Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Transkriptio

1 Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt Ruskealassa Kuollut Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja Sandra o.s. Ketolainen Puoliso: Käsityönopettaja Irma Taimi o.s. Lindqvist, vanhemmat konemestari Jaakko Lindqvist ja Edla Ulrika Söderman Lapsi Marja Irma Kyllikki Lappi, lääketieteen lisensiaatti, s , Sortavala. Opinnot Ylioppilas Sortavalan lyseosta Reserviupseerikoulun kurssi n:o Maasotakoulun kadettikurssi n:o 26 (kadettikersantti) Filosofian kandidaatti Helsingin Yliopistossa 1947 Filosofian maisteri Helsingin Yliopistossa 1948 Sotakorkeakoulun sotateknillisen osaston aseteknillisen linjan kurssi n:o Ydintekniikan peruskurssi Teknillisessä Korkeakoulussa Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi n:o 4 Sotakorkeakoulussa Sotilas- ja virkaura Kuului Sortavalan suojeluskuntaan Varusmiespalvelus Uudenmaan Rakuunarykmentissä Harjoittelija Valtion Rautateiden 8. liikennejaksolla Talvisota Ylimääräinen kertausharjoitus ja talvisota: IV Armeijakunnan 12. Divisioonan Kevyt Osasto 12: n nuorempi upseeri Kollaalla ja Uomaalla Haavoittui Kollaalla maaliskuun alussa Sotasairaalassa maaliskuu-heinäkuu Välirauhan aika Kevyt Osasto 12:n nuorempi upseeri

2 9. Prikaatin ylimääräisesti palkattu Polkupyöräkomppanian joukkueen johtaja ja komppanian päällikkö Jatkosota Karjalan Armeijan VII Armeijakunnan 7. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 9:n Polkupyöräkomppanian päällikkö Aunuksen kannaksella ja Syvärillä Divisioonan Jalkaväkirykmentti 9:n komppanian päällikkö, Aliupseerikurssin johtaja ja kolme komppaniaa käsittäneen puolustuslohkon komentaja Syvärillä Nimitetty puolustuslaitoksen alemman palkkaluokan luutnantin virkaan Maasotakoulun kadettikurssin jälkeen Aliupseerikoulun komppanian varapäällikkö Jalkaväen aliupseerikoulun komppanianpäällikkö Divisioonan Jalkaväkirykmentti 9:n 11. Komppanian päällikkö Syvärillä , josta ajasta Jalkaväkirykmentti 9:n III Pataljoonan vs. komentaja Divisioonan Jalkaväkirykmentti 9:n Koulutusosaston johtaja Syvärillä Divisioonan Jalkaväkirykmentti 9:n Kevyt Osaston päällikkö Syvärillä ja Aunuksen kannaksella Divisioonan Jalkaväkirykmentti 9:n pataljoonan komentaja Aunuksen kannaksella ja Loimolassa Asekätkennän aika Jatkosodan jälkeen Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin esikunnan 2. yleisesikuntaupseeri (asekätkentä) Joensuun sotilaspiirin esikunnan va. jalkaväkiupseeri Nimitetty puolustuslaitoksen kapteenin virkaan Joensuun sotilaspiirin esikunnan järjestelytoimiston toimistoupseeri Pidätettynä kuulusteluja varten ns. asekätkentäjutun yhteydessä Palkattomalla virkavapaalla , ja Vangittuna ns. asekätkentäjutun takia Palkattomalla virkavapaalla opintoja varten Normaali rauhan aika Nimitetty puolustuslaitoksen majurin virkaan Sotakorkeakoulun jälkeen Pääesikunnan jalkaväkitoimiston toimistoesiupseeri sekä Sotakorkeakoulun opettaja oman viran ohella Nimitetty puolustuslaitoksen everstiluutnantin virkaan Prikaatin (myöh. Savon Prikaati) III Pataljoonan komentaja

3 Pääesikunnan aseosaston panssarivaunutoimiston toimistopäällikkö Uudenmaan Rakuunapataljoonan komentaja Nimitetty puolustuslaitoksen everstin virkaan Porin Prikaatin komentaja Nimitetty puolustuslaitoksen kenraalimajurin virkaan Uudenmaan sotilasläänin komentaja ja Helsingin varuskunnan päällikkö Puolustusvoimain vs. komentaja Nimitetty puolustusvoimain komentajan virkaan Puolustusvoimain komentaja Ero puolustusvoimain komentajan virasta omasta pyynnöstä Ylennykset Reservikornetti Reserviluutnantti Kapteeni Majuri Yleisesikuntaupseeri Everstiluutnantti Eversti Kenraalimajuri Kenraaliluutnantti Jalkaväenkenraali Kunnia- ja ansiomerkit 4. luokan Vapaudenristi miekkojen kera luokan Vapaudenristi miekkojen kera Talvisodan muistomitali soljen ja miekan kera 1941 Saksan 2. luokan Rautaristi Vapaudenristin ritarikunnan 2. luokan Mannerheim-risti luokan Vapaudenristi miekkojen kera Suomen Reserviupseeriliiton ansiomitali Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritari Jatkosodan muistomitali Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun hopeinen ansiomitali Puolan Polonia Restituta-ritarikunnan komentaja rintatähden kera Ruotsin Miekkaritarikunnan suurristi Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan komentaja Luottamustoimet 3

