Tarkastuslautakunta 32 20.05.2014 Tarkastuslautakunta 37 22.05.2014 Tarkastuslautakunta 43 28.05.2014 Kaupunginvaltuusto 59 09.06.2014 Kaupunginhallitus 324 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 17.11.2014 Tarkastuslautakunta 79 09.12.2014 Vuoden 2013 arviointikertomus / vastaukset 396/02.06.01/2013 Tarkastuslautakunta 32 Ehdotus PJ: Valmistelu: Tarkastuslautakunnan sihteeri 14.5.2014 Kuntalain 71 :n mukaan "Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston pää tet tä vät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kunta kon ser nis sa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa ole van taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä." Aletaan laatia vuoden 2013 arviointikertomusta vuoden 2013 talousarvioon ja tilinpäätökseen, lautakunnan kokouksissa käsiteltyihin asioihin, tilintarkastajan raportteihin sekä edellä olevaan perustuen. Alustavaa luonnosta arviointikertomuksen 2013 pohjaksi saadaan viimeistään ko kouk seen. Päätös TARKL 20.5.2014: Ehdotus PJ: Tarkastuslautakunta käsitteli jaettua luonnosta ja keskustelun yhteydessä esitti siihen tarkennuksia, oikaisuja ja lisäyksiä ja päätti jatkaa arviointikertomuksen laadintaa seuraavassa kokouksessa 22.5.2014. Tarkastuslautakunta 37 Jatketaan vuoden 2013 arviointikertomuksen laatimista. Päätös TARKL 22.5.2014:
Tarkastuslautakunta jatkoi arviointikertomuksen laatimista tehden tarkennuksia, oikaisuja ja lisäyksiä ja päätti jatkaa arviointikertomuksen laadintaa kokouksessaan 28.5.2014. Tarkastuslautakunta 43 Ehdotus PJ: Laaditaan arviointikertomus, allekirjoitetaan se ja saatetaan valtuuston käsiteltäväksi. Päätös TARKL 28.5.2014: Laati arviointikertomuksen, allekirjoitti sen ja päätti saattaa valtuuston käsiteltäväksi. LIITE nro 2 Kaupunginvaltuusto 09.06.2014 59 Ehdotus TARKL: Päätös KV 9.6.2014: Kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2013 arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Matti Muranen esitteli lyhyesti arviointikertomusta ja esitti Mikko Ekorren kannattamana, että arviointikertomuksen kohdan 9 havainnoista ja suosituksista kaupunginhallitus pyytää lausunnot ao. tahoilta annettavaksi lokakuun loppuun mennessä. Pertti Henttinen esitti Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta, että arviointikertomuksen kohtaan 9.7. kaupunginhallitus ottaa kantaa, miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alijäämän kattaminen toteutettaisiin tämänhetkistä perussopimuksen mukaista vastuuta edullisemmin Kemin osalta. Valtuusto käsitteli arviointikertomuksen ja hyväksyi yksimielisesti Murasen ja Henttisen tekemät esitykset. Kaupunginhallitus 16.6.2014 209 Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus päättää pyytää arviointikertomuksen kohdan 9 havainnoista ja suosituksista lokakuun loppuun mennessä lausuntoja ja saattaa käsiteltäväksi seuraavasti:
