Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, Uudenmaan prikaatin herra komentaja, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat! Ärade krigsveteraner, herr general, Nylands brigads herr kommandören, gäster, mina damer och herrar Haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi viettämään jalkaväen 2. vuosipäivää tänne talviseen Tammisaareen. On ilo nähdä meitä täällä näin lukuisa joukko. Jalkaväkiaselajin vuosipäiväähän vietetään vuonna 1555 perustetun ensimmäinen suomalaisen lippukunnan ja Suomen sotien 1939 1945 jalkaväkijoukkojen perinteitä kunnioittaen. Päivämäärä ja sen peruste sisältyivät jo kenraalimajuri T. E. Ekmanin johtaman Puolustusvoimien perinnetyöryhmän 14.7.1952 kokonaisesitykseen, jota jalkaväkiaselajin osalta ei aikanaan syystä tai toisesta vahvistettu. Jalkaväen perinteet vahvistettiin vuonna 2015 jalkaväkisäätiön ja silloisen jalkaväen tarkastajan eversti Jukka Valkeajärven perusteellisen valmistelutyön tuloksena. Kunniamarssiksi jalkaväelle on valittu Sillanpään marssilaulu. Jalkaväki on aina kantanut raskaimman taakan taistelukentillä. Haluaisin näin vuosipäivämme kunniaksi muistuttaa mieliimme muutamin esimerkein millaisia olivat nuo viime sodissa itsenäisyytemme varmistaneet kenttäarmeijan rungon muodostaneet jalkaväkijoukot ja niiden taistelijat. Talvisodan YH:n ja talvisodan aikana perustettiin alkuperäisen kenttäarmeijan liikekannallepanon lisäksi erilaisia täydennysjoukkoja, jotka joutuivat taisteluun ilman kunnollista koulutusta ja varustusta. Pohjois-Suomessa Kemissä 2.kotitäydennysdivisioona perusti alokkaista ja vanhemmasta reservissä JR 65:n. JR 65 keskitettiin Suomussalmen suunnalle, aluksi ryhmä Susitaipaleeseen Piispanjärvelle jossa se osallistui Raatteen tien taisteluihin puolustus- että hyökkäystehtävissä. JR 65 oli perustettu Porin Rykmentin alokkaista (rykmentti sijaitsi Turussa) ja Tampereen seudun vanhemmasta reservistä, jota ei YH:n alussa oltu vielä kutsuttu palvelukseen. Teoriassa siis joukon suorituskyky oli vaatimaton. Etelä- Suomen poikia ja ukkoja, taistelutehtävä Pohjois-Suomen lumisessa korvessa kovassa pakkasessa ja edes aseita ei aluksi ollut kaikille jakaa. Lisäksi rykmentin komentajalla oli ollut erinäisiä vaikeuksia elämässään 1930-luvulla. Rykmentti pärjäsi taisteluissaan kuitenkin vähintään hyvin. Kaiken kaikkiaankin koko armeijamme jalkaväen varustustaso oli enintään tyydyttävä. Sotilaat olivat kuitenkin tuolloin tottuneet olemaan vielä kenttäoloissa. Sotakalustossa olleet puutteet korvattiin ottamalla kalusto viholliselta ankarissa torjuntaisteluissa. Jatkosodassa jalkaväkijoukkojen tilanne oli jo hieman parempi. Uudenmaan prikaatin perinnejoukkoihin kuuluva17. Divisioona perustettiin Karjaan sotilasläänin alaisuuteen Salon ja Raaseporin sekä Helsingin suojeluskuntapiireistä. Divisioona oli lähes määrävahvuinen henkilöstöltään (16 348) ja varusteiltaan. Päävarustus oli kuitenkin sotasaalismateriaalia. Kokoonpanoon kuuluivat JR13,JR34, JR55, KTR 8,KEVos19,PionP 32, VP34, 255 ITKK, ei rspstoa. JR13 ja JR 55 olivat lähes ruotsinkielisiä.
