Luonto ja ympäristökoulut asiantuntevaa ja monipuolista palvelua Luonto ja ympäristökoulujen tila 2010

Luonto ja ympäristökoulut asiantuntevaa ja monipuolista palvelua Luonto ja ympäristökoulujen tila 2010 Luontokoulutoiminnan vakauttaminen ja laajentaminen Suomessa hanke Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto Niina Mykrä 22.3.2011

Sisällys 2 Tiivistelmä... 3 1. Taustaa... 4 1.1 Kysely osana hanketta... 4 1.2 Historiaa kyselylle... 4 2. Yleistietoa luonto tai ympäristökoulusta... 5 2.1 Luonto ja ympäristökoulujen määrä... 5 2.2 Luonto tai ympäristökoulun maantieteellinen toiminta alue... 5 3. Luonto tai ympäristökoulun nykyhetki ja tulevaisuus... 6 3.1 Yleinen nykytila... 6 4. Rahoitus... 8 4.1 Hallinnointi ja rahoitus... 8 5. Kohderyhmät... 10 6. Luonto tai ympäristökoulun asiakasmäärät...11 7. Henkilöstö... 13 7.1 Työntekijöiden määrä... 13 7.2 Palkkaus ja työaika... 14 7.3 Työntekijöiden nimikkeet ja koulutustaustat... 15 7.4 Työtehtävät... 17 8. Sisältö, suunnittelu ja palaute... 18 8.1 Monipuolisia sisältöjä... 18 8.2 Suunnittelua opetussuunnitelmien pohjalta... 19 8.3 Palaute... 19 9. Tilat ja välineistö... 20 10. Yhteistyö ja vaikuttavuus lähiympäristössä... 21 11. 11. Pohdintaa... 21 11. 11. Pohdintaa... 22 11.1 Vuoden 1997 suositukset suhteessa nykypäivään... 22 11.2 Kuinka tästä eteenpäin?... 24 Lähteet... 25

3 Tiivistelmä Luonto ja ympäristökoulut asiantuntevaa ja monipuolista palvelua Luonto ja ympäristökoulujen tila 2010 Luontokoulutoiminnan vakauttaminen ja laajentaminen Suomessa hanke Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto Niina Mykrä 22.3.2011 Raportti Luonto ja ympäristökoulujen tilasta vuonna 2010 syntyi hankkeen Luontokoulujen toiminnan vakauttaminen ja laajentaminen Suomessa tuloksena. Tiedot kerättiin kyselyllä, joka lähetettiin Suomen kaikille luonto ja ympäristökoulutoimintaa tarjoaville tahoille, joita oli 29 vuonna 2010. Kyselyn tulos kattaa erinomaisesti Suomen luonto ja ympäristökoulujen tilanteen, sillä vain neljä tahoa jätti vastaamatta. Luonto ja ympäristökoulujen määrä on kasvusuunnassa, mutta hyvin hitaasti: vuonna 1997 tehdyn selvityksen mukaan Suomessa toimi 17 luontokoulua, vuonna 2006 puolestaan 21 luonto ja ympäristökoulua. Nykyiset 30 luonto ja ympäristökoulut keskittyvät eteläiseen Suomeen. Nykyisten luonto ja ympäristökoulujen yleinen nykytila ja tulevaisuus näyttävät kyselyn valossa hyvältä. Toiminta koetaan valtaosin vakiintuneeksi, ja monissa paikoissa tilat, välineet ja ympäristö ovat toimivia. Eniten toimintaa haittaa henkilöstöresurssien puute. Rahoitus tulee pääosin julkishallinnolta. Kunnat on merkittävin hallinnoija ja rahoittaja, sillä yli puolet vastanneista luonto tai ympäristökouluista saa koko tai lähes koko rahoituksensa kunnalta. Luonto ja ympäristökoulujen pääkohderyhmä on luonto tai ympäristökouluun tulevat alakoulun ryhmät, monessa luonto tai ympäristökoulussa myös yläkoulujen ja päivähoidon ryhmät. Suurin osa luonto ja ympäristökouluista järjestää myös yleisötapahtumia ja teemapäiviä, Vihreä lippu koulutuksia ja koulutuksia opettajille ja kasvattajille. Aikuiskoulutusten osuus asiakkaista ja ryhmistä oli noin kymmenen prosenttia. Yksi opetuskerta kestää pääsääntöisesti yli kaksi tuntia, ja yli kolmasosa ryhmistä sai opetusta yli 4 tuntia kerralla. Opetuksessa käsitellään monipuolisesti ympäristökasvatuksen, luontokasvatuksen ja kestävän kehityksen sisältöalueita. Myös kulttuuriympäristökasvatus kuuluu joidenkin luonto tai ympäristökoulujen ohjelmaan. Ohjelmat suunnitellaan pääsääntöisesti opetussuunnitelmien pohjalta niin, että asiakkaat saavat valita valmiiksi suunnitelluista ohjelmista. Osassa luonto ja ympäristökouluja ohjelmia suunnitellaan myös asiakkaiden toiveiden mukaan tai yhdessä ryhmän opettajien tai kasvattajien kanssa. Toiminnasta kerätään sekä suullista että kirjallista palautetta, ja toimintaa kehitetään sen mukaan. Kyselyyn vastanneilla luonto ja ympäristökouluilla oli vuonna 2010 yhteensä yli 97000 asiakasta. Yhden ikäluokan koko oli keskimäärin 60 000 lasta tai nuorta, joten luonto ja ympäristökoulujen työtä voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävänä. Asiakasmäärä on noussut vuodesta 2006 jopa 40 %. Luonto ja ympäristökoulut eivät pysty palvelemaan nykyisillä resursseilla kaikkia halukkaita: 78 % kyselyyn vastanneista kertoo, että kysyntää luonto tai ympäristökoululle olisi enemmän kuin resursseja tarjota toimintaa. Lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla luonto tai ympäristökoululla on kokopäiväistä (88 % kouluista), vakinaista (72 %) ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta (76%) henkilökuntaa. Myös tämä kertoo toiminnan vakiintumisesta suuressa osassa Suomen luonto ja ympäristökouluja. Yhteensä kyselyyn osallistuneissa luonto ja ympäristökouluissa työskenteli 132 eri työntekijää vuonna 2010. Työntekijöiden nimikkeiden kirjo on laaja. Yleisimpiä ovat luonto tai ympäristökoulunopettajan, ympäristökasvattajan ja toiminnanjohtajan nimikkeet. Lisäksi löytyy 19 muuta nimikettä. Luonto ja ympäristökoulujen opettajien työhön kuuluu opetuksen lisäksi hyvin monenlaisia asioita toiminnan suunnittelusta viestintään, oppimateriaalien laatimiseen, välineiden huoltoon ja raportointiin. Yli puolella vastanneista luonto ja ympäristökouluista (56 %) on omat tilat, kolmasosalla yhteiset tilat jonkun muun toimijan kanssa, ja kolmella luontokoululla ei ole käytössään lainkaan tiloja ryhmille, joten toiminta ryhmien kanssa tapahtuu päiväkodeilla, koululla tai luonnossa. Välineistö on monipuolista, Luonto ja ympäristökoulut tekevät paikallistasolla monipuolista yhteistyötä. Paikalliset ympäristökasvatusverkostot ja kunnan koulutoimi ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Valtakunnallista koordinointia ja yhteistyötä tulee kuitenkin vielä kehittää. Raportin pohdintaosassa on visioitu mahdollisuuksia laajentaa luonto ja ympäristökouluverkostoa nuorisokeskusten ja luontokeskusten kanssa yhteistyössä.

