VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

VALINNANVAPAUSKOKEILU 15.12.2016 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

SISÄLLYS Keski-Uudenmaan SOTE Kokeilun yleiskuva Kapitaatiokorvauksen määrittelyn periaatteet Valintavirheen korjaus Bonus-sanktiomalli Henkilökohtainen budjetti

KESKI-UUDENMAAN SOTE Hankkeessa suunnitellaan Keski-Uudenmaan alueellinen sote-malli Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan valtuustot tehneet päätöksen sitoutumisestaan hankkeen jatkovalmisteluun Suunnittelussa ovat mukana kuntien lisäksi Etevakuntayhtymä ja HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue Suunnittelussa huomioidaan valtakunnallinen kehitys Jatkotyöstäminen yhdessä 7/2017 aloittavan maakunnan välikaikaishallinnon kanssa

MIKÄ ON ALUEELLINEN SOTE-MALLI? Malli on kokonaisuus, jossa palvelut tuotetaan yhdessä eri asiakasryhmille (ikäihmiset, lapset, nuoret ja perheet, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ja aikuissosiaalityön asiakkaat, vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asiakkaat) asiakaskeskeisesti ja tehokkaasti Luonnoksessa kokonaisvastuu asiakasryhmien palveluiden tarpeenmukaisesta järjestämisestä ja tuottamisesta on samalla taholla, kunnes siirtyminen maakuntaan tapahtuu Alueen taloudellinen ja toiminnallinen tieto kootaan niin, että sitä voidaan hyödyntää palvelutuotannon suunnittelussa ja johtamisessa jo ennen vuotta 2019 Monituottajamalli on ollut suunnitelmissa alusta alkaen Hyvinkää Järvenpää Nurmijärvi Tuusula Asiakasryhmien ja palvelutuotannon yhteinen johto Tuotantonäkö-kulma (tuottaja) Keski-Uudenmaan alueellinen sotemalli Mäntsälä- Pornainen Asiakasnäkökulma ja palveluohjaus (järjestäjä)

VÄESTÖPOHJA N. 200 000 ASUKASTA Ikäjakauma painottuu koko maahan verrattuna selvästi enemmän lapsiin ja nuoriin DRAFT

TERVEYSPALVELUJEN PEITTÄVYYS 60% Sairastavuudeltaan kuntien väestö on selvästi terveempää kuin koko maassa keskimäärin* Kuntalaisten* terveyspalvelujen käyttö (2015) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 40% 60% 60 % kuntalaisista 52 % kuntalaisista 8% 13% 32% 87% 60% Erikoissairaanhoidon kustannusten takia asiakkaat vaativat sote-organisaatioiden välillä. Esimerkiksi syöpäpotilaat kuuluvat tähän joukkoon Pärjääjämallissa asiakkaat sijoittuvat sekä yhteistyö-asiakkaiden (kirurgiset potilaat) että omaehtoisesti pärjäävien joukkoon (krooniset sairaudet, esim. diabetespotilaat) Asiakkaat pitkälti pärjääjiä, mutta palveluntuottajan pitää pystyä tunnistamaan ja tukemaan myös alttiiden ja riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden pärjäämistä 0 % Kaikki kuntalaiset Terveyspalveluita käyttäneet Vain terveyspalveluita käyttäneet Terveyspalveluita käyttäneet Vain terveyspalvelukäyttöä Pelkkä PTH Ei terveyspalvelukäyttöä Myös sosiaalipalveluita käyttäneet PTH+ESH *Poislukien Järvenpää, josta tiedot puutteelliset *THL:n sairastavuusindeksi alueella on 86 ja Kelan sairastavuusindeksi 92. DRAFT

VALINNANVAPAUSKOKEILU 2017-2018 Valinnanvapauskokeilu sisältyy Palvelut asiakaslähtöisiksi - kärkihankkeeseen Kokeiluja varten ei tehdä säädösmuutoksia, vaan ne toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön pohjalta, keskeisenä sovellettavana on palvelusetelilaki (569/2009) Keski-Uudenmaan sote-hankkeen kuntien valtionavustushakemus kohdentui lääkäri- ja hoitajavastaanottojen valinnanvapauden kokeiluun, ml kannustin/sanktio-mallinnus, sekä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden valinnanvapauteen henkilökohtaista budjetointia käyttäen