Päätös KH 16.6.2014: kohta 1: Saatetaan päätös palvelualueille tiedoksi ja toimenpiteitä varten. kohta 2: Pyydetään asiasta kehittämis- ja talousosaston lausunto. kohta 3: Pyydetään asiasta kaupunginkanslian sekä laki- ja sopimusosaston yhteinen lausunto. kohta 4: Päätös saatetaan konserni- ja suunnittelujaoston tietoon toimenpiteitä varten. kohta 5: Päätös saatetaan henkilöstöosaston tietoon toimenpiteitä varten. kohta 6: Pyydetään asiasta konserni- ja suunnittelujaoston lausunto. kohta 7: Pyydetään asiasta kehittämis- ja talousosaston lausunto. kohta 8: Päätös saatetaan tilapalvelun tietoon toimenpiteitä varten. kohta 9: Pyydetään asiasta laki- ja sopimusosaston lausunto. kohta 10: Pyydetään asiasta sosiaali- ja terveystoimen lausunto. kohta 11: Pyydetään asiasta sosiaali- ja terveystoimen sekä Kemiläinen Työllistämismalli -hankkeen yhteinen lausunto. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus 10.11.2014 324 Kohta 2: Valtuuston hyväksyessä muutoksia tilaukseen on muutosten katta mi nen ja mihin muutokset johtavat esitetty hyväksyttäväksi. Lisäksi suosi te taan tehtäväksi vastaavat muutokset rahoitusosaan ja niiden hy väk symis tä. Kehittämis- ja talousosaston lausunto 20.10.2014, valmistelu kehittämisjohtaja Allan Mikkola Muutokset tehdään vuoden 2015 ta-muutoksiin. Kohta 3: Kaupunginhallituksen salainen (ns. vihreä) lista ei ole ta van omainen eikä suo si tel ta va käytäntö. Salaiset asiat tulee merkitä salaisiksi ja perus te, minkä lakipykälän johdosta. Kaupunginkanslian ja laki- ja sopimusosaston yhteinen lausunto 28.10.2014, valmis te lu kansliajohtaja Jukka Vilén ja kaupunginlakimies Matti Rask Kemin kaupungilla on syytä tarkentaa asioiden käsittelyn yhteydessä niihin teh tävien julkisuusmerkintöjen julkinen, ei julkinen ja salainen käyttöä. "Ei julkinen" lista viittaa siihen, että esityslistaa ei lähetetä oma-aloitteisesti tiedok si esim. tiedotusvälineille tai laiteta verkkoon ennen kokousta. Sa las sa pi dos ta ei siis useinkaan ole kysymys, vaan listan julkisuus ennen päätöksentekoa liittyy enemmänkin kunnan tiedottamiseen ja asioiden arkaluontoisuuteen esim yksi lön kannalta, vaikka asia ei täyttäisikään yksilönsuojaan liittyviä salassapidon tun nus merk ke jä. Esityslistojen toimittaminen kunnan aloitteesta muille kuin ko-
kouk ses sa läsnäolo- ja puheoikeutetuille on luonteeltaan kunnan tiedottamista. Ei julkiset asiat ovat kuntalaisten ja tiedotusvälineiden käytössä heidän niin ha lutes saan pöytäkirjan tarkistamisen jälkeen. Salassapito muodostaa poikkeuksen julkisuuslain pääsäännöstä. Salassa pi dettä vät tiedot eivät tule julkisiksi, vaikka ne liittyisivät asiaan, joka muilta osiltaan kuu luu lain mukaan julkisuuden piiriin. Mikäli asiakirja sisältää sekä julkisia että sa las sa pidettäviä tietoja, julkiset tiedot on annettava, salassa pidettäviä tietoja pal jas ta mat ta. Salassa pidettäviä tietoja ei merkitä pöytäkirjaan, vaan ne tulee kir ja ta salassa pidettäviin liitteisiin. Tällöin julkinen pöytäkirja voidaan julkaista salas sa pidettävien liitteiden tulematta sivullisen tietoon. Asiaa työnsä puolesta hoita vil la kunnan viranhaltijoilla ja työntekijöillä, samoin kuin asiaa käsittelevän toimi eli men jäsenillä on oikeus saada tieto myös salassa pidettävistä liitteistä. Tällai sia liitteitä ei julkaista verkossa. Kaupunginhallitus käsitteli vuonna 2013 yhteensä 353 pykälää. Ei julkisella lis talla, ns. vihreällä listalla oli 31 pykälää, joista