1. Taustaa 1.1 Kysely osana hanketta Hanke Luontokoulujen toiminnan vakauttaminen ja laajentaminen Suomessa käynnistyi marraskuun alussa 2010. Hankkeen yksi tavoite oli selvittää luonto ja ympäristökoulujen nykytila, ja tämä raportti kertoo selvityksen tulokset. Tarkoitusta varten laadittiin kysely e lomakeohjelmalla. Kyselyn lähtökohtana oli vuonna 2006 tehty luontokoulukysely. Kyselyä laajennettiin, sekä muokattiin luonto ja ympäristökoulujen opettajien tapaamisessa Vaasassa, sähköpostilistalla luonto ja ympäristökoulujen opettajien kanssa, ja hankkeen ohjausryhmän kesken. Linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostin välityksellä kaikille Suomen luonto ja ympäristökoulujen liiton jäsenille, ja lisäksi kaikille muille luontokoulutoimintaa harjoittaville, joista löytyi tietoa internetistä, tai joista oli muuten tietoa. Ensimmäinen sähköpostilähetys lähetettiin 1.12.2010, ja muistutuksia niille, jotka eivät olleet vastanneet, 22.12.2010 ja 13.1.2011. Yhteensä kysely on lähetetty 29 taholle. Viimeinen vastaus kyselyyn saatiin 18.3.2011. Yhteensä vastauksia saatiin 25:ltä luonto ja ympäristökoulutoimintaa harjoittavalta taholta, eli vastausprosentti oli 86. Niistä, jotka eivät ole vastanneet, yksi on luontokoulu, jonka pääasiallinen toiminta on leirikoulutoimintaa, kaksi eri yritysten yhteistyöverkostona toimivaa, ja yksi, jonka pääasiallinen tehtävä ei ole järjestää ympäristökoulua. Näin ollen kyselyn tulos kattaa erinomaisesti Suomen luonto ja ympäristökoulujen tilanteen vuonna 2010. 1.2 Historiaa kyselylle Luonto ja ympäristökouluista on tehty varsin vähän selvityksiä, vaikka luontokoulutoiminta alkoi jo vuonna 1986 Siuntiossa Natur och Miljön toimesta. Uusia luontokouluja alkoi syntyä pikkuhiljaa. Vuonna 1997 julkaistiin ympäristöministeriön toimesta luontokoulutyöryhmä. Sen raportissa Luontokoulutoiminta. Palvelut. Kehittämisideat. Verkostot. (Ympäristöministeriö SY111)esitellään luontokoulutoiminnan tavoitteita, yhteistyötä ja rahoitusta, kerrotaan silloisesta nykytilanteesta, annetaan suosituksia ja esitetään keinoja niiden täytäntöönpanemiseksi. Luontokoulutoiminnan aseman vahvistamista esikoulutyössä ja varhaiskasvatuksessa, ja toiminnan laajentamista koulumaailman ulkopuolelle esitetään. Tavoitteet ovat säilyneet samankaltaisina, eikä niitä ole vielä saavutettu toivotulla tavalla. Tämän raportin viimeisessä luvussa pohditaan asiaa lisää. Edellä kuvatun raportin liitteenä julkaistiin myös kouluille ja muille luontokoulujen asiakkaille sekä luontokoulun perustamista suunnitteleville suunnattu esite Kasvun paikka. Suomen luontokoulut. Esitteessä on kuvattu luontokoulutoiminnan periaatteita, ja maassamme silloin toimivat luontokoulut (Kulmala 1997). Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantaraportti vuodelta 2002 (toim. Enckell& al. 2002) luku 8.6. käsittelee luontokouluja. Luvussa on mm. tilastoa kahden luontokoulun, Harakan ja Villa Elfvikin kävijämääristä vuosilta 1992 2001.

5 Vuonna 2006 tehtiin Suomen luonto ja ympäristökoulujen tunnusluvut kysely kaikille luonto ja ympäristökouluille BSR Eagle EU hankkeen puitteissa (Toivonen & Venäläinen 2007). Kysely oli lähtökohtana tämän kyselyn kysymyksiä laadittaessa, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia, joskin nyt tehty uusi kysely on laajempi. Vuoden 2006 kyselyyn vastasi vain 13 luonto ja ympäristökoulua, joten myös sen kattavuus on heikompi kuin tämän kyselyn. Vuoden 2006 kyselyn tuloksiin viitataan tässä raportissa aina kyseisen kysymysten kohdalla. 2. Yleistietoa luonto tai ympäristökoulusta 2.1 Luonto ja ympäristökoulujen määrä Kyselyä tehtäessä listalle saatiin yhteensä kolmekymmentä luonto ja ympäristökoulutoimintaa tarjoavaa tahoa (kuva 1), joista yksi on vasta aloittamassa toimintaansa, joten kyselyitä lähettiin 29 taholle. Kyselyssä kysyttiin luonto tai ympäristökoulujen yhteystiedot: luonto tai ympäristökoulun nimi, katuosoite, postinumero, postitoimipaikka, nettiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Näin saatiin Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitolle kattavat ja ajankohtaiset yhteystiedot kaikista luonto ja ympäristökouluista, mikä on toiminnan vakiinnuttamisen kannalta tärkeää. Vuoden 1997 Luontokoulutyöryhmän selvityksessä luontoja ympäristökouluja listattiin 17 (Ympäristöministeriö 1997), Vuoden 2006 selvityksessä puolestaan 21 kappaletta 2006 (Toivonen & Venäläinen 2007). Näin ollen luonto ja ympäristökoulujen määrä on kasvusuunnassa, mutta hyvin hitaasti. Kuva 1. Luonto ja ympäristökoulut kartalla. 2.2 Luonto tai ympäristökoulun maantieteellinen toiminta alue Luontokouluja on eniten eteläisessä Suomessa. Kolmasosa luonto ja ympäristökouluista on Uudenmaan alueella. Taulukossa 1 on kuvattu tarkemmin luonto ja ympäristökoulujen sijoittuminen maakuntiin. Taulukossa on vertailutietona maakunnan asukasluvut vuoden 2010 lopussa (SVT) ja niiden osuudet koko maan väestöstä. Vastanneista luonto ja ympäristökouluista yksitoista eli melkein puolet kertoo toimivansa lähinnä vain oman kuntansa alueella, loput laajemmalla alueella.

Maakunta asukkaita % luontokouluja Uudenmaan maakunta 1532309 29 % 10 33 % Varsinais Suomen maakunta 465183 9 % 4 13 % % Luontokoulut 6 Arkki, Harakka, Meriharju, Pikkutikka, Polku, Porvoo, Töyhtöhyyppä, Uttern, Vantaan luontokoulu, Villa Elfvik Aquila, Saaristomeri, Tammenterho, Valonia Satakunnan maakunta 227031 4 % 1 3 % Satakunnan ympäristökoulu Häme (Kanta H. + Päijät H.) 376327 7 % 1 3 % Ekoteko Pirkanmaan maakunta 487923 9 % 3 10 % Korento, Kuukkeli, Ruoveden luontokoulu Kymenlaakson maakunta 182382 3 % 2 7 % Regina, Haili Karjala (Etelä K., Pohjois K.) 299569 6 % 1 3 % Karjalan luontokoulu Savo (Etelä S. + Pohjois S,) 402611 7 % 1 3 % Urpola Keski Suomen maakunta 273637 5 % 3 10 % Jyväskylä, Laukaa, Piispala Pohjanmaa (+ etelä P., keski P, pohjois P) 834736 16 % 4 13 % Alakööki, Kokkola, Kvarken, Timosenkoski Kainuun maakunta 82073 2 % 0 0 % Lapin maakunta 183488 3 % 0 0 % Ahvenanmaa 28007 1 % 0 0 % KOKO MAA 5375276 100 % 30 100 % Taulukko 1. Väestömäärät maakunnissa (SVT) ja Luonto ja ympäristökoulujen jakaantuminen eri puolille Suomea. Taulukossa on mukana myös ne vuonna 2010 toimivat luonto ja ympäristökoulut, jotka eivät vastanneet kyselyyn, ja keväällä 2011 Ruovedelle perustettava luontokoulu. 3. Luonto tai ympäristökoulun nykyhetki ja tulevaisuus 3.1 Yleinen nykytila Luonto ja ympäristökoulujen yleinen nykytila näyttää kyselyn valossa hyvältä. Mikään luonto tai ympäristökoulu ei koe yleistä nykytilaansa todella huonoksi tai edes heikohkoksi (Kuva 2). 80 % vastaajista on sitä mieltä, että hänen edustamansa luonto tai ympäristökoulun yleinen nykytila on ok, hyvä tai erinomainen. Viisi vastanneista katsoo yleisen nykytilan olevan vaihtelevan. Kuva 1. Luonto tai ympäristökoulujen yleinen nykytila Missä menee hyvin? Avoimessa kysymyksessä kysyttiin, missä asioissa luonto tai ympäristökoulussa menee tällä hetkellä hyvin, ja mitkä asiat tukevat niiden toimintaa. Oman luonto tai ympäristökoulun tilannetta pidettiin hyvänä tai erinomaisena, koska sen toiminta on vakiintunut, tai että lopettamisen uhkaa ei ole. Moni mainitsi myös hyvinä asioina

