Herrat Kenraalit, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat!
|
|
- Helmi Mäkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eversti Kari Pietiläisen juhlapuhe Jalkaväen säätiön 60-vuotisjuhlassa Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa Herrat Kenraalit, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat! Juhlapuheeni kokonaisuus on kaksiosainen; alkuosassa hahmottelen Maavoimien kehitystä kohti 2020-lukua ja loppuosassa ytimenä on jalkaväen rooli kokonaisuudessa. Maasotatoimet säilyvät tulevaisuudessakin ratkaisevana tekijänä, maavoimien rooli korostetun tärkeänä ja tulevaisuudenkin sodat voitetaan maalla. Tämän toteamuksen esitti Ranskan puolustusvoimain komentaja amiraali Edouard Guillaud esipuheessaan Maavoimien roolia yhteisoperaatioissa käsittelevässä teoksessa vuonna Toisen lainauksen osalta säilyköön jännitys vielä hetken sen tekijän osalta. Jalkaväki on ainoa joukko, joka voi pitää puolustettavan alueen pysyvästi hallussaan ja jalkaväen tehtäväksi jää tarvittaessa vihollisen lyöminen ja siten taistelun ratkaiseminen. Nykyaikaisen maitse hyökkääjän nopeus, sen mahdollisuudet äkillisiin tilanteen muutoksiin sekä suuriin asevaikutuksiin ja toisaalta omat niukat voimavaramme vaativat alueemme koskemattomuudesta huolehtivilta joukoiltamme mieskohtaisen ja teknillisen taistelutaidon lisäksi ennen muuta joustavaa liikkuvuutta ja riittävää nopeutta. Erityisesti koskee tämä nopeusvaatimus jalkaväkeä, koska se yhtymien perusosana suurelta osin määrää muiden joukkojen toimintarytmin. Me olemme lukumääräisesti ja usein raskaan tulen osalta alivoimaisia. Sen tähden on aloitteen ottaminen taistelupaikan, -ajan, ja -lajin suhteen meille ratkaisevan tärkeä. Nopeuden hankkiminen kaikissa sää-, maasto- ym. olosuhteissa tulivoimaa ja iskukykyä menettämättä on aikakautemme suomalaiselle jalkaväelle asettama tärkein haaste. Lainaus on Puolustusvoimain komentajan kenraali Sakari Simeliuksen tervehdyksestä jalkaväen vuosikirjassa vuodelta Tervehdyksen syvä ydin on tänä päivänä edelleen erittäin ajankohtainen. Hyvät kuulijat, Maavoimat vastaa uskottavasti maahyökkäyksen torjunnasta, tukee monipuolisesti muita viranomaisia ja toteuttaa vaativat kriisinhallintatehtävät. Maavoimien ydintoimintaa on sotilaallisen voiman käyttö tarvittavassa valmiudessa ja vahvuudessa. Laajan verkottumisen kautta maavoimat kykenee osana puolustusvoimia saavuttamaan kasvaneen kyvyn normaaliolojen häiriötilojen, eritasoisten kriisien ja hybridiuhkien hallintaan. Poikkeusoloissa korostuu kyky puolustusvoimien yhteisoperaatioihin sekä kaikkien voimavarojen ja tuen yhteisvaikutus. Maavoimilla on keskeinen rooli yhteisoperaatiossa. Maavoimat tukeutuu vahvaan ilmapuolustukseen, meripuolustukseen sekä yhteisiin johtamisen, tiedustelun, logistiikan ja vaikuttamisen suorituskykyihin. Tämän kokonaisuuden kautta syntyy Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus, jolla on rooli myös Itämeren alueen voimatasapainossa. Maavoimat tällä vuosikymmenellä Maavoimissa on jouduttu arvioimaan uudella tavalla nopeasti kehittyvän, alueellisesti rajoittuneen kriisin mahdollisuutta sekä vaikutuksia omiin suorituskykyihin ja toimintatapoihin. Toimintaympäristön muutosten nopeatempoisuus haastaa pitkäjänteisen kehittämisen. Maapuolustuksella luodaan kyky maahyökkäyksen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Maavoimien torjuntakyky luodaan mitoittamalla joukkomäärä ja valmius turvallisuusympäristön