Suomenruotsalaisista rykmenteistä koostunut 17 divisioona Tammidivisioona taisteli ensin Hankoniemellä 1941 ja joka myöhemmin kesällä 1941 siirrettiin Itä-Karjalaan Syvärille jossa se osallistui hyökkäys- ja asemasotavaiheeseen. Nykyään usein otsikoissa olevaa Ruotsi-Suomi puolustusyhteistyötä harjoitettiin konkreettisesti jo jatkosodassa sillä 17.divisioonan kokoonpanoon kuului ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu pataljoona SFB. Hangon valtauksen jälkeen 1942 SFB hajotettiin ja siitä muodostettiin ERK joka liitettiin JR13.sta. Komppanian vahvuus oli aluksi 130 miestä. Yhteensä komppaniassa palveli sodan aikana 404 ruotsalaista vapaaehtoista. 1944 ennen suurhyökkäystä komppania oli kutistunut 64 mieheen ja Tali-Ihantalan taistelujen jälkeen komppanian miesvahvuus oli 20 miestä. Myöhemmin 1944 17.divisioona otti osaa ankariin torjuntataisteluihin Karjalan kannaksella Tienhaarassa. Divisioona kokonaistappiot olivat kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina yhteensä 8937 miestä. Vaikka voidaan sanoa että jatkosodassa jalkaväkijoukkojen varustus ja koulutustaso oli saatu jo hyvälle tasolle venäläisten suurhyökkäyksen tulimyrskyssä rautaisella tahdolla ja hengellä oli vähintään yhtä suuri merkitys kuin sotamateriaalilla. Veteraaniemme esimerkki osoitti miten teoriassa toimimatonkin voi toimia. Jalkaväkeä onkin kehitetty sotien jälkeen pienin mutta määrätietoisin askelin muistaen käymiemme sotien opetukset. Määrällisesti alivoimaisen pitää aina luottaa laatuun (= hyvä koulutus, hyvä varustus ja omaleimainen taktiikka, jota osataan myös soveltaa tilanteen mukaan se on ollut menestyksemme salaisuus.) Toimintaympäristömme muutos vaatii uusia toimia kaikilta turvallisuusviranomaisilta. Viimeaikaiset kriisit maailmalla ja lähialueillamme ovat osoittaneet ennakkovaroitusajan lyhentyneen ja asevoimien käytön keinovalikoiman kasvaneen. Tämä vaatii entistä paremman tilannetietoisuuden lisäksi myös kykyä vastata nopeasti syntyviin monimuotoisiin uhkiin. Sotilaallisen voiman käyttö ja siinä tarvittavien valmiuksien luominen ja ylläpito on Puolustusvoimien ydintoimintaa. Suurimpana puolustushaarana Maavoimien rooli on tässä keskeinen. Maavoimat vastaa valtakunnan maa-alueen puolustamisesta, antaa virka-apua ja tukee muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä vastaa osallistumisesta Maavoimille käskettyihin kriisinhallintaoperaatioihin ja muista käsketyistä kansainvälisistä tehtävistä. Tehtävien ja tavoitteiden saavuttamisessa korostuu myös eri puolustushaarojen yhteisesti rakennettavien suorituskykyjen käyttövalmius jotta syntyy riittävä pidäke- ja torjuntakyky. Puolustusratkaisuamme tarkasteltaessa on maavoimien pääaselajilla. jalkaväellä edelleen keskeinen merkitys. Jalkaväkeä tarvitaan erikoisoperaatioissa, puolustuskyvyn osoittamisessa, maa-alueiden tai asutuskeskuksien hallussa pidossa tai valtaamisessa vaikkakin eri puolustushaarojen ja erilaisten kauaskantoisten asejärjestelmien teho ja merkitys on kasvanut. Jalkaväkeen kuuluvien erikoisjoukkojen ja sotilaspoliisiyksiköiden toimintavalmius korostuu kriisien alkuvaiheissa. Niiden ja jalkaväkeen kuuluvien valmiusyksiköiden toimintavalmiudella pyritään ennalta ehkäisemään maa-alueilla tapahtuvat yllätyshyökkäykset. Paikallisjoukkojen suorituskykyjen joustavalla ja innovatiivisella käytöllä on mahdollista nostaa ennalta ehkäisevää kynnystä entisestään.
