Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Samankaltaiset tiedostot
KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylän selvitysalue yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus Tuomas Jalava

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame Tuomas Jalava

Lohjan lukioverkko Page 1

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue Heikki Miettinen

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

Selvitysalue kuntatalouden tunnuslukuja Anni Antila

Haminan taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous , seutufoorumi

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Kuntarakenneselvittäjän havaintoja Multian Väätäiskylältä ensin aamulla. Yhdistymisselvitys 2015; A.Luomala FMP OY

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Virolahden taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Palvelu- ja rekrytointitarpeiden ennakointi. Sastamala

Rekrytointitarpeiden laskenta

Kokkolan seudun koko kuva

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue Heikki Miettinen

Kotkan kaupungin taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri FCG

RAUTAVAARAN KUNTASTRATEGIATYÖPAJA 2:N OHJELMA ELI J UOKSUTUS/KUNNANTALO. VALTUUSTOSALI TORSTAINA 1 O1 O2O1 3: OLET ERITTÄIN LÄMPIMÄSTI TERVETULLUT!

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys

Lohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Miten kunnan tulos lasketaan?

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntakohtaiset painelaskelmat Arviointimenetelmien kuvaus

Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään. Minna Punakallio

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä

Kuntalaiskuuleminen, Varkaus,

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

Rahoituskulut ja tuotot Vuosikate

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä ( )

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö

Transkriptio:

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot ja väestöennuste Laskenta ei huomioi esim.: säädösten muutokset asukkaiden vaatimustason muutokset palvelujen järjestämistavan muutokset uudet palveluinnovaatiot, esim. uudet hoitomenetelmät tuottavuuden muutokset yksityisen palvelutarjonta

Ennakoinnin rajoitukset Vakaat trendit: väestön ikääntyminen kuntien henkilöstön eläköityminen Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys alueen yritysten menestyminen valtionosuuksien kehitys veroratkaisut kuntien tehtävät

Tuottavuuskehitys Tuottavuuden mittaaminen julkisissa palveluissa on vaikeaa, koska arvonlisäystä ei voida aina määrittää Kuntatalouden kannalta katsottuna tuottavuus on kuitenkin kehittynyt huonosti Hoivapalvelujen yksikköhinnat nousivat 1973-2001 keskimäärin 1,2 %/v nopeammin kuin hinnat yleensä (Vatt, Pekka Parkkinen, 2002) 2000-2005 peruspalvelujen hintaindeksi on noussut keskimäärin 1,8 %/v nopeammin kuin kuluttajahintaindeksi (Tilastokeskus, peruspalvelujen hintaindeksi) ->Hintakehityksenä ennakoinnissa on käytetty +1,8%/v Kunnan nettokustannuksiin vaikuttaa myös käyttötuottojen kehitys, mallissa ne kasvavat reaalisesti +1,8%/v

/asukas Tulosten hyödyntäminen Kristiinankaupunki 190 170 150 Palvelutarpeiden kehitys, 2010=100 1. Nykyisen palvelukäytön, kustannusten, väestö- ja henkilöstörakenteen sekä väestöja eläköitymisennusteiden perusteella lasketaan trendiskenaario. 2. Tilastotiedoista lasketaan keskeisten Järvenpää palvelujen odotekustannukset 3. Mukaan voidaan liittää skenaariotyöskentely 4. Tuloksia voidaan hyödyntää esim. strategiatyöskentelyssä 50 2010 2015 2020 2025 2030 Päivähoito ja esiopetus 100 102 Perusterveydenhuolto 104 (253 102+ 254+ 256) 98 Henkilöstön rekrytointitarve Oma kunta, nettokustannukset 2010 6,14 M, odotekustannukset 4,93 M Lukio (amm. koulutus) 100 keskimäärin vuodessa 67 140,0 1400 55 53 55 1277 120,0 130 110 90 70 Perusopetus 100 77 73 75 75 Vanhusten hoito 100 105 117 146 169 Perusterveydenhuolto, avo 100 96 1200 1152 94 93 93 100,0 Erikoissairaanhoito 100 98 96 93 91 1000 Henkilöä Muut tehtävät 889 100 95 92 90 854 89 879 keskimäärin 80,0 807 805 806 vuodessapalvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 800 745 710 60,0 651 656 652 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. yleishallinnon ja kulttuuripalvelut. 600 'Muut tehtävät' luoka n palvelutarpeet muuttuvat 40,0 kuten väestön kokonaismäärä. 20,0 Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 400 0,0 2006-2010 2011-2015 2016-2020 2021-2025 Päivähoito- ja esiopetus 9,4 11,6 11,7 11,3 Opettajat 9,5 11,8 14,0 15,7 Kodinhoitajat 7,4 11,7 19,3 25,8 Perus- ja lähihoitajat 11,3 17,6 24,6 36,0 Sairaanhoitajat 6,2 7,9 7,1 8,3 Lääkärit 1,3 1,5 1,5 2,0 Pth:n muu henkilöstö 5,1 5,3 4,5 3,4 Sosiaalitoimen muu henkilöstö 3,6 6,3 5,7 4,6 1. Palvelu- ja rekrytointitarpeiden ja kuntatalouden Kulttuuri- ja vapaa-aika ennakointi 4. Toimintaympäristö- 2,2 2.Palvelurakenneanalyysi 2,5 3,1 2,1 Tekninen- ja ympäristöala 7,0 6,4 6,3 analyysit, 6,3 megatrendit, Hallinto- ja tukipalvelut 17,3 18,7 15,8 heikot 13,0 signaalit, sidosryhmäkyselyt, 3.Odotekustannusmalli osallistavat menetelmät Väestöennuste jne. Skenaariotyöskentely (optio) 200 0 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Asukkaat Henkilöstö Palvelutarve Rekrytointitarve Eläköityminen Menojen ja tulojen kehitystrendi Trendiskenaario Tavoite Muutostarpeet 5. Strategian ja toiminnan muutos