2 vaatimusten mukaan. Ennaltaehkäisykyky varmistetaan suorituskykyisten valmiusjoukkojen, reservin koon ja osaamisen sekä joustavan valmiudensäätelyn kautta. Varusmieskoulutus hyödynnetään täysimääräisesti. Maavoimien taistelutavan 2015 parhaat kyvyt ylläpidetään ja rinnalla kehitetään liikkuvaa alueellista puolustusta. Maavoimien kehittämisen painopiste on vuodesta 2017 alkaen valmiuden kannalta keskeisissä joukoissa. Maa-alueen puolustuskyvyn kattavuus varmistetaan ylläpitämällä paikallisia ja alueellisia joukkoja. Paikallisjoukkojen suorituskykyä (henkilöstö ja materiaali) kehitetään alueelliset vaatimukset huomioon ottaen sekä paikallistuntemusta hyödyntäen. Maavoimien valmiuden perustaa terävöitetään tällä vuosikymmenellä. Maavoimien rakenteisiin on jo valmiiksi sisäänrakennettu nopeus, joustavuus ja tilanteen ennakointi. Valmiuden saavuttamisen edellyttämä lainvalmistelu on käynnissä. Maavoimilla on kyky nopeaan toiminnan käynnistämiseen valtakunnallisesti. Maavoimiin on muodostettu valmiusosastoja, joilla vastataan tuntiluokassa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja tuetaan tarvittaessa muita viranomaisia vaativissa turvallisuustehtävissä. Joukko-osastoihin on perustettu vuoden 2017 aikana palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä muodostettuja valmiusyksiköitä, joilla mahdollistetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien nopea aloittaminen. Tätä tukee mahdollisuus kutsua reserviläisiä valmiusperusteiseen kertausharjoitukseen. Maavoimien suorituskykyä rakennetaan pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat joukkojen liikkuvuus ja suoja, tulivaikutuksen ulottuvuus ja teho sekä johtamisjärjestelmien kyvykkyys ja yhteensopivuus. Huoltojärjestelmää ja kunnossapitokykyä rakennetaan vastaamaan valmiuden ja logistiikkajärjestelmän muutoksia. Operatiivisten ja alueellisten joukkojen varustaminen jatkuu vuoteen 2025 saakka. Keskeisenä kehittämisen kohteena on Maavoimien digitaaliseen tiedonsiirtoalustaan perustuva taistelunjohtojärjestelmä M18. Kohtaamistaistelukykyä kehitetään hankkimalla Leopard 2A6- taistelupanssarivaunukalustoa. Joukkojen mekanisointia, liikkuvuutta ja suojaa ylläpidetään modernisoimalla rynnäkkö- ja miehistönkuljetuspanssarivaunukalustoa. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa tarvittavien suorituskykyjen kehittäminen toteutetaan kiinteänä osana kansallisen puolustuksen kehittämistä. Operaatioihin pyritään ensisijaisesti tarjoamaan Suomen ilmoittamien kansainvälisten joukkorekisterien mukaisia suorituskykyjä. Maavoimat toteuttaa kriisinhallinnan ohella aktiivista yhteistyötä ulkomaisten sotilasorganisaatioiden sekä muiden maiden maavoimien kanssa. Pohjoismainen yhteistyö (NOR- DEFCO) ja kahdenvälinen yhteistyö erityisesti Ruotsin kanssa korostuu. Maavoimien suorituskykyä kehitetään lisäksi kansainvälisissä harjoituksissa kotimaassa ja ulkomailla. Yhteistyön tavoitteena on yhteensopivuuden lisääminen, oman osaamisen kehittäminen ja jakaminen sekä edellytysten luominen vastaanottaa ja antaa tarvittaessa ulkomaista apua. Maavoimien seuraava vuosikymmen Muutokset turvallisuusympäristössä korostavat moniulotteisiin ja mahdollisesti nopeasti kehittyviin uhkiin varautumista. Maavoimien suorituskykyjen ylläpito ja kehittäminen etenee puolustusvoimien kehittämisohjelman toimeenpanon myötä. Materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen osalta laatu paranee, mutta lukumäärät eivät vastaa kaikilta osin sodan ajan tarvetta.