Mikäli kriisi eskaloituu avoimeksi sotilaalliseksi konfliktiksi hajautetusti toimivan nykyaikaisen ketterän jalkaväen on kyettävä tarvittaessa koottuihin ja hajautettuihin iskuihin ja koordinoimaan toiminnassaan jopa eri puolustushaarojen suorituskykyjen käyttö. Kriisien pitkittyessä ratkaisua pyritään hakemaan operatiivisiin joukkoihin kuuluvilla panssaroiduilla ja mekanisoiduilla joukoilla sekä erilaisilla epäsuoran tulen ja ilmavoimien asejärjestelmillä toiminnat synkronoiden. Hyvät naiset ja herrat, seuraavaksi tarkastelen lyhyesti miten maavoimissa ja sen pääaselajissa aiotaan vastata uusiin kasvaneisiin vaatimuksiin Maavoimien kehittämisen lähivuosien painopisteenä ovat valmiuden parantamiseen liittyvät ratkaisut. Tämä muutos sisältää materiaalisen suorituskyvyn kehittämisen lisäksi osaamiseen, joukkotuotantoon, harjoitusjärjestelmään ja johtamiseen liittyviä uudistuksia. Nyt rakentuva kokonaisuus on edellyttänyt toimenpiteitä niin puolustusvoimallisesti kuin maavoimissa ja kaikissa aselajeissa. Maapuolustuksen alakehitysohjelmat kaudelle 2017 28 ovat liikkuvuus, tulivoima, tulenkäyttö, pioneeritoiminta ja kriisinhallinta. Näistä jalkaväen näkökulmasta tärkeimpiä ohjelmia ovat liikkuvuus ja tulivoima. Ohjelmissa on huomioitu myös muiden puolustushaarojen ja rajavartiolaitoksen tarpeet. Jalkaväkeä kehitetään suunnitelmallisesti. Uudishankinnat keskitetään käytöstä poistuvien järjestelmien korvaamiseen. Laaja kirjo eri järjestelmiä edellyttää myös olemassa olevan materiaalin hyödyntämisen täysimääräisesti. Tällöin hyödynnetään erityyppiset elinjaksopäivitykset ja suorituskykyä parantavat hankeratkaisut. Toimimalla tiiviissä yhteistyössä kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa pyritään löytämään kustannustehokkaat ja Suomen olosuhteisiin parhaiten sopivat ratkaisut huoltovarmuus huomioiden. Tämän lisäksi hankitaan muilta asevoimilta vapautuvaa edelleen suorituskykyistä materiaalia ns. SURP- LUS-hankintoina. Liikkuvuus alakehitysohjelman alainen on Leopard 2 A6 -hanke, jonka kautta 100 vaunua otetaan operatiiviseen käyttöön asteittain vuoteen 2020 mennessä. Vapautuvaa Leopard 2 A4 kalustolla käytetään lisäämään muiden joukkojen taistelukykyä. BMP-2 modernisaation myötä vaunujen suorituskyky nousee huomattavasti ja vaunujen havaitsemisesta tulee aiempaa vaikeampaa. XA-180 modernisointi jatkaa ajoneuvojen käyttöikää pitkälle 2030-luvulle. Käynnistymässä ovat myös hankkeet CV9030 käyttöiän jatkamiseksi ja modernisoimiseksi osajärjestelmien osalta. Pohjois-Suomen joukkojen liikkuvuuden turvaamiseksi 2030 luvulla on käynnistetty useita tutkimuksia. Tulivoimaan liittyviä hankkeita ovat panssarintorjunta, kranaatinheitin ja taistelija -hankkeet, jotka kattavat erilaisia tarpeita alkaen jokaisen taistelijan varustuksen kehittämisestä aina uuden panssarintorjuntajärjestelmän suunnitteluun asti. Hankkeille yhteistä on innovatiivisten ratkaisujen tarkastelu ja hyvien käytänteiden hyödyntäminen. Hankkeisiin liittyen tehdään laaja-alaista tutkimus- ja testaustoimintaa.
