niillä, jotka käyttävät pieniä määriä alkoholia säännöllisesti. Tulokselle löytyy useita eri selityksiä: alkoholi esimerkiksi vaikuttaa kolesteroliarvoihin ja vähentää sappinesteen väkevöitymistä. Henkinen hyvinvointi Erään tieteellisen julkaisun mukaan alkoholin kohtuukäyttö on hyvin yleistä etenkin siksi, että monet ihmiset nauttivat yhden tai kahden lasillisen tuottamasta rentouttavasta vaikutuksesta ja hyvänolontunteesta. Näitä psykologisia vaikutuksia tulisi pitää potentiaalisena terveyshyötynä 86. Monet asiantuntijat ovat tietoisia siitä, että kohtuulliseen alkoholinkäyttöön liittyy usein psyykkinen hyvinvointi, mutta yhteyden tieteellinen todentaminen on hankalampaa. Aihetta käsittelevistä tutkimuksista laadittu katsaus antaa tukea aiemmille havainnoille, joiden mukaan alkoholi kohtuullisesti nautittuna vähentää stressiä ja jännittyneisyyttä sekä lisää hyvänolontunnetta 87. Katsauksessa todettiin, että kohtuukäyttäjien on todettu monin eri tavoin voivan henkisesti paremmin kuin raittiiden tai suurkuluttajien. Tutkimuksissa koetetaan nyt arvioida subjektiivista terveydentilaa eli sitä, miten ihminen itse kokee oman terveytensä, sekä alkoholin nauttimisen ja mielenterveyden välistä suhdetta. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että päivittäin alkoholia kohtuullisesti käyttävät naiset voivat henkisesti paremmin kuin alkoholista pidättäytyvät 88. Monissa tutkimuksissa on todettu lisääntynyttä seurallisuutta, ystävällisyyttä ja auttavaisuutta välittömästi kohtuullisen alkoholin nauttimisen jälkeen. Eräässä hiljattain tehdyssä tutkimuksessa on lisäksi todettu alkoholin lisäävän sopuisuutta ja vähentävän riitaisaa käytöstä 89. Tämän mekanismin ja sosiaalisen tilanteen vaikutuksen selvittämiseksi kaivataan kuitenkin lisätutkimuksia.
oluenkulutuksen vaikutukset 21 Ruumiillinen hyvinvointi Koetun terveydentilan on todettu olevan hyvä kokonaiskuolleisuuden ennustaja 90. Tämän ja alkoholin kulutuksen välistä suhdetta pyritään yhä enenevässä määrin ymmärtämään. Useat tutkijat ovat todenneet, että alkoholia kohtuullisesti nauttivat kokevat terveydentilansa keskimääräistä paremmaksi 91, 39, 88 ja uskovat olevansa muita terveempiä 92. He tuntevat vointinsa hyväksi ja suhtautuvat myönteisemmin terveyteensä. Tätä aihetta on tarpeen tutkia enemmän. Ikääntyminen Odotettavissa oleva elinikä pitenee, ja ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti kaikkialla maailmassa. Yli 580 miljoonaa ihmistä on yli 60-vuotiaita, ja määrän odotetaan kasvavan 1,2 miljardiin vuoteen 2025 mennessä 93. Sen seurauksena diabetes, dementia ja luukato yleistyvät ja aiheuttavat yhä kasvavia kustannuksia terveydenhoitopalveluille ja huonontavat niitä sairastavien elämänlaatua. Tutkimuksissa keskitytäänkin ikääntymisen riskitekijöihin, joihin kuuluvat elintavat ja ruokavalio, sekä sairauksien ehkäisymenetelmiin. Viime vuosina on ilmestynyt useita ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia tarkastelevia tutkimuksia. Elimistö reagoi alkoholiin biologisesti eri tavalla iän karttuessa. Ikääntyneet ovat myös alttiimpia kaatumaan, ja he käyttävät usein lääkkeitä. Näistä syistä he saattavatkin pohtia, onko alkoholin nauttiminen enää turvallista. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että tuttu U:n muotoinen käyrä pätee ikääntyviin. Kohtuujuojat elävät pitempään ja ovat terveempiä kuin raittiit tai suurkuluttajat 94. Alkoholi on selvästi merkittävin hyötytekijä, mutta myös kohtuujuomisen sosiaaliset ja mielihyvää tuottavat puolet sekä lisääntynyt ruokahalu ja ravinnonsaanti voivat nekin osaltaan vaikuttaa. Tästä voidaan päätellä, että terveelliset elintavat eivät edellytä oluen tai muiden alkoholijuomien kohtuullisen kulutuksen lopettamista 95.
