Kaupunginhallitus 98 14.05.2012 Kaupunginhallitus 65 18.02.2013 Kaupunginhallitus 72 06.03.2013 Kaupunginhallitus 81 25.03.2013 Kaupunginhallitus 21 03.02.2014 TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN SAARIJÄRVEN SEUDUN ASUMISOIKEUSYHDISTYKSEN LAINALLE 35/03/031/2012 KH 98 Saarijärven Seudun Asumisooikeusyhditys on jättänyt 12.3.2012 kaupungille seuraavan takausanomuksen: "Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen omistukseen tulevan OMATOIMI -ikääntyvien yhteisötalon rakennushanke on edennyt ripeästi sen jälkeen kun asemakaavan tultua lainvoimaiseksi saimme kaupungin tontinvarauspäätöksen. Asumisoikeusyhdistyksen kokouksessa 30.9.2011 päätettiin, että varsinainen suunnittelu käynnistetään. Valmistuneiden luonnosten perusteella on 2.3.2012 lähetty puurunkotoimittajille tarjouspyynnöt. Kilpailun ratkettua maaliskuun loppuun mennessä jatkuu suunnittelu, jossa otetaan puurunkotoimittajan tekniikka riittävästi huomioon. Muut urakkakilpailut pidetään kesän aikana. Kun Raha-automaattiyhdistyksestä on saatu suunnitelmien ja kustannusten hyväksymispäätös, tehdään urakkasopimuksen, ja rakennustyö käynnistyy syyskuun loppuun mennessä. Talo on valmis viimeistään kesällä 2013. Valtioneuvosto on päättänyt, että hankkeemme saa Raha-automaattiyhdis-tykseltä investointiavustusta, jonka määrä on 30 % asuntojen osalle lasketuista rakennuskustannuksista ja lisäksi 70 % ns. sos.teknisiin laitteisiin. Yhteisöön rakennetaan 35 asuntoa ja tarvittavat yhteistoimintatilat. Tähän mennessä asuntoihin on 27 allekirjoitettua varaussopimusta, vaikka ollaan vasta luonnossuunnitteluvaiheessa. Tulevat asukkaat ovat voineet esittää mielipiteitään suunnitelmiin. Hankkeen kokonaiskustannukset varmistuvat urakkakilpailujen jälkeen. Tavoitehintalaskelman perusteella voidaan arvioida hankinta-arvoksi n. 5.200.000 euroa. Suhdannetilanteen voidaan olevan puolellamme, joten mahdollisuudet on päästä alempaan arvoon. Rahoitusarvio em. kustannusten perusteella on seuraava: % Asumisoikeusmaksut 15 % 780 000 15 RAY:n avustus 1 300 000 25 Laina 3 120 000 60 5 200 000 100 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ei voi myöntää hankkeellemme korkotukea ja lainan lisätakausta, koska valtioneuvoston
vahvistamassa ARA:n käyttösuunnitelmassa on päätetty, että asumisoikeusasumista tuetaan vain suuremmilla ns. kasvupaikkakunnilla. Kuitenkin ARA:n rahoituspäällikkö on neuvottelussa ilmoittanut, että he voivat siitä huolimatta nimetä yhteisömme yleishyödylliseksi yhteisöksi. Olemme lähettäneet ARA:aan asiaa koskevan hakemuksen. RAY on jo hyväksynyt yhdistyksemme yleishyödylliseksi yhteisöksi avustusta myöntäessään. Olemme aloittamassa neuvottelut rahalaitosten kanssa hankkeemme lainoituksesta. Yleishyödyllisenä yhteisönä meillä on mahdollisuus saada laina Kuntarahoitus Oy:ltä, mutta silloin tarvitsemme kiinnitysvakuuden lisäksi kaupungin takauksen, koska ARA:n takausta emme em. syystä saa. Pyydämme, että Saarijärven kaupunki päättäisi antaa rakennushankkeemme lainalle kiinnitysvakuuden lisäksi takauksen. Esitämme seuraavia perusteita: 1. Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen asunnot eivät tule koskaan tavanomaisille asuntomarkkinoille. Kun asumisoikeuden haltija haluaa luopua asunnostaan, on hänen ilmoitettava siitä hallitukselle, joka valitsee uuden asukkaan. Luovutushinta on asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Luopuja saa luovutushinnan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksestaan. 2. Asumisoikeusyhdistyksenä näemme hankkeemme liittyvän niin läheisesti kaupungin palvelustrategiaan, että hankettamme voisi pitää lähes kaupunkikonsernin sisäisenä hankkeena. 3. Euroopan Unioni on linjannut, että yhteiskunnan tuet sosiaaliseen asuntotuotantoon eivät vääristä kilpailua asuntomarkkinoilla. 4. Kun ikääntyvät asuvat yhteisössä, jossa toimitaan yhdessä, pysyvät asukkaat pitempään toimintakykyisinä, jolloin yhteiskunnan vastuuvelvollisuudet mm. ruotsalaisten tutkimusten mukaan siirtyvät useilla vuosilla, mistä seuraa huomattavia säästöjä tulevaisuudessa. 5. Kuntarahoituksen laina on selvästi edullisin erityisesti laina-ajan pituuden suhteen. 6. Kiinnitysvakuus 60 %:n lainaan on muille rahoittajille riittävä, mutta ei Kuntarahoitukselle. Riskiä ei mielestämme kaupungille aiheudu. Pyydämme, että Saarijärven kaupunki antaisi ennakkopäätöksen hankkeemme lainan lisätakauksesta. Summat tarkentuvat urakkakilpailujen jälkeen." Kaupunginhallitus päättää kokouksessaan 29.8.2011 225 varata Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistykselle korttelin 124 tontin nro 1 seniorikerrostalon rakentamista varten siihen saakka kunnes yhdistys on saanut päätökset ARA:n korkotukilainahakemukseen ja RAY:n investointiavustushakemukseen. Varaus on kuitenkin voimassa korkeintaan