3 Maavoimien keskeisimmät materiaaliset tavoitteet seuraavalla vuosikymmenellä liittyvät kaluston vanhenemisesta johtuvien materiaalipuutteiden korvaamiseen. Pääasiassa pyritään hankkimaan modernia uutta materiaalia, mutta vaihtoehtoina tarkastellaan myös tarjolla olevaa hyväkuntoista käytettyä materiaalia sekä käytössä olevan materiaalin modernisointimahdollisuuksia. Uudishankinnoissa painopisteenä ovat valmiit ja testatut tuotteet. Maavoimien jo hallussa olevan materiaalin elinkaari hyödynnetään maksimaalisesti. Maavoimien suorituskyvyn säilyttämisen ja jopa kehittymisen kannalta lähivuosien hankinnat ratkaisevat. Maavoimien vaikuttamiskyvyn keskeisen osan muodostavat operatiivinen tykistö, raskaat raketinheittimet, panssarintorjunta ja suluttaminen. Maavoimien vaikuttamiskykyä ja joukkojen tulivoimaa ylläpidetään hankkimalla joukoille panssarikaluston ampumatarvikkeita, panssarintorjuntaohjuksia, lähipanssarintorjunta-aseita, viuhkapanoksia ja panssarimiinoja. Keskeisessä asemassa olevaa ilmasuojaa ylläpidetään varustamalla joukkoja lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjuksilla. Joukkojen liikkuvuutta kehitetään uusilla ajoneuvoratkaisuilla sekä modernisoimalla kuljetus- ja rynnäkköpanssarivaunukalusto. Perinteisten traktoreiden uusimmat mallit ovat osoittautuneet edelleen käyttökelpoisiksi sotakoneiksi. Maavoimat terävöittää omaa toimintavalmiuttaan ja tiivistää entisestään yhteistyötä muiden puolustushaarojen, yhteisen tukiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa. Maavoimien suorituskyvyn ylläpidon ja kehittämisen keskeisiin haasteisiin on varauduttava jo tällä vuosikymmenellä. Muutoin 2030-luvulle tultaessa maapuolustuksemme kyky ei enää vastaisi puolustusjärjestelmälle asetettujen tehtävien ja toimintaympäristön asettamia vaatimuksia. Puolustuksen riittävällä rahoituksella on taattava joukoille sodankäynnin edellytykset. Hyvät kuulijat; Maavoimien esikunnassa suorituskykyjen rakentamisesta suurimman vastuun kantavat maavoimien operaatiopäällikkö ja aselajitarkastajat. Maavoimien pääaselaji, jalkaväki suurimpana aselajina muodostaa maavoimien sodan ajan joukkojen iskukyvyn rungon. Jalkaväkijoukoilla on aiempaa suurempi rooli maa-alueella valmiuden ylläpidossa ja ennalta ehkäisevän pidäkkeen luonnissa. Taistelussa jalkaväen tehtävänä on yhteistoiminnassa muiden tukevien aselajien kanssa torjua ja lyödä vihollinen. Toiminnan nopeus on kaikessa menestyksen saavuttamisen edellytys. Jalkaväkeä on kehitetty viime vuosina suunnitelmallisesti huomioiden sotilaallisen toimintaympäristön muutokset ja käyttöön annetut resurssit. Maavoimien taistelun periaatteita on kehitetty ensin vuonna 2012 aloitetulla jalkaväen taistelutavan uudistuksella. Se on koskettanut yksittäistä taistelijaa, jalkaväen joukkorakenteita, taktiikkaa ja taistelutekniikkaa, materiaalia ja koulutusta. Uudistus aloitettiin riittävän ajoissa ja sen myötä jalkaväkijoukkojen käytön keinovalikoima sekä joustavuus ovat lisääntyneet merkittävästi ja niillä kyetään vastaamaan myös taistelukentän uusiin uhkiin. Turvallisuusympäristön nopea muutos, erityisesti ennakkovaroitusajan lyheneminen ja nopeasti kehittyvien kriisien mahdollisuus, vaatii välittömästi käytössä olevia kansallisia sotilaallisia suorituskykyjä. Alueellisten joukkojen ja