alkoholinkäytön mahdollisia haittavaikutuksia Kohtuullisen alkoholinkäytön mahdollisia haittavaikutuksia On ihmisiä, joille alkoholin kohtuullinenkin käyttö voi aiheuttaa suurempia riskejä kuin hyötyjä.
oluenkulutuksen vaikutukset 23 Lukuisten tutkimusten mukaan alkoholin kohtuukäyttö on yhteydessä teollisuusmaissa asuvien keski-ikäisten ja tätä vanhempien ihmisten kuolleisuuden alentumiseen. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että kohtuukäyttö on yhteydessä sepelvaltimotaudin (sydänkohtauksen) riskin pienentymiseen. Alkoholin on kuitenkin todettu aiheuttavan useita syöpiä, ja vaikka ne useimmiten liittyvät runsaaseen juomiseen, nykytietämyksen mukaan ei voida määritellä turvallista kynnystä, jonka alittuessa riskiä ei ole 96. Tämä tarkoittaa, että joillekin ihmisille alkoholin kohtuullinenkin käyttö voi aiheuttaa suurempia riskejä kuin hyötyjä. Alkoholinkäyttö on yhdistetty erityisesti hieman korkeampaan riskiin saada rintasyöpä 97, ja se voi myös olla kihdin aiheuttaja 98. Joidenkin tutkijoiden mielestä täydellinen alkoholista pidättäytyminen ei ole suositeltavaa, sillä se voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä 99. Eurooppalaisessa syöväntorjuntaohjeistossa (European Cancer Code) 100 suositellaan kohtuullista alkoholin nauttimista, joskin samalla todetaan, että ikä, ruumiillinen kunto ja ruokavalio vaikuttavat yksilöiden alkoholinsietokykyyn. Lääkäri voi tarkemmin arvioida riskin kunkin potilaan osalta perustuen potilaan terveydentilaan ja suvussa esiintyneisiin sairauksiin, kuten syöpä, tietyt halvaustyypit ja korkea verenpaine. Muita yksilöllisiä tilanteita, joissa kohtuullinenkaan alkoholin nauttiminen ei ole suositeltavaa, ovat esimerkiksi ajaminen, raskaus, lääkkeiden nauttiminen tai koneiden käyttäminen.
Olut osana terveellistä ruokavaliota Oluessa on tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita. Siksi se voi olla osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Olut osana terveellistä ruokavaliota
oluenkulutuksen vaikutukset 25 Olut valmistetaan terveellisistä raaka-aineista: mallastetusta ohrasta, viljatuotteista, humalasta, hiivasta ja vedestä. Ne kaikki kuuluvat terveelliseen ja tasapainoiseen ruokavalioon. Muiden luonnosta peräisin olevien elintarvikkeiden tapaan olut sisältää tuhansia ainesosia, kuten antioksidantteja, vitamiineja (erityisesti B-vitamiineja), kivennäisaineita (esimerkiksi piitä) ja kuituja. Oluesta 93 prosenttia on vettä, joten se on erinomainen janojuoma, joka sisältää verraten vähän alkoholia. Kohtuullisesta oluen juomisesta elimistö saa tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita 101. Silti on tärkeä muistaa, ettei yksikään elintarvike sisällä kaikkia elimistön tarvitsemia ravintoaineita. Tämän takia olutta tulisi aina käyttää kohtuullisesti osana tasapainoista ruokavaliota. Mahdollisia terveyshyötyjä oluen raaka-aineista Vitamiinit ja antioksidantit saattavat antaa suojaa. Oluenjuojien alhaisempaa sepelvaltimotautiriskiä tutkineiden mukaan tautiriski alenee jyrkemmin kuin yksistään alkoholi antaisi aihetta odottaa. Tutkijat arvioivatkin, että suojaavaa vaikutusta saattaisi olla myös oluen sisältämillä muilla tekijöillä, kuten vitamiineilla ja antioksidanteilla 102. Oluen muiden ainesosien tutkimuksia jatketaan, ja laboratoriotutkimuksissa onkin jo todettu esimerkiksi tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia 103. Myös alkoholittoman oluen ominaisuuksia on tutkittu. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että oluen luonnosta peräisin olevien ainesosien hyötyvaikutukset saadaan myös alkoholittomasta oluesta 104. Eräässä pienimuotoisessa tutkimuksessa verrattiin alkoholittoman ja tavallisen oluen vaikutuksia ja todettiin, että alkoholittomalla oluella saattoi olla merkittävä myönteinen vaikutus vereen (veren oheneminen) heti nauttimisen jälkeen 105. Olut sisältää myös liukoisia kuituja, jotka ovat peräisin ohran soluseinämistä. Kaksi lasillista olutta sisältää noin 10 prosenttia liukoisten kuitujen päivittäisestä saantisuosituksesta. Joillakin oluttyypeillä se voi olla jopa 30 prosenttia 106. Liukoiset kuidut pitävät suolen toimivana ja hidastavat ruoan sulamista ja imeytymistä elimistöön. Lisäksi ne alentavat kolesteroliarvoja, mikä saattaa osaltaan pienentää sydänsairauksien 107 ja metabolisen oireyhtymän riskiä 108. Eräiden tutkimusten mukaan kohtuullinen oluenjuominen suojaa helikobakteerilta 109, jonka tiedetään aiheuttavan valtaosan mahahaavoista ja joka voi olla mahasyövän riskitekijä. Oluen (ja viinin) uskotaan helpottavan tämän bakteerin hävittämistä niiden mahdollisen bakteerin kasvua ehkäisevän vaikutuksen takia. Antioksidantit Olut sisältää luonnollisia antioksidantteja, joilla saattaa olla myönteisiä terveysvaikutuksia. Hedelmät, vihannekset ja viljat sisältävät luonnon antioksidantteja. Niitä on myös oluessa, jossa ne ovat peräisin oluenpanossa käytettävistä maltaista (ohra) ja humalasta 110. Oluen sisältämien antioksidanttien kokonaismäärään vaikuttaa oluttyyppi ja sen mukaiset raaka-aineet ja valmistusmenetelmät. Saman määrän alkoholia sisältävää annosta kohden oluessa on yli kaksi kertaa enemmän antioksi-
Olut osana terveellistä ruokavaliota 26 dantteja kuin valkoviinissä, mutta tosin vain puolet siitä mitä punaviinissä 111. Monet punaviinin sisältämistä antioksidanteista esiintyvät kuitenkin isokokoisina molekyyleinä, jotka eivät välttämättä imeydy elimistöön yhtä tehokkaasti kuin oluen pienimolekyyliset antioksidantit. Veren antioksidanttiarvojen on tutkimuksissa todettu kohoavan oluen nauttimisen jälkeen. Tämä viittaa siihen, että antioksidantit imeytyvät oluesta hyvin 112, mahdollisesti jopa paremmin kuin kiinteästä ravinnosta 104. Eläimiä tutkittaessa on havaittu, että oluen sisältämillä antioksidanteilla on suora sydän- ja verisuonitautien riskiä alentava vaikutus 113. Antioksidantteja pidetään terveyden kannalta merkittävinä, koska toimiessaan elimistön vapaita radikaaleja vastaan ne saattavat pienentää sydänkohtausriskiä vähentämällä veren hyytymistä tukoksiksi 114. Lisäksi ne saattavat suojata syövältä toimiessaan elimistön vapaita radikaaleja vastaan 115. Oluen sisältämät antioksidantit saattavat siis vaikuttaa myönteisesti olutta juovien terveyteen. Vitamiinit Olut on foolihapon ja muiden B-vitamiinien lähde. Viljasta valmistettavan leivän tapaan olut on elintärkeiden vitamiinien lähde. Olutta valmistetaan mallastamalla ensin ohraa, mikä itse asiassa lisää raaka-aineen ravintoarvoa. Olut sisältää runsaasti useimpia B-vitamiineja, kuten niasiinia (B3), riboflaviinia (B2), pyridoksiinia (B6), foolihappoa (B9) ja kobalamiinia (B12). Kasvissyöjät voivat käyttää olutta B12-vitamiinin luonnollisena lähteenä. Näiden vitamiinien imeytyvyys on vahvistettu tutkimuksissa, joissa on osoitettu B-vitamiinien imeytyvyyden lisääntyvän, kun ruokavalioon lisätään kohtuullinen määrä olutta 116. Vitamiinit ja kivennäisaineet tekevät ruokavaliosta terveellisen, mutta sen lisäksi ne saattavat olla terveydelle muutenkin hyödyllisiä. Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että oluenjuojat saattaisivat oluen sisältämien B-vitamiinien (B6, B9 ja B12) ansiosta saada paremman suojan sydän- ja verisuonitauteja vastaan kuin viiniä ja väkeviä juovat 117. Korkea homokysteiiniarvo liittyy pahan LDL-kolesterolin tavoin suurempaan sydänkohtausriskiin. Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Tšekin tasavallassa ja Tanskassa tehdyt väestötutkimukset vahvistavat, että kohtuullisesti käytettynä olut, toisin kuin viini ja väkevät alkoholijuomat, alentaa homokysteiiniarvoja. Tutkimusten mukaan tämä saattaa johtua siitä, 118, 119, 120, 121, että olut sisältää paljon B-vitamiineja 122. Oluen sisältämän foolihapon (B-vitamiini) vaikutusta homokysteiiniarvojen alenemiseen selvitetään parhaillaan kliinisissä tutkimuksissa. Kivennäisaineet Olut sisältää runsaasti piitä. Olut sisältää tärkeitä kivennäisaineita tasapainoisessa suhteessa. Siinä on suhteellisen paljon kaliumia ja niukasti natriumia 106. Lisäksi olut sisältää vähän kalsiumia ja runsaasti magnesiumia, mikä saattaa suojata sappi- ja munuaiskiviltä. Tämä voi olla yksi syy siihen, että lasillinen olutta päivässä todetusti pienentää munuaiskivien riskiä 123. Oluen sisältämällä vedellä ja lisääntyneellä virtsan muodostumisella ja erittymisellä voi tietenkin olla oma osuutensa. Alkoholin kohtuukäyttö on yhteydessä luuntiheyden nousuun (ks. sivu 19), mutta vain harvoissa tutkimuksissa on keskitytty eri juomatyyppien vaikutuksiin. Oluessa on runsaasti piitä 124, joka imeytyy elimistöön helposti 125. Sen on myös todettu olevan miesten ruokavaliossa merkittävä piin lähde 126. Pii on peräisin kahdesta luonnollisesta lähteestä: vedestä ja eritoten ohrasta 127. Pii vaikuttaa luuston terveyteen 128, ja laboratoriokokeissa on todettu, että ravinnon mukana
oluenkulutuksen vaikutukset 27 saatava pii vaikuttaa monin tavoin ihmisen luustonkasvuun 129 ja eläinten luuntiheyteen, kun sitä nautitaan suun kautta 130. Lisäksi piihappoa sisältävien ravintolisien on todettu nostavan naisten luuntiheyttä 131. Parhaillaan tutkitaan, vähentääkö kohtuullisen oluen juomisen myötä saatava pii luukadon riskiä. Tämä saattaisi selittää osan edellä kuvatuista suojavaikutuksista. Oluen sisältämä pii saattaa myös auttaa alentamaan Alzheimerin taudin riskiä 132. Humala Humalasta mahdollisesti johtuvat terveysvaikutukset ovat saatavissa ainoastaan oluesta. Humalaa on käytetty luonnonlääkkeenä jo useita vuosia. Pieni määrä humalan kukintoja tuo olueen aromia ja parantaa sen säilyvyyttä. Olut on ainoa merkittävä humalan lähde, joten vaikka sen vaikutusta ihmisen terveyteen ei vielä täysin ymmärretä, kaikki siitä mahdollisesti johtuvat terveysvaikutukset ovat saatavissa ainoastaan oluesta. Joka vuosi julkaistaan lisää tutkimuksia, jotka osoittavat humalasta johdettujen yhdisteiden sisältävän mahdollisia parantavia ominaisuuksia. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että humalan sisältämät flavonoidit saattavat suojata eräiltä sairauksilta. Se saattaa esimerkiksi vähentää syövän riskiä 133, 134, vaikuttaa myönteisesti luustoon 72, vähentää diabeteksen riskiä 135, lisätä hyvän kolesterolin määrää 136 ja auttaa ehkäisemään liikalihavuutta 137. Valtaosa tutkimuksista on tehty laboratorio-oloissa eivätkä ne osoita, tarjoaako kohtuullinen oluen juominen riittäviä määriä näitä aineita, jotta ne vaikuttaisivat ihmisten terveyteen. Suunnitteilla on jatkotutkimuksia, joissa humalan mahdollisia vaikutuksia tutkitaan ja selvitetään, imeytyvätkö flavonoidit hyvin ihmisen elimistöön 138, 139. Kohtuullinen oluenjuonti ei lihota Oluenjuonti liitetään usein epäterveellisiin ruokatottumuksiin. Olut ei sisällä rasvaa eikä kolesterolia, ja siinä on vain vähän yksinkertaisia sokereita. Oluen sisältämät kalorit ovat valtaosin peräisin alkoholista. Oluessa on vähemmän kaloreita kuin muissa juomissa, mutta sitä juodaan usein isompia määriä (katso taulukko 1). Eri puolilla Eurooppaa kaljamaha liitetään oluenjuojien ylipainoon. Sivun 17 luvussa osoitettiin, että se ei ole todennäköinen kohtuullisen oluenkäytön seuraus. Pikemminkin se johtuu oluen liikakulutuksesta tai muusta käyttäytymispiirteestä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että oluenjuonti ja puutteellinen ruokavalio liittyvät toisiinsa 140, 31, 34. Kaljamaha saattaakin johtua runsaasti kaloreita ja rasvaa sisältävästä ruokavaliosta. (Katso taulukko sivulla 29). Eräässä tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin väitettä, että oluenjuojat ovat keskimäärin ylipainoisempia kuin täysraittiit tai viiniä ja väkeviä juovat. Tulosten mukaan oluenjuonti ei kuitenkaan ollut yhteydessä liikalihavuuden mittareihin, kuten painoindeksiin tai vyötärö-lantiosuhteeseen 141. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että olutta kohtuullisesti juovien naisten painoindeksi oli keskimääräistä pienempi.
Olut osana terveellistä ruokavaliota 28 Olut, glykeeminen indeksi ja glykeeminen kuoma Olut voi olla osa terveellistä painonpudotukseen tähtäävää ruokavaliota. On myös saatu näyttöä siitä, että täysraittiutta ei kannata suositella oluen kohtuukäyttäjille. Glykeemisen indeksin ja glykeemisen kuorman avulla arvioidaan ruokia sen mukaan, miten paljon ne kohottavat verensokeria ruokailun jälkeen. Jos elintarvikkeen glykeeminen indeksi tai glykeeminen kuorma on korkea, se nostaa verensokeria nopeasti. Alhaisen glykeemisen indeksin tai glykeemisen kuorman ruoat puolestaan hajoavat hitaammin ja glukoosia vapautuu vähitellen. Jotkin ravitsemusasiantuntijat suosittelevat painonhallintaan ja terveelliseen ruokavalioon elintarvikkeita, joiden glykeeminen indeksi tai glykeeminen kuorma on matala. Glykeeminen indeksi vertaa toisiinsa ruokia, joissa on sama määrä hiilihydraattia. Glykeeminen kuorma lasketaan glykeemisen indeksin ja elintarvikkeen hiilihydraattipitoisuuden perusteella. Kuormaa laskettaessa otetaan huomioon annoskoko, joten se voi olla glykeemistä indeksiä käyttökelpoisempi mittari. Oluella on korkea glykeeminen indeksi, mutta koska yhdessä olutannoksessa on vain vähän hiilihydraatteja, oluen glykeeminen kuorma on matala tai keskikorkea 142. Taulukossa 1 verrataan oluen, muiden juomien ja joidenkin elintarvikkeiden glykeemistä indeksiä ja glykeemistä kuormaa. Tämän lisäksi ennen ruokailua nautittu alkoholi mahdollisesti vähentää aterian glykeemistä kuormaa 58. Täysraittiutta ei kannattane suositella niille, jotka juovat olutta säännöllisesti mutta kohtuullisia määriä 62.