kokousmuodollisuuksiin, lail li suu teen ja päätösvaltaisuuteen, liittyviä pykäliä oli suurin osa ja varsinaisia asia py kä liä oli 12. Kemin kaupungin hallituksen käsittelyssä ei voida edellä kerrotun sel vi tyk sen perusteella todeta olevan erityisen paljon asioita, jotka käsiteltäisiin ei julkisina asioina. Varsinaisia salaiseksi luokiteltuja asioita ei kaupunginhallitus vii me vuonna käsitellyt lainkaan. Kemissä hallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimintaa ohjaavia periaatteita. Tar kas tus lau ta kun nan huomio asioiden luokitteluperusteiden tarkentamisesta sekä perusteen kirjaus pykälän yhteyteen tukee omalta osaltaan hallinnon lä pi nä kyvyyt tä ja esitetty menettelytapa otetaan käyttöön. Kohta 6: Konserniin kuuluvassa Kiinteistö Oy Itätuulessa on asukkaiden puut tees ta johtuva tyhjien asuntojen ja talojen (8) ongelma. Konserni- ja suun nit te lu jaos ton tulisi kuulla ja ohjeistaa yhtiötä asian johdosta. Konserni- ja suunnittelujaoston lausunto 4.11.2014 Kiinteistö Oy Itätuulen kanssa käydään keskustelua tyhjien asuntojen purkuun ja/tai kiinteistönjalostukseen liittyvistä toimista loppuvuoden 2014 aikana ja asiaa arvioidaan myös v. 2015-2018 taloussuunnitelmavalmistelun yhteydessä. Kohta 7: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin Ky:n alijäämät ovat merkittäviä. Ke min kaupungin vastuu suurimmalla peruspääoman osuudella on 3,6 M Kehittämis- ja talousosaston lausunto 20.10.2014, valmistelu kehittämisjohtaja Allan Mikkola Valtuusto käsitteli arviointikertomuksen ja hyväksyi yksimielisesti päätöksen, et tä kau pun gin hal li tus ottaa kantaa, miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ali jää män
kat ta mi nen toteutettaisiin tämänhetkisen perussopimuksen mukaista vas tuu ta edul li sem min Kemin osalta. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksessa todetaan alijää män kattamisesta seuraavaa: 12 Peruspääoma Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaan tuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päät tää yhtymävaltuusto. 13 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista mää räy ty vät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. 16 Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Olennaisen ylijäämän tai alijäämän syntyminen ennakoidaan ja otetaan huo mioon tilikauden suoritteiden hinnoissa siten, että yksikköhinnoittelua muutetaan vas taa maan todellisia kustannuksia. Kehittämis- ja talousosasto: Edellä mainittujen perussopimuksen pykälien mukaan perussopimusta tulee muuttaa, jos alijäämän kattamisvastuuta halutaan muut taa. Kohta 9: Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Kemin kaupungin vaatimukset asfalt ti kar tel li oi keu den käyn nis sä ja velvoitti kaupungin maksamaan Lem minkäi nen Oyj:lle oikeudenkäyntikuluina 45.949,60 euroa. Muiden kuntien kanteet pääosin hyväksyttiin. Laki- ja sopimusosaston lausunto 23.10.2014, valmistelu kaupunginlakimies Matti Rask. Asfalttikartelli, missä Kemin kaupungille asfalttitöitä tehnyt Lemminkäinen Oyj on ol lut mukana, on todettu valtakunnallisena Kilpailuviraston esityksessä 31.3.2004 markkinaoikeudelle, joka päätöksellään 19.12.2007 