paikallisjoukkojen kokonaisuudistus on toteutettu. Työn alla on operatiivisten joukkojen suorituskyvyn turvaaminen. Maavoimien iskuvoima nojaa luvun alussa joukkoihin, jotka on varustettu Leopard 2 A6 -taistelupanssarivaunuilla, CV9030 ja BMP-2M rynnäkköpanssarivaunuilla sekä panssariajoneuvoilla. Maavoimien uudet nopeaan toimintaan kykenevä valmiusjoukkojen kärki rakentuu pääosin jalkaväkijoukoista ja niitä tukevista aselajijoukoista. Maavoimilla on valtakunnan laajuinen kyky toiminnan nopeaan käynnistämiseen. Valmiusosastot kykenevät reagoimaan sotilaallisen maanpuolustuksen ja vaativiin viranomaisten
4 tukemistehtäviin tuntiluokkaa olevassa ajassa. Kuluvan vuoden aikana joukko-osastoihin on perustettu palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä valmiusyksiköitä, joilla mahdollistetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien nopea aloittaminen. JÄÄKÄRIT KÄRKEEN on totta myös tässä asiassa. Hyvät kuulijat; Jalkaväen merkitys ja asema pääaselajina on turvattu maavoimien käynnissä olevissa ja lähitulevaisuudessa aloitettavissa hankkeissa. Uudishankinnat keskitetään käytöstä poistuvien järjestelmien korvaamiseen. Laaja kirjo eri järjestelmiä edellyttää myös olemassa olevan materiaalin hyödyntämisen täysimääräisesti. Tällöin hyödynnetään erityyppiset elinjaksopäivitykset ja suorituskykyä parantavat hankeratkaisut. Yhteistyö kotimaisen teollisuuden kanssa on ratkaisuhakuista. Toimimalla tiiviissä yhteistyössä kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa pyritään löytämään kustannustehokkaat ja Suomen olosuhteisiin parhaiten sopivat ratkaisut huoltovarmuutta unohtamatta. Tämän lisäksi pyritään edelleen hankkimaan muilta asevoimilta vapautuvaa edelleen suorituskykyistä materiaalia ns. SURP- LUS- hankintoina. Vähän uutta, vähän lainattua ja ehkäpä vähän sinistä kuvaa hyvin maavoimien hankeratkaisuja. Hanketoimintaa leimaa tulevina vuosina entistä suurempi sitoutuminen yhteiseurooppalaisiin puolustusmateriaalihankkeisiin. Syksyn aikana olemme vastanneet EU:n rakenteellisen yhteistyön kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Sotamateriaalin pooling and sharingtoiminnalla ja yhteisillä eurooppalaisilla huolto- ja kunnossapitoratkaisuilla voidaan hillitä kasvavia kustannuksia ja samalla turvataan huoltovarmuus poikkeusoloja varten. Ehkäpä pystymme tätä kautta toteuttamaan entistä enemmän yhteishankintoja läheisimpien kumppaneidemme kanssa. Tulivoimaan liittyviä hankkeita ovat panssarintorjunta, kranaatinheitin ja taistelija -hankkeet, jotka kattavat erilaisia tarpeita alkaen jokaisen taistelijan varustuksen kehittämisestä aina uuden panssarintorjuntajärjestelmän suunnitteluun asti. Hankkeisiin liittyen tehdään laaja-alaista tutkimus- ja testaustoimintaa. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä tarkkaampujakonsepti 2030 sekä laaja kevytasetutkimus. Liikkuvuus alakehittämisohjelman alainen on Leopard 2A6 -hanke, jonka kautta 100 vaunua otetaan operatiiviseen käyttöön asteittain vuoteen 2020 mennessä. Samalla Leopard 2 A4 -kalustolla lisätään moottoroitujen taisteluosastojen iskukykyä ja muodostetaan erillisiä panssarivaunukomppanioita. Osa 2A4 kalustosta varustetaan raivaus- ja korjaustoimintaan sopiviksi. BMP-2 vaunujen modernisaation myötä vaunujen pimeätoimintakyky nousee huomattavasti ja vaunujen havaitsemisesta tulee aiempaa vaikeampaa. XA-180 modernisointi jatkaa ajoneuvojen käyttöikää vuoteen Käynnistymässä ovat myös hankkeet CV9030 käyttöiän jatkamiseksi ja modernisoimiseksi. Tällä hetkellä suunnittelupöydällä on hankkeen riittävä laajuus. Pohjois-Suomen joukkojen liikkuvuuden turvaaminen on 2020-luvun suuri kokonaisuus, johon haetaan uskottava ratkaisu tutkimuksen kautta ja useilla vaihtoehtoisilla ratkaisumalleilla. Hyvät kuulijat;