VALINNANVAPAUSKOKEILU 2017-2018 Keski-Uudenmaan sote: tuottajien korvausmalliin sisältyvän bonus-sanktio - elementin käyttö sekä henkilökohtaisen budjetin käyttö jatkopalveluissa, 2 milj. euroa Hämeenlinna: tuottajien korvausmalliin sisältyvän ikäryhmäpainotteisen kapitaatiokorvauksen käyttö sekä sähköisten omahoitopalvelujen kytkeminen valinnanvapauspalvelujen yhteyteen, 2 milj. euroa Jyväskylä: yritys- ja järjestöyhteistyö, jossa osapuolten kesken kehitetään mm. valinnanvapauden piiriin kuuluvaa palvelutuotetta, tuetaan pienten yritysten verkottumista sekä syvennetään järjestöjen roolia hyvinvoinnin edistäjinä, 0,8 milj. euroa Tampere: tuottajien korvausmalliin sisältyvän suoritepohjaisen elementin käyttö sekä palvelusetelin käyttö jatkopalveluissa, 1,5 milj. euroa Ylä-Savon sote-kuntayhtymä: haja-asutusalueen kokeilu suppeamman valikoiman palveluilla, 1,5 milj. euroa.

VASTAANOTTOPALVELUIDEN KOKEILU Koskee perustason lääkäri- ja hoitajavastaanottoja Kokeiluun eivät kuulu suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut kotihoidon lääkäripalvelut, hoivakotien/asumispalveluitten lääkäripalvelut Seulonnat, rokotekampanjat Sosiaaliohjaus Korvaushoitopotilaiden hoito Hoitotarvikejakelu

KAPITAATIOKORVAUS Kapitaatio lasketaan kuntakohtaisesti Korvauksen määräytymisessä käytettävät ikäryhmät ovat: 0-6- vuotiaat, 7-64-vuotiaat, 65-74-vuotiaat, 75-84-vuotiaat ja yli 85- vuotiaat. Ikäryhmille on määritelty kertoimet, joiden avulla kapitaatiokorvaus lasketaan. Kapitaation suuruus (keskiarvo ikäryhmittäisestä kapitaatiosta) asettunee 190-220 euron välille riippuen kunnasta ja tarkennuksista

KANNUSTIN-SANKTIOMALLI Tarkoituksena kannustimilla/sanktio-mallilla on luoda palvelutuottajille kannustimet toimia kokonaistaloudellisesti edullisesti järjestäjän ja laadullisesti hyvin asiakkaan näkökulmasta Tuottaja pystyy omalla palvelutarjonnallaan ehkäisemään muiden palveluiden tarvetta, esimerkiksi päivystyskäyntejä Palveluntuottajalta edellytetään myös laatua potilasturvallisuuden, hoidon saatavuuden ja asiakkaan kokeman laadun osalta Kannustin-sanktiomalli perustuu Triple aim malliin, jolla tavoitellaan parempaa vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja asiakaskokemusta/potilasturvallisuutta (1): Berwick, D. M., Nolan, T. W., & Whittington, J. (2008). The triple aim: care, health, and cost. Health Affairs, 27(3), 759-769. DRAFT

HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN KOKEILU Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu ja palveluintegraattorin suunnittelu paljon palveluita tarvitseville Palveluntuottajat ja kolmas sektori tiiviisti mukaan suunnitteluun Mm. kohderyhmän määrittely

VALMISTELUVAIHEEN JÄSENNYS ENNEN TUOTANTOKÄYTTÖÖN OTTOA (TAVOITE 4/2017) Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Järjestäjänäkökulma Korvaus- /kapitaatio-mallin laskenta ikäryhmä ja kuntakohtaisesti alkaa Rajausten tarkentaminen alkaa Taloudellisten vaikutusten ja mahdollisten riskien arviointi kuntakohtaisesti Sopeuttamistarpeen määrittely kuntakohtaisesti Korvaus-/kapitaatiomallin viimeistely Seuranta, arviointi ja raportointimallin rakentaminen Ensimmäinen suunnitelma henkilökohtaisen budjetoinnin toteutuksesta Henkilökohtaisen budjetoinnin tarkentaminen Henkilökohtaisen budjetoinnin ja palveluintegraattorin suunnittelu Lautakuntakäsittelyt Kapitaatiokorvauksen korjaus perustuen listautuneiden palvelukäyttöön Henkilökohtaisen budjetoinnin ja palveluintegraattorin toteutus alkaa Asiakasnäkökulma Viestintäsuunnitelma: miten valinnanvapaudesta ja listautumisesta tiedotetaan kuntalaisille Listautumismallin tekninen suunnittelu ja toteutus Mahdollisesti ensimmäiset tiedotteet Listautuminen aloitetaan Kuntalaisten tiedottaminen Kuntalaisten kysymyksiin ja tiedusteluihin vastaaminen Aktiivinen tiedottaminen Kuntalaisten kysymyksiin ja tiedusteluihin vastaaminen Listautuminen päättyy Tiedottaminen listautuneille Tuottajanäkökulma Potentiaalisten tuottajien kartoitus alkaa Keskustelu tuottajien kanssa; Mahdollisten pienten tuottajien tuki Palkkio-sanktiomallin periaatteiden määrittely Mukana olevien tuottajien hyväksyminen sekä ehtojen ja pelisääntöjen sopiminen alkaa Palkkio-sanktiomallin määrittely Tuottajan markkinoivat Aktiivinen keskustelu tuottajien kanssa Kapitaatiokorvauksista sopiminen tuottajien kanssa pohjautuen asiakkaiden listautumiseen