2011=100. Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Ennustettu väestökehitys 2011-2030: -8% Koko väestö 110 108 106 104 102 100 98 Koko maa Etelä-Savo Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 96 94 92 90 Lähde:Tilastokeskus Koko maa Etelä-Savo Asukkaita 36 854 35 961 35 125 34 467 33 915 2011=100 100 98 95 94 92 Asukkaita 5 402 532 5 504 314 5 631 017 5 748 548 5 847 678 2011=100 100 102 104 106 108 Asukkaita 154 522 150 509 146 813 144 093 141 832 2011=100 100 97 95 93 92

2011=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain 170 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 150 130 110 90 70 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 50 1-6-vuotiaat 100 98 97 95 91 7-18-vuotiaat 100 92 88 87 85 Työikäiset (17-64 v) 100 93 85 79 75 65-74-vuotiaat 100 116 127 121 112 Yli 74-vuotiaat 100 107 118 143 162 Väestö 100 98 95 94 92 alle 1 -vuotiaat 301 292 288 276 266 1-6-vuotiaat 1 887 1 844 1 824 1 787 1 722 7-18-vuotiaat 4 482 4 139 3 958 3 885 3 832 Työikäiset (17-64 v) 22 128 20 493 18 778 17 449 16 624 65-74-vuotiaat 4 716 5 454 6 008 5 719 5 297 Yli 74-vuotiaat 4 227 4 508 4 982 6 039 6 845 Kaikki 36 854 35 961 35 125 34 467 33 915 Lähde:Tilastokeskus

2011=100. Työikäisten määrä ennusteessa 2011-2030: -25% 17-64 - Työikäisten määrä laskee ennusteessa nopeasti 105 100 Koko maa Etelä-Savo Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Koko maa Etelä-Savo 95 90 85 80 75 70 Lähde:Tilastokeskus 17-64-vuotiaat 22 128 20 493 18 778 17 449 16 624 2011=100 100 93 85 79 75 17-64-vuotiaat 3 407 040 3 351 936 3 304 664 3 289 695 3 287 409 2011=100 100 98 97 97 96 17-64-vuotiaat 92 392 85 496 78 345 73 011 69 487 2011=100 100 93 85 79 75

Väestöllinen huoltosuhde Huoltosuhde heikkenee ennusteessa nopeasti Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) 1,1 Koko maa Etelä-Savo Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 0,9 0,7 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 0,5 0,3 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Lähde:Tilastokeskus 0,67 0,75 0,87 0,98 1,04 Koko maa 0,59 0,64 0,70 0,75 0,78 Etelä-Savo 0,67 0,76 0,87 0,97 1,04

2011=100. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2011-2030: -9% Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä laskee ennusteessa 1-6 -vuotiaat 110 100 Koko maa Etelä-Savo Huomio: Palvelujen sopeuttaminen 90 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Koko maa Etelä-Savo 80 Lähde:Tilastokeskus 1-6 -vuotiaat 1 887 1 844 1 824 1 787 1 722 2011=100 100 98 97 95 91 1-6 -vuotiaat 362 058 368 892 373 075 373 733 367 830 2011=100 100 102 103 103 102 1-6 -vuotiaat 7 958 7 791 7 596 7 389 7 096 2011=100 100 98 95 93 89 Päivähoidossa* 1 171 1 144 1 132 1 109 1 069 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2011 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.