5 Paraskaan sotamateriaali ei riitä mikäli niiden käyttäjien ammattitaito tai fyysinen suorituskyky on puutteellinen. Uudet joukkotyypit, taisteluvälineet, taktiikka sekä taistelutehtävien laajeneminen asettavat yhä kasvavia vaatimuksia henkilökunnan ja asevelvollisten osaamiselle. Päävastuun koulutuksesta ja valmiudesta kantavat joukko-osastot ja sotilasopetuslaitokset, jotka tekevät arvokasta työtä jalkaväkiaselajin taistelutekniikan ja taktiikan sekä koulutuksen kehittämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminta yhdistyy koulutukseen ja kasvatukseen Maasotakoulussa. Kun tahto, taito ja välineet kohtaavat toisensa, syntyy todellista suorituskykyä. Maavoimien tutkimuskeskus, maataistelukeskus ja Jalkaväkikoulu ovat tulevaisuuden tekemisen ytimessä. Kehittämisessä lähdetään siitä tosiasiasta, että jalkaväkijohtajan ankara vastuu ja asema toimintojen yhteen sovittajana ovat edelleen keskeinen tulevaisuuden taistelukentällä tai nykyiseltä nimeltään taistelutilassa. Vaadittavien taitojen koulutuksen tehostamiseksi on hankittu uusia simulaattorijärjestelmiä ja virtuaalisia koulutusympäristöjä. Uusista koulutusvälineistä huolimatta jalkaväkijohtajien ja joukkojen todellinen harjaantuminen toteutetaan edelleen vaativissa kansallisissa ja kansainvälisissä taistelu- ja sotaharjoituksissa maastossa. Tilanteen- ja tehtävän mukaisten eri aselajit ja jopa puolustushaarojen suorituskyvyt yhdistävien taisteluammuntojen merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa nämä saattavat olla monikansallisia tapahtumia. Jalkaväen tarkastajan johdolla jalkaväkijoukkojen suorituskykyvaatimukset on päivitetty ja taktiikan sekä taistelutekniikan terävöittäminen on käynnissä. Painopiste on valmiusyksiköissä ja -joukoissa. Jalkaväkijoukkojen päätöksenteko- ja suunnitteluprosesseja on kevennetty ja yksinkertaistettu. Tavoitteena on toimeenpanokyvyn kehittäminen ja käskytykseen kuluvan ajan minimointi. Joukko-osastot ovat saaneet käyttöönsä uutta sotamateriaalia, joka mahdollistaa yhä monipuolisemman harjoittelun. Panssarinvaunukoulutus on laajentunut Jääkäriprikaatiin, Maasotakoululle, Kainuun Prikaatiin sekä Karjalan Prikaatiin. Henkilökunnan koulutus ja kalustosiirrot on toteutettu. Asevelvollisten koulutus on käynnistetty. Jalkaväkiaselaji on ollut keskeisesti mukana maavoimien myös harjoitusjärjestelmän uudistamisessa. Uusi harjoitusjärjestelmä muodostuu nousujohteisista harjoituksista, joissa kansallinen ja kansainvälinen koulutus jaksottuu huomioiden aselajien ja puolustushaarojen lisääntyvä yhteistoiminta eri tasoilla. Joukkojen koulutuksen suoritustason arviointijärjestelmän uudistus on käynnissä ja siinä huomioidaan muuttuneet suorituskykyvaatimukset. Samalla jalkaväkeämme on arvioitu kansainvälisillä mittareilla ja tulokset ovat rohkaisevia. Maavoimien kansainvälinen