hyvät tilat, välineet ja ympäristön. Yksi mainitsi, että koululla on riittävät resurssit. Moni vastaajista kirjoitti, että myös kysyntää on paljon. Muutama kertoi, että mahdollisuuksia myös toiminnan laajentumisesta on. Lähes puolet vastaajista kirjoitti hyviksi asioiksi, että niillä on hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa. Varsinkin yhteistyötä kuntien kanssa pidettiin tällä hetkellä hyvänä. Myös hyvä yhteistyö sen organisaation kanssa, mihin luonto tai ympäristökoulu kuuluu, mainittiin monessa vastauksessa. Yhdessä vastauksessa mainittiin hyvä yhteistyö alueella toimivien yhdistysten kanssa. Useammassa vastauksessa kiinnitettiin huomiota opetuksen sisältöihin: opetuksen tasoa pidettiin hyvänä, palveluvalikoimaa laajana, sekä ohjelmapaketteja hyvinä ja uudistuvina. Muutama mainitsi myös hyvän palautteen. Lisäksi kiinnitettiin huomiota hyvään palvelumalliin ja hyviin mahdollisuuksiin toteuttaa uusia hankkeita ja laajentaa kohderyhmää. Kaksi vastaajaa kertoi myös, että yleinen ympäristövastuullisuuden ja ympäristökasvatuksen painavuus on kasvanut, joka on luonto ja ympäristökoulujen kannalta hyvä asia. 7 Minkälaisia ongelmia on? Avoimessa kysymyksessä kysyttiin myös, minkälaisia ongelmia luonto tai ympäristökoulussa on tällä hetkellä, tai mikä haittaa toimintaa. Yli puolet vastaajista kertoi henkilöstöresurssien puutteen haittaavan toimintaa. Joissakin vastauksissa myös liian moninaiset työtehtävät henkilöstöresurssiin nähden koetaan ongelmallisiksi. Kymmenessä vastauksessa (40 % vastaajista) kerrottiin taloudellisesta epävarmuudesta. Yhdellä luontokoululla oli lakkauttamispäätös. Vastauksissa mainittiin ongelmiksi joissain luonto tai ympäristökouluissa myös rapistuvat tai ahtaat toimitilat, huonot kulkuyhteydet, liian vähäinen asiakkaiden määrä muulloin kuin korkeasesongin aikaan, liian vähäinen arvostus tai tunnettavuus, ennakkoluulot, oppilaiden valmiudet ja vähäinen aika oppilaiden kanssa. 3.2. Luonto ja ympäristökoulujen tulevaisuus Suurimmassa osassa luonto ja ympäristökouluja myös tulevaisuus nähdään positiivisena. (Kuva 3.) Kaksi kolmasosaa luonto ja ympäristökouluista näkee tulevaisuutensa hyvänä tai erinomaisena. Vain kaksi luonto tai ympäristökoulua kokee tulevaisuuden olevan heikohkon tai todella huonon. 72 %:ssa luonto ja ympäristökouluista tulevaisuus näyttää olevan vähintään ok. Positiivisia ja negatiivisia tulevaisuudennäkymiä ja suunnitelmia kysyttiin myös avoimissa Kuva 2. Vastaukset kysymykseen, miltä luonto tai ympäristökoulunne tulevaisuus näyttää?

8 kysymyksissä. Eräät vastaajat kuvaavat tulevaisuudennäkymiä vakiintuneiksi heidän edustamassaan luontotai ympäristökoulussa. Uusia ohjelmia, hankkeita ja uusia tapoja toimia suunnitellaan monissa luontokouluissa. Viidessä luonto tai ympäristökoulussa on suunnitelmia uudesta rakennuksesta tai toimitilasta luonto tai ympäristökoululle. Joissakin kouluissa suunnitellaan myös remonttia ja ulkoalueiden kehittämistä. Neljässä luonto tai ympäristökoulussa on tulevaisuudessa toiveita henkilöstön lisäämiseen ja yhdessä myös toiminnan laajentumiseen muutenkin. Luonto ja ympäristökoulujen tulevaisuudessa nähdään myös kehittyvää yhteistyötä ja yhteistyökumppaneiden havahtumista ympäristöasioihin. Yli puolet vastaajista kokee uhkakuvaksi epävarmuuden ja rahoituksen vähenemisen tulevaisuudessa. Yksi luontokoulu ollaan lopettamassa kevätlukukauden 2011 jälkeen. Henkilökunnan vähäisyys on joidenkin vastaajien mielestä uhkana opettajien jaksamiselle ja siten koko luonto tai ympäristökoululle. Uhkana mainitaan myös toimintakentän laajentuminen liian laajaksi, ja toiminnan muuttuminen toisaalta liukuhihnamaiseksi niin, että vaikuttavuus jää kuitenkin jatkuvuuden puutteessa pieneksi. Rakennuksen ja ulkoympäristön suhteen on myös joissakin luonto tai ympäristökouluissa negatiivisia tulevaisuudennäkymiä. Kolme luonto tai ympäristökoulua vastasi, että negatiivisia tulevaisuudennäkymiä ei ole. 4. Rahoitus 4.1 Hallinnointi ja rahoitus Valtaosa eli 81 % luonto ja ympäristökouluista kuuluu osaksi julkishallintoa (kuva 4). Yli puolet, eli 16 luonto ja ympäristökoulua (58 % vastanneista) on kunnan hallinnoimia. Suurinta osaa kunnan hallinnoimista ylläpitää kunnan koulutoimi, joskin myös suuri osa on kunnan ympäristötoimen alaisuudessa. Myös nuorisokeskuksien yhteydessä olevat Kuva 3. Kuka hallinnoi luonto tai ympäristökoulua? neljä luonto ja ympäristökoulua ovat julkisen hallinnon alaisuudessa, ja lisäksi yksi yliopisto ylläpitää ympäristökoulua. Ainut yrityksen hallinnoima ympäristökoulu, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen ympäristökoulu, toimii sekin kiinteässä yhteydessä pääkaupunkiseudun julkishallintoon. Julkishallinnon lisäksi yhdistykset ovat merkittäviä luonto ja ympäristökoulujen hallinnoijia. Vastaamatta jättäneistä kolme on yksityisyrityspohjalla toimivia luontokouluja. Viisitoista vastanneista luonto ja ympäristökoulusta koko tai lähes koko rahoitus tulee kunnalta. Myös osa yhdistysten hallinnoimista luontokouluista saa päärahoituksensa kunnilta. Kuusi luonto tai ympäristökoulua eli 24 % vastanneista saa jotain rahoitusta valtiolta ja kaksi EU:lta (8 % vastanneista), joskin rahoitusosuus on suurimmassa osassa pieni.

