Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin - esimerkkinä Oaxaca ja Santa María Yavesían kylä Johanna Kuusterä Risto Ihalainen Johdanto Luonnollisen väestönkasvun ohella migraatio on merkittävä alueiden väestömääriä ja rakennetta muokkaava tekijä Meksikossa. Meksikon pääkaupunkiin ja muihin suuriin keskiylängön kaupunkeihin virtaa suuri määrä ihmisiä maan köyhemmiltä maaseutualueilta ja ympäröivistä pienemmistä kaupungeista, mikä on johtanut hallitsemattomaan tilanteeseen erityisesti maan metropolialueella. Meksikon pohjoisosien Yhdysvaltojen rajaa lähellä olevat kaupungit ovat myös muuttovoittoisia ulkomaisten yritysten ja pääoman suuntautuessa alueelle. Meksikon köyhimmistä etelän maatalousvaltaisista osavaltioista, kuten Oaxacasta ja Chiapasista, poismuutto on suurinta (Talvitie & Mujica 1995). Siirtolaisuus eli migraatio on muuttoliike joko jonkin tietyn alueen, esim. valtion sisällä tai valtioiden välillä. Tässä työssä keskitymme erityisesti siirtolaisuuteen Meksikosta Yhdysvaltoihin. Muuttoliikkeiden taustalla ovat usein yksilölliset ja sosioekonomiset syyt, joiden vuoksi ihmiset jättävät entiset asuinalueensa parempien mahdollisuuksien löytämisen toivossa muuton kohdealueilta. Muuttoliikkeiden suuntautumiseen vaikuttavat yksilöllisten syiden rinnalla muun muassa elinympäristössä tapahtuneet muutokset ja maassa harjoitettu aluepolitiikka. Meksikon keskeiset ympäristöuhkat, aavikoituminen, metsien väheneminen sekä voimakas pintamaan eroosio ihmisen viljely- ja laidunkäytössä olevilla alueilla ovat suoraan yhteydessä sosioekonomisiin tekijöihin, kuten maaseudun väestön köyhyyteen Etelä-Meksikossa, maaseudulta suurkaupunkeihin suuntautuvaan migraatioon ja edelleen migraatioon Yhdysvaltoihin. Erilaiset sosiaaliset jännitteet kuten ratkaisemattomat maanomistajuuskiistat alkuperäiskansojen ja hallituksen välillä yhdessä luonnonympäristössä tapahtuneiden muutosten kanssa aikaansaavat eräänlaisen noidankehän, jossa alueelliset sosiaaliset ja ympäristöongelmat ruokkivat toisiaan ja saavat ihmiset jättämään asuinalueensa. Tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja aineisto Haluamme tarkastella migraatiota Meksikosta Yhdysvaltoihin. Pyrimme tarkastelemaan muuton taustalla vaikuttavia tekijöitä, sekä sen vaikutuksia. Tarkempana tarkastelukohteena on Oaxacan osavaltio sekä Santa María Yavesían kylä. Olemme halunneet selvittää ihmisten mielikuvia mahdollisuuksista, joita Yhdysvaltoihin muuttaminen toisi tullessaan, sekä tarkemmin Yavesían tapauksessa syitä, jotka toimivat työntö- ja vetovoimatekijöinä muutolle. Tarkastelukohteena on Oaxacan osavaltio, missä olemme keränneet materiaalia haastattelun, tilastotiedon ja kyselytutkimuksen muodossa. Keräsimme pohjatietoa kentältä ihmisten halukkuudesta muuttaa sekä muuton ensisijaista kohteista. Halusimme selvittää työntövoimia omasta asuinympäristöstä muuttamiseen. Samalla pyrimme selvittämään, millaisia mielikuvia ihmisillä on esimerkiksi muuton mahdollisista seurauksista omaan elämään. Tavoitteena on tarkastella muuton syitä, vaikutuksia ja ongelmia. Taustamateriaalina olemme keränneet kirjallisuudesta teoriaa, päälähteenä olemme käyttäneet Saija Elisa Niemen migraatiota käsittelevää pro gradu työtä Mexicans on the move vuodelta 2000. Oaxacassa keräsimme migraatioon liittyvää tilastomateriaalia sekä haastattelimme siirtolaisten oikeuksia puolustavan FIOB (Frente Indígena de Organizaciones Binacionales) -järjestön edustajaa. Ihmisten motivaatiota ja käsityksiä muuttamisen vaikutuksista heidän elämäänsä olemme tarkastelleet Yavesían kylässä tehdyn kyselytutkimuksen kautta, joskin pienen otoksen vuoksi tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia. 49
Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 Muuttoliike Meksikosta Yhdysvaltoihin Yksilölliset sosioekonomiset syyt ovat keskeiset selittäjät Meksikosta Yhdysvaltoihin suuntautuvan huomattavan muuttovirran taustalla. Yhdysvaltoihin muuttavat meksikolaiset ovat pääosin köyhää maaseutuväestöä, työttömiä ja heikosti koulutettuja ihmisiä, jotka toivovat elintasonsa ja työllistymismahdollisuuksiensa paranevan ulkomailla. (Leighton Schwartz 1997). Siirtolaisia houkuttelee Yhdysvalloissa korkeammat palkat ja parempi tulevaisuus. Vetovoimatekijöinä ovat olemassa olevat työmarkkinat meksikolaisille työntekijöille etenkin maataloudessa, palvelusektorilla ja kokoonpanoteollisuudessa. Laiton siirtolaistyövoima on Yhdysvaltojen eteläisten osavaltioiden talouksille tärkeää. Meksikolaiset työntekijät tekevät matalapalkkaisia töitä, jotka eivät ole houkuttelevia yhdysvaltalaisille. Suuri osa tästä siirtolaisuudesta on laitonta, joten siirtolaiset tarjoavat työnantajille edullista ja joustavaa työvoimaa (Muus & van Dam 1996: 49 58). Meksikolaisilla siirtolaisilla on positiivinen vaikutus Yhdysvaltojen talouteen tuodessaan tarvittavaa lisäväestöä. Maastamuutto Meksikosta taas helpottaa väestönkasvun aiheuttamia paineita esimerkiksi työllisyyden tai maanomistuksen osalta (Niemi 2000: 126). Edullinen työvoima pitää hintoja alhaalla Yhdysvalloissa. Siirtolaiset mahdollistavat myös työvoimavaltaisten teollisuusalojen olemassaolon esimerkiksi Kaliforniassa. Tyypillisiä töitä siirtolaisille ovat esimerkiksi hedelmienpoiminta, palvelualojen työ sekä liukuhihnatyö (Muus & van Dam 1996: 49). Meksiko hyötyy tästä taloudellisesti, sillä siirtolaisten kotiin lähettämät varat ovat merkittäviä sen taloudelle. Rajan yli pyrkivät siirtolaiset ovat usein nuoria miehiä jotka liikkuvat yksin. Yli neljännes siirtolaisista on 20 24 vuotiaita ja 90 prosenttia kaikista siirtolaisista on miehiä (Niemi 2000: 36). Siirtolaiset voidaan jakaa neljään tyyppiin. Ensimmäinen on laillinen siirtolaisuus. Tähän ryhmään kuuluvat ne meksikolaiset, joilla on green-card, sekä ne, jotka osallistuvat erilaisiin työohjelmiin. Toinen ryhmä on laiton siirtolaisuus. Tämä ryhmä on kasvanut virallisten ohjelmien lopettamisen jälkeen. On arvioitu, että Yhdysvalloissa on noin neljä miljoonaa meksikolaista laittomasti, ja että nettokasvu olisi noin 300 000 vuodessa. Kolmannen ryhmän muodostavat kausisiirtolaiset, jotka ovat yhteydessä maatalouden kausiluonteiseen työvoimatarpeeseen. Tämän tyyppinen migraatio kasvaa keväällä, on korkeimmillaan kesällä, ja vähenee talvea kohti sen mukaan, miten paljon työtä on tarjolla. Tämän ryhmän siirtolaiset kuuluvat usein myös edelliseen, laittomien siirtolaisten ryhmään. Neljäntenä ryhmänä ovat paluumuuttajat, joihin kuuluvat ne meksikolaiset, jotka palaavat kotimaahansa onnistuttuaan ansaitsemaan Yhdysvalloissa tai petyttyään olosuhteisiin. Siirtolaisia palaa myös eläkkeelle takaisin kotimaahansa (Niemi 2000: 47 49). Migraatio Yhdysvaltoihin on kasvanut tasaisesti toisen maailmansodan jälkeen. 