yhden vuoden. ARA:n ja RAY:n rahoituspäätösten jälkeen kaupunginhallitus päättää korttelin 124 tontin nro 1 myynnistä Saarijärven Asumisoikeusyhdistykselle sekä tontin myyntihinnan. Saarijärven asumisoikeusyhdistys on toimittanut kaupungille lisäselvitystä kirjeellään 4.5.2012. Lisäselvitys on pykälän oheisaineistona. Takaus kunnan toimialakysymyksenä Saarijärven kaupunki on aiemmin myöntänyt kuntakonsernin ulkopuolisia omavelkaisia takauksia sekä pääomalainoja lähinnä vesiosuuskuntien hankkeisiin. Päätöksessään 28.12.2011 56 valtuusto myönsi ehdollisen rakennusaikaisen takauksen laajakaista 2015 -hankkeen mukaiselle laajakaistahankkeelle kaupungin haja-asutusalueen kotitalouksien ja yritysten pääsyn mahdollistamiseksi 100 megan laajakaistayhteyksiin.tilinpäätöksen 2011 taseessa kaupungilla oli vesiosuuskunnille myönnettyjä pääomalainoja yhteensä 1.130.461,20 euroa ja myönnettyjä takauksia 1.812.006 euroa. Kunnan toimiala on perinteisesti jaettu yleiseen toimialaan ja erityistoimialaan. Eritystoimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunnan eri lakeihin sisältyvien säännösten mukaan on hoidettava. Yleiseen toimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunta omilla päätöksillään voi ottaa hoidettavakseen. Näitä ovat muun muassa elinkeinoharjoittamisen yleisistä edellytyksistä huolehtiminen, kunnallistekniikan rakentaminen, energia- ja vesihuollon järjestäminen ym. tehtävät. Yleiseen toimialaan kuuluvien tehtävien tulee olla kunnan ja kuntalaisten edun mukaisia. Koska yleisestä toimialasta säädetään kuntalaissa yleislausekkeella " Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät", hallinto-oikeus viime kädessä ratkaisee yksittäistapauksessa, kuuluuko tietty tehtävä kunnan toimialaan. Toimialaa rajaa kuitenkin ensiksikin hallinnon toissijaisuuden periaate; kunnan ei tule ottaa hoitaakseen sellaisia tehtäviä, joita yksityinen sektori voi hoitaa tehokkaammin. Toiseksi lainan takauksen kuulumista kunnan toimialaan on arvioitava yksityiselle annettavaa tukea koskevien periaatteiden mukaisesti. Kunnan toimialakriteereihin kuuluu yhdenvertaisuuden periaate ja tasapuolisuuden huomioon ottaminen päätöksenteossa. Yhdenvertaisuusperiaatteesta voidaan johtaa myös kielto antaa taloudellista tai muuta tukea yksityiselle ilman erityisiä perusteita. Asiallisiin syihin perustuva erillinen kohtelu on hyväksyttävissä. Jos takauksella tuetaan kaupallista elinkeinotoimintaa ja selkeästi markkinoilla olevaa liikeyritystä, takauskriteerit ovat tiukat. Kuntalain valmisteluaineistossa, oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on todettu, että takaussitoumuksen antaminen kunnan ulkopuoliselle yritykselle voi kuulua kunnan toimialaan lähinnä silloin, kun tarkoituksena on työllisyyden turvaaminen kunnassa ja taattavassa lainassa on kysymys
investointilainasta, jolla luodaan uusia pysyviä työpaikkoja ja varmistetaan työpaikkojen pysyminen kunnassa esimerkiksi elinkeinotoiminnan harjoittamisen ylisiä edellytyksiä parantamalla. Takaukseen liittyvä riski ei kuitenkaan saa olla kunnan kantokykyyn nähden liian suuri eikä saa vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta. Kunnan edut tulee turvata edellyttämällä riskit asianmukaisesti kattavien vastavakuuksien antamista kunnalle (Harjula-Prättälä: Kuntalaki - tausta ja tulkinnat, Helsinki2007, s. 124-127). Harkittaessa kuuluuko takaussitoumuksen antaminen kunnan ulkopuoliselle yritykselle, on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, mihin käyttötarkoitukseen taattava laina liittyy, taattavan lainan määrään ja sen ehtoihin, takausvastuun määrään ja ehtoihin, suunnitellun investoinnin vaikutuksiin kunnan työllisyystilanteeseen ja elinkeinorakenteen kehittämiseen, takaukseen liittyvän riskin hallintaan eli vastavakuuksien olemassa oloon ja niiden vakuusarvoon ja takaajana olevan kunnan kantokykyyn kantaa takaukseen liittyvä riski sen toteutuessa. Nyt puheena olevassa hankkeessa Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys aikoo rakentaa OMATOIMI -ikääntyvien yhteisötalon. Taloon on tarkoitus rakentaa 35 asuntoa ikääntyvien kuntalaisten tarpeisiin. Tässä vaiheessa yksilöityä takauspyyntöä ei ole esitetty, vaan toimija hakee ennakkopäätöstä hankkeen lainan takauksesta, joka esitetyn laskelman mukaan olisi n. 3.120.000 euroa. Esitettyä hanketta ei voitane pitää kunnan yleiseen toimialaan kuuluvana hankkeena, jolloin kysymykseen tulisi lähinnä investointilaina, jolla luodaan uusia pysyviä työpaikkoja ja varmistetaan työpaikkojen pysyminen kunnassa. Vaikka hanke edesauttaa ikäihmisten asumista kaupungissa ja myös poistaa kaupungin omia investointitarpeita ikäihmisten asuntotuotannossa, hallinnon toissijaisuuden periaatteen mukaisesti rahoitusasiat tämäntyyppisessä yleishyödyllisessä hankkeessa kuuluvat ensisijaisesti yksityisen sektorin hoidettavaksi. Edellä lausutun perusteella kaupunki ei voi toimia takaajana muutoin hyvässä kuntalaisten ja ikääntyvien hyvinvointia edistävässä hankkeessa. Valmistelija: kaupunginjohtaja 014 459 82012 Kj:n esitys: Kaupunginhallitus ei myönnä takausta Asumisoikeusyhdistys ry:n yhteisötalolle edellä esittelytekstissä mainituilla perusteilla. Päätös: Puheenjohtaja avasi asiasta keskustelun. Keskustelun kuluessa Riitta Kaikuranta esitti, että asian käsittely siirretään. Veli Jaakkola kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, koska on tehty kannatettu esitys asian käsittelyn siirtämisestä, asian käsittelyn jatkamisesta tulee äänestää. Selonteko hyväksyttiin. Äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä. Äänestysjärjestys hyväksyttiin. Asian käsittelyn jatkamista kannattivat Heikki Pihlainen, Liisa Karvonen, Kaija Laitinen, Kari Nuopponen, Riitta Pirttiniemi, Seppo Patama ja Arja Koskenlahti. Asian siirtämistä kannattivat Riitta Kaikuranta ja Veli Jaakkola. Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksena 7-2 kaupunginhallitus on päättänyt jatkaa asian