9 Kaksi luontokoulua saa lähes kaiken rahoituksensa Natur och miljö yhdistykseltä. Parilla muullakin on jonkun verran jonkun yhdistyksen rahoitusta. Kaksi luontokoulua toimii täysin yksityisellä tulorahoituksella tai omalla toimintatuotolla. Myös kolmella muulla luontokoululla on toimintatuottoja. Vuoden 2006 kyselyyn verrattuna) tilanne on säilynyt samankaltaisena: myös silloin todettiin, että kunnat ja niiden koulu ja ympäristötoimi ovat päärahoittajia ja hallinnoijia (Toivonen & Venäläinen 2007, 8). Luonto ja ympäristökoulutoiminnan budjetit vuonna 2010 vaihtelevat 10 000 euron ja yli 400 000 euron välillä. 10 000 euron budjetissa on toimintaa vain pieni osa vuodesta, eikä kyseessä ole varsinainen luontokoulu. Suurimmissa summissa on mukana myös muuta kuin luontokoulutoimintaa, sillä kaikki eivät ole erotelleet luontokoulutoiminnan kustannuksia. Kuusi luonto ja ympäristökoulua ei ole merkannut budjettiaan lomakkeeseen ollenkaan. Noin puolet ilmoitetuista luontokoulujen budjeteista on vastausten mukaan 50 000 ja 100 000 euron välissä. Eri luonto ja ympäristökoulujen erilaisten mittaustapojen takia päteviä keskiarvoja on vaikea laskea. 4.2. Rahoituksen pysyvyys ja tulevaisuuden näkymät Luontokoulujen rahoitus on suurimmaksi osaksi vakiintunutta. Lähes kahdella kolmasosalla (64%) luonto ja ympäristökouluista rahoitus on pysyvää (14 kpl) tai määräaikaista pidemmäksi ajaksi kerrallaan (2 kpl). Määräaikainen rahoitus vuodeksi kerrallaan on reilulla neljäsosalla. Vain kaksi luonto ja ympäristökoulua toimii hankerahoituksella. (Kuva 5.) Vuoden 2006 kyselyn mukaan hankerahoituksella toimi 3 luontokoulua ja vakinainen rahoitus oli 10 luontokoululla (Toivonen & Venäläinen 2007, 8). Näin rahoitustilanne ei ole ainakaan heikentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Kuva 4. Rahoituksen pysyvyys. Kaksi kolmannesta vastanneista arvelee, että rahoitus tulee todennäköisesti säilymään tulevaisuudessa ennallaan (kuva 6). Neljän luonto tai ympäristökoulun rahoitus uhkaa vähetä, ja yhden loppua kokonaan. Kukaan ei arvele resurssiensa lisääntyvän, tosin vastattuaan yksi luontokoulu sai viestiä, että he ovat todennäköisesti saamassa toisen työntekijän luontokouluunsa. Rahoituksen turvaamiseksi tulevaisuudessa luonto ja ympäristökoulut kertovat Kuva 5. Rahoituksen tulevaisuudennäkymät.

pyrkivänsä tarjoamaan hyvää palvelua päiväkodeille ja kouluille, sekä informoivat päättäjiä ja tilaajia. Raha ja hankeanomukset nähdään myös muutamassa luonto tai ympäristökoulussa tulevaisuuden rahoituksen turvaajina. Myös annettujen resurssien käytön tehokkuus ja oikeat arvovalinnat mainitaan rahoituksen turvaajina. Yhdessä vastauslomakkeessa mainitaan, että jos rahoituslähteitä on useita, yhden rahoittajan poistuminen kuvioista ei heti kaada koko luontokoulua, vaan rahoitusta voidaan yrittää hankkia muualta. Toisessa lomakkeessa ehdotetaan, että valtion porkkanaraha, eli valtion osarahoitus, motivoisi hienosti kunnallisia toimijoita. 10 5. Kohderyhmät Luonto ja ympäristökoulujen asiakaskuntaan sisältyy monenlaisia ryhmiä. Lähes kaikki vastanneet, eli 24 luonto ja ympäristökoulua tarjoaa luonto tai ympäristökoulua alakouluille, suurin osa myös yläkouluille ja päivähoidolle. Myös yleisötapahtumia ja teemapäiviä järjestää Kuva 7. Luontokoulujen kaikki asiakasryhmät (sininen pylväs) ja ensisijaiset kävijäryhmät (punainen pylväs), kuinka monessa luonto ja ympäristökoulussa.

kolme neljästä luonto ja ympäristökoulusta. Vihreä lippu koulutuksia ja koulutuksia päivähoitoon ja peruskouluun järjestää yli puolet (kuva 7). Muita kohderyhmiä ovat maakunnassa ympäristöalalla toimivat henkilöt, luontokoulun tiloja omatoimisesti käyttävät päiväkodit, yläkoulut, yhdistykset, aikuisten retkipäivät ja muut aikuisasiakkaat (tyhy ryhmät, kokousten virkistäytymisohjelmat) ja seurakunnat. Vastaajat valitsivat luetelluista kohderyhmistä 1 4 luonto tai ympäristökoulunsa pääkohderyhmää. Lähes kaikissa kouluissa alakoulujen luonto tai ympäristökouluryhmät ovat pääkohderyhmänä. Myös päivähoidon ja yläkoulun ryhmät olivat tärkeitä kohderyhmiä. Noin neljäsosalle myös koulutukset alakoulun opettajille ja päivähoitoon, sekä yleisötapahtumat ja teemapäivät kuuluivat tärkeimpiin kohderyhmiin. Samat kohderyhmät todettiin tärkeimmiksi myös vuoden 2006 kyselyssä (Toivonen & Venäläinen 2007, 6). Vain harva luonto tai ympäristökoulu luettelee muita potentiaalisia kohderyhmiä, joiden kautta olisi mahdollista saada lisää rahoitusta. Muutama vastaaja totesikin, että toimintaa ei ole mahdollista laajentaa, eikä resurssien hajotus kannata. Potentiaalisina itselleen uusina kohderyhminä jotkut luonto ja ympäristökoulut luettelivat erilaiset vammaisryhmät, työporukoiden ryhmäytymisretket ja muun yritysten sponsoroinnin, yläkoulun ja keskiasteen opiskelijaryhmät, erilaiset koulutukset, sosiaalisen nuorisotyön hankkeiden yksilönohjaukseen liittyvät ohjelmat ja kummiluokkatoiminnan. 11 6. Luonto tai ympäristökoulun asiakasmäärät Kyselyssä pyydettiin arviota kävijämääristä, joten kaikkien vastaajien luvut eivät perustu kirjanpitoon vaan vastaajien arvioon. Muutenkin asiakasmäärien laskeminen yhteismitallisesti on haastavaa, koska eri luonto ja ympäristökoulut tilastoivat kävijöitään eri tavoin, jotkut eivät pidä tilastoa lainkaan, ja jotkut eivät erottele luonto tai ympäristökoulujen asiakkaita muista asiakkaista. Tiedot antaneilla 24 luonto tai ympäristökoululla oli ollut vuonna 2010 yhteensä yli 97000 asiakasta. Voidaan arvioida, että luonto ja ympäristökoulutoimintaan osallistuu Suomessa noin 100 000 henkilöä vuodessa, jos myös ne luonto ja ympäristökoulut, jotka eivät vastanneet kyselyyn, lasketaan mukaan. Luonto ja ympäristökouluilla oli asiakkaita 340 ja 26000 asiakkaan välillä (kuva 8). Keskiarvo on noin 4000 asiakasta. Vertailua Kuva 8. Kävijämäärät eri luonto ja ympäristökoulussa vaikeuttavat erilaiset asiakkaiden laskemistavat eri paikoissa. Jos kaksi suurinta ja suuruusjärjestyksessä. kaksi pienintä arvoa jätetään pois, saadaan keskiarvoksi noin 3000 asiakasta luonto tai ympäristökoulua kohti. Vuoden 2006 kyselyssä (Toivonen & Venäläinen 2007, 6) arvioitiin, että luonto ja ympäristökouluilla oli tuolloin yhteensä noin 68 000 asiakasta vuoden aikana. Luonto ja ympäristökoulujen vuotuinen kävijämäärä on siten saattanut nousta jopa yli 40 %.

