Syö aivosi virkeiksi 5 vinkkiä kohti stressitöntä syömistä Ruokastressi-testi

Transkriptio

1 Syö aivosi virkeiksi 5 vinkkiä kohti stressitöntä syömistä Ruokastressi-testi Ihminen on mitä, ja etenkin miten, hän syö. Elina Lammi 1

2 Olen toiminut vuosia ravitsemusalan opetustehtävissä, ravitsemusneuvojana ja toiminnanjohtajana sydänjärjestössä ennen yrittäjäksi ryhtymistäni vuonna Minulle on syntynyt ravitsemusalan vankka ja myötätuntoinen asiantuntijuus pitämieni lukuisten koulutusten, luentojen ja henkilökohtaisten ravitsemus-sparrausten myötä. Kolmen lapsen äitinä minulle on tuttua työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta aiheutuva stressi, välillä omien voimavarojen äärirajoilla oleminen ja todennut käytännössä, että siitä hässäkästä selviää, kun syö viisaasti. Innovatiivisuus, halu luoda uudenlaista, oivaltavaa ravitsemuskoulutusta ja halu motivoida muut mukaan, ovat minulle ominainen tapa toimia. Kaikki toimintani lähtee rakkaudestani ruokaan ja haluuni auttaa Sinua syömään itsesi hyvinvoivaksi. Siksi olenkin kirjoittanut tämän oppaan, jonka tarkoituksena on lisätä aivojesi virkeyttä ruokastressiä vähentämällä. Teen parhaillaan E-kirjaa ja verkkokursseja aiheesta Syö aivosi virkeiksi. Saat niistä tieto sähköpostiisi, kun ne ovat valmiina. Toivon sinulle tätä opasta lukiessasi stressittömiä ruokahetkiä, oivalluksia viisaasta syömisestä ja jokapäiväistä ruokailoa! Syöminen on sallittu nautinto. Elina Ruokastressi tekee sairaaksi Kaukaa tuotetut superfoodit, feikkivegeruoka (vege-einekset) ja ylipäätään terveysruoan yliihannointi vievät väärään suuntaan syömistä. Pitäisikö sittenkin syödä pelkkää lihaa vai karttaa gluteenia varmuuden vuoksi? Ruoasta on tullut monelle stressiä aiheuttava temppurata. Laaduton ruoka voi lisätä sisäistä, solutasolla olevaa stressiä, mutta ulkoinen ruokastressi kaatuu niskaan heti ruokakaupan ovella. Molemmat ovat terveydelle haitallisia. Henkilökohtaista ravitsemusneuvontaa antaessani olen huolestunut siitä, kuinka väsymys ja uupuminen ovat kaikenikäisten arjessa lisääntyvästi mukana. Ruoanlaittotaidotkin ovat monella kiireessä jääneet opettelematta. Luennoillani olen huomannut, että ruokaan liittyvät stressitekijät ovat lisääntyneet vauhdilla. Kaupasta voi ostaa ruoan lisäksi hyvän omantunnon. Ostanko onnellisen kanan, omegaa syöneen vai virikkeellisen kasvatuksen saaneen kanan munia. Luomua lähitilalta vai marketista kaukaa tuotua reilunkaupan kahvia. Tuovatko sirkat viimeinkin ruokarauhan. Mitä pitäisi ostaa, että itse on stressittömän onnellinen ja hiilijalanjälki riittävän lyhyt? Ennen oli helppoa. Oli vain kanamunia. Kauppakassiin liittyy monta stressitekijää nyt ja tulevaisuudessa. 2

3 Tulosta tämä Ruokastressi-testi ja tee se ajatuksella! Rastita seuraavasta listasta ne ajatukset ja tuntemukset, jotka ovat sinulle tuttuja ja jokapäiväisiä suhteessa syömiseesi. ruokakauppaan meno nostaa verenpainettani mitä sitä taas tänään laittaisi ruoaksi? ei kiinnosta! meillä syödään aina samaa ruokaa, koska en osaa laittaa ruokaa ärtynyt olo, kun joku puhuukin ruoasta - läheisteni mielestä ylireagoin ravitsemusuutisiin vatsani valittaa suolisto taitaa olla solmussa? en varmasti ala syödä vegeproteiineja! saati sirkkoja! syön salaa suklaata ja karkkia ja koen siitä huono omaatuntoa minulla on nälkä pian aterian jälkeen meillä ei koskaan syödä koko perhe yhdessä annan lasten päättää mitä he haluavat syödä en jaksa taistella minulla on usein huono omatunto syömisestäni makeanhimoni on päivittäistä meillä syödään todella terveellisestä, mutta mautonta ruokaa pyrin olemaan syömättä klo 18 jälkeen, vaikka vatsa kurniikin iltapäivisin en meinaa saada silmiäni pysymään auki minulla on usein keskittymiskyvyn puutetta syön mieluummin yksin kuin seurassa jääkaapistani löytyy eineksiä enemmän kuin peruselintarvikkeita painoni jojoilee jatkuvasti, ylimäärä kertyy keskivartaloon ja turvottaakin narskuttelen hampaitani öisin allergiat vaivaavat ja oireilevat ihon ja suoliston kautta miten sitä oikein pitäisi syödä, siis ihan oikeasti? tunnen nääntyväni ravitsemustietotulvan alle, kaipaan ruokarauhaa! joku muu tuntemus? Mitä useamman kohdan tunnistat omaksesi, sitä vahvempi ruokastressisi on. Ohjattu ravitsemusneuvonta auttaa poistamaan ruokastressiä, jos et saa 5 vinkkiä kohti stressitöntä syömistä -oppaan ohjeista riittävästi apua. Syöminen on henkilökohtainen ja yksilöllinen asia, joten ruokastressin selättämiseenkin tarvitaan usein yksilöllistä ohjausta. Tavoitteena ruokarauha ja maukas elämä, hyvä olo ja ruokailo. 3