Kansainvälinen yhteistoiminta Kriisinhallintaoperaatioiden lisäksi Maavoimat on aloittanut aktiivisen kansainvälisen harjoitusyhteistyön. Tällä yhteistyöllä parannetaan yhteistoimintakykyä ja kehitetään osaamista. Kahdenväliset ja monikansalliset harjoitukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella ja vertailla toimintatapoja sekä saada että jakaa uusia näkemyksiä muiden maiden asevoimien kanssa. Jalkaväkiaselajin kansainvälisen toiminnan päämääränä on kehittää sekä teknistä että toiminnallista yhteensopivuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kaiken kansainvälisen yhteistoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on kehittää omaa suorituskykyämme kansallisen puolustuksen näkökulmasta. Jalkaväen kannalta tärkeimpiä kansainvälisiä harjoituksia vuonna 2017 ovat Nuoli 17 harjoitus Niinisalossa ja Army North 17 Pohjois-Suomessa. Aselajin kansainvälinen materiaalinen kehittämistoiminta perustuu NATO:ssa (North Atlantic Treaty Organization) ja EDA:ssa (European Defence Agency) tapahtuvaan toimintaan sekä suorituskykyjen kehittämisen edellyttämään hanketyöskentelyyn. Pääesikunnan saatua asia koskevan normiston kuntoon tulee EDA:n puitteissaa tapahtuva toiminta tiivistymään ensi vuodesta alkaen. Jalkaväen suorituskyvyn ylläpitämisen kannalta keskeisiä kansainvälisiä yhteistyöfoorumeita ovat myös eri järjestelmien ja kalustotyyppien käyttäjämaiden muodostamat yhteisöt, esimerkkeinä Leopard ja CV -käyttäjäryhmät. Käyttäjämaiden yhteisöjen tarkoituksena on edistää käyttöön liittyvien kokemuksien ja tietojen vaihtamista sekä yhteistoimintaa ja yhteisiä hankintoja. Ruotsin kanssa toteutettava FISE yhteistyö viedään vuoden 2017 uudelle tasolle aloittamalla mm. puolustushaarojen ja aselajien säännölliset tapaamiset. Jalkaväen koulutuksen kehittäminen Jalkaväkiaselaji on ollut keskeisesti mukana maavoimien harjoitusjärjestelmän uudistamisessa. Uusi harjoitusjärjestelmä muodostuu nousujohteisista harjoituksista joissa kansallinen ja kansainvälinen koulutus synkronoituu optimaalisella tavalla huomioiden aselajien ja puolustushaarojen lisääntyvä yhteistoiminta eri tasoilla. Joukkojen koulutuksen suoritustason arviointijärjestelmä uudistetaan huomioiden muuttuneet suorituskykyvaatimukset. Maavoimien taistelutapaa kehitetään. Jalkaväkijoukkojen suorituskykyvaatimukset on päivitetty ja taktiikan sekä taistelutekniikan terävöittäminen on käynnissä. Painopiste on valmiusyksiköissä ja -joukoissa. Tämä tarkoittaa ohjesääntöjen, käsikirjojen sekä koulutussuunnitelmien päivitystä. Jalkaväkijoukkojen päätöksenteko- ja suunnitteluprosesseja ollaan keventämässä ja yksinkertaistamassa. Tavoitteena on toimeenpanokyvyn kehittäminen ja käskytykseen kuluvan ajan minimointi. Joukko-osastot tulevat saamaan ja ovat jo saaneet käyttöönsä runsaasti jalkaväen materiaalia joka mahdollistaa harjoittelun oikeilla taisteluvälineillä oikeassa toimintaympäristössä. Panssarinvaunukoulutus laajenee vuoden 2017 alusta Jääkäriprikaatiin, Maasotakoululle, Kainuun Prikaatiin sekä Karjalan Prikaatiin. Henkilökunnan täydennyskoulutus on käynnissä ja kalustosiirrot toteutuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Varusmiesten panssarikoulutus toteutetaan!