LAUSUNTO Eduskunta Helsinki 20.9.2013 Sivistysvaliokunta siv@eduskunta.fi Lausuntopyyntö 12.9.2013 Alkoholilain 33 ja 40 :n muuttaminen (HE 70/2013 vp) Viestinnän Keskusliitto kiittää valiokuntaa tilaisuudesta antaa lausuntonsa hallituksen esitykseksi laeiksi alkoholilain 33 :n ja 40 :n muuttamisesta. Liitto toteaa näkemyksenään hallituksen esityksestä seuraavaa: Pääviestit 1. Liitto vastustaa kaupallisen sananvapauden rajoituksia, jollaisesta hallituksen esityksessä on kyse. Aina kun lainsäädännön rajoitukset kohdistuvat mediamainontaan, ne ohjaavat tuotteiden markkinointia muihin myynninedistämis- ja kilpailukeinoihin, joilla ei ole vastaavaa sananvapautta edistävää vaikutusta. Mainonta siirtyy toisaalta myös katsojista kotimaisten kanavien kanssa kilpaileville kansainvälisille kanaville, jotka ovat kansallisen sääntelyn ulottumattomissa. 2. Mainonnan rajoittamista ei tutkimusnäytön perusteella ole osoitettu hyväksi keinoksi vähentää nuorten alkoholinkäyttöä tai siirtää käytön aloitusikää myöhemmäksi. Kotimaiseen mediaan rajoittuvat kiellot eivät myöskään estäisi altistumista alkoholijuomien mainonnalle kansainvälisillä internetsivustoilla, joita nuoret käyttävät yhä enemmän. 3. Voimassa olevan sääntelyn tehokas valvonta, toimijoiden itsesääntely, pitkäjänteinen valistustyö ovat alkoholijuomien hinnan ja saatavuuden sääntelyn ohella keinoja, joilla ongelmaan voidaan puuttua uusia mainonnan rajoituksia tehokkaammin. 4. Urheilutapahtumien sponsorointia koskevien sääntöjen tulisi ulottua koko tapahtuman arvoketjuun, mukaan lukien tapahtumien lähettämiseen televisiossa. Kaupallisen sananvapauden rajoittaminen Viestinnän Keskusliitto vastustaa kaupallisen sananvapauden rajoituksia. Mediamainontaan kohdistuvat rajoitukset ohjaavat markkinointia väylille, joilla ei ole joukkoviestintää ja siten sananvapauden käyttöä tukevaa vaikutusta.
2 Suomessa toimivat riippumattomat televisiokanavat rahoittavat toimintansa suurelta osin mainonnalla ja ovat siten herkkiä mainosrajoitusten vaikutuksille. Mainosrajoitukset merkitsevät alalle työpaikkojen vähentymistä ja heikompia mahdollisuuksia panostaa sisältöihin. Liiton huoli kohdistuu ennen kaikkea kansainvälisiä sisältöjä merkittävästi kalliimpiin kotimaisiin tuotantoihin. Sananvapaus on vapaiden viestimien perusarvo. Mainonnan rajoituksissa on kyse paitsi mainostajien, myös kuluttajien ja joukkoviestinten sananvapauden rajoittamisesta. Sisältötarjonnan moniarvoisuuden säilyttäminen on osa valtion velvollisuutena olevaa sananvapauden turvaamista. Televisio-ohjelmiston moniarvoisuudella on keskeinen merkitys kotimaiselle kulttuurille. Tätä havainnollistavat hyvin kuvaajat television ja radion osuudesta audiovisuaalisen alan liikevaihdosta ja työllisyydestä sekä kotimaisen elokuvien katsojaluvuista (lausunnon liite/ lähde: Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä. Poliittiset linjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:31). Medialla on nykyisellään tärkeä rooli kamppailussa alkoholinkäytön haittoja vastaan. Liiallinen ja liian varhain alkava alkoholinkäyttö kuuluvat keskusteluteemoihin, joita media nostaa toistuvasti esille. Tiedotusvälineet välittävät myös tehokkaasti tietoa esimerkiksi alkoholinkäyttöä koskevista tutkimustuloksista. Hallituksen esittämät rajoitukset heikentävät kotimaisten toimijoiden kilpailukykyä suhteessa internetissä mainostaviin ulkomaisiin alkoholijuomien tuottajiin. Kotimaisille televisiotoimijoille asetetaan lisäksi huomattavia lisärajoituksia aikana, jolloin kansainvälinen kilpailu audiovisuaalisten sisältöjen välittämisessä on nopeasti voimistumassa. Hyvä vertailukohta on vedonlyönti- ja rahapelimainonta, joka on kiellettyä kotimaisilta toimijoilta ja josta saatavat tulot sääntelyn seurauksena kokonaisuudessaan siirtyneet Suomessakin seurattaville ylikansallisille kanaville. Urheilutapahtumien sponsorointia koskevien sääntöjen tulisi ulottua koko tapahtuman arvoketjuun, mukaan lukien tapahtumien lähettämiseen televisiossa. Puuttuva näyttö mainonnan lisärajoitusten tehokkuudesta Mainonnan rajoittamista ei nyt käytettävissä olevan tutkimusnäytön perusteella ole osoitettu hyväksi keinoksi vähentää nuorten alkoholinkäyttöä tai siirtää käytön aloitusikää myöhemmäksi. Nuorten alkoholinkäytön vähentäminen ja aloittamisiän nostaminen ovat kiistatta tärkeitä tavoitteita. Mainonnan rajoitusten tehokkuus näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jää kuitenkin osoittamatta: - Käytettävissä oleva tutkimustieto mainonnan ja nuorten alkoholin kulutuksen välisestä yhteydestä on riittämätöntä ja osin ristiriitaista. Nuorten alkoholinkäyttö on hyvin kulttuurisidonnainen ilmiö, mikä vähentää ulkomaisten tutkimusten käyttöarvoa. - Vaikutusten intensiteettiä mittaavat tutkimukset antavat viitettä siitä, että mainonnan vaikutukset alkoholinkäyttöön ja aloittamisikään ovat marginaalisen pieniä.