12 Tilastokeskuksen tiedoista käy ilmi, että yksi ikäluokka Suomen peruskoulussa on keskimäärin 60 000 lasta tai nuorta (SVT, Esi ja peruskouluopetus), joten luonto ja ympäristökoulujen työtä voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävänä. Vuoden 2006 kyselyssä (Toivonen & Venäläinen 2007, 7) arvioitiin, että noin 8 % alakoululaisista on luonto tai ympäristökoulutoiminnan piirissä. Nyt tehdyssä kyselyssä ei eroteltu päivähoito, ala tai yläkouluryhmiä asiakasmäärien mukaan, mutta jos edelleen pitää paikkaansa, että ainakin puolet luonto ja ympäristökoulujen asiakkaista on alakoululaisia, heitä olisi laskennallisesti noin 50 000. Tilastokeskuksen mukaan alakoululaisia on kaikkiaan 345 000 (SVT, Esi ja peruskouluopetus), joten tällä hetkellä liki 15 % alakoululaisista olisi saman laskutavan mukaan kuin vuonna 2006 luonto tai ympäristökoulutoiminnan piirissä. Prosenttilukua laskee tästä todellisuudessa se, että osa ryhmistä on kummiryhmiä, jotka osallistuvat luonto tai ympäristökoulun toimintaan monta kertaa vuoden aikana. Vastaajia pyydettiin erittelemään kävijämääriä vierailun pituuden ja /tai ryhmän tyypin mukaan. Kaikki vastaajat eivät eritelleet kävijöiden määrää, mutta eriteltyjen vastausten perusteella kävijöistä 80 % osallistui luonto tai ympäristökoulun toimintaan opastetun tai ohjatun lapsi tai nuorisoryhmän kanssa. 20 luonto tai ympäristökoulua ilmoitti ryhmien määrän. Niiden asiakkaana oli yhteensä noin 3000 ryhmää. Kutakin vastannutta luonto tai ympäristökoulua kohti ryhmiä oli 16 450. Eritellyissä vastauksissa ryhmistä 89 % oli opastettuja tai ohjattuja lapsi tai nuorisoryhmiä. Näistä ryhmistä 39 %:lle annettiin luonto tai ympäristökouluopetusta yli 4 tuntia kerralla, 54 %:lle 2 4 tuntia kerralla, ja 6 %:lle alle kaksi tuntia kerralla. Kuva 6. Kävijöiden määrät eri luonto ja ympäristökouluissa ryhmän tyypin mukaan. Aikuiskoulutusten osuus asiakkaista ja ryhmistä oli noin kymmenen prosenttia. Koulutuksiin osallistui yli 8000 henkilöä. Vuonna 2006 kyselyyn vastanneiden luonto ja ympäristökoulujen järjestämiin aikuiskoulutuksiin osallistui reilut 1000 henkeä, eli myös koulutusta annetaan tämän kyselyn mukaan huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Ryhmiä

ilman opastusta esimerkiksi tutustumassa näyttelyyn oli tämän kyselyn mukaan vähän, vain noin 1 %. Vuonna 2006 ryhmiä kyselyyn osallistuneissa luonto ja ympäristökouluissa oli yhteensä noin 1900, joten ryhmien määrä on kasvanut tämän kyselyn mukaan puolella. Kyselyn mukaan vähän alle puolella luonto ja ympäristökouluista on kummiryhmiä. Luontotai ympäristökoulua kohti kummiryhmien määrä vaihteli neljän ja viidenkymmenen välillä. Vierailukertoja on yhdellä kummiryhmällä 3 8 kpl vuoden aikana. Luonto ja ympäristökoulut eivät pysty palvelemaan nykyisillä resursseilla kaikkia halukkaita. 78 % kyselyyn vastanneista kertoo, että kysyntää on luonto tai ympäristökoululle olisi enemmän kuin resursseja tarjota toimintaa (kuva 10). 13 Kuva 7. Luonto ja ympäristökoulut eivät pysty palvelemaan kaikkia halukkaita. 7. Henkilöstö 7.1 Työntekijöiden määrä Kyselyssä kysyttiin työntekijöiden määrää ja työsuhteen laatua (taulukko 2). Vastanneista luonto tai ympäristökouluista 22:lla (88 %) oli vuonna 2010 kokopäiväisiä työntekijöitä yhteensä 55 kappaletta, ja 18:ssa luonto tai ympäristökoulussa (72%) toimii vakinaisia kokopäiväisiä työntekijöitä. Kahdella luonto tai ympäristökoulutoimintaa tarjoavalla ei ollut kokopäiväisiä työntekijöitä. Kokopäiväisistä työntekijöistä 29 (eli 53 %) oli vakinaisessa työsuhteessa. Yhdellätoista luonto tai ympäristökoululla on yksi vakinainen kokopäiväinen työntekijä, viidellä kaksi, yhdellä kolme ja yhdellä viisi. Kuudella luonto tai ympäristökoululla ei ollut lainkaan vakinaisia työntekijöitä, kahdeksalla taas vain yksi kokopäiväinen työntekijä (32%). Yhdeksällä luontokoululla oli kokopäiväisiä määräaikaisia

14 työntekijöitä 1 7 kpl. Kuudella luonto tai ympäristökoululla oli osa aikaisia (vakinaisia tai määräaikaisia) työntekijöitä 1 6 kpl. Lisäksi viidellä luonto tai ympäristökoululla oli yhteensä 32 eri tuntityöntekijää, kussakin 1 12 kpl. Lisäksi yhdellätoista luonto tai ympäristökoululla oli yhteensä 33 harjoittelijaa, 1 9 harjoittelijaa kussakin. Yhteensä vastanneilla luonto ja ympäristökouluilla oli 132 eri työntekijää ja harjoittelijaa. Kokopäiväistä työtä tehtiin luonto ja ympäristökouluissa vuonna 2010 yhteensä 42,4 työvuotta, lisäksi harjoittelijoita oli reilut 3 vuotta. Vuoden 2006 kyselyn tulokset kertovat, että vastanneissa luontokouluissa työskenteli silloin yhteensä 79 henkilöä (mikä ei sisällä harjoittelijoita), joista yli puolet oli määräaikaisia. Työntekijöiden ja vakinaisten työsuhteiden suhteellinen määrä on siten selvästi lisääntynyt vuodesta 2006 (Toivonen & Venäläinen 2007, 11). Vakinaisia yht. kpl Määräaikaisia kpl Yhteensä kuukautta/ vuosi Tarkoittaa työvuosina (jaettuna 12) Kokopäiväisiä 29 (n=18) 26 (n=10) 509 (n=22) 42,4 Osa aikaisia 6 (n=4) 6 (n=3) 61,5 (n=6) Tuntityöntekijöitä 22 (n=2) 10 (n=4) 9,5 (n=4) Harjoittelijoita 14 (N=5) 19 (N=6) 38 (N=10) 3,2 Yht. 71 61 618 45,6 Taulukko 2. Kuinka monta työntekijää luonto tai ympäristökoululla oli vuonna 2010? (n=kuinka monessa luonto tai ympäristökoulussa). 7.2 Palkkaus ja työaika Kyselyssä selvitettiin kokopäiväisten työntekijöiden palkkausta ja työaikoja (taulukot 3 ja 4). Kaikki luonto tai ympäristökoulut eivät vastanneet tähän kysymykseen, tai vastasivat vain osittain. Kattavat vastaukset saatiin 36 kokopäiväisen työntekijän osalta. Palkkojen ja työaikojen vaihteluväli on laaja. Kokopäiväisten työntekijöiden palkka luonto ja ympäristökouluissa vuonna 2010 vaihteli alle 1500 euron ja yli 3300 euron välillä. Keskimäärin palkka sijoittui luokkaan 2100 2400 e/kk, joskaan tarkkaa keskiarvoa ei voi laskea, koska palkka merkittiin luokittain, ei tarkkana summana. Vuoden 2006 kyselyssä palkkojen keskiarvoksi todetaan 2626 euroa (Toivonen & Venäläinen 2007, 11). Keskimääräinen palkkaus on näiden lukujen valossa heikentynyt. Työajat vaihtelivat 30 viikkotunnista 40 viikkotuntiin. Työaika oli kolmellatoista kokopäiväisellä työntekijällä 36 tuntia viikossa, kolmellatoista 38 tuntia viikossa ja seitsemällä 37 tuntia viikossa. Lisäksi vastausten luonto ja ympäristökoulujen työntekijöistä kolmella oli opettajan työehtosopimuksen mukainen työaika, jota ei voi verrata suoraan viikkotyöaikaan.