ARVIOINTI & SEURANTA KU-SOTEN KÄRKIHANKKEET IKÄIHMISTEN PALVELUT AKUUTTIHOITO VAMMAISPALVELUT MIELENTERVEYS; PÄIHDE JA SOS TYÖ LAPE- MUUTOSOHJELMA Palveluohjaus, kuntoutus, sähköinen asiointi, terveyden edistäminen VALINNANVAPAUS Yhteiset (uudet) toiminnan mittarit Yhteiset prosessit Yhteiset palvelut

KAPITAATIOHINNAN MÄÄRITTELY Hinnan määrittelyssä on kolme keskeistä kokonaisuutta Kapitaatiohinnan määrittely ja laskenta Palveluiden rajaaminen Asiakkaiden rajaaminen Muut valinnat ja määrittelyt Valintavirheen korjauksen määrittely ja laskenta Aktiivinen valinta aiheuttaa valintavirhettä ja tuottajilla insentiivi suosia kevyempiä asiakkaita Tarvitaan, koska kapitaatiohint a koskettaa muuten kunnan koko väestöä Bonussanktiomallin määrittely ja laskenta Bonussanktioperiaatt eiden määrittely ja valitut mittarit Bonus-sanktion laskenta ja vaikutukset kapitaatiohint aan DRAFT

ASIAKKAIDEN OSALLISTUMINEN KOKEILUUN Vastaanottopalveluiden kokeilu toteutetaan kaikkien hankekuntien alueella Kokeiluun saa osallistua kuka tahansa kokeilukuntien asukas ilmoittautumalla erillisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta (aktiivinen valinta) Asiakas valitsee ensisijaisen palvelutuottajan ilmoittautuessaan Asiakas antaa luvan käyttää potilastietojaan kokeilun tarkoituksiin Ensi vaiheessa kokeiluun osallistuvien määrä rajataan kunkin kunnan osalta max 10% kunnan väestöstä Kokeilua voidaan laajentaa kokeilun edetessä Aktiivinen valinta johtaa vääristymään asiakkaiden kapitaatioperusteissa, joka huomioidaan kapitaatiolaskennassa Asiakas saa vaihtaa palveluntuottajaa kesken kokeilun Palvelutuottajan muutoksessa karenssi (6kk) Työterveyshuollon asiakkaista maksettava ikäperusteinen kapitaatiohinta on täysimääräistä korvausta pienempi. Kapitaatiokorvauksen vähennys koskee niitä asiakkaita, jotka ovat valinneet vastaanottopalvelujen tuottajaksi oman työterveyshuollon palvelujen tuottajan ja joille työnantaja tarjoaa Kelan korvausluokka II:een liittyvät sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palvelut. Vastaava menettely koskee myös YTHS:n palvelutuotantoa. DRAFT