3 - Mainontaa korvaavat kilpailukeinot ovat omiaan lisäämään alkoholin kulutusta mainontaa enemmän. 1 Tutkimusnäytön kriittinen arviointi muuttaa luonnoksessa esitetyn sääntelyn suhdetta perustuslain 12 :ään. Jotta perusoikeusrajoituksen suhteellisuusvaatimus täyttyisi, tulisi osoittaa rajoituksella voitavan tehokkaasti edistää tavoiteltavaa päämäärää, tässä tapauksessa nuorten alkoholinkäytön vähentymistä ja aloittamisiän myöhentämistä. Kotimaiseen mediaan rajoittuvat kiellot eivät myöskään estäisi altistumista alkoholijuomien mainonnalle kansainvälisillä internetsivustoilla, joita nuoret käyttävät yhä enemmän. Vuoden 2012 TNS Atlas -tutkimuksen mukaan 15 24-vuotiaiden mediakäyttö kohdistuu suurimmalta osin Internetiin. Internetissä vietetään vuorokaudessa noin 198 minuuttia, kun esimerkiksi televisiota käytetään 129 minuuttia. Nuorten nykymuotoisen television katselu vähenee vuosi vuodelta ja nuoret siirtyvät ohjelmien katseluun Internetin välityksellä. Keinoja toimivaan alkoholipolitiikkaan Voimassa olevan sääntelyn tehokas valvonta, toimijoiden itsesääntely, pitkäjänteinen valistustyö ovat alkoholijuomien hinnan ja saatavuuden sääntelyn ohella keinoja, joilla ongelmaan voidaan puuttua. Kuten useissa aikaisemman lausuntokierroksen lausunnoissa on todettu, nykyisten säännösten valvontaa tulisi tehostaa ennen kuin lainsäädännön uudistusta on perusteltua harkita. Voimassa oleva laki antaa mahdollisuuden puuttua alaikäisille suunnattuun ja nuorisoon vetoavaksi suunniteltuun alkoholijuomien mainontaan. Toimijoiden itsesääntely on kehittynyt nopeasti viime vuosina. Mainonnan eettisen neuvoston toteuttaman itsesääntelyn rinnalle panimoteollisuus on rakentanut oman ennakkotarkastusjärjestelmän, joka varmistaa ennakolta markkinoinnin lain ja eettisten ohjeiden mukaisuuden. Luonnoksessa tämä kehitys jätetään arvioimatta ja vähätellään itsesääntelyn vaikutusta ulkomaisiin esimerkkeihin vedoten. Myös viime aikojen valistuskampanjoiden vaikutuksia ei ole ehditty riittävästi tutkia. Valvonnan, itsesääntelyn ja valistuskampanjoiden kriittinen tarkastelu ja määrätietoinen kehittäminen voivat johtaa tavoitellun päämäärän kannalta huomattavasti luonnoksessa ehdotettuja uusia rajoituksia parempaan lopputulokseen. Viestinnän Keskusliitto ry Valtteri Niiranen toimitusjohtaja 1 Ks. Aalto-yliopiston tutkijoiden Jaakko Asparan ja Henrikki Tikkasen tuore analyysi Addiction Researchers Studies on the Effect of Advertising on Alcohol Consumption: A Critical Meta-Analysis. Sähköinen julkaisu osoitteessa http://ssrn.com/abstract=2205112.
4 Viestinnän Keskusliitto edustaa aikakauslehtien, sanomalehtien ja kirjojen kustantajia, painoalan yrityksiä sekä televisiotoimijoita. Työskentelemme kilpailukykyisen, yhteiskuntaa vahvistavan suomalaisen media-alan puolesta. Vaikutamme lainsäädännön ja työehtojen kehittämiseen ja tuemme alan tulevaisuutta innovaatio- ja kehitystyöllä. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat jäsentyytyväisyys, asiantuntemus ja yhteistyö. Viestinnän Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys sekä televisioalan yritykset MTV MEDIA ja Nelonen Media. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Valtteri Niiranen Mikko Hoikka toimitusjohtaja lakimies valtteri.niiranen@vkl.fi mikko.hoikka@vkl.fi puhelin 09 2287 7217 puhelin 09 2287 7229 matkapuhelin 0400 245 008 matkapuhelin 040 186 3503
5 LIITE Lähde: Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä. Poliittiset linjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:31