1940 1960 luvuilla Meksikon väestö kasvoi nopeasti ja lapsimäärä perheissä oli korkea. Perheiden suuri koko vaikeutti huomattavasti toimeentuloa, mikä osaltaan kannusti muuttamaan kaupunkeihin ja jättämään perinteiset elinkeinot maaseudulla. Migraatio Yhdysvaltoihin voimistui 1960-luvun alussa ja nousi huippuunsa 1990-luvulla (Maceda 2006). Siirtolaisuuden kasvuun on heijastunut selvästi Meksikon poliittinen tilanne ja taloudelliset kriisit. Siirtolaisuutta selittävät tekijät voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: taloudellisiin ja poliittisiin, kulttuurisiin tekijöihin sekä ympäristöllisiin tekijöihin. Yhdysvalloissa asui vuonna 2000 laillisesti noin 9,2 miljoonaa Meksikossa syntynyttä henkilöä. Migraatio Meksikosta keskittyy Yhdysvaltojen eteläosiin. Suurin osa siirtolaisista asui Kaliforniassa (3,9 miljoonaa). Myös Texasissa (1,9 miljoonaa) Illinoisissa (0,6 miljoonaa) ja Arizonassa (0,4 miljoonaa) on huomattava meksikolaisväestö (Migration 2005). Tähän lukuun eivät sisälly Yhdysvalloissa syntyneet toisen polven siirtolaiset. Mikäli nämä otettaisiin huomioon, meksikolaisten siirtolaisten määrä Yhdysvalloissa olisi ollut vuonna 2000 noin 13 miljoonaa. Lähtöalueina Meksikossa ovat yleisimmin lounais- ja pohjoisosat, joilta muutetaan rajalle tai pyritään suoraan Yhdysvaltoihin (kuva 1). Suurimpina lähtöalueina Meksikossa ovat Michoacán, Guanajuato, Jalisco ja Chihuahua. Kolme ensimmäistä sijaitsevat Meksikon lounaisosassa, viimeinen pohjoisosassa (Niemi 2000: 34). Siirtolaisuudella on laaja-alaisia vaikutuksia lähtö- ja kohdealueille. Siirtolaiset omaksuvat uusien elinalueiltaan kulttuurisia piirteitä ja vievät kohdealueille myös oman maansa kulttuuriperinnettä. Muuttoliikkeiden vaikutukset Muuttoliikkeet muuttavat sekä lähtö- että kohdealueita moninaisesti. Muuttovirroilla on sekä positiiviset että negatiiviset puolensa muuttaessaan alueiden kulttuuria, taloutta ja sosiaalista järjestelmää. Väestön väheneminen muuttotappioalueilla johtaa usein muutoksiin väestön ikärakenteessa ja 50
Kuusterä, Ihalainen, Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin Kuva 1. Muuttoliikkeet Meksikon osavaltioista pohjoisrajalle tai Yhdysvaltoihin (Mukailtu Niemi 2000) sukupuolijakaumassa, koska muuttajat ovat yleensä nuoria. Tämä puolestaan voi johtaa erilaisiin sosioekonomisiin ongelmiin, kuten palvelutarjonnan ylläpidon vaikeuksiin ikäväestön osuuden kasvaessa. Lähtöalueet menettävät nuorten ja koulutettujen ihmisten myötä kehityspotentiaaliaan. Tulokkailla on usein vaikeaa sopeutua uuteen ympäristöön ja työllistyä, varsinkin virallisella sektorilla. Työntekijöiden taidot ja työvaatimukset eivät usein kohtaa. Muuttovirrat saattavat aiheuttaa monenlaisia kulttuurisia ristiriitoja kohdealueilla. Muuttajien odotukset saattavat jäädä täyttymättä. Muutto myös aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Muuton myötä perheet saattavat hajota ja muuttajan täytyy sopeutua uuteen asuinympäristöön ja kulttuuriin, löytää työpaikka ja hyväksyä ympäristön asettamat velvoitteet ja rajoitukset. Useimmiten köyhistä oloista tulevat kokevat kaupunkien olosuhteiden ja palveluiden saavutettavuuden ja työllistymis- sekä koulutusmahdollisuuksien päihittävän sittenkin ne vaikeudet, joita muutto tuo tullessaan.(barrett 1992). Siirtolaispolitiikka Siirtolaiskysymys on USA:n ja Meksikon välillä herkkä aihe. Meksikolaiset haluaisivat vapauttaa siirtolaisille asetettuja rajoitteita, kun taas Yhdysvallat on samaan aikaan harjoittamassa vastakkaisia toimenpiteitä. Pohjois-Amerikan vapaakauppaliittoon, NAFTA:an, ei sisälly säädöstä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta niin kuin esimerkiksi Euroopan Unioniin. Yhdysvallat on tiukentanut otetta laittomasta siirtolaisuudesta tiukentamalla rajavartiointia ja rakentamalla vuodesta 1992 lähtien Meksikon rajalle korkeaa raja-aitaa (Maceda 