hylkäsi Kil pai lu vi ras ton esityksen ja näkemyksen kartellin valtakunnallisuudesta. Mark ki na oi keu den päätöksestä valitettiin ja korkein hallinto-oikeus katsoi 29.9.2009, että Suo men asfalttimarkkinoilla on vallinnut koko valtakunnan laajuinen kil pai lu ra joi tus lain vastainen kartelli vuoden 1994 kesästä 2002 talveen. Kemin kaupunki katkaisi asian vanhentumisen teknisen lautakunnan päätökseen pe rus tuen vuonna 2006 ja uudisti katkaisun vuonna 2009 KHO:n päätöksen jälkeen. Kuntaliitto kehotti kuntia yhteistyöhön asfalttikartellin aiheuttamien vahinkojen kor vaa mi sek si ja kaupunki antoi vuonna 2010 toimeksiannon va hin gon kor vauk-
sen vaatimista varten asianajotoimisto Krogerus Oy:lle yhdessä noin kymmenen muun kunnan kanssa. Asia tuli vireille Helsingin käräjäoikeudessa 21.1.2011. Helsingin käräjäoikeus antoi pitkäaikaisen ja mutkikkaan asiakäsittelyn jälkeen tuo mion 28.11.2013. Tuomiossa hyväksyttiin pääosin 40 kunnan kanteet, joiden kat sot tiin pääsääntöisesti maksaneen asfalttitöistä ylihintaa 15 %, jotkut 20 %. Ke min kaupungin kanne hylättiin: Kemi ei ole osoittanut, että se olisi maksanut vuo sien 1997-2005 päällystysurakoista ylihintaa, ja että sille siten olisi aiheutunut va hin koa. Koska kanne hylättiin, velvoitettiin Kemi korvaamaan Lemminkäisen oi keu denkäyn ti ku lut. Kaupunki on maksanut kulut Lemminkäiselle, kun valittamisesta hovi oi keu teen harkinnan jälkeen luovuttiin. Kohta 10: Virikepalveluihin eri sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopaikoissa tu lee kiinnittää huomiota. Televisio asiakashuoneessa tai aulatilassa ei riitä hoi det ta van virikkeeksi. Valmistelijat: vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Rauha Hannu, terveydenhuollon joh ta ja Outi Kääriäinen Vanhus- ja vammaispalveluissa on järjestetty asukkaiden virkistystoimintaa oma toi min ta na, yhteistyössä oppilaitosten ja eläkeläisjärjestöjen ja muiden toi mi joiden kanssa. Vanhus- ja vammaispalveluissa toteutettiin asiakas- omaiskysely ke vääl lä 2014. Tulosten perusteella palvelukodeissa tarjottavaan vir kis tys toi minnan riittämättömyyteen oltiin eniten tyytymättömiä. Vanhus- ja vammaispalvelut on valinnut seuraavaksi kehittämisalueeksi virkistystoiminnan monipuolistamisen ja virkistystoiminnasta tiedottamisen sekä asiakkaille että omaisille, esim. vir kistys/toi min ta ka len te rit yksiköissä. Vastaavat ohjaajat ja osastonhoitajat ovat koonneet liitteeksi yksikkökohtaiset virikkeellisen toiminnan tapahtumat. Liitteenä on vanhus- ja vammaispalvelut/kehitysvammahuollon viriketoiminnat. Sauvosaaren sairaala on akuuttisairaala ja hoitojaksot ovat lyhyitä noin 10-14 päi vää. Viriketoiminta on erityisen tärkeää potilaille, jotka ovat pitkään hoidossa osas tol la. Toiminnasta hyötyvät myös kaikki osastolla olevat potilaat. Tällä hetkel lä Sauvosaaren sairaalassa on yhdeksän pitkäaikaislaitoshoidossa olevaa poti las ta. Viriketoimintaa on pyritty integroimaan kuntouttavaan hoitotyöhön ja siten sen tulee olla osana normaalia hoitotyötä. Sauvosaaren sairaalassa on aloittanut syksyllä 2014 kuntouttavan työtoiminnan kaut ta tullut työntekijä. Hänen tehtävänsä on järjestää päiväsalissa erilaista vi rike toi min taa potilaille. Henkilökunnan toimesta potilaille järjestetään satunnaisesti eri lai sia tilaisuuksia mm. laulamista, keskustelua maailman tapahtumista ja musii kin kuuntelua. Päiväsairaalassa järjestetään päivittäin erilaisia ryh mä ta pah tumia joko henkilökunnan omana toimintana tai opiskelijoiden vetäminä. Lisäksi osas toil la järjestetään hartaushetkiä seurakunnan puolesta