4 Suomen Sotilaspsykologisen Seuran jäsen Puolustusvoimain edustaja Norjassa pidetyssä sotilaspsykologien kongressissa 1955 Suomen Sotatieteellisen Seuran selostaja Upseeriliiton Mikkelin osaston puheenjohtaja Suomen Sotatieteellisen Seuran kokoonkutsuja Vammaskosken tehtaan johtokunnan sihteeri Upseeriliiton Lappeenrannan osaston puheenjohtaja Hakkapeliitat- elokuvatoimikunnan puheenjohtaja Suomen Sotatieteellisen Seuran sotateknillisen jaoston arvostelija Kupittaan rotaryklubin jäsen Valtioneuvoston Suomen itsenäistymisen 50-vuotisjuhlallisuuksia suunnittelemaan asettaman neuvottelukunnan jäsen Puolustusneuvoston jäsen Paasikivi-Seuran jäsen Rintamamiesveteraaniliiton puheenjohtaja Kirjallinen toiminta Viranhoidon aika Kenttäarmeijan lämpöhuollosta. Sotilasaikakauslehti 6/1950. Radioaktiivisten säteilyaineiden käyttömahdollisuudet taisteluvälineinä. Sotakorkeakoulun diplomityö 1952 (Sotakorkeakoulun stipendi diplomityöstä) Jalkaväen tulen vaikutuksesta 1954 Lähitaisteluopas 1957 Yleiskatsaus ydintaisteluvälineiden nykyaikaiseen kehitysvaiheeseen, Tiede ja ase n:o 16 Mikkeli (Suomen sotatieteellisen seuran stipendi 1958) Ydintaisteluvälineistä. Reservin upseeri 11/1958 Sotilaallisesta kurista sodan ja rauhan aikana. Sotilasaikakauslehti 2/1963 Vallankäyttö ja vastuu Reservin upseeri 8/1967, Ruotuväki 22 23/1967. Edellisten lisäksi lukuisia haastatteluja ja kirjoituksia julkisissa tiedotusvälineissä. Eläkeaika Kärkijoukkona Syvärille. (Tammi 1970) 10.painos 2009, saatavana kirjakaupoista. Jalkaväenkenraali Yrjö Keinosen Kärkijoukkona Syvärille on iskevä, karhean huumorin sävyttämä kertomus polkupyöräkomppanian taisteluista, jotka toivat sen päällikölle Mannerheim-ristin. KENRAALI HANNES IGNATIUKSEN KADETTISÄÄTIÖ palkitsi kirjan perustellen muun muassa: Siellä on varsin arvokkaita ansioita, koska siinä on tallennettu runsas joukko sellaisia tärkeitä etulinjan sotakokemuksia, joista on hyötyä sotilasjohtajille joukon koulutuksessa ja johtamistoiminnassa. Teosta voi suositella tutkittavaksi sotakouluissa johtajakoulutuksessa. 4

5 1944 taistellen takaisin (Tammi 1971) 6 painosta Elävää kuvausta etulinjan kovista, repivistä ja verisistä taisteluista Lisäksi kirjalla on eräitä avuja, jotka puuttuvat kaikilta muilta sotakirjailijoiltamme ; hänellä on kenraalin yleisnäkemys, etulinjan upseerin kokemus ja Mannerheim-ristin ritarin rohkeus. KENRAALI HANNES IGNATIUKSEN KADETTISÄÄTIÖN palkinnon perusteluissa todettiin: Kirjan ansio on jälleen se, että siinä on tallennettu sota-ajan etulinjan oloista runsaasti nykyajallekin käyttökelpoisia sotakokemuksia ja sotilasjohtamiseen liittyviä oivalluksia. Myös tätä teosta voi suositella johtajakoulutuksessa tutkittavaksi. Kadonnut joukkue (Tammi 1972) 6 painosta Kadonnut joukkue on tositapahtumiin pohjautuva hurja ja dramaattinen kuvaus etulinjan miehistä, jotka pyrkivät kaoottisessa tilanteessa löytämään tien takaisin omien luo. Kadonnut joukkue - on parhaita sotakirjoja, mitä meillä on kirjoitettu. (Helsingin Sanomat) Tämäkin kirja palkittiin HANNES IGNATIUKSEN KADETTISÄÄTIÖN palkinnolla. Veriset lumet (Tammi 1974) 3 painosta Kirja on romaanimuotoon puettu kertomus reservinkornetti Yrjö Keinosen talvisodasta. Keinonen ei kuvaile vain yksityisten sotilaiden urheutta, vaan myös taistelujen taustatekijöitä Vain kourallinen eskadroonan miehiä oli jäljellä kun sota päättyi mutta Kollaa kesti. Tämäkin kirja palkittiin HANNES IGNATIUKSEN KADETTISÄÄTIÖN palkinnolla. Huipulla. Muistelmia puolustusvoimain komentajakaudeltani (Tammi 1977) Edellä mainittujen Yrjö Keinosen itsensä kirjoittamien kirjojen lisäksi Keinosen TV-haastattelun Itse asiassa kuultuna Yrjö Keinonen julkaisivat WSOY:n kustantamana kirjana vuonna 1979 haastattelijat: Pekka Holopainen, Leo Lehdistö ja Risto Heikkilä. Keinonen oli eläkkeelläkin aktiivinen maanpuolustusta käsittelevien kirjoitusten laatija ja haluttu haastateltava ja esitelmöitsijä. Hän toimi vuosina muun muassa Suomen Kuvalehden maanpuolustuksen ja aseteknologian kehitykseen liittyvien laajojen artikkeleiden kirjoittajana. 5