oluenkulutuksen vaikutukset 29 TaULUKKO 1: Keskimääräinen kaloripitoisuus, glykeeminen indeksi ja glykeemien kuorma oluessa ja muissa juomissa ja ruoissa, joita nautitaan usein oluen kanssa. Juoma Kaloria / 100 ml Vakioannos ml* Vakioannoksen kalorimäärä Glykeeminen indeksi Lager-olut (5.0 til-%) 43 250 108 100 6** BAlkoholiton olut** 18 250 45 Glykeeminen kuorma perustuu vakioannokseen Pöytäviini (12 til-%) 84 150 126 Kirkkaat viinat (40 til-%) 250 25 62 Liköörit (40 til-%) 320 25 80 Täysmaito 62 258 160 31 3.8 Virvoitusjuoma 40 261 105 63 17.1 Makeuttamaton omenamehu 50 263 131 44 11.6 Makeuttamaton appelsiinimehu 47 263 124 53 9.9 Tomaattimehu 21 354 75 33 3.6 Energiajuoma 64 270 173 95 40.6 Elintarvike Kaloria / 100 g Vakioannos g* Vakioannoksen kalorimäärä Lähteet: www.calorieking.com / www.glycemicindex.com Glykeeminen indeksi Perunalastut 547 50 274 51 12.1 Suolapähkinät 585 50 293 24 4 Hampurilainen (tavallinen) 250 110 275 Hampurilainen (iso) 309 176 543 Pizza (keskikokoinen) 264 150 396 60 20.8 Ranskanperunat 335 150 503 75 50.1 Makkara 340 100 340 28 1.5 Voileipä 250 140 350 Bagel 275 100 275 Glykeeminen kuorma perustuu vakioannokseen * Vakioannoksen koko vaihtelee Euroopan eri maissa. ** Perustuu keskimääräiseen hiilihydraattipitoisuuteen 2,5 g / 100 ml. Joidenkin oluiden pitoisuus on korkeampi/matalampi.
Lähteet 30 1 Thun MJ, Peto R, Lopez A et al. (1997). Alcohol consumption and mortality among middle-aged and elderly US adults. New England J of Medicine, 337(24):1705-1714. 2 Corrao G, Rubbiati L, Bagnardi V, Zambon A and Poikolainen K (2000). Alcohol and coronary heart disease: a metaanalysis. Addiction, 95(10):1505-1523. 3 Di Castelnuovo A, Costanzo S, Bagnardi V et al. (2006). Alcohol dosing and total mortality in men and women: An updated meta-analysis of 34 prospective studies. Archives of Internal Medicine, 166:2437-2445. 4 Page 19 of ftp://ftp.cordis.europa.eu/pub/lifescihealth/docs/ cardio_proceedings_190304.pdf 5 w w w. w h o. i n t / s u b s t a n c e _ a b u s e / p u b l i c a t i o n s / global_status_report_2004_overview.pdf 6 Manson J, Tosteson H, Ridker PM et al. (1992). The primary prevention of myocardial infarction. New England Journal of Medicine, 326(21):1406-1416. 7 Østergaard Pedersen J, Heitmann BL, Schnohr P and Grønbæk M (). The combined influence of leisure-time physical activity and weekly alcohol intake on fatal ischaemic heart disease and all-cause mortality. European Heart Journal, 29:1 9. 8 Beulens JWJ, Rimm EB, Ascherio A et al. (2007). Alcohol consumption and risk for coronary heart disease among men with hypertension. Annals of Internal Medicine, 146:10-19. 9 Tanasescu M, Hu FB, Willett WC et al. (2001). Alcohol consumption and risk of coronary heart disease among men with type 2 Diabetes Mellitus. Journal of the American College of Cardiology, 38(7):1836-1842. 10 Gigleux I, Gagnon J, St-Pierre A et al. (2006). Moderate alcohol consumption is more cardio protective in men with metabolic syndrome. Journal of Nutrition, 136:3027-3032. 11 Mukamal KJ, Chiuve SE and Rimm EB (2006). Alcohol consumption and risk for coronary heart disease in men with healthy lifestyles. Arch Intern Med, 166:2145-2150. 12 Mukamal KJ, Jensen MK, Grønbæk M et al. (2005). Drinking frequency, mediating biomarkers, and risk of myocardial infarction in women and men. Circulation, 112:1406-1413. 