Kohta 11: Työmarkkinatukea saavien aktivointitoimia tulee tehostaa ja kehit tää työelämään suuntautuvia palveluprosesseja kuntatasolla. Sosiaali- ja terveystoimen sekä Kemiläinen Työllistämismalli -hankkeen yhteinen lau sun to Valmistelu: Sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi ja projektipäällikkö Riitta Hakala 31.10.2014 Sosiaali- ja terveystoimen sekä työllistämismalli -hankkeen lausuntoa on pyy det ty arviointikertomuksen luvun 9 kohdasta 11, jossa todetaan, että työ mark ki na tu kea saavien aktivointitoimia tulee tehostaa ja kehittää työelämään suuntautuvia palve lu pro ses se ja kuntatasolla. Kemin työllisyydenhoidon esiselvityksessä v. 2011 (Innolink Oy) nähtiin kes keisik si kaupungin työllisyyspalvelujen kehittämistoimenpiteiksi asiakasohjauksen ja asiakkuudenhoidon keskittäminen, asiakashankinnan tehostaminen, matalan kyn nyk sen työtoimintamallin luominen, palvelutuotannon volyymin kas vat ta mi nen sekä piilotyöpaikkojen etsiminen ja yritysyhteistyöt. Aktivointitoiminnan te hos tami nen on siten määritelty keskeiseksi tavoitteeksi sekä määrällisesti että laa dul lises ti sekä sosiaalityön palveluissa että Kemiläinen työllistämismalli -hank kees sa. Aktivointitoimenpiteiden käyttöönotto alkaa aktivointisuunnitelmasta. Ak ti voin tisuun ni tel ma laaditaan aina yhteistyössä asiakkaan, sosiaalitoimen ja TE-toi miston välillä. Tätä yhteistyötä tehdään työvoiman palvelukeskuksessa (TYP). Kunnan rooli ja mahdollisuudet aktiivisena toimijana todentuvat TYP:ssa, jossa yhteis työs sä suunnitellaan vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien TE-hal linnon 3. palvelulinjan asiakkaiden palveluja ja suurelta osin päätetään niiden täytän töön pa nos ta. Aktivoinnin osalta täytyy huomioida se, että suurin osa työt tömis tä on edelleen TE-hallinnon vastuulla. Lisäksi kaikki aktivointitoimenpiteiksi las ket ta vat toimenpiteet, kuntouttavaa työtoimintaa lukuunottamatta, ovat TE-hallin non järjestämisvastuulla. Ainoastaan kuntouttava työtoiminta on kunnan jär jestä mä palvelu. Kuntouttavaa työtoimintaa mm. ostetaan Työ hön val men nus sää ti öltä. Aktivoinnin onnistumisessa olemme aina riippuvaisia myös TE-hallinnon pal veluis ta. Kaupungin vastuulla on aktivointia tehostavia ja työ- ja toimintakykyä edistä vien palveluprosessien kehittäminen. Lakisääteisten työllistymistä edistävien pal ve lu jen (mm. aktivointisuunnitelmat, kuntouttava työtoiminta) lisäksi kaupunki voi järjestää myös muita työllistymistä tukevia palveluja. Kaupunki maksaa Kelan työmarkkinatuen kuntaosuutta niistä yli 500 päivää työmark ki na tu kea saaneista, jotka eivät ole aktiivitoimenpiteissä tai työllistyneet. Aktii vi toi mien ajalta laskua ei tule, mutta palvelun päätyttyä kaupungin mak su vas tuu jatkuu työttömyysajalta. Aktiivitoimiksi lasketaan palkkatuki, työ voi ma kou lu tus, omaehtoinen koulutus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työnhaku- ja ura val men nus