KAPITAATIOKORVAUKSEN MÄÄRÄYTYMISEN PERIAATTEITA Kapitaatio on määritetty perustuen kunkin kokeilukunnan vuoden 2015 tilinpäätökseen. Kapitaatio päivitetään kokeiluun vuoden 2016 tiedoilla Palvelusetelin arvo määrätään järjestäjän päätöksellä vuosittain seuraavasti: (Järjestäjän omat vuosittaiset tuotantokustannukset / väestö) / 12 kk = Kapitaatiokorvaus ( ) / kuukausi Kapitaatio sisältää myös mahdollisesti kliiniset tukipalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut Kapitaatioon allokoidaan lisäksi tietty laskennallinen osuus hallintokustannuksista Asiakasmaksut kerää järjestäjä Kokeilun palveluiden piiriin ei kuulu suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut, seulonnat, kotihoidon lääkäripalvelut eikä hoivakotien lääkäripalvelut, hoitotarvikejakelu, korvaushoito Kapitaatiokorvauksen muuttaminen: Palvelun järjestäjä voi tarkistaa kapitaatiokorvausta vuosittain, mikäli esimerkiksi palvelun sisältö tai vastuunjako muuttuu. Kannustin- ja sanktiomallin osuutta kokonaiskorvauksesta, kannustimia ja sanktioita ja näiden painoarvoja voidaan myös tarkistaa vuosittain. Kokeilun aikana kapitaatiohinta sidotaan tuottajahinta- tms. indeksin kehitykseen, olettaen, että palvelun ehdot ja periaatteet eivät muutu kokeilun aikana ikäryhmiä ja ikäryhmäkohtaisia kertoimia ei muuteta, ellei siihen ilmene erityistä aihetta DRAFT

VALINTAVIRHEEN KORJAUS Aktiivinen valinta eli asiakkaat valitsevat itse osallistumisesta valinnanvapauskokeiluun Passiivinen valinta ei onnistu, koska alueen väestömäärä liian suuri ja omaa palveluntuotantoa ei pystytä alasajamaan samassa suhteessa Myöskään yksittäisten kuntien koko väestö ei tässä mahdollinen Koska aktiivinen valinta saattaa aiheuttaa kokeilun otokseen vääristymän, tulee tämä virhe korjata kertoimella (risk-adjustment) Tuottajalla on insentiivi tehdä palveluun hakeutuminen haastavaksi vaikeahoitoisemmille asiakkaille ja toisaalta kohdentaa omaa markkinointiaan helppohoitoisempiin asiakkaisiin (mm Epstein 1989) Kokeiluun osallistuvien asiakkaiden osalta tehdään risk-adjustment perustuen aikaisempaan palvelukäyttöön. Arviossa huomioidaan onko potilas ei-palveluja käyttävä, satunnaiskäyttäjä vai listautunut (krooninen/paljon palveluita käyttävä) potilaan päihde ja mielenterveys palveluiden/sosiaalipalveluiden käyttö potilaan työttömyys potilaan erikoissairaanhoidon käyttö Potilaille määritetään kerroin kuvaamaan vastaanottopalveluiden käyttöä, joka vaikuttaa palveluntuottajan saamaan kapitaatiokorvaukseen Epstein, A. M., & Cumella, E. J. (1988). Capitation Payment: Using Predictors Of Medical Utilization. Health Care Financing Review, 10(1), 51. DRAFT

ALUSTAVA HAHMOTELMA VALINTAVIRHEEN KORJAUKSESTA Valinnanvapauden laajentuessa koko väestöön korjausta ei tarvita Kunnan väestö Kapitaatiokorvaus määriteltynä per Ikäryhmä Kapitaatiokorvaus ikäryhmä kunnan väestölle Ikäryhmä 1 X Ikäryhmä 2 Y Kokeilun asiakkaat Ikäryhmä n Z Ikäryhmä Ikäryhmä 1 Ikäryhmä 2 Ikäryhmä n Kerroin a b c Kokeilun asiakkaiden aikaisempi palvelukäyttö ikäryhmittäin suhteessa kunnan vastaanottopalveluiden asiakkaisiin Ikäryhmä Ikäryhmä 1 X Ikäryhmä 2 Y Ikäryhmä n Z Korjattu kapitaatiokorvaus DRAFT