yhteistyö eri muodoissa on kasvussa. Puolustusvoimien kansainvälisten harjoitusten määrä on kasvanut noin 80 harjoitukseen vuodessa. Jalkaväkiaselajin kansainvälisen toiminnan päämääränä on kehittää sekä teknistä että toiminnallista yhteensopivuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kaiken kansainväli-sen yhteistoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on kehittää omaa suorituskykyämme känsällisen puolustuksen näkökulmasta. Jalkaväen kannalta tärkeimpiä kansainvälisiä harjoituksia vuonna 2017 ovat olleet ARROW17 harjoitus Niinisalossa ja Army North 17 Pohjois-Suomessa. Yhteistyöhön liittyvät säännölliset kokoukset eri maiden kanssa. Tämänkaltaisella yhteistyöllä parannetaan yhteistoimintakykyä ja kehitetään osaamista. Kahdenväliset ja monikansalliset harjoitukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella ja vertailla toimintatapoja sekä saada että jakaa uusia näkemyksiä muiden maiden asevoimien kanssa. Asevelvolliset pärjäävät tässä vertailussa erinomaisesti. Asevelvollisuudesta kannattaa pitää kiinni.
6 Hyvät kuulijat, Jalkaväki suurimpana aselajina muodostaa myös tulevaisuudessa maavoimien rungon. Jalkaväkijoukoilla on aiempaa suurempi rooli valmiuden ylläpidossa ja aluevalvonnassa sekä ennalta ehkäisevän pidäkekyvyn luonnissa. Taistelussa jalkaväen tehtävänä on yhteistoiminnassa edelleen muiden aselajien kanssa torjua ja lyödä vihollinen. Toiminnan nopeus on kaikessa menestyksen saavuttamisen edellytys. Suomalainen jalkaväki on aina ammentanut voimansa kunniakkaista perinteistään. Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Jalkaväen Säätiö toimii merkittävänä tekijänä Jalkaväen henkilöstön toiminnan tukemisessa sekä ennen kaikkea jalkaväen, pääaselajimme, perinteiden ylläpitäjänä ja vaalijana. Vuosien aikana on jalkaväkisäätiön tukemana saatettu loppuun Jalkaväen perinteiden päivitys ja toimintamuotojen kartoitus. Jalkaväkisäätiö on myös mahdollistanut jalkaväkimuseon toiminnan ja perinteiden siirron tuleville sukupolville. Jalkaväkikoulun ja Panssarikoulun toiminta osana Maasotakoulua on vakiintunut ja koulujen perinteet on huomioitu. Jalkaväkikoulu on saanut oman perinnelippunsa vuoden 2017 aikana. Haluankin Maavoimien puolesta kiittää tässä yhteydessä Jalkaväen Säätiötä, sen piirissä työtä tekeviä, Säätiön toimintaa tukevia tahoja sekä Jalkaväkimuseon henkilökuntaa merkittävästä panoksesta jalkaväen hyväksi. Välitän samalla maavoimien johdon kiitokset jalkaväen parissa työskentelevälle henkilöstölle. Olette tehneet hienoa työtä Suomen itsenäisyyden takeena olevan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi ja rakentamiseksi. Lainaan lopuksi Puolustusvoimain komentajan tervehdystä uusimpaan Jalkaväen vuosikirjaan Kehittämisen painopiste on nyt Maavoimissa. Huolehtikaamme kaikki yhdessä, että hyödynnämme tämän tilaisuuden täysimääräisesti. Jalkaväen osuus on tässä työssä merkittävä hankkeiden kohdistuessa uusien sodan ajan joukkojen kehittämiseen ja varustamiseen sekä muun muassa maavoimien liikkuvuuden ja iskukyvyn parantamiseen. Maavoimien valmiuden perusta nopeisiin tilanteisiin vastaamiseksi luodaan pääosin jalkaväkiyksiköistä muodostetuilla valmiusosastoilla ja -yksiköillä. Päätän juhlapuheeni toteamukseen: Liehukoon jalkaväen vihreä lippu kärjessä myös tulevaisuudessa.
Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
LisätiedotJalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, Uudenmaan prikaatin herra komentaja, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat!
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, Uudenmaan prikaatin herra komentaja, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat! Ärade krigsveteraner, herr general, Nylands brigads herr kommandören,
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v) Momentille myönnetään 475 173 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotPuolustusteollisuuden näkemykset selonteosta
Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA
LisätiedotMAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN
MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 593 735 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan
Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA
PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri
LisätiedotMAAVOIMAT 2015 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO I I I I I I. Maavoimien Esikunta Maavoimien esikuntapäällikkö Prkenr Petri Hulkko
MVM 2015 Ä-MN LLLNV 25.9. Maavoimien sikunta Prkenr Petri ulkko 0 PV uudistus maavoimissa 2015 Fundamentit: Koko maata puolustetaan Yleinen asevelvollisuus Liittoutumattomuus Lakiperusta: 1) Maanpuolustus
LisätiedotPuolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus
Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotEräitä kehityssuuntia
Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH
LisätiedotTAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA
MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää
LisätiedotPuolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 593 735 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.
1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön
LisätiedotSuomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén
Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
Lisätiedot01. Puolustusministeriö
01. Puolustusministeriö 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 30 916 000 euroa. Selvitysosa: Lisämäärärahantarve aiheutuu momentin määrärahan
LisätiedotSotilaallinen maanpuolustus ja Lapin puolustusjärjestelyt
Sotilaallinen maanpuolustus ja Lapin puolustusjärjestelyt Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 23.-24.11.2016 VALMIUTTA OSAAMISTA - SUORITUSKYKYÄ 24.11.2016 1 24.11.2016 1 Sisältö Toiminta- ja
LisätiedotMaavoimien kehittäminen
Maavoimien Esikunta Maavoimien kehittäminen INFO 26.4. Maavoimien tehtävät Maavoimat vastaa uskottavasti maahyökkäyksen torjunnasta, tukee monipuolisesti muita viranomaisia ja toteuttaa vaativat kriisinhallintatehtävät
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotMAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja
MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus
Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus www.defmin.fi Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus Sisällys Johdanto... 2 Kansainväliseen harjoitustoimintaan
LisätiedotKARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa
KARJALAN PRIKAATI Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus ssa Työ SUOMI Osasto100 TAPATURMIA 0 n tehtävät 1.1.2015 alkaen Operatiivisen valmiuden ylläpito Kaakkois-Suomen
LisätiedotPuolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016 Puolustusvaliokunta 7.10.2015 Mrd. euroa PLM:n hallinnonalan määrärahat 2014-2019 3 500 3 000 2,67 2,66 2,89 2,85 2,82 3,08 2 500 2 000 1 500
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 177 887 000 euroa.
LisätiedotTEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotMPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta
MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen
Lisätiedot10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos
10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä
LisätiedotPAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA
PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015
LisätiedotIlmoita halukkuudestasi valmiusyksikkökoulutukseen kyselylomakkeessa.
Yleistä Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää halukkuutesi eri koulutusvaihtoehtoihin sekä fyysisen kuntosi tilanne. Päämääränä on sijoittaa sinut jo ennakolta haluamasi koulutusvaihtoehdon mukaiseen
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotDigitalisaatio ja kyberpuolustus
Digitalisaatio ja kyberpuolustus Anssi Kärkkäinen #Reset17 17.1.2017 20.1.2017 1 Digitalisaation hyötyjä Tuottavuuden parantaminen nopeus, tehokkuus Uudet tuotteet ja ratkaisut Myynnin ja markkinoinnin
LisätiedotPuolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta
8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
Lisätiedotpuolustuksen pitkän aikavälin haasteet
eduskunnan kanslian julkaisu 3/2014 puolustuksen pitkän aikavälin haasteet parlamentaarinen selvitysryhmä Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet parlamentaarinen selvitysryhmä Eduskunnan kanslian julkaisu
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotONION-hanke. Tiivistelmä
ONION-hanke Tiivistelmä ONION-HANKE 2013 aloitettu ONION-hanke hahmotti, OYS ervalle kokonaisvaltaista tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja vaihtoehtoisia toteutustapoja sille. Työhön kuului: ❶ ❷ Nykytilan
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotMAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ
MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien
LisätiedotHuoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan 10.11.2014 LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta
LisätiedotVapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.