sekä kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta. Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta lakkaa kuitenkin mikäli työnhakijan työssä olo eh to täyttyy eli kun työnhakija on - ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa (n. 6 kk) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana (=tarkastelujakso), - ja työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa, - ja kokoaikayön palkka on ollut alan työehtosopimuksen mukainen, tai jos työ eh to so pi mus ta ei ole, vähintään 1.154 /kk. Aktivointipalveluiden kohderyhmä on pitkään työttömänä ollutta, mo niam ma til lis ta palvelua tarvitsevaa, hyvin heterogeenista joukkoa. Tästä syystä pal ve lu va li kon tulee olla monipuolinen ja yksilölliset ratkaisut on räätälöitävä. Kuntakokeiluyhteistyössä on kehitetty erityisesti aktivointipalveluja, pal ve lu ohjaus ta sekä työllistymistä edistäviä palveluja sekä palveluprosesseja. Kun ta ko keilun johtamassa kehittämisyhteistyössä ovat olleet mukana sosiaali- ja ter veys palve lut, Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö ja TE-toimisto. Lisäksi yhteistyötä on tehty järjestöjen, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Ostopalveluna on hankittu lisäk si asiantuntijaosaamista mm. terveyspalveluihin. Konkreettisesti kehitettyjä toiminta- ja palvelumalleja aktivointipalvelujen te hos tami sek si ovat mm: - Työmarkkinatukea yli 500 päivää saaneiden asiakkaiden säännöllinen kuu kau sit tai nen seuranta ja vastuuvirkailijan nimeäminen kaikille asiakkail le yhteistyössä kuntakokeilu, aikuissosiaalityö ja TE-toimisto. - Prosessin alkuvaiheen/ alkuarvioinnin kehittäminen yhteistyössä Me ri-lapin työhönvalmennussäätiön kanssa: Startti-palvelutarvearvio osana kuntout ta vaa työtoimintaa, Spurtti-palvelu työkokeiluna ja Työ mat kal la-työhön kun tou tus mal li intervallityyppisenä kuntoutuksena osana kuntouttavaa työ toi min taa Merivalla. - Kunnon syyni, työ- ja toimintakykyarviointimallin kehittäminen ja käyt töönot to peruspalvelujen yhteistyönä. Kunnon syyni on käynnistetty kun ta kokei lun määrärahoilla hankitun asiantuntijapalvelun ja koulutuksen tuella. - Kuntouttavan työtoiminnan koordinointi ja aktivointipaikkojen lisääminen se kä tuen lisääminen aktivointiin osallistuville työyksiköille on siirretty kunta ko kei lun vastuulle syksyllä 2014 alkaen. Kuntakokeilussa on laadittu kun tout ta van työtoiminnan koordinointimalli, jota nyt juurrutetaan kau pungin yksiköihin. Samalla siihen liitetään tiiviisti Merivan työhönvalmennus työl lis ty mi sen tehostamiseksi. - Kemi-lisä uudistettiin v. 2014 alusta järjestötyöllistämisen tehostamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Kemi-lisää myönnetään myös yri tyk sil-