15 Työntekijöitä kpl Työaika h/vko < 1500 e/kk 7 (n=1) 36 1500 1800 e/kk 4 (n=3) 30 36 (n=2) 1800 2100 e/kk 9 (n=6) 33 38 2100 2400 e/kk 10 (n=7) (24) 36 38 2400 2700 e/kk 4 (n=4) 36 38 2700 3000 e/kk 4 (n=4) 35 38 3000 3300 e/kk 5 (n=4) 36 40 (n=3) > 3300 e/kk 1 36 Taulukko 3. Mikä oli kokopäiväisten työntekijöiden kuukausipalkka v. 2010 marraskuussa? (n= kuinka monessa luonto tai ympäristökoulussa) h/vko kpl opettajan työaika 3 30 1 35 1 36 13 37 7 37,5 1 38 13 40 1 Yht. 36 Taulukko 4. Kokopäiväisten työntekijöiden työaika. 7.3 Työntekijöiden nimikkeet ja koulutustaustat Myös työntekijöiden nimikkeet luonto ja ympäristökouluissa ovat varsin vaihtelevia (taulukko 5). Yhdeksässä luonto tai ympäristökoulussa on töissä nimikkeeltään luonto tai ympäristökoulunopettajia, kahdeksassa ympäristökasvattajia. Muita opettamiseen liittyviä nimikkeitä (Ympäristökoulun rehtori, Lastentarhanopettaja, Ympäristökouluttaja) on kolmessa luonto tai ympäristökoulussa. Toiminnanjohtaja löytyy viidestä luonto tai ympäristökoulusta. Kaikki edellä mainitut muodostavat yli 70 % nimikkeistä. Lisäksi löytyy 16 muuta nimikettä. Erilaisia ohjaajia (Luontokouluohjaaja, Luonto ohjaaja, Nuoriso ohjaaja tai Ohjaaja) löytyy neljästä luonto tai ympäristökoulusta. Lisäksi käytössä on nimikkeet Ympäristöasiantuntija, Ympäristövalistaja, Ympäristönhoitaja, Luontokoulusuunnittelija, Projektisuunnittelija, Suunnittelija, Koordinaattori, Pääopas/ toiminnan vetäjä, Apuopas, Tutkimusavustaja, Avustaja ja Siviilipalvelusmies kukin yhdessä luonto tai ympäristökoulussa. Nimike Monessako luonto tai ympäristökoulussa käytössä Luontokoulunopettaja, Luontokouluopettaja, Naturskollärare tai Ympäristökoulun opettaja 9 Ympäristökasvattaja tai vastaava ympäristökasvattaja 8 Muu opetusalan nimike (Ympäristökoulun rehtori, Lastentarhanopettaja, Ympäristökouluttaja) 3 Toiminnanjohtaja 5 Luontokouluohjaaja, Luonto ohjaaja, Nuoriso ohjaaja tai Ohjaaja 4 Harjoittelija 3 Projektityöntekijä 2 Muut nimikkeet (Ympäristöasiantuntija, Ympäristövalistaja, Ympäristönhoitaja, Koordinaattori Luontokoulusuunnittelija, Projektisuunnittelija, Suunnittelija, Tutkimusavustaja, Pääopas/toiminnan vetäjä, Apuopas, Avustaja, Siviilipalvelusmies) kutakin yhdessä luonto tai ympäristökoulussa

16 Taulukko 5. Nimikkeet luonto ja ympäristökouluissa. Luonto ja ympäristökoulujen työntekijät ovat varsin korkeasti koulutettuja (taulukko 6). Kaikista 25 vastanneesta luonto tai ympäristökoulusta kahdessakymmenessä (80%) oli vuonna 2010 töissä korkeakoulututkinnon suorittaneita, joista yhdeksässätoista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita (76 %:ssa vastanneista koulusta). Yleisin koulutus oli korkeakoulututkinto biologiasta, joka löytyy yhdeksästä luonto tai ympäristökoulusta. Biologian ja/tai maantiedon opettaja työskenteli seitsemässä luonto tai ympäristökoulussa, ja luokanopettaja viidessä. Vuoden 2006 kyselyn tulos oli samansuuntainen (Toivonen & Venäläinen 2007, 10). Kahdeksassa luonto tai ympäristökoulussa työskenteli ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Seitsemässä näistä ainakin yksi tutkinto oli ympäristöalalta tai biologiasta. Seitsemässä luonto tai ympäristökoulussa työskentelee opistotutkinnon suorittaneita. Ainakin yksi perustutkinto löytyy kahdesta luonto tai ympäristökoulusta. Monessa vastauksessa mainittiin Luonto ja ympäristökoulunopettajien täydennyskoulutus, joka toteutettiin vuosina 2005 2007 BSR Eagle hankkeen yhteydessä Turun yliopiston suojissa. Koulutuksessa oli mukana työntekijöitä kymmenestä tässä kyselyssä mukana olleesta luonto tai ympäristökoulusta.

17 7.4 Työtehtävät Luonto ja ympäristökoulujen työntekijöiden työtehtävät ovat moninaiset ja laajat. Kysymykseen "Minkälaisia asioita kuuluu edellä mainittujen työntekijöiden työtehtäviin?" vastasi 24 luonto tai ympäristökoulua. Toiminnan suunnittelu sekä lapsiryhmien ohjaus ja opetus kuului kaikkien luonto ja ympäristökoulujen työtehtäviin. Myös toiminnasta tiedottaminen ja viestintä, yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa, työharjoittelijoiden tai muiden työntekijöiden ohjaaminen, toiminnan seuranta ja raportoiminen, välineiden ja materiaalien hankinta sekä välineiden huolto kuului työtehtäviin lähes kaikissa luonto ja ympäristökouluissa. Kuvassa 11 on työtehtäviä eri luontokouluissa. Näiden lisäksi työtehtävinä mainittiin organisaation yhteiset työtehtävät, palaverit, yhteisten suunnittelupäivien järjestäminen, hankehallinto, ympäristökasvatuksen kehittäminen nuorisotyöhön, johtajan sijaistaminen tarvittaessa, Vihreä lippu edistäjän tehtävät, ympäristön ja välineiden esim. luontopolkujen ja veneen hoitaminen ja erilaisiin projekteihin osallistuminen. Kuinka monessa luonto tai ympäristökoulussa Ylempi korkeakoulututkinto, biologia 9 Ylempi korkeakoulututkinto, biologian ja/ tai maantiedon opettaja 7 Ylempi korkeakoulututkinto, luokanopettaja 5 Ylempi korkeakoulututkinto, ympäristötiede tai ympäristönsuojelu 2 Ylempi korkeakoulututkinto, joku muu aineenopettaja 3 Ylempi korkeakoulututkinto, joku muu 5 Ammattikorkeakoulu, ympäristöala 6 Ammattikorkeakoulu, joku muu 3 Alempi korkeakoulututkinto, biologia 1 Alempi korkeakoulututkinto, joku muu 1 Opisto joku muu 5 Opisto, nuoriso ohjaaja 1 Opisto, Kuva 8. ympäristöala Työtehtävät luonto ja ympäristökouluissa (x akseli =kuinka monessa luonto tai ympäristökoulussa). 1 Perustutkinto, ympäristöala 2 Perustutkinto, joku muu 1 Taulukko 6. Työntekijöiden koulutustaustat.

18 8. Sisältö, suunnittelu ja palaute 8.1 Monipuolisia sisältöjä Luonto ja ympäristökouluissa opetetaan laajasti luontoon ja ympäristökasvatuksen sisältöjä. Luonnossa liikkuminen, ihmisen ja luonnon välinen suhde, monimuotoisuus, eliöt ja elinympäristöt, ihminen vastuullisena toimijana sekä kestävää kehitys ovat lähes kaikkien luonto ja ympäristökoulujen sisältöalueita (kuva 12). Myös ympäristön ja biologian tutkimustaitoja, ekosysteemejä, yleistä luonnontuntemusta, ympäristöongelmia, ilmastonmuutosta ja kulutusta käsitellään yli puolessa luonto ja ympäristökouluista. Lisäksi sisältöalueiksi joissakin luonto tai ympäristökouluissa mainittiin kulttuuriympäristökasvatus, alueen historia ja kulttuurihistoria, uhanalaisten lajien suojelu, eläinten käyttäytyminen ja sopeutuminen elinympäristöihinsä, ekologisten vuorovaikutusten ymmärrys, kierrätysneuvonta, kemiallisten aineiden vaikutus ympäristöön sekä tutkimustaidot. Kuva 12. Luonto ja ympäristökoulujen sisältöalueita (x akseli =kuinka monessa luonto tai ympäristökoulussa).