käsittelyä. Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän pohjaesityksen asiassa. KH 65 Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys on 21.12.2012 uudistanut hakemuksensa kaupungin omavelkaisesta takauksesta kiinteistön rakentamiseen tarvittavalle enintää 3.350.000 euron suuruiselle summalle. Vastavakuudeksi kaupunki saisi ensisijaisen kiinnitysvakuuden tonttiin ja rakennukseen. Kaupunki on pyytänyt 11.1.2013 päivätyllä kirjeellä Suomen kuntaliiton lakiosaston lausuntoa omavelkaisen takauksen myöntämisestä Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen investointia varten nostettavaa lainaa varten. Lausuntoa pyydetään siitä, kuuluko kaupungin omavelkaisen takauksen antaminen puheena olevassa asiassa kunnan toimialaan, sekä siitä voisko kaupunki oikeudellisesti myöntää omavelkaisen takauksen koko lainasummalle vai koskeeko valtiontukisäännökset (enintään 80% lainan määrästä) myös kyseessä olevaa hanketta. Kaupunginhallituksen esityslistan lähtemisajankohtaan mennessä ei Kuntaliiton lakiosaston lausuntoa ole vielä käytettävissä. Lausuntopyyntö liitteineen on esityslistan oheismateriaalina. Valmistelija: hallinto - ja henkilöstöjohtaja 044 459 8203 Kj:n esitys:kaupunginhallitus merkitsee asian käsittelyn vaiheen tietoonsa saatetuksi. Päätös: Hyväksyttiin. KH 72 Liite 29K, 31K, 32K Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen antaman selvityksen mukaan Asumisen rarhoitus- ja kehittämiskeskus ARA ei voi myöntää hankkeelle korkotukea ja lainan lisätakausta, koska valtioneuvoston vahvistamassa ARA:n käyttösuunnitelmassa on tähän mennessä päätetty, että asumisoikeusasumista tuetaan vain suuremmilla ns. kasvupaikkakunnilla. Liikepankit ovat ilmoittaneet, että viimeisen puolen vuoden aikana lainan ehtoja on kiristetty yleisestä talouden epävarmuudesta johtuen mm. siten, että laina- ajaksi luvataan yleensä vain 10 vuotta. Yleishyöydyllisenä yhteisönä asumisoikeusyhdistyksellä on mahdollisuus saada laina Kuntarahoitus Oy:ltä, mutta lainan myöntämisen ehtona on kaupungin omavelkainen takaus. Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen kaupungilta pyytämän takauksen myöntämisen edellytyksenä on se, että kaupungilla tulee olla käsitys puukerrostalohankkeen riskittömyydestä rakennuttamisvaiheessa sekä selvyys yhdistyksen taloudellisesta ja toiminnallisesta kyvystä vastata 3,3 miljoonan euron lainasta koko 30 vuoden laina-ajan, kun rakennus on
asumisoikeusyhdistyksen omistuksessa ja hallinnassa. Saarijärven kaupungin näkökulmasta rakennuttamisvaiheen riskien hallintaa vaikeuttaa se, että kyseessä on puukerrostalorakentamisen pilottihanke. OMATOIMI -ikääntyvien yhteisötalon rakennusteknisestä toteutuksesta pidettiin palaveri 25.2.2013. Palaveriin osallistuivat Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen edustajana Reijo Pesonen ja kaupungin edustajina hallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, tekninen johtaja, rakennuttajarakennusmestari sekä kaavoitusarkkitehti. Palaverissa käytiin läpi hankkeen kokonaistilanne, urakkakilpailutusvaihe ja osin myös puukerrostalon rakennusteknisiä yksityiskohtia. Käydyn palaverin pohjalta tekninen johtaja ja rakennuttajarakennusmestari laativat teknisen toteutuksen riskiarvion kaupunginhallitukselle 4.3.2013 mennessä. Lisäksi palaverissa ilmeni, että Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen puukerrostalohankkeen urakkakilpailutus päättyy 8.3.2013, jolloin saadaan tarkka kustannusarvio rakennushankkeelle. Kilpailutuksen lopputuloksella voi olla myös vaikutusta kaupungilta tarvittavan takauksen määrään. Kuntaliitolta pyydetty lausunto on luvattu Saarijärven kaupungille maanantaihin 4.3. 2013 mennessä. Saarijärven kaupungin ja Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen neuvottelut tontin vuokrauksesta ovat vielä kesken. Kuntaliitto on 4.3.2013 toimittanut lausunnon kaupungin 11.1.2013 jättämään lausuntopyyntöön. Tekninen toimi on samoin 4.3.2013 toimittanut oman lausuntonsa, joka sisältää hankkeen teknisen riskiarvion. Asiakirjat ovat esityslistan liitteenä nro 31K ja 32K. KUNTALIITON LAUSUNNON YDINKOHDAT Kaupunki on pyytänyt Kuntaliiton lausuntoa omavelkaisen takauksen myöntämisestä Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen investointia varten nostettavaa lainaa varten. Lausuntoa on pyydetty siitä, kuuluuko kaupungin omavelkaisen takauksen antaminen puheena olevassa asiassa kunnan toimialaan sekä siitä, voiko kaupunki myöntää omavelkaisen takauksen koko lainasummalle, vai koskeeko valtiontukisäännökset (enintään 80 % lainan määrästä) myös kysymyksessä olevaa hanketta. Lausuntopyynnössä kaupunki on todennut, että sen strategian mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi niistä tekijöistä, joiden avulla toteutetaan tavoite Saarijärvestä terveen elämän ympäristönä. Tavoite on haastava huomioon ottaen kunnan ikärakenne ja ennusteet ikääntyvien osuuden lisääntymisestä niin lukumääräisesti kuin suhteellisuuden osuuden suhteen. Lausuntopyynnön mukaan Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen nyt mainittu OMATOIMI -hankkeen toteuttaminen tukisi omalta osaltaan ikääntyvän väestön omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitoa. Kyseinen omatoimihanke tukee toimimaan yhteisöllisyyden periaatteella, mikä puolestaan luo yhteenkuuluvuutta, lisää aktiivisuutta ja osallistumista.