2011=100. 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos 2011-2030: -11% Peruskoululaisten määrä laskee ennusteessa 7-15 -vuotiaat 110 Koko maa Etelä-Savo Huomio: Palvelujen sopeuttaminen 100 90 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Koko maa Etelä-Savo 80 7-15 -vuotiaat 3 174 3 004 2 905 2 872 2 839 2011=100 100 95 92 90 89 7-15 -vuotiaat 529 009 535 229 558 392 569 032 573 319 2011=100 100 101 106 108 108 7-15 -vuotiaat 13 749 12 813 12 348 12 131 11 901 2011=100 100 93 90 88 87 Oppilaat* 2 826 2 675 2 586 2 557 2 528 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2011, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen

2011=100. 16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos 2011-2030: -24% Lukiolaisten määrä laskee ennusteessa 16-18 -vuotiaat 110 100 Koko maa Etelä-Savo Huomio: Lukioiden vetovoima 90 80 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Koko maa Etelä-Savo 70 60 Lähde:Tilastokeskus 16-18 -vuotiaat 1 308 1 135 1 053 1 013 993 2011=100 100 87 81 77 76 16-18 -vuotiaat 197 296 179 623 178 690 189 059 191 641 2011=100 100 91 91 96 97 16-18 -vuotiaat 5 344 4 651 4 263 4 097 4 059 2011=100 100 87 80 77 76 Lukion oppilaat* 898 740 686 660 647 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen

Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Päivähoidossa olevien, peruskoululaisten ja lukiolaisten määrä laskee ennusteessa 3 000 2826 2 500 2675 2586 2557 Perusopetus; 2528 2 000 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 1 500 1 000 500 1171 1144 1132 1109 898 740 Päivähoito; 1069 686 660 Lukio; 647 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 0 2011 kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat: STAKES, Sotkanet - 2011 oppilasmäärät: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Kehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012

2011=100. Nuoriso Muutos 2011-2030: -15% Nuorten määrä laskee ennusteessa 0-29 -vuotiaat 105 Koko maa Etelä-Savo Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 100 95 90 85 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 80 Koko maa Etelä-Savo Lähde:Tilastokeskus 0-29 -vuotiaat 10 899 10 299 9 825 9 438 9 284 2011=100 100 94 90 87 85 0-29 -vuotiaat 1 895 474 1 891 683 1 897 567 1 890 226 1 906 066 2011=100 100 100 100 100 101 0-29 -vuotiaat 45 300 42 470 40 129 38 437 37 654 2011=100 100 94 89 85 83

Käynnit/ asukas Pth:n avohoitokäynnit lääkärissä/ikäryhmän asukas v. 2009 Käynnit/asukas suhteessa koko maahan: -0,2/asukas Ikäryhmittäisten avohoitokäyntitietojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten avohoitokäyntien tarve muuttuu väestöennusteessa 4,0 3,5 3,0 2,5 Koko maa Etelä-Savo Eroja kuntien välillä aiheuttaa esim. lääkärien ja hoitajien työnjako 2,0 1,5 1,0 Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa 0,5 0,0 <1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Lähde:Stakes 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 <1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Yht. 2,9 2,9 1,2 1,1 0,9 1,7 2,1 2,2 1,3 Koko maa 2,7 2,1 1,1 1,2 1,3 2,1 2,6 2,7 1,5 Etelä-Savo 2,8 2,3 1,2 1,2 1,2 2,1 2,7 3,7 1,6

2011=100. Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2009 käyntien perusteella Avohoidon tarve pysyy ennusteessa nykyisellä tasolla Väestön ikääntyminen ei suoraan johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja 120 115 110 Koko maa Etelä-Savo Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla 105 100 95 Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten tk.lääkärin avohoitokäyntien ja väestöennusteen perusteella Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa 90 85 80 2011=100 100 99 100 100 100 Koko maa 100 103 107 111 114 Etelä-Savo 100 98 98 99 102

Ikäryhmittäisten esh:n somaattisten hoitojaksojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten esikoissairaanhoidon tarve muuttuu väestöennusteessa Erikoissairaanhoidon hoitojaksot/ikäryhmän asukas, 2007-2009 keskiarvo 0,70 0,60 0,50 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Koko maa 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 0-14 15-64 65-74 75 - Lähde:Stakes Itä-Savon sairaanhoitopiiri Koko maa 0-14 15-64 65-74 75 - Yht. 0,14 0,17 0,34 0,61 0,23 0,14 0,17 0,33 0,57 0,23 0,10 0,15 0,33 0,52 0,19