2006). Ennen muurin rakentamista siirtolaisten oli huomattavasti helpompaa ylittää raja, mutta nykyään laiton rajanylitys on varsin vaarallista (Fröhling 2006). Vuonna 2005 450 ihmistä kuoli sitä yrittäessään. Yhdysvaltojen suhtautuminen siirtolaisuuteen ei ole ollut yksiselitteistä. Samalla kun maiden välille rakennetaan raja-aitaa, neuvottelut vapaakauppaalueen laajentamisesta ovat käynnissä. Meksikon hallitus ei juuri pysty vaikuttamaan USA:n harjoittamaan siirtolaispolitiikkaan, sillä Meksiko on suuresti taloudellisesti riippuvainen Yhdysvalloista. Toisaalta siirtolaisten oikeuksien vahvistaminen Yhdysvalloissa muuttaisi suuren siirtolaisväestön omaavien eteläosavaltioiden poliittista järjestelmää merkittävästi. Yhdysvaltojen ulkomaalaispolitiikka on seurannut maan taloudellista tilannetta. Talouden ollessa heikko rajat ovat olleet avoimempia siirtolaisille (Maceda 2006). 1980-luvulla Meksikossa tehostuneella uusliberalistisella talouspolitiikalla on ollut monenlaisia 51
Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 vaikutuksia maassa. FIOB:in edustajan Aurelio Macedan mukaan uuden talouspolitiikan vaikutukset olivat katastrofaaliset suurelle osalle väestöstä ja voimistivat massasiirtolaisuutta. Erityisesti vuoden 1994 talouskriisi aiheutti köyhälle väestölle ongelmia elinkustannusten nousun myötä. Vuoden 1994 jälkeen siirtolaisuus Yhdysvaltoihin voimistui ja siirtolaisia on sittemmin lähtenyt Yhdysvaltoihin noin 12 miljoonaa (Maceda 2006). Siirtolaisuuden taloudellinen merkitys Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin on Meksikon talouden kannalta tärkeää. Siirtolaisten lähettämillä tuloilla on suuri merkitys Meksikon kansantulolle. Vuonna 2005 ulkomailla, pääosin Yhdysvalloissa, olevat siirtolaiset lähettivät perheilleen ja tuttavilleen noin 20 miljardia dollaria. Siirtolaisten rahalähetykset ovat koko Meksikon talouden kannalta erittäin tärkeitä. Öljyn vientitulojen jälkeen siirtolaisten rahalähetykset vastaavat toiseksi suurinta ulkomaan tuloerää maan taloudelle. Erona on vain se, että öljyrahat menevät hallitukselle, siirtolaisten rahat köyhille perheille (Fröhling 2006). Ilman siirtolaisuutta Meksikossa olisi todennäköisesti noin 20 25 miljoonaa köyhää enemmän. Voikin siis sanoa, että siirtolaisuuden tuoma varallisuus pitää osaltaan yhteiskuntarauhaa yllä. Monet köyhät ovat hyvin riippuvaisia perheenjäsentensä lähettämistä säännöllisistä avustuksista. Siirtolaisten rahalähetyksistä ja varallisuudesta yleensä yli puolet menee perustarpeisiin kuten ruokaan ja asumiseen. Loput käytetään esimerkiksi kyläyhteisön yhteisiin infrastruktuurihankkeisiin. Siirtolaisten investoinneilla on tärkeä merkitys paikallisyhteisöjen säilymiselle. Pääsyynä muuttoon Yhdysvaltoihin on mahdollisuus nostaa omaa ja perheen elintasoa. USA on ylivoimainen talousmahti Meksikoon verrattuna ja palkat ovat siellä moninkertaiset Meksikon palkkatasoon nähden. USA:n läheinen sijainti on vaikuttanut selvästi Meksikon väestöön ja kulttuuriin. 25 miljoonasta Meksikon ulkomaan siirtolaisesta suurin osa on Yhdysvalloissa (Maceda 2006). Yleensä lähtijät ovat 18 25-vuotiaita miehiä, jotka työskenneltyään kolme kuukautta ahkerasti palaavat ja pystyvät elättämään perheensä koko vuoden. Siirtolaiset pitävät yleensä tiiviisti yhteyttä yhteisöihinsä ollessaan Yhdysvalloissa (Fröhling 2006). Yhdysvaltoihin laittomasti havittelevat joutuvat yleensä käyttämään ns. välittäjien (coyotes) palveluksia ja ottamaan ison lainan päästäkseen rajan ylitse. Saavuttuaan Yhdysvaltoihin