/17 alkaen keskitetysti Panssariprikaatissa, josta varusmiehet siirtyvät E-kauden puolivälissä takaisin omiin joukko-osastoihinsa. Erityisen merkittävä koulutusta tehostava seikka on uusien taistelija-, ajoneuvo- sekä luokkasimulaattoreiden käyttöönotto kaikissa suurimmissa maavoimien joukko-osastoissa. Simulaattoreiden myötä voidaan harjoitustilanteet ja jopa aiemmin kovin ampumatarvikkein
toteutetut ammunnat toteuttaa aiempaa realistisemmin ja useasti toistaen kustannustehokkaasti. Järjestelmä mahdollistaa myös harjoitusten palautteen viiveettömän käsittelyn joka on nykyaikaisen sotilaskoulutuksen keskeinen osatekijä. Tulevaisuuden taistelukentällä jalkaväkijohtajilta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa, henkistä kestävyyttä ja oma-aloitteisuutta tehtävien täyttämisessä. Tehokkaalla koulutuksella voidaan korvata osa materiaalisista puutteista mutta kaikista tärkein on oikea asenne jalkaväkihenki joka syntyy joukon johtajan yhdessä joukkonsa kanssa kokemista tapahtumista ja harjoitteista. Edellä mainittuun liittyen jalkaväen henkilökunnan, reserviläis- ja varusmiesjohtajien opetuksen sisältöjä ollaan tarkistamassa vastaamaan uusia suoritusvaatimuksia. Suomalaisella jalkaväkijohtajalla on tulevaisuudessa koordinoitavanaan niin kriisinhallintatehtävissä kuin kotimaassakin eri viranomaisia, tiedustelujärjestelmän osia, ilmasta maahan kykyjä, lennokkeja, kauaskantoisten asejärjestelmien maalinosoitustehtäviä ja jopa kansainvälisiä joukkoja omien ase- ja johtamisjärjestelmien lisäksi. Kaikki tämä asettaa kovat vaatimukset joukko-osastojen varusmiesten ja reserviläisten sekä henkilökunnan myöhemmälle jatkokoulutukselle sotilasopetuslaitoksissa. Jalkaväki suurimpana aselajina muodostaa maavoimien rungon. Jalkaväkijoukoilla on aiempaa suurempi rooli maa-alueella valmiuden ylläpidossa ja ennalta ehkäisevän pidäkekyvyn luonnissa. Taistelussa jalkaväen tehtävänä on yhteistoiminnassa muiden aselajien kanssa torjua ja lyödä vihollinen. Toiminnan nopeus on kaikessa menestyksen saavuttamisen edellytys. Jalkaväkisotilaiden odotetaan nousevan tarvittaessa jälleen kantamaan vastuunsa. Siihen on valmistauduttava. Joukkojen varustuksessa ja koulutuksessa tulee huomioida sodan ja taistelukentän vaatimukset ja toiminta on pystyttävä käynnistämään lyhyen tai jopa olemattoman valmistautumisajan jälkeen. Jo rauhan aikana olemassa oleva toimeenpanokyky on avain menestykseen. Haluan kiittää teitä kaikkia jalkaväen eteen tekemästänne työstä. Yhdessä voimme olla kaikki osaltamme huolehtimassa veteraaniemme velvoittavan perinnön vaalimisesta ja Suomen itsenäisyyden takeena olevan puolustuskyvyn ylläpidosta ja rakentamisesta. Toivotan kaikille oikein hyvää Jalkaväen vuosipäivää. Jalkaväen tarkastaja Eversti Heikki Taavitsainen