19 8.2 Suunnittelua opetussuunnitelmien pohjalta Ohjelmien sisällöt määritellään monipuolisesti. Suurimmassa osassa vastanneissa luonto ja ympäristökouluissa (76%) opetussuunnitelma on sisältöjen suunnittelun pohjana. Valtaosassa asiakkaat voivat valita luonto tai ympäristökoulun suunnittelemista ohjelmista sopivimman (84%). Yhdeksässä luonto tai ympäristökoulussa ohjelmia suunnitellaan myös asiakkaiden toiveiden mukaan. Kuusi luonto tai ympäristökoulua suunnittelee ohjelmia yhdessä ryhmän opettajien tai kasvattajien kanssa. Vain yhdessä luontokoulutoimintaa tarjoavassa paikassa luontokoulu määrittelee sisällön niin, ettei asiakkailla ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Ryhmille annetaan ennakkotehtäviä melko harvoin (kuva 13). Yhdessä vastauksessa todetaan, että osa opettajista toivoo tehtäviä omalle koululle, osa taas, että ei, jottei lisätöitä koituisi. Ennakkotehtävänä on useimmiten tutustua luontotai ympäristökoulupäivän teemoihin. Ennakkotehtävät voivat olla myös pelejä tai leikkejä, ryhmätöitä, taidetehtäviä, lukutehtäviä, pohdintaa, ympäristöön tai luontoon liittyviä seuranta tai kartoitustehtäviä, tiettyihin nettisivuihin tutustumista tai esim. luontosääntöjen suunnittelua. Joissakin luonto tai ympäristökouluissa tehtäviä on myös varusteisiin ja pukeutumiseen liittyen. Jälkitehtäviä annetaan vielä harvemmin kuin ennakkotehtäviä (kuva 14). Jälkitehtävänä on useimmiten päivän reflektointia ja raportointia oppilaiden kanssa, päivän asioiden kertausta omassa päiväkodissa tai koulussa, dokumentointitehtäviä piirtäen tai kirjoittaen, tehtävävinkkejä päivään liittyen, tehtävämonisteita ja jatkotutkimusten tekemistä oman koulun lähellä. Kuva 10. Annetaanko ryhmille ennakkotehtäviä? Kuva 11 Annetaanko jälkitehtäviä? 8.3 Palaute Kaikki luonto ja ympäristökoulut kysyvät palautetta asiakkailtaan ainakin satunnaisesti. 60 % kysyy palautetta vähintään melko usein, 28 % aina. Palautetta kysytään useimmiten opetuksen päätteeksi sekä oppilailta, opettajilta että koulutukseen osallistujilta. Myöhemmin palautetta pyydetään etenkin opettajilta. Melkein kaikki pyytävät palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti. Kirjallista palautetta pyydetään eniten paperilomakkeella. Myös avoin kirjallinen palaute ja e lomakkeet ovat käytössä monissa luonto ja ympäristökouluissa. Palaute käydään kaikissa luonto ja ympäristökouluissa läpi, ja se vaikuttaa toimintaan. Seitsemässä luonto tai ympäristökoulussa kaikki palaute myös kootaan yhteen tai tilastoidaan.

20 9. Tilat ja välineistö Yli puolella vastanneista luonto ja ympäristökouluista (56 %) on omat tilat. Kahdeksalla luonto tai ympäristökoululla on yhteiset tilat jonkun muun toimijan kanssa. Kuusi luonto tai ympäristökoulua toimii näiden lisäksi myös asiakkaiden tiloissa. Kolmella luontokoululla ei ole käytössään lainkaan tiloja ryhmille, vaan vain toimisto ja/ tai varastotilaa, joten toiminta ryhmien kanssa tapahtuu päiväkodeilla, koululla tai luonnossa. Luonto ja ympäristökouluilla on käytössään monipuolinen välineistö. Lähes jokaisella on käytössään luuppeja ja itse tehtyjä opetusvälineitä. Määrityskirjoja, kiikareita ja mikroskooppeja on käytössään 80 % vastaajista. Yli puolella on käytössään myös materiaalit ja välineet arkiympäristöstä, kaukoputki, pelejä, haaveja ja muita luonnontutkimusvälineitä. Useammalta luonto tai ympäristökouluilta löytyy myös lumikenkiä, kemiallisia tutkimusvälineitä, puolijoukkuetelttoja ja kanootteja. Lisäksi välineiksi mainittiin retkiluistimet, kamerat, gps laitteet, maakasvatusohjelmien välineistö, näyttelyelementit, matokomposti sekä päiväkotien ja koulujen omat välineet. Välineitä ei juurikaan lainata järjestelmällisesti. Kuva 12. Luonto ja ympäristökoulujen välineitä (x akseli =kuinka monessa luonto tai ympäristökoulussa).

21 10. Yhteistyö ja vaikuttavuus lähiympäristössä Luonto ja ympäristökoulut tekevät monipuolista yhteistyötä (kuva 16). Valtaosalla on yhteistyötä kunnan koulutoimen ja paikallisien ympäristökasvatusverkostojen kanssa. Myös kunnan ympäristötoimi, paikalliset yhdistykset ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ovat yleisiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä on myös ELY keskusten, nuorisokeskusten, lähialueen yritysten ja WWF:n kanssa. Yhteistyötä mainitaan olevan myös seurakuntien, yliopiston, ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten, iltapäiväkerhojen, kunnan kulttuuri, nuoriso sosiaali ja terveystoimen, museoiden, maakuntaliiton, Kuva 13. Luonto ja ympäristökoulujen yhteistyökumppaneita. hankkeiden, metsähallituksen, Suomen Ympäristökeskuksen, Luma keskuksen, metsäalan toimijoiden, erilaisten luonto ja ympäristöalan toimijoiden sekä muiden luonto ja ympäristökoulujen kanssa. Mahdollisiksi uusiksi potentiaalisiksi yhteistyökumppaneiksi luetellaan lisäksi mehiläisten tuottajat ja maanviljelijät. Yhteistyökumppanit ovat luonto ja ympäristökouluille apuna viestinnässä, antavat tietoa ja suunnittelevat toimintaa yhdessä luonto ja ympäristökoulujen kanssa. Joissakin luonto tai ympäristökouluissa yhteistyökumppaneilta saadaan myös henkilöstöresursseja, rahallisia resursseja, materiaaleja, tarvikkeita tai välineitä ja tiloja käyttöön. Vastauksissa mainitaan myös luontokoulu kaupungin edustajana asiantuntijatehtävissä, apu sijaisten ja tuntityöntekijöiden rekrytoinnissa, sosiaalinen tuki, voimavarojen jakaminen ja synergia, yhteisten tapahtumien järjestäminen, näkyvyys, kuuluvuus ja uskottavuus. Luonto ja ympäristökoulut tarjoavat paitsi tukea päivähoidon ja koulujen yhteistyökumppaneille, antavat yhteistyökumppaneilleen sisältöosaamista ja järjestelyosaamista, valmiita materiaaleja, väylän tutkimustiedon jalkauttamiselle, työvoima, tila ja muita resursseja, tukevat yhteistyökumppaneiden ympäristökasvatustoimintaa sekä saattavat toimijoita yhteen. 11. Kuva 14: Mitä luonto tai ympäristökoulu saa yhteistyökumppaneilta?

