LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä, vaikka ihmisten määrä kasvaa. Syöminen vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen. Noin 20 % ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ruoan tuotannosta. Sillä on merkitystä, mitä ruokaa syömme. Lihan ja muun eläimistä peräisin olevan ruoan tuottamiseen tarvitaan paljon enemmän maata kuin kasvisten tuottamiseen, koska lehmien, sikojen ja kanojen ravinto kasvaa pääosin pelloilla. Näillä pelloilla voitaisiin eläinten rehun sijaan kasvattaa ruokaa ihmisille. Siksi luonnonystävän kannattaa syödä paljon kasviksia ja vain vähän lihaa. ANTTI HAAVISTO / WWF
MINÄKIN TARVITSEN TILAA Lumileopardi elää Keski-Aasian vuoristoissa. Se on sopeutunut elämään kylmissä ja ankarissa oloissa. Lumileopardi on uhanalainen laji eli vaarassa kuolla sukupuuttoon. Niitä on jäljellä enää 4 000 6 500 yksilöä. Lumileopardille sopivat elinalueet ovat vähentyneet ilmastonmuutoksen vuoksi. Lisäksi lumileopardin on vaikea saalistaa ruokaa, koska sen saaliseläimet ovat vähentyneet metsästyksen takia ja joutuneet väistymään karjan laidunten tieltä. Siksi lumileopardit saattavat pyydystää ruoaksi kotieläimiä. Paimenet eivät pidä siitä, vaan tappavat lumileopardeja salaa. Ihmisten ja petojen eläminen samoilla alueilla ei aina ole helppoa. Silti olisi reilua tarjota myös lumileopardille alueita, joilla se saa elää rauhassa. Tekemällä vastuullisia valintoja voimme vaikuttaa siihen, että myös muille lajeille kuin ihmiselle riittää tilaa maapallolla. DAVID LAWSON / WWF-UK
RUOKAA VOISI RIITTÄÄ KAIKILLE Riittävä ruoka ja juoma ovat jokaisen ihmisen oikeuksia. Näin sanotaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Tällä hetkellä ruoka jakaantuu maapallolla epätasaisesti, eivätkä kaikki saa sitä riittävästi. Meille vauraiden maiden asukkaille tuotetaan eniten ruokaa. Osa siitä tuodaan alueilta, joiden asukkailla itsellään on pulaa ruoasta. Monet alueet kärsivät kuivuudesta. Lisäksi maailman väestö kasvaa, eli ruokittavia suita on koko ajan enemmän. Ruoantuotantoa voidaan muuttaa niin, että kaikille riittää ruokaa. Vaihtamalla viljeltäviä kasvilajeja ja kehittämällä viljelymenetelmiä saadaan samalla maa-alalla ja vesimäärällä tuotettua enemmän ruokaa. Jos syömme enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, ruoka riittää paremmin. Nykyisillä viljelysmailla pystyttäisiin tuottamaan ruokaa jopa yhdeksälle miljardille ihmiselle! WWF-CANON / SIMON RAWLES
KUUSI KOURALLISTA PÄIVÄSSÄ Kasvikset ovat hyvää, terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokaa. Kun syöt paljon kasviksia, saat samalla paljon vitamiineja ja hivenaineita. Mitä suurempi osa ruoasta on kasvisruokaa, sitä enemmän luonnonvaroja säästyy ja sitä useammalle ihmiselle riittää ruokaa. Kasviksia kannattaa syödä monipuolisesti. Juuresten, vihannesten ja hedelmien lisäksi kannattaa tutustua sellaisiin kasvikunnan tuotteisiin, joista saat lihasten tarvitsemaa proteiinia. Näitä ovat esimerkiksi pavut, herneet, linssit, pähkinät ja soija. Ota tavoitteeksi syödä vähintään kuusi kourallista kasviksia päivässä! JOONAS FRITZE / WWF
RUOKA EI OLE ROSKAA Tiesitkö, että Suomessa heitetään päivässä roskiin yli miljoona kiloa ruokaa? Se on melkoista tuhlausta. Koko maapallon mittakaavassa ruoan hukkaaminen eli ruokahävikki on suuri ongelma. Teollisuusmaissa heitetään vuosittain ruokaa pois saman verran kuin eteläisessä Afrikassa samassa ajassa tuotetaan. Ruokaa menee hukkaan tuotannon ja kulutuksen kaikissa vaiheissa: pellolla, ruoan jalostuksessa, kaupassa ja kotona. Ruoka on aivan liian arvokasta pois heitettäväksi. Voit omalta osaltasi välttää ruoan hukkaamista ottamalla ruokaa sopivan määrän, syömällä lautasen tyhjäksi ja käyttämällä herkästi pilaantuvat tuotteet nopeasti. GORAN BOGICEVIC / SHUTTERSTOCK