LisätiedotTyövoimapolitiikan uusi suunta
Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019
Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN
LisätiedotTeollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotPuolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet
Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa
LisätiedotKIRSIKODIN StRategINeN SuuNNItelma
KIRSIKODIN strateginen suunnitelma 2018-2023 Kuvassa ylärivissä vasemmalta: Emma-Kaisa Komi Piia Vaarala Laura Nykänen Jukka-Pekka Levy Niina Kari Alarivissä vasemmalta: Kirsi Mikkonen Santtu Miettinen
LisätiedotValtioneuvoston puolustusselonteko
Valtioneuvoston puolustusselonteko Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2017 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2017 Valtioneuvoston puolustusselonteko Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2017
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotPuolustusvoimien teknologiatoiminta
Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi
LisätiedotJALKAVAEN VUOSIKIRJA XXIX
JALKAVAEN VUOSIKIRJA I 2013-2014 JALKAVAEN VUOSIKIRJA I 2013-2014 TEEMA: UUDISTETTU TAISTELUTAPA Kustantaja ja julkaisija: Jalkaväen Säätiö Augustowintie 1, 04300 Tuusul a 5 JALKAVÄEN VUOSIKIRJA I 2013-2014
LisätiedotTaskutietoa. Maanpuolustuksesta
Taskutietoa Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Pääesikunnan viestintäosasto 2008 Pääesikunnan viestintäosasto Käyntiosoite Fabianinkatu 2 Posti PL 919, 00131 Helsinki Puhelin (09) 1812
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
Lisätiedot5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus
5.1 Suomen puolustusratkaisu Sotilaallinen maanpuolustus Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan valtion itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista
LisätiedotVAHVAA PUOLUSTUSTA YLLÄPIDETTÄVÄ
Reserviläisliiton vaaliohjelma 2019 VAHVAA PUOLUSTUSTA YLLÄPIDETTÄVÄ Reserviläisliitto vaatii itsenäisen, uskottavan ja koko valtakunnan kattavan puolustuksen ylläpitämistä myös tulevaisuudessa. Liitto
LisätiedotPääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Suomen puolustusta ylläpidetään ja kehitetään toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotMaavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta
Julkaisuja 1 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta Suomen Sotilassosiologinen Seura 20 vuotta Risto Sinkko (toim.) Hannu Hyppönen Olli Envall Rainer
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotPanssariprikaati 8.8.2013
Panssariprikaati 8.8.2013 Agenda Panssariprikaatin perinteet Panssariprikaatin tehtävät, organisaatio ja resurssit Panssariprikaatin varusmieskoulutus Panssariprikaatin virka-apu Kehittäminen Agenda Panssariprikaatin
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 10 naisten maanpuolustustyötä
LisätiedotAseet ja reserviläistoiminta
Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista
LisätiedotOpetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotMaakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1
Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö
LisätiedotEversti Pasi Pasivirta Tykistön tarkastaja Maavoimien esikunta. Puolustusvoimien panssarihaupitsihankinta
Puolustusvoimien panssarihaupitsihankinta Panssarihaupitsihankinta Hankitaan Etelä-Koreasta valtioiden välisenä kauppana: 48 käytettyä K9-panssarihaupitsia Varaosia Koulutus Kansallinen ylläpito Erikoistyökaluja
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta 10.2.2017 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotEhdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (työryhmän mietintö)
Pääesikunta Lausunto 22.06.2017 Asia: 801/40.02.00/2015 Ehdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (työryhmän mietintö) Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
LisätiedotELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit
ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
Lisätiedot