siirtolaiset etsivät työtä ja yrittävät ensimmäiseksi selviytyä velkataakastaan. Rajan ylittäminen laittomasti on vaarallisuuden lisäksi kallista. Oaxacalainen siirtolainen joutuu keskimäärin maksamaan 1500 3000 euroa rajan ylittämisestä ja väärennetyistä papereista (Fröhling 2006). Meksikolaisten siirtolaisten oikeudet Yhdysvalloissa ovat huonot. Heillä ei ole muun muassa oikeutta liittyä ammattiliittoon. FIOB:in Aurelio Macedan mukaan tärkeää olisi, että siirtolaisilla olisi mahdollisuus yhdistää voimansa, oli kyse sitten ammattiyhdistysliikkeestä tai muusta yhdistystoiminnasta, ja sitä kautta puolustaa ja parantaa oikeuksiaan. Erityisesti alkuperäiskansaa olevien siirtolaisten tilanteen parantaminen on etusijalla, sillä suuri osa heistä ei puhu englantia lainkaan ja he eivät usein pysty kommunikoimaan Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa ja puolustamaan oikeuksiaan. Siirtolaiset tarvitsevat apua muun muassa työntekijöiden oikeuksia ja palkkaa koskevissa asioissa ja kiistoissa. Olosuhteissa on silti tapahtunut kehitystäkin. Nykyisin yhä useampi meksikolaissiirtolainen työskentelee palvelualalla eikä raskaassa maataloustyössä. Monet osavaltiot ovat helpottaneet siirtolaisten työskentelymahdollisuuksia. Esimerkiksi New Orleansissa meksikolaisten apu on ollut suuri hurrikaanin ja tulvien jälkeisessä raivaus- ja jälleenrakennustyössä. Siirtolaisten asema Yhdysvalloissa Kuva 2. Tietoisku siirtolaisten oikeuksista bussiterminaalissa Palenquessa. Chiapas, Meksiko. (Risto Ihalainen) 52
Kuusterä, Ihalainen, Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin Tutkimuksen tulokset Siirtolaisuus Oaxacassa Oaxacan osavaltiossa asui vuonna 2000 noin 3,5 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2000 osavaltion ulkopuolelle muutti 139 705 asukasta, joista 55 893 muutti Yhdysvaltoihin. Oaxaca on yksi suurimmista muuttotappioalueista Meksikossa. Vuonna 2000 osavaltio kärsi 1,8 prosentin muuttotappion (55 533 asukasta). Ulosmuutto on kuitenkin vähentynyt, vuonna 1990 muuttotappio oli vielä 2,4 prosenttia (63 142 asukasta) (INEGI 2005). Siirtolaisuutta Oaxacasta Yhdysvaltoihin on voimistanut Meksikon sisällä tapahtunut taloudellisen ja väestöllisen painopisteen siirtyminen köyhtyneestä maaseutuvaltaisesta eteläosasta keskiylängön suurkaupunkeihin ja uuden teollisuuden alueille pohjoiseen. Ympäristöllisten tekijät vaikuttavat myös siirtolaisuuteen merkittävissä määrin. Yli 60 prosenttia Meksikon maanviljelykäytössä olevasta alueesta luokitellaan pahoin eroosiosta kärsineeksi. Oaxacan osavaltion miksteekki-intiaanien maanviljelysalueet kuuluvat pahiten vaurioituneisiin alueisiin (Sfgate 2006). Vielä 1960-luvulle asti maanviljely oli osavaltion maaseutuyhteisöille kannattavaa toimintaa, mutta 1970-luvulta lähtien maa on köyhtynyt eroosion ja kuivuuden myötä niin, että monet ovat joutuneet jättämään kotikylänsä ja muuttamaan, osa Yhdysvaltoihin asti. Monet kyläläiset elättävät nykyisin perheensä kausityöllä Yhdysvalloissa. Osa siirtolaisuudesta suuntautuu Pohjois-Meksikon maquiladora-teollisuusalueelle (Maceda 2006). Suurin osa siirtolaisista lähtee maaseudulta: 61,7 % vuosien 1995 2005 välillä siirtolaisiksi lähteneistä oli kotoisin maaseudulta. Yhdysvaltoihin lähtevistä siirtolaisista suurin osa on maaseudulta lähtöisin olevia nuoria miehiä. 15 19-vuotiaat muodostavat noin 30 prosenttia kaikista siirtolaisista, joista miehiä on yli 70 prosenttia. Voidaan kuitenkin olettaa, että siirtolaisuus on huomattavasti tilastoitua suurempaa, ottaen huomioon laittoman