13 McConnell MV, Vavouranakis I, Wu LL et al. (1997). Effects of a single daily alcoholic beverage on lipid and haemostatic markers of cardiovascular risk. American Journal of Cardiology, 80(9):1226-1228. 14 Rimm EB, Williams P, Fosher K et al. (1999). Moderate alcohol intake and lower risk of coronary heart disease: meta-analysis of effects on lipids and haemostatic factors. British Medical Journal, 319:1523-1528. 15 Romeo J, González-Cross M, Wärnberg J, Díaz LE and Marcos A (). Effects of moderate beer consumption on blood lipid profile in healthy Spanish adults. Nutrition, Metabolism and Cardiovascular Disease, 18(5):365-372. 16 Sierksma A, van de Gaag MS, Kluft C and Hendriks HFJ. (2002). Moderate alcohol consumption reduces plasma C- reactive protein and fibrinogen levels; a randomized, dietcontrolled intervention study. European Journal of Clinical Nutrition. 56:1130-1136. 17 Imhof A, Woodward M, Doering A et al. (2004). Overall alcohol intake, beer, wine and systemic markers of inflammation in Western Europe: results from three MONICA samples (Augsburg, Glasgow, Lille). European Heart Journal, 25:2092-2100. 18 Konrat C, Mennen LI, Cacès E et al. (2002). Alcohol intake and fasting insulin in French men and women. The D.E.S.I.R. study. Diabetes and Metabolism, 28:116-123. 19 Rimm EB. (2000). Alcohol and cardiovascular disease. Nutrition: Current Atherosclerosis reports, 2:529-535. 20 Doll R. (1997). One for the Heart. British Medical Journal, 315:1664-1668. 21 Mukamal KJ, Conigrave KM, Mittleman MA et al. (2003). Roles of drinking pattern and type of alcohol consumed in coronary heart disease in men. New England Journal of Medicine, 348(2):109-118. 22 Keil U, Chambless LE, Döring A et al. (1997). The relation of alcohol intake to coronary heart disease and all-cause mortality in a beer drinking population. Epidemiology, 8(2):150-156. 23 Hoffmeister H, Schelp F-P, Mensink GBM et al. (1999). The relationship between alcohol consumption, health indicators and mortality in the German population. International Journal of Epidemiology, 28(6):1066-1072. 24 Bobak M, Skodova Z and Marmot M. (2000). Effect of beer drinking on risk of myocardial infarction: Population based case control study. British Medical Journal, 320:1378-1379. 25 Reynolds K, Lewis LB, Nolan JDL et al. (2003). Alcohol consumption and risk of stroke: A meta-analysis. Journal of the American Medical Association, 289(5):579-588. 26 Elkind MSV, Sciacca R, Boden-Albala B et al. (2006). Moderate alcohol consumption reduces risk of ischemic stroke: The Northern Manhattan Study. Stroke, 37(11):13-19. 27 Muntwyler J, Hennekens CH, Buring JE et al. (1998). Mortality and light to moderate alcohol consumption after myocardial infarction. Lancet, 352:1882-1885. 28 Niroomand F, Hauer O, Tiefenbacher CP et al. (2004). Influence of alcohol consumption on restenosis rate after percutaneous transluminal coronary angioplasty and stent implantation. Heart, 90(10):1189-1193. 29 Mukamal KJ, Kennedy M, Cushman M et al (). Alcohol consumption and lower extremity arterial disease among older adults: The Cardiovascular Health Study. American Journal of Epidemiology, 167(1): 34-41. 30 Naimi TS, Brown DW, Brewer RD et al. (2005). Cardiovascular risk factors and confounders among non drinking and moderate-drinking US adults. Am. J. Prev. Med. 28(4):369-373.