22 11. Pohdintaa Luontokoulutyötä on tehty Suomessa jo neljännesvuosisata. Vuonna 1997 luontokoulutyöryhmä esitti raportissaan (SY 111) suosituksia ja keinoja, joilla luontokoulutoimintaa voitaisiin vahvistaa. Nykytilannetta voi peilata tuon neljätoista vuotta sitten tehdyn raportin kautta ja siten katsoa, onko edistystä tapahtunut, ovatko tavoitteet edelleen samankaltaisia ja mitä uusia tavoitteita on syntynyt. 11.1 Vuoden 1997 suositukset suhteessa nykypäivään Luontokoulun työtavat Suositus 1/1997: Luontokoulutoiminta kattaa tieteen ja kulttuurin eri alueita. Nyt tehdyn selvityksen mukaan luonto ja ympäristökoulujen opetus sisältää monipuolisesti eri sisältöalueita. Suositus 2/1997: Luontokoulutoiminta voi toteuttaa peruskoulun opetussuunnitelman kaikkia oppiaineita Luonto ja ympäristökoulut suunnittelevat nykypäivänä ohjelmansa opetussuunnitelmat lähtökohtanaan. Suositus 3/1997: Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmat voivat sisältää luontokoulutoimintaa. Tänä päivänä 80% luonto ja ympäristökouluista tarjoaa toimintaa myös varhaiskasvatukseen. Suositus 4/1997: Luonnon erityispiirteet (esim. rannikot, järviluonto, tunturiluonto, kaupunkiluonto) ja vuodenajat hyödynnetään luontokoulutoiminnassa. Lähes kaikki luonto ja ympäristökoulut toimivat nykyään vuoden ympäri, ja luontokoulujen opetus tapahtuu pääosin erilaisissa luonnonympäristöissä. Luontokoulutoiminnan kohderyhmät Suositus 5/1997: Luontokoulujen tarjoama opiskelumahdollisuus laajennetaan varhaiskasvatukseen, toisen asteenkoulutukseen ja korkeakouluopetukseen. Varhaiskasvatus on tänä päivänä tärkeä osa luontokoulujen asiakaskuntaa. Toisen asteen koulutukseen ja korkeakouluopetukseen suunnataan toimintaa jonkun verran, mutta ne eivät ole pääasiakasryhmiä. Suositus 6/1997: Laajennetaan luontokoulutoimintaa koulumaailman ulkopuolelle. Koulut ja päiväkodit ovat muodostuneet luonto ja ympäristökoulutoiminnan pääkohderyhmiksi. Kysyntää on tällä hetkellä niin paljon, ettei toiminnan laajentamista näiden ulkopuolelle tällä hetkellä suuremmassa määrin suunnitella. Monet luonto ja ympäristökoulut toimivat toki yhteistyössä kunnan ympäristötoimen kanssa, ja ovat mukana esimerkiksi kunnan kestävän kehityksen suunnitelmien laadinnassa. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksella on oma osastonsa aikuisryhmien kouluttamiselle, ympäristökoulunimitys on kuitenkin varattu lasten, nuorten ja kasvattajien kanssa tehtävään työhön. Luontokoulutoiminnan verkostoituminen Suositus 7/1997: Luodaan maan ja sen eri luontotyypit kattava, kysyntää vastaava luontokoulupalvelujen verkosto. Hankkeessa Luontokoulutoiminnan vakauttaminen ja laajentaminen Suomessa 2010 2011 on luotu pohjaa luonto ja ympäristökouluverkoston laajentamiselle.

23 Suositus 8/1997: Luontokoulutoimintaa kehitetään yhteistyössä. Luonto ja ympäristökoulut perustivat Luonto ja ympäristökoulujen liiton syksyllä 2007, mikä on vahvistanut olemassa olevaa luonto ja ympäristökoulujen verkostoa. Luonto ja ympäristökoulujen opettajat ovat kokoontuneet säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa tapaamisiin, joissa toisilta oppiminen on ollut merkittävä anti. Edellä mainitun hankkeen myötä myös uusia yhteistyökumppaneita on löytynyt, esimerkiksi yhteistyötä Suomen Nuorisokeskukset ry:n, Leirikouluyhdistyksen ja Seikkailukasvatusverkoston kanssa tiivistetään. Myös Metsähallituksen luontokeskukset ja Suomen metsäyhdistys ovat näyttäytyneet potentiaalisina yhteistyökumppaneina. Hankkeen myötä myös keskustelut valtionhallinnon ympäristöministeriön yleissivistävän ja nuoriso osaston, opetushallituksen ja ympäristöministeriön kanssa ovat virinneet. Suositus 9/1997: Tiedottamista luontokoulutoiminnasta lisätään. Luonto ja ympäristökoulut ovat pyrkineet tiedottamaan toiminnastaan varsinkin omilla toiminta alueillaan. Valtakunnallista tiedottamista on tehty esimerkiksi Hämeenlinnan luontokoulu Ilveksen lopettamisen yhteydessä. Edellä mainitun hankkeen myötä syntyi esite, jonka avulla Luonto ja ympäristökoulujen toiminnasta kertominen helpottuu. Valtakunnallista tiedottamista hankaloittaa se, että Luonto ja ympäristökouluilla ei ole valtakunnallista yhteistä koordinoijaa, ja luonto ja ympäristökoulujen työntekijät ovat jo paikallisessa työssään monesti ylikuormitettuja. Luontokoulujen voimavarat ja toiminnan laadun varmistus Suositus 10/1997: Luontokoulujen toiminnot sijoitetaan ensisijaisesti olemassa oleviin tiloihin. Uusia luonto tai ympäristökouluja ei ole syntynyt uudisrakennuksiin, vaan jo olemassa oleviin tiloihin. Vain kolme luontokoulua toimii kokonaan kiertävänä, eli niillä ei ole ollenkaan opetustiloja. Tällainen toiminta on varsin työlästä välineiden säilyttämisen ja kuljettamisen kannalta. Suositus 11/1997: Luontokoulupalvelut suunnitellaan vastaamaan erilaisten asiakkaiden tarpeita. Tällä hetkellä luonto ja ympäristökouluissa kerätään palautetta, jonka mukaan toimintaa kehitetään. Suositus 12/1997: Luontokoulutoiminnan laatu turvataan. Luonto ja ympäristökoulut ovat laatineet toiminnalleen kriteerit muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä suurimmassa osassa luonto ja ympäristökouluja työskentelee ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. Palautetta kysytään ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Suositus 13/1997: Maaseutumatkailuyritysten palvelujen laatukriteereitä täydennetään opetuksellisilla ja kasvatuksellisilla tavoitteilla. Suomessa toimii kaksi luontokoulua maaseutumatkailuyrittääjyyden pohjalta. Kumpikaan näistä ei ole mukana luonto ja ympäristökoulujen verkostossa eikä kumpikaan vastannut käsillä olevaan kyselyyn. Maaseutumatkailuun perustuvan luontokoulutoiminnan laatu mietityttää edelleen.

Luontokoulujen rahoitus Suositus 1/1997: Luontokouluja perustettaessa ja luontokoulun toimintaa ylläpidettäessä rahoitus suunnitellaan yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kesken. Toiminta voi olla osittain maksullista. Suurin osa luonto ja ympäristökouluista toimii tällä hetkellä kuntien ylläpitämänä. Myös muu julkishallinnon rahoitus esimerkiksi nuorisokeskusten kautta on yleistä. Kouluille suunnattu maksullinen toiminta on nykypäivänä haastavaa, sillä oikeuteen kerätä rahaa oppilailta on tullut rajoituksia, ja koulujen talous on tiukkaa. Yksityistä rahoitusta ei luonto ja ympäristökouluille ole löytynyt. 11.2 Kuinka tästä eteenpäin? Monen asian suhteen ollaan edetty kohti vuonna 1997 annettuja suosituksia. Tämän kyselyn mukaan luonto ja ympäristökoulujen toiminta on monipuolista ja asiantuntevaa, ja yhteistyötä tehdään paljon. Olemassa oleva luonto ja ympäristökoulujen verkosto on vakiintunut ja tulevaisuus näyttää niiden osalta valoisalta. Luontokouluverkosto ei ole kuitenkaan laajentunut toivotulla tavalla. Ajatukset siitä, että luontokoulutoiminta laajenisi maaseutumatkailuyritysten kautta, ovat osoittautuneet kantamattomiksi. Tällä hetkellä liittoutuminen erilaisten Outdoor education toimijoiden kesken näyttää toimivimmalta tulevaisuuden suunnalta. Koko maan kattavan luonto ja ympäristökouluverkoston pohjaksi ollaan hahmottelemassa verkostoa, johon kuuluisivat olemassa olevat luonto. ja ympäristökoulut, nuorisokeskukset ja Metsähallituksen luontokeskukset. Verkoston nyt olemassa olevat pisteet voisivat laajentaa toimintaansa niin, että verkostoa tukikohtanaan pitävä kiertävä luonto tai ympäristökoulujen opettaja voisi vierailla myös pienissä kunnissa ja kouluissa. Tähän tarvitaan kuitenkin julkista resurssia joko valtakunnallisesti tai paikallisesti. Niihin osiin Suomea, joihin verkosto ei ulotu, tulisi löytää yhteistyökumppaneita, jotka voisivat tulla osaksi verkostoa. Verkostolle tarvittaisiin valtakunnallinen koordinaattori, joka toimisi verkoston tukijana ja mahdollistajana. Koordinaattori voisi myös viestittää luonto ja ympäristökasvatuksen tärkeydestä poliittisille päättäjille ja viranomaisille, sekä tuoda asiaa myös yleiseen keskusteluun. Resurssin löytyminen koordinaattorille on luonto ja ympäristökoulujen toiminnan kehittämisen kannalta keskeistä. 24