Mitä halutaan ehkäistä ja mitä kannustaa? MITTAROITAVAT ALUEET Tarkoituksena kannustimilla/sanktio-mallilla on luoda palvelutuottajille kannustimet toimia kokonaistaloudellisesti edullisesti järjestäjän ja laadullisesti hyvin asiakkaan näkökulmasta. Tuottaja pystyy omalla palvelutarjonnallaan ehkäisemään muiden palveluiden tarvetta esimerkiksi päivystyskäyntejä yhteispäivystyksessä, kun palveluntuottajalle olisi edullisempaa hoitaa potilaat virka-aikana omalla terveysasemalla Palveluntuottajalta edellytetään myös tiettyä laatutasoa mm. potilasturvallisuuden, hoidon saatavuuden ja asiakkaan kokeman laadun osalta Bonus-sanktiomalli perustuu Triple aim malliin, jolla tavoitellaan parempaa vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja asiakaskokemusta/potilasturvallisuutta. Nämä tavoitteet eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan yhden tavoitteen kehittäminen voi vaikuttaa muihin tavoitteisiin positiivisesti tai negatiivisesti (1). Esimerkiksi palvelukokemuksen parantaminen voi vaatia lisäresursseja ja kasvattaa siten kustannuksia. Väestön terveys kulma (population health) kuvaa laajemmin palvelun vaikuttavuutta. Vaikuttavuus on suhdeluku, joka kuvaa käytettyjen resurssien ja havaitun vaikutuksen välistä suhdetta. Kustannustehokkuus kulma (per capita cost) peräänkuuluttaa resurssien arvontuoton maksimointia eli millä tavalla asiakkaan kokonaiskustannukset pysyvät mahdollisimman pieninä. Asiakaskokemus kulma (experience of care) voidaan mallissa nähdä laajemmin asiakkaan kokeman laadun elementtinä. Laatuna käsitetään tässä yhteydessä asiakaskokemus, turvallisuus ja saatavuus. Kannustin-sanktiomallin tulisi ottaa huomioon kaikki Triple Aim mallin osatavoitteet Jokaisella valitulla mittarilla tulee olla määriteltynä tavoite- ja painoarvo Osa mittareista voi olla ehdollistavia bonuksen toteutumiselle (1): Berwick, D. M., Nolan, T. W., & Whittington, J. (2008). The triple aim: care, health, and cost. Health Affairs, 27(3), 759-769. DRAFT

VÄESTÖN TERVEYS MITTARISTON VIITEKEHYS Satunnaiskäyttäjät noin 80% asiakkaista ja 60% käynneistä Jatkuvassa hoidon tarpeessa olevat noin 20% asiakkaista ja 40% käynneistä Satunnaiskäyttäjät ovat niitä asiakkaita, joilla ei-diagnosoituja jatkuvia sairauksia tai palvelujen suurkäyttöä Satunnaiskäyttäjien Väestön terveys - mittareissa kaksi keskeistä teemaa A. Kevyet asiakkaat, joilla ei tarvetta erikoissairaanhoitoon Tuliko hoidettua yhdellä kertaa? B. Erikoissairaanhoitoa vaativat asiakkaat Pääsikö nopeasti jatkohoitoon? Jatkuvassa hoidon tarpeessa olevat asiakkaat, niitä joilla jatkuva hoidon tarve joko kroonisen taudin tai muun tarpeen takia Jatkuvassa hoidon tarpeessa olevat määritetään etukäteen jos diagnosoitu tai jos tulevat niiden piiriin Lisäksi suurkäyttäjät, eli yli 8 krt vuodessa käyvät lasketaan listautuneiksi Jatkuvassa hoidon tarpeessa olevat Väestön terveys -mittaristoon vaikuttavat kaksi kokonaisuutta A. Uusien listautuneiden ehkäisy/saattaminen takaisin satunnaiskäyttäjiksi B. Hoitotasapaino DRAFT

KUSTANNUSTEHOKKUUS JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS MITTARISTOT Kustannustehokkuus Asiakastyytyväisyys ja laatu Erikoissairaanhoidon käyttö Lähetemäärä Toteutunut erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset Ehkäistävissä olevat potilasryhmät Asiakastyytyväisyys Kysytään asiakkaalta esimerkiksi tekstiviestillä Nettosuositteluindeksi Päivystyspalvelujen käyttö Virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella Ehkäistävissä olevat potilasryhmät Potilasturvallisu us Lääketurvallisuus (rationaalinen lääkehoito) Kliinisten tukipalvelujen käyttö Kuvantamisen käyttö/lähetteet Laboratoriotutkimusten tilaukset Jos osana kapitaatiota, niin ei huomioida bonus-sanktiossa Saatavuus Odotusaika vastaanotolle, esim T3 DRAFT

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Bonus-sanktion vaikutus kapitaatiokorvaukseen tulee olla merkitykseltään tarpeeksi suuri, jotta kannustaa haluttuun suuntaan Bonus-sanktion laskennassa käytössä kaksi eri mallia 1. Toteutuneet säästöt/laskennallinen säästö Bonus tai sanktio lasketaan jälkikäteen toteutuneen käytön perusteella. Määritelmässä voidaan huomioida, että kaikki säästöt eivät välttämättä realisoidu, vaan ovat laskennallisia. Suhteellinen muutos ikävakioidussa, asukaskohtaisessa kokonaiskustannuksessa verrattuna muuhun kuntaan 2. Bonus-kapitaatiomittarit sidottuna KPI:hin (Key Performance Indicator) Bonus tai sanktio lasketaan kuukausittain jatkuvasti seurattavien avainmittareiden perusteella Sitominen alueen yleiseen kehitykseen eli oletko esim +-5% keskiarvotasosta ja bonus/sanktio laukeaa täysimääräisenä DRAFT