Kunnan toimiala on perinteisesti jaettu yleiseen toimialaan ja erityistoimialaan. Erityistoimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunnan eri lakeihin sisältyvien säännösten mukaan on hoidettava. Yleiseen toimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunta omilla päätöksillään voi ottaa hoidettavakseen. Näitä ovat muun muassa elinkeinon harjoittamisen yleisistä edellytyksistä huolehtiminen, kunnallistekniikan rakentaminen, energia- ja vesihuollon järjestäminen ym. tehtävät. Kunnan toimialakriteereihin kuuluu yhdenvertaisuuden periaate ja tasapuolisuuden huomioon ottaminen päätöksenteossa. Yhdenvertaisuusperiaatteesta voidaan johtaa myös kielto antaa taloudellista tai muuta tukea yksityisille ilman erityisiä perusteita. Asiallisiin syihin perustuva erilainen kohtelu on hyväksyttävissä. Jos takauksella tuetaan kaupallista elinkeinotoimintaa ja selkeästi markkinoilla olevaa liikeyritystä, takauskriteerit ovat tiukat. Harkittaessa kuuluuko takaussitoumuksen antaminen kunnan ulkopuoliselle yritykselle kunnan toimialaan, on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, mihin käyttötarkoitukseen taattava laina liittyy, taattavan lainan määrään ja sen ehtoihin, takausvastuun määrään ja ehtoihin, suunnitellun investoinnin vaikutuksiin kunnan työllisyystilanteeseen ja elinkeinorakenteen kehittämiseen sekä liittyykö suunniteltu investointi läheisesti kunnan omaan toimintaan, takaukseen liittyvän riskin hallintaan eli vastavakuuksien olemassa oloon ja niiden vakuusarvoon sekä takaajana olevan kunnan kantokykyyn kantaa takaukseen liittyvä riski sen toteutuessa. Edellä mainitut seikat on läpikäyty kuntaliiton lausunnossa. Johtopäätös toimialakysymyksestä: Kuntaliiton lausunnon mukaan takaushakemuksessa kuvatun mukaiseen rakennushankkeeseen osallistumista voidaan lähtökohtaisesti katsoa kuuluvan kunnan yleiseen toimialaan. Sosiaalihuoltolain 17 :n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalveluiden järjestämisestä, muun muassa huolehtimalla asuinpalveluiden järjestämisestä. Saman lain 22 :n mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Vaikka rakennushankkeella ei ole tarkoitus nimenomaisesti järjestää sosiaalihuoltolain 22 :n tarkoittamia palvelu- ja tukiasuntoja, niin hanke kuitenkin toteutuessaan merkittävästi edesauttaisi ikäihmisten asumista kaupungissa ja siten myös poistaisi kaupungin omia investointitarpeita kyseisten palvelujen tarjoamisen osalta, minkä vuoksi tämäntyyppisten toimenpiteiden toteuttamisen voidaan lähtökohtaisesti katsoa kuuluvan kunnan yleisen toimialan piiriin, mikäli takaukseen liittyvän riskin vuoksi sitä seikkaa ei tule toisin arvioida. Kuntaliiton lausunnon mukaan kunnanhallituksen tulisikin erityisesti tässä tapauksessa yksityiskohtaisemmin arvioida pyydettyyn takaukseen liittyvää riskiä suhteessa kaupungin kantokykyyn. Takaukseen liittyvä riski ei saa olla kunnan kantokykyyn nähden liian suuri eikä riskin toteutuminen saa vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta. Kunnan edut tulisi turvata
edellyttämällä riskit asianmukaisesti kattavat vastavakuudet. Vastavakuudeksi on tarjottu ensisijaisia kiinnityksiä rakennettavaan tonttiin ja taloon. Lausunnossa mainitun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelut huomioon ottaen kaupungin tulisikin ennen päätöksentekoa selvittää ja arvioida, mikä merkitys nyt pyydettyyn takaukseen liittyvän realisoitumisella olisi kunnan toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Takausriski ei toteutuessaan saisi vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta. Kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluu päättää takauksen antamisesta toisen velasta kuntalain 13 :n perusteella. EU:n valtiontukisääntelyn soveltamisesta kaupungin myöntämään takaukseen: Lausuntopyynnön liitteenä olevista asiakirjoista käy ilmi, että Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys on hakenut lainaa Kuntarahoitukselta Omatoimi -rakennushankkeen toteuttamista varten. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on 7.6.2012 tekemällään päätöksellä nimennyt asumisoikeusyhdistyksen aravalain 15 :n 3 kohdassa sekä vuokra asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 5 :n 3 kohdassa tarkoitetuksi yleishyödylliseksi yhteisöksi. Raha-automaattiyhdistys on 2.2.2012 antamalla päätöksellä myöntänyt asumisoikeusyhdistykselle kyseiseen hankkeeseen erityisavustusta päätöksessä tarkemmin mainituin edellytyksin. Kuntaliiton käsityksen mukaan näiden päätösten yhteydessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Raha-automaattiyhdistys ovat arvioineet kyseisen hankkeen täyttävän sosiaalisen asuntotuotannon kriteerit. Olettaen, että lausuntopyynnössä mainitulla hankkeella on tarkoitus omalta osaltaan edistää kunnan lakisääteisten palvelujen järjestämisen edellytyksiä ja kysymyksessä on sosiaalinen asuntotuotanto, ei kyseinen järjestely kunnan takauksen osalta kuntaliiton käsityksen mukaan pitäisi aiheuttaa ongelmaan EU:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta. Kuntaliiton tiedossa ei kuitenkaan ole tämän tapauksen erityispiirteisiin suoraan sovellettavaa oikeuskäytäntöä. TEKNISEN TOIMEN RISKIARVION YDINKOHDAT Saarijärven kaupungin tekninen toimi on laatinut 4.3.2013 päivätyn teknisen riskiarvion kaupunginhallitukselle. Lausunnossa arvioidaan hankkeen riskejä kolmesta eri näkökulmasta. Riskien suuruuteen tai todennäköisyyteen ei ole lausunnossa otettu kantaa. Teknisen johtajan ja rakennuttaja rakennusmestarin laatimassa arviossa on arvioitu, onko riittävästi huomioitu seuraavia hankkeeseen liittyviä riskejä: Päätoteuttajaan liittyvät riskit: - Hankkeeseen ryhtyvän Saarijärven Seudun asumisoikeusyhdistyksen varallisuus ja vakuudenkantokyky (mahdollinen 500 000 vakuus) - Saarijärven Seudun asumisoikeusyhdistyksen kyky ja osaaminen
rakennushankkeen ja omaisuuden hoidon suhteen (isännöintiosaaminen) Rakennuttajaorganisaatioon ja suunnitteluun liittyvät riskit: - rakennuttamiskonsultin, suunnittelijoiden ja pääsuunnittelijan riittävä ammattitaito - suunnitelmien yhteensovittaminen ja riittävä laatu - lisä- ja muutostyökustannuksiin varautuminen - jaetun urakkamuodon ja urakkarajojen riskit - rakennuttajaorganisaation, suunnittelijoiden sekä urakoitsijoiden kokemus puukerrostalorakentamisesta Rakennuksen käytön aikaiseen toimintaan liittyvät riskit: - Todellisen vastiketason määrityksen vaikeus (asumiskustannusten lähtötilanne, kun kaikki asunnot ovat käytössä on: hoitokulut 2,87 / krs-m2/ kk ja pääomakulut 6,15 /krs-m2 /kk yhteensä 9,02 / krs-m2/kk vastaa tällä hetkellä normaalia vuokratasoa Saarijärvellä). Mikä on todellinen vastiketaso rakennuksen valmistuttua ja kuinka korkeaa vastiketta asukkaat ovat valmiita maksamaan? - lainanhoitokyky, mikäli asuntoja jää tyhjilleen (kokonaisvuokratason nousu) - lainanhoitokyky, mikäli lainan viitekorko nousee (euribor 12 kk on ennätyksellisen alhainen 0,549 %, koron vaihteluväli vuosina 1999-2013 on 0,55-5,0 %) Riskien suuruuteen ja todennäköisyyteen ei ole otettu teknisen toimen riskiarvoissa kantaa. Hankkeen riskit ovat kuitenkin olemassa ja ne tulee tiedostaa takauspäätöstä laadittaessa. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUDELLINEN ASEMA Vuonna 2010 ja 2011 Saarijärven kaupungin tilinpäätökset olivat ylijäämäiset. Vuoden 2012 aikana ovat talouden näkymät oleellisesti heikentyneet. Vuoden 2012 tilinpäätös päätynee yli 2 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Suunnitelmakaudella 2013-2015 tilikauden alijäämä kasvaa 2,451 miljoonasta (vuonna 2013) 4,1 miljoonaan euroon (vuonna 2014) sekä jopa 5,2 miljoonaan euroon (vuonna 2015). Edellä mainitun taloudellisen näkymän johdosta kaupunki on käynnistänyt talouden vakauttamisohjelman valmistelun. Kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuoden 2013 investoinnit (omarahoitus) ovat 2,928 miljoonaa euroa, vuoden 2014 ennustetut investoinnit ovat 8,010 miljoonaa euroa sekä vuoden 2015 ennustetut investoinnit ovat 5,262 miljoonaa euroa. Poistojen määrä kasvaa uuden poistosuunnitelman sekä mahdollisten lähivuosien huomattavien investointien johdosta vuoden 2011 2,6 miljoonasta eurosta suunnitelmakauden 2015 loppuun noin 5,5 miljoonaan euroon. Tilinpäätöksessä 2011 kaupungilla oli takauksia samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta noin 15,9 miljoonaa euroa sekä takauksia muiden (konsernin ulkopuolisten tahojen kuten vesiosuuskuntien) puolesta 1,84 miljoonaa euroa. Asumisoikeusyhdistykselle myönnettävä takaus olisi
suurin kaupunkikonsernin ulkopuoliselle taholle myönnetty takaus (3,350 miljoonaa euroa). Valtioneuvosto on antanut asetuksen talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (205/ 2011) eli ns. kriisikunnan kriteerit. Tilinpäätöksessä 2011 Saarijärven kaupunki on täyttänyt kolme kuudesta kriisikunnan kriteeristä (kunnan tuloveroprosentti, kunnan omavaraisuusaste ja kunnan suhteellinen velkaantuminen). Takauspäätöstä harkittaessa olennainen kysymys on takauksen realisoitumisen riskin vaikutus kunnan toimintakykyyn ja talouteen. Takauksen määrän realisoituminen vastaisi yhden vuoden n. 2,5 % veroprosentin korostusta. Kuntalain 2 :n mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kuntalain valmisteluaineistossa, oikeuskäytännössä ja - kirjallisuudessa on katsottu, että takaussitoumuksen antaminen kunnan ulkopuoliselle yritykselle voi kuulua kunnan toimialaan lähinnä vain silloin, kun tarkoituksena on työllisyyden turvaaminen kunnassa. Takaukseen liittyvä riski ei kuitenkaan saa olla kunnan kantokykyyn nähden liian suuri. Takaus ei realisoituessaan saa vaarantaa kunnan lakisääteisten tehtävien ja palvelujen toteuttamista. Takauksia tai muuta suoraa taloudellista tukea tulisi yleensä antaa vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat kunnan määräysvallassa tai joidenka toiminta liittyy läheisesti kunnan omaan toimintaan. Uusia takauksia myönnettäessä tulee huomioida myös kaupungin nykyiset jo myönnetyt takaukset, jotka jo sellaisenaan realisoituessaan vaikeuttavat kaupungin toimintaa (kaupunkikonsernin sisäiset takaukset). Nykyisten kaupunkikonsernin ulkopuolisten takausten osalta takausriskit liittyvät vesiosuuskuntien kykyyn vastata taloudellisista velvoitteistaan. Nyt puheena olevassa takausasiassa tulisi myös selvittää takauksen vastavakuuden arvo. Saarijärven kaupunki ja Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys ovat tehneet hyvää yhteistyötä Sivulanpellon asemakaavoituksen ja Omatoimen puukerrostalohankkeen edistämisessä. Kaupungin panostus Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen puukerrostalohankkeen toteuttamiseksi on ollut merkittävä jo usean vuoden ajan. Sivulanpellon asemakaavamuutos on laadittu erityisesti Omatoimen puukerrostalohanke huomioiden. Tontin hinnoittelussa on huomioitu yhdistyksen yleishyödyllisyys siten, että tonttihinta on alhaisempi kuin markkinahintaisilla tonteilla. Valmistelijat: kaupunginjohtaja 044 459 8201, maanmittausinsinööri 044 459 8314, kaavoitusarkkitehti 044 459 8405 Kj:n esitys: Kaupunginhallitus selvittää vielä tarkemmin pyydettyyn takaukseen liittyvää riskiä suhteessa kaupungin kantokykyyn ennen esityksen tekemistä valtuustolle. Kj:n muutettu esitys: Kaupunginhallitus selvittää vielä tarkemmin pyydettyyn takaukseen liittyvää riskiä suhteessa kaupungin kantokykyyn
ennen esityksen tekemistä valtuustolle. Tarkoitus on saattaa asia valtuuston käsiteltäväksi vielä maaliskuun aikana. Päätös: Muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin pöytäkirjaan, että tekninen johtaja Vesa Ronkainen esitteli riskianalyysiä kokouksen alussa klo 10.30-11.05. Merkittiin pöytäkirjaan, että kokous keskeytettiin tauon ajaksi pykälän käsittelyn jälkeen 11.40-11.50. KH 81 Liite 29K, 31K, 32K Kuntaliiton 4.3.2013 toimittaman lausunnon mukaan puheena olevan Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistykselle (myöh. asumisoikeusyhdistys) myönnettävän lainantakauksen voidaan lähtökohtaisesti katsoa kuuluvan kunnan yleiseen toimialan piiriin, mikäli takaukseen liittyvän riskin vuoksi sitä seikkaa ei tule toisin arvioida. Lausunnon mukaan kunnanhallituksen tulisi erityisesti tässä tapauksessa yksityiskohtaisemmin arvioida pyydettyyn takaukseen liittyvää riskiä suhteessa kaupungin kantokykyyn. Takaukseen littyvä riski ei saa olla kunnan kantokykyyn nähden liian suuri eikä riskin toteutumisen saa vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta. Kaupunki on 6.3.2013 pidetyn kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen selvittänyt asumisoikeusyhdistyksen hankkeeseen liittyviä riskitekijöitä mm. 11.3.2013 asumisoikeusyhdistyksen edustajien kanssa teknisen toimen laatiman riskiarviolistauksen pohjalta. Asumisoikeusyhdistyksen hanketta on tarkoitus käsitellä vielä tarkemmin tulevissa palavereissa. Asumisoikeusyhdistys järjestää 20.3.2013 ikääntyvien yhteisötalo Omatoimea koskevan informaatiotilaisuuden. Tilaisuuteen on kutsuttu kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenet. Saarijärven kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 on valmistunut. Tilinpäätös osoittaa kuluneelta vuodelta 2,1 miljoonan euron alijäämää. Vuoden 2013 talousarvio on lähtökohtaisesti 2,45 M euroa alijäämäinen. Myös taloussuunnitteluvuodet ovat taloudellisesti erittäin vaikeita tuloksellisesti. Myös investointitarve tulevina vuosina on suuri. Nyt vielä hyväksymättömässä tilinpäätöksessä kaupungilla oli takauksia samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 16,6 M euroa sekä takauksia muiden konsernin ulkopuolisten tahojen kuten vesiosuuskuntien puolesta 1,67 M euroa. Kaupunki on selvittänyt tarkemmin edelleen annettujen suurimpien takausten riskipositiota nykyisellään kokouksissa 7.3.2013, 12.3.2013 sekä 14.3.2013. Konsernin ulkopuolisten ja konsernin sisäisten takausten tilannetta on vielä tarkoitus käsitellä ainakin 22.3 ja 25.3.2013. Tulevia tiedossa olevia suurempia taloudellisia vastuita kaupungille on tiedossa mm. suunnitteilla olevan Uusi sairaala-hankkeen myötä sekä mahdollisen laajakaista kaikille 2015 hankkeen takausten muodossa. Edellä mainittujen riskien kartoituksen vielä ollessa kesken
kaupunginhallituksen esityslistan lähtiessä annetaan esitys kaupunginhallituksen kokouksessa. Valmistelija: kaupunginjohtaja 044 459 8201, hallinto- ja henkilöstöjohtaja 044 459 8203 Kj:n esitys: Esitys annetaan kokouksessa. Kj:n esitys: Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen hankkeen neuvonantaja Reijo Pesosen ilmoituksen mukaan takaukseen liittyvää päätöksentekoa on syytä siirtää, koska urakkatarjousten käsittely on heillä vielä kesken. Näin ollen kaupunginhallitus päättää siirtää asian käsittelyn. Päätös: Hyväksyttiin. KH 21 Liitteet 6, 7, 10 Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys on otsikkoasiassa jättänyt uuden takaushakemuksen korkotarjouksineen kaupungille (liite 6). Asumisoikeusyh distys pyytää, et tä Saa ri jär ven kaupunki myöntäisi Saarijär ven Seudun Asu misoikeusyh distykselle kiinteistön raken ta mis ta varten Kuntarahoitus Oy:ltä otettavalle lainalle, pääoma enintään 2.300.000 euroa, laina-aika 30 vuotta, korko 6 kk euribor + 1,3 %, korkoindikaatio 28.1.2013 1,704 %, omavel kaisen ta kauksen. Vas tava kuu deksi yh distys tar joaa Saari jär ven kaupungille ensisi jaista kiin ni tysva kuutta ra ken netta vaan taloon ja tont tiin. Hankkeen kokoa on muuttunut aiemmin esitetystä siten, että asuintaloon tulisi 26 asuntoa, koot 40,5-65,5 m2, asm2 1318 asm2, yhteistoimintatiloja 143 m2. Rakennuksen bruttoala on 2 244 m2. Rakenneratkaisuna on tilaelementtiratkaisu, jonka ensimmäinen kerros on betonia ja kerrokset 2-4 puuta. Kokonaisrakennuskustannuksiksi on arvioitu enintään 4,1 M. Hankkeen rahoitussuunnitelman mukaan rahan lähteet ovat seuraavat: Asumisoikeusmaksut 15 % eli 620.000, RAY:n in ves toin ti avustus 1.180.000, laina 2.300.000. Asuntoja on tällä hetkellä ha ke muksen alle kirjoittajien ilmoituksen mukaan varattu kirjallisella sitou muksella 23 kpl. Asumisoikeusyhdistys jätti loppuvuonna 2013 ARA:lle hanketta koskevan korkotuki- ja lainaha kemuksen. Valtioneuvoston vahvistaman käyttösuunnitelman mukaan hankkeita tuetaan ainoastaan suurimmissa kaupungeissa, joten tukea ei myönnetty. Aiempien käsittelyiden yhteydessä on arvioitu hankkeen taloudellisia ja rakennuttamiseen liittyviä riskejä. Johtopäätökset on kirjattu aiempiin esittelyteksteihin. Lisäksi on arvioitu sitä, voidaanko takausta pitää kunnan toimialaan kuuluvana sekä sitä sovelletaanko EU:n valtiontukisäätelyä takausjärjestelyyn. Tehdyn valmistelun pohjalta hanketta voidaan pitää kunnan toimialaan kuuluvana eikä valtiontukisäätely aiheuta ongelmia takauksen myöntämisessä. Kuntaliiton lausunnossa todetaan, että kaupungin tulisi ennen päätöksentekoa selvittää ja arvioida, mikä merkitys nyt pyydettyyn takaukseen liittyvän realisoitumisella olisi kunnan toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Takausriski ei toteutuessaan saisi vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta. Kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluu päättää takauksen
antamisesta toisen velasta kuntalain 13 :n perusteella. Edellä todetun pohjalta keskeinen kysymys harkittaessa takauksen myöntämistä on hankkeeseen sisältyvä riskin taso ja sen realisoitumisen todennäköisyys sekä se, mikä merkitys takaukseen liittyvät riskin realisoitumisella olisi kunnan talouden ja toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Kaupunginhallitus sai tiedokseen 7.6.2013 riskityöryhmän raportin, jossa oli käsitelty sekä kaupungin taloudellista tilannetta ja sen vaikutusta kaupungin toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta että erikseen kaupungin antamiin takauksiin liittyviä riskejä ja niiden riskitasoa. Riskityöryhmän raportti ja siinä esitetyt tunnusluvut on päivitettävissä, kun vuoden 2013 tilinpäätös on valmistunut. Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2015-2016 perusteella talouden tilanne ei ole olennaisesti muuttunut, mutta ennustettu alijäämä on kuitenkin vähentynyt vuoden 2013 talousarvion ennusteista. Liitteenä nro 7 on yhteenveto Saarijärven kaupungin takausvastuista 31.12.2013. Yhteenveto on arvio. Riskityöryhmän raportissa todettiin, että näistä takaus vastuista SSYP Kiinteistöt Oy:n takauksiin sisältyvä riski on kohtalainen. Riskityöryhmä ei pitänyt riskin realisoitumista arviointihetkellä todennäköi senä. Vesiosuuskunta HKM:n takauksiin sisältyvä riski katsottiin merkittä väksi. Kaupungin vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu siihen, että kaupunki joutuu Vesiosuuskunta HKM:n luotoille antamansa takauksen pe rusteella maksamaan vesiosuuskunnan erääntyviä korkoja. Osuuskuntako kous on tehnyt päätöksen, jolla osuuskunnan hallitus on valtuutettu käy mään kaupungin kanssa neuvotteluja liiketoiminnan siirrosta kaupungille. Muiden merkittävien takausten osalta riskityöryhmä piti riskejä vähäisinä. Riskityöryhmän raportissa arvioitiin lisäksi erikseen laajakaista kaikille 2015 -hankkeeseen sisältyviä riskejä. Kyseisen hankkeen rahoitusmalli on alkuperäisen rahoitussuunnitelman epäonnistuttua suunniteltu toteutettavaksi aiemmasta suunnitelmasta poiketen. Uuden rahoitusratkaisun mukaan Saarijärven kaupungin tulisi osaltaan antaa omavelkainen takaus 4 533 056 euron lainapääomalle. Kaupunginvaltuusto tekee kaupunginhallituksen esityksestä tekemään erikseen päätöksen siitä, tuleeko Saarijärven kaupunki liittymään tähän toteutukseen. Asumisoikeusyhdistyksen hankkeen toteutus on aiemmasta olennaisesti pienentynyt. Rakenneratkaisun muuttuminen alkuperäisestä puukerrostalosta vähentää niitä tekniseen toteutukseen liittyviä riskejä, jotka on huomioitu teknisen toimen riskiarviossa. Investointikustannusten aleneminen sekä asuntojen korkea varausaste vähentävät lainanhoitokykyyn ja vastiketasoon liittyviä riskejä. Riskitasoa voidaan tällä perusteella pitää vähäisenä ja takauksen realisoitumisen riskiä vähäisenä. Takausriskin realisoituminen ei Saarijärven kaupungin tällä hetkellä tiedossa olevat takausriskit ja niiden riskitaso huomioon ottaen vaaranna kaupungin toiminnan jatkuvuutta. Takauksen vastavakuutena olevan kiinteistön vakuusarvoa arvioitaessa on huomioitava asumisoikeustalon realisointia ja kauppahinnan määräytymistä rajoittavat asumisoikeusasunnoista annetun lain 11 luvun määräykset. Vapaaehtoinen luovutus on mahdollinen ainoastaan lain 1 a :n kriteerit täyttä-
välle ostajalle. Kauppahinnan määrittely on sidottu laissa asetettuihin laskentaperusteisiin myös pakkohuutokaupalla tapahtuvassa realisaatiossa. Näin vakuuden arvo ei määrity normaalin kiinteistövakuuden arvonmäärityksen mukaisin perustein. Lähtökohtana on luovuttajan hankinta-arvon rahoittamiseksi suorittama määrä tarkistettuna rakennuskustannusindeksin muutoksilla. Valtion asuntorahasto vahvistaa kussakin luovutuksessa luovutushinnan. Saarijärven Seudun asumisoikeusyhdistyksen asuintalo tukee hyvin Sote-kuntayhtymän vahvistamia ikäihmisten palvelulinjauksia tarjoamalla kohtuuhintaista ja yhteisöllistä asumista itsenäisesti ja myöhemmin asukkaan ikääntyessä tai kunnon heikentyessä kotipalvelulla tuettuna asumisena. Asuintalohanke tukee kaupunginvaltuuston strategian päivityksessään hyväksymää strategista linjausta. Ikäihmisten asumispalvelupaikkoja arvioidaan tarvittavan Saarijärvellä vuoteen 2025 mennessä yhteensä noin 170. Mikäli takausriski realisoituisi, kiinteistö voi mahdollisen pakkorealisaation jälkeenkin palvella näitä tavoitteita. Valmistelija: talous- ja hankintajohtaja 044 4598 207 Vs kj:n esitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että 1) Saarijärven kaupunki myöntää Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen asuinyhteisötalon rakentamista varten Kuntarahoitus Oy:ltä ottamalle lainalle, pääoma enintään 2.300.000 euroa, laina-aika 30 vuotta, korko 6 kk euribor-viitekorko + 1,3 %, korkoindikaatio 28.1.2013 1,704 %, sekä 10 vuoden laina-ajan jälkeen Kuntarahoituksen 6 kk viitekorko + 1,550 %, omavelkaisen takauksen. 2) Takauksen vastavakuudeksi kaupunki vaatii Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistykseltä ensisijaisella etuoikeudella olevan kiinnityksen rakennushankkeen kohteena olevaan tonttiin ja sille rakennettavaan rakennukseen. Päätös: Vs.kj:n muutettu esitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että 1) Saarijärven kaupunki myöntää Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen asuinyhteisötalon rakentamista varten Kuntarahoitus Oy:ltä ottamalle lainalle, pääoma enintään 2.300.000 euroa, laina-aika 30 vuotta, korko 6 kk euribor-viitekorko + 1,3 %, korkoindikaatio 28.1.2013 1,704 %, sekä 10 vuoden laina-ajan jälkeen Kuntarahoituksen 6 kk viitekorko + 1,550 %, omavelkaisen takauksen; 2) Takauksen vastavakuudeksi kaupunki vaatii Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistykseltä ensisijaisella etuoikeudella olevan kiinnityksen rakennushankkeen kohteena olevaan tonttiin ja sille rakennettavaan rakennukseen; 3) Kaupunginhallitus edellyttää, että ennen takaukseen kohteena olevan lainan nostamista Saarijärven asumisoikeusyhdistyksen tulee toimittaa Saarijärven kaupungille urakkatarjouksiin ja hankevarauksiin pohjautuva luotettava hankkeen toteutuksen kustannusarvio ja rahoituslaskelma. Takaus as-
tuu voimaan kun kaupunki on hyväksynyt rahoituslaskelman ja todennut rahoituksen riittävyyden hankkeeseen; 4) Lisäksi kaupunki edellyttää ennen takauksen kohteena olevan lainan nostamista, että suunnitelmien yhteensovittaminen on tehty ja tästä tulee olla pääsuunnittelijan allekirjoittama todistus Saarijärven kaupungille; 5) Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että Saarijärven kaupunki saa nimetä toteutuksen seurantaan ja työmaakokouksiin nimeämänsä edustajan; 6) Takauksen provisiona kaupunki veloittaa 1 % myönnetyn takauksen määrästä; 7) Kaupunki edellyttää yhtä hallituspaikkaa Saarijärven asumisoikeusyhdistyksen hallituksessa. Puheenjohtaja avasi asiasta keskustelun. Keskustelun kuluessa Jukka Ruunaniemi teki asian käsittelyn siirtämistä koskevan esityksen perusteluna tarkempien ta louslaskelmien saaminen. Riitta Pirttiniemi kannatti esitystä. Arja Koskenlahti esitti Pentti Tuomen kannattamana asian käsittelyn jatkamista. Päätettyään asian siirtämistä koskevan keskustelun puheenjohtaja totesi, koska on tullut asian käsittelyn siirtämistä koskeva kannatettu esitys asian käsittelyn jatkamisesta tulee suorittaa äänestys. Selonteko hyväksyttiin. Äänestysjärjestykseksi puheenjohtaja esitti seuraavaa: Äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä. Ensin nostavat käden asian siirtämistä äänes tä vät hen kilöt ja toisessa äänestyksessä nostavat käden asian käsittelyn jat ka mista kannattavat henkilöt. Ää nes tys jär jes tys hy väk syt tiin. Asian siirtämisen puolesta äänestivät Jukka Ruunaniemi ja Riitta Pirttiniemi. Asian käsittelyn jatkamisten puolesta äänestivät Olavi Vuori, Nina Marjoniemi, Arja Koskenlahti, Pasi Pyykkinen, Maarit Sironen, Pentti Tuomi ja Lasse Ingman. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on äänin 7-2 päättänyt jatkaa asian käsittelyä. Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun päätösesityksen yksimielisesti.