4 Elina Lammin vinkit kohti stressitöntä syömistä. Näin syöt aivosi virkeiksi! 1. Mieti, mitä ruoka sinulle merkitsee. Huomaat, että ruoka on iso osa hyvää elämää, mutta elämässä on muutakin kuin syömisen ihanuus. Syö nälkääsi, älä tylsyyteen tai pahaan oloon. Laadi oma ruokafilosofiasi, älä hötkyile muotidieettien mukaan. Syö kunnon ruokaa ja nauti syömisestä kohtuus mahdollistaa nautinnon! 2. Opettele syömään kiireettömästi aina, kun se on mahdollista. Ihminen on miten hän syö. Säännöllinen ateriarytmi takaa tasaisen verensokeripitoisuuden. Epätasainen verensokeri johtaa epävireiseen olotilaan, keskittymiskyky heikkenee, makean himo lisääntyy ja mieli on maassa. 4

5 Syö hiilihydraatit proteiinien kanssa, verensokeripitoisuus pysyy tasaisena pitkään. Esimerkiksi kuutioi omena ja sekoita maustamattomaan jogurttiin. Tai syö hedelmä muutaman pähkinän kanssa. 3. Opettele ruoanvalmistuksen perusteet, niin ruoanlaitto ei stressaa. Jokaisen sisällä on pieni kotikokki. Jos et itse opi ja oivalla, hanki henkilökohtaista ohjausta! Satsaus maksaa itsensä nopeasti takaisin. 4. Nauti ruoasta ja syömisestä. Älä kiellä itseltäsi ruokailoa ja nautintoa. Syyllisyys ja ruoka eivät sovi samalle lautaselle. Ruoan perimmäinen merkitys on antaa energiaa, mutta heti toisena tulee jakaminen. Yhteisöllisyys on avainsana onneen ja ruokapöydässä se jakaminen onnistuu. Mutta yksinkin voi olla yhteisöllinen, kun arvostaa hyvää ruokaa ja itseään. Syö pöydän ääressä lautaselta, älä seisten tai juosten. 5

6 5. Ihminen on myös mitä hän syö ja juo. Tarkista, saatko ruoastasi riittävästi rakennusaineita mm. serotoniinin tuottamiseen (onnellisuushormoni): Saatko ruoastasi tarpeeksi hyviä, aitoja rasvoja? Aivot ovat suuremmaksi osaksi rasvaa ja rasvan laadulla on merkitystä mielialaan ja jaksamiseesi Saatko tarpeeksi hyvää proteiinia joka aterialla? Onko ruokavaliossasi sopivasti hitaita hiilihydraatteja huonolaatuinen väsyttää. B6, B12, foolihappo, C- ja E-vitamiinit ovat tärkeitä aivoille, samoin sinkki ja magnesium syötkö värikästä kasvisruokaa päivittäin? Oletko ajatellut ryhtyä flerksitaristiksi? Silloin sinun ei tarvitse ryhtyä vegaaniksi, riittää, että vähennät punaisen lihan syömistä ja lisäät kasvisten osuutta, syöt siis joustavasti. Kasvisten syömisen lisäämiseen tarvitset asennemuutosta. Kasvikset ovat pääruokaa, liha lisuke. Jo kasvisproteiinipäivä kerran viikossa terästää aivotoimintaa! Juotko tarpeeksi vettä päivän mittaan? Onko suolistosi kunnossa? Serotoniinista liki 80% muodostuu suolistossa. 6

7 RAVITSEVA auttaa sinua ruokapulmissasi niin työssä kuin vapaa-ajalla: Syö aivosi virkeiksi tyhykoulutus henkilökohtainen ravitsemusneuvonta ja ruuanlaitto-ohjaus tulossa verkkokurssit ja E-kirja Tutkin pitkään lääketiedettä ja huomasin, se meit auttaa vain viivytellen kuolemaan, toist on keittotaito tää, se ylläpitää elämää! Brillat-Savarin ( ) 7