MITTARISTO Tavoite sidottu keskiarvoon; kun +-5% keskiarvotasosta, niin bonus/sanktio laukeaa täysimääräisenä Vaikuttavuus Satunnais-käyttäjät Jatkuvan hoidon tarpeessa olevat Tuliko hoidettua kerralla kuntoon? Nopea pääsy jatkohoitoon Uusien asiakkaiden ehkäisy Hoitotasapaino Mittari Yhden kerran episodit (per 12kk) valituilla potilasryhmillä Käynti + lähete episodit valituilla potilasryhmillä Nettosiirtymät jatkuvaan hoitoon 8 Hoitotasapaino valituilla potilasryhmillä 16 Painotus (per 100) 8 8 Asiakastyytyväisyys Nettosuositteluindeksi Nettosuositteluindeksi 16 Laatu Potilasturvallisuus Lääketurvallisuus Rationaalinen lääkehoito 8 Kolmas vapaa aika 8 Saatavuus T3 Lähetteet per listattu 8 Kustannustehokkuus Erikoissairaanhoito Päivystys Kliiniset tukipalvelut Lähetteet per asiakas Käyntimäärä Käyttö per käynti Listatujen päivystyskäyttö virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella Lab /asukas Kuvantaminen /asukas 8 12 DRAFT

LASKENNALLINEN SÄÄSTÖ BONUKSEN LASKENTAESIMERKKI Verrokkijoukon luvut ikävakioitu palvelutuottajan vastuuväestön ikärakenteen mukaisiksi Palvelutuottajan vastuupopulaatio Verrokkijoukko Laskennallinen säästö ESH-kustannukset 2016 (per asukas) ESH-kustannukset 2018 (per asukas) 900,00 950,00 920,00 1000,00 Muutos ( /asukas) +20,00 +50,00 +30,00 PTH-päivystyskustannukset 2016 (per asukas) PTH-päivystyskustannukset 2018 (per asukas) 19,00 20,00 20,50 22,00 Muutos ( /asukas) +1,50 +2,00 +0,50 PTH-vuodeosastokustannukset 2016 (per asukas) PTH-vuodeosastokustannukset 2018 (per asukas) 160,00 135,00 185,00 200,00 Muutos ( /asukas) +25,00 +65,00 +40,00 Laskennallinen säästö 5000 asukkaan vastuupopulaatiolla: (30,00 +0,50 +40,00 )*5000 = 352 500 Esimerkki bonuksen laskennasta: (0,25*30 +0,5*0,5 +0,25*40 )*5000 = 88 750, kertoimet suosivat ikääntyneiden säästöjä DRAFT

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Henkilökohtaista budjetointia tullaan ensi vaiheessa soveltamaan rajatuissa asiakasryhmissä Erityisesti henkilökohtaisella budjetilla yritetään lisätä yritysten ja kolmannen sektorin palvelutarjontaa ja ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua palveluihin. Toimintamallilla ei saada mitattavia tuloksia tai säästöjä välttämättä lyhyellä aikavälillä, vaan vaikuttavuutta haetaan ennen kaikkea pidemmällä tähtäimellä. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa tässä hankkeessa asiakkaan omien palveluiden suunnittelua toimivaksi ja tarpeenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jolla tarvittava tuki ja palvelut on mahdollista järjestää yksilöllisesti. Viranomainen määrittää ketkä ovat oikeutettuja henkilökohtaiseen budjettiin. Viranomainen määrittää kullekin asiakkaalle henkilökohtaisen budjetin suuruuden perustuen aikaisempaan palvelukäyttöön ja palvelutarpeen arvioon. Viranomaispäätös perustuu monialaisen tiimin kokonaisvaltaiseen asiakkaan palvelutarpeen selvitykseen, jossa sosiaalityö on vahvasti mukana. Palvelujen laatua ohjataan laatu- ja vaikuttavuusmittareiden avulla. Vaikuttavuus- ja laatumittareilla seurattavan muutoksen tulee olla merkittävä, jotta se sanktioi huonon suoriutumisen kannattamattomaksi. Keskeinen mittari on toimintakyvyn ylläpitäminen tai parantaminen.

KIITOS!