Ehdotus KJ Nissinen: le. Kemi-lisää on myönnetty lähes 60 eri henkilön työllistämisen tueksi. - Työnetsintä-toiminta on kuntakokeilun keskeinen menetelmä työl lis ty misen parantamiseksi. Työnetsintää ja ns. piilotyötä etsitään yrityksistä, järjes töis tä ja kaupungin yksiköistä kuntakokeilun asiakkaille. - Kuntakokeilu on kehittänyt yhteistyössä TE-toimiston ja Lappian kanssa työ elä mä pai not tei sia työvoimakoulutuksia, joissa työssäoppiminen ta pahtuu kaupungin yksiköissä. Koulutusta edelsi TE-toimiston uravalmennus ja työkokeilu ja kuntakokeiluhankkeesta työhönvalmennus. Koulutuksen ai ka na opiskelijat ovat aktiivitoimenpiteessä. - Asiakasohjauksen ja aktivoinnin tehostamiseksi on rakenteellisena uu distuk sen valmisteltu Työllisyyspalvelut-yksikön perustaminen ja käyn nis tämi nen kehittämis- ja talousosastolle v. 2015 alusta. - Kehittämisosasto on esittänyt v. 2015 talousarvioon palk ka tu ki työl lis tä misen lisäämistä n. 60 kuntakokeilun asiakkaalle. Kaupunkityöllistämisen jak sok si on suunniteltu 6 kk, jonka aikana asiakkaalle etsitään työ- ja koulu tus paik ka. - Kuntakokeilun hankerahoituksella on lisäksi palkattu sosiaali- ja ter veyspal ve lu jen työllistymistä edistävien prosessien kehittämiseen ke hit tä jätyön te ki jöi tä. Mielenterveyspalveluissa ja päihdepalveluissa on mo lem missa 50 % kehittäjätyöntekijä, aikuissosiaalityössä kokoaikainen ja Kunnon syy ni-toi min ta mal lin asiakastyössä 50 % terveydenhoitaja. Edellä mainittuun työllisyyspalvelut -yksikköön, sen TYP-työhön, on suunniteltu siir ty vän kaksi nykyisinkin TYP-työtä osa-aikaisesti tekevää sosiaaliohjaajaa virkoi neen aikuissosiaalityöstä. Suunnitellussa yksikössä he toimisivat ko ko ai kaises ti aktivointityössä ja voisivat keskittyä koko työpanoksellaan em. tehtäviin. Palveluvalikon kehittämisellä on saavutettu yleisestä vaikeasta työ mark ki na ti lantees ta huolimatta se, että vaikeasti työllistyvien aktivointiaste on Kemissä korkeam pi kuin Lapissa keskimäärin. Tehostuneen asiakasohjauksen ja pal ve lu va likon kehittämisen johdosta palveluiden käyttö on lisääntynyt. Mm. työ hön val mennus sää ti ön käyttöaste on noussut 65 %:sta 88 %:iin. Aktivoinnin tehostamisessa on edelleen haasteita, jotka liittyvät: työn te ki jä re surssien organisointiin aktivointityössä mm. työvoiman palvelukeskuksessa (TYP), ak ti voin ti toi men pi tei den vaikuttavuuteen, aktivointipolkujen oikea-aikaiseen ja oikea suun tai seen etenemiseen sekä palveluketjujen jatkuvuuteen. Näihin haas teisiin vastaamiseksi kehitetään yhteistyössä aktivointia tehostavia ja vaikuttavuutta pa ran ta via palvelumalleja. Kaupunginhallitus päättää saattaa oheiset vastaukset valtuuston ja
tarkastuslautakunnan tietoon. Päätös KH 10.11.2014: Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto 17.11.2014 109 Ehdotus KH: Liitteenä on Vanhus- ja vammaispalvelut/kehitysvammahuollon viriketoiminnat yksiköittäin. Päätös KV 17.11.2014: Kaupunginvaltuusto merkitsee oheiset vastaukset tietoon saatetuiksi. Kaupunginvaltuusto merkitsi oheiset vastaukset tietoon saatetuiksi. Tarkastuslautakunta 79 Ehdotus PJ: Valmistelu: Tarkastuslautakunnan sihteeri 2.12.2014 Valtuusto kävi vastausten johdosta lyhyen keskustelun, pääasiassa viriketoiminnasta hoitopaikoissa. Käydään tarpeellinen keskustelu annettujen vastausten perusteella. Päätös TARKL 9.12.2014: Hyväksyi päätösehdotuksen.