2007-2009 ka.=100 Väestön ikääntyminen ei suoraan johda vastaavaan esh:n tarpeen kasvuun Kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti terveysteknologia, jonka vaikutusta ei ole tässä ennakoitu Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Hoitojaksot on vakioitu vuosien 2007-2009 perusteella (Sotkanet) 130 120 110 Koko maa Etelä-Savo Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten hoitojaksojen ja väestöennusteen perusteella 100 90 80 2007-2009 2015e 2020e 2025e 2030e Koko maa Etelä-Savo 2007-2009 2015e 2020e 2025e 2030e Hoitojaksot 8 696 8 873 9 038 9 344 9 535 2007-2009=100 100 102 104 107 109 Hoitojaksot 1 137 637 1 194 165 1 256 027 1 330 477 1 390 089 2007-2009=100 100 104 110 116 121 Hoitojaksot 35 906 33 385 33 937 34 923 35 555 2007-2009=100 100 100 102 105 107

2011=100. Vanhusväestö Muutos 2011-2030: +62% Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti Huomio: palvelurakenne vanhusten toimintakyky yli 75-vuotiaat 200 180 160 140 120 Koko maa Etelä-Savo Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 100 80 Koko maa Etelä-Savo Lähde:Tilastokeskus yli 75-vuotiaat 4 227 4 508 4 982 6 039 6 845 2011=100 100 107 118 143 162 yli 75-vuotiaat 443 733 483 163 557 920 710 055 819 759 2011=100 100 109 126 160 185 yli 75-vuotiaat 17 767 18 927 20 793 25 265 28 660 2011=100 100 107 117 142 161

Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on ssa suurempi kuin koko maassa 23 % 21 % 19 % 17 % 15 % Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012: väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 13 % 11 % 9 % 7 % 5 % 3 % 11 % 13 % 14 % 18 % 20 % Koko maa 8 % 9 % 10 % 12 % 14 % Etelä-Savo 11 % 13 % 14 % 18 % 20 % Lähde:Tilastokeskus

Palvelutarpeiden kehitys eriytyy etenkin vuoden 2020 jälkeen Resurssien kohdentaminen ja riittävyys

Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot Kuntien Talous- ja toimintatilasto 2011 (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (Stakes) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012 Laskenta ja oletukset Valtionosuuksien lähtötasona vuoden 2013 maksatus (vuoden 2011 rahanarvolla mitaten) Sen jälkeen valtionosuuksien reaalinen korotus 1,5 %/vuosi Veroprosentit ja vähennykset pysyvät vuoden 2013 tasolla Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten 15-64 -vuotiaiden määrä Palkkatulot saajaa kohti kasvavat reaalisesti 1,8 %/vuosi Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Eläketulot kasvavat eläkkeen saajaa kohti reaalisesti 1,5 % vuodessa Palvelutarve peruspalveluissa kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko Palvelutarve muissa tehtävissä kehittyy kuten koko asukasmäärä (esim. tekninen toimi, yleishallinto, vapaa-aikatoimi) Muihin tehtäviin sisältyy myös liikelaitokset Palvelujen reaalihinnat yksikköä kohti kasvavat 1,8 %/vuosi (1,8 % nopeammin kuin hinnat keskimäärin) Inflaatiota ei mukana (vuoden 2011 rahanarvo)

M. Kuntatalous 2011-2025 Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet 300 250 Laskelmassa kunnallisvero kattaa jatkossakin kustannusten kasvun lukuunottamatta vanhusten hoitoa Koska valtionosuudet eivät kehity nykyisen järjestelmän mukaisesti, on vuosikate vuoden 2015 jälkeen vain viitteellinen 200 150 100 50 0 2011 2015e 2020e 2025e Vanhusten hoito 40,7 47,5 57,4 76,1 Erikoissairaanhoito 52,6 58,4 65,0 73,5 Perusterveydenhuolto, avo 18,2 21,6 21,6 23,8 Perusopetus ja lukio 30,2 30,2 31,7 34,1 Päivähoito ja esiopetus 15,1 16,2 17,5 18,7 Muut tehtävät 25,5 26,5 28,3 30,3 Kunnallisvero 99,4 114,2 120,4 127,7 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1,8 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2011 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2011 2015e 2020e 2025e 2030e Veroprosentti 20,60 21,00 21,00 21,00 21,00 Kunn.vero kattaa 55 % 57 % 54 % 50 % 47 % Toimintakate M -182,3-200,3-221,4-256,5-291,4 Vuosikate M 5,3 6,9 0,0-19,6-37,0 Vuosikate /asukas 143 193-1 -568-1090

Valtionosuuksien laskenta on vain viitteellinen Valtionosuudet vuoden 2015 jälkeen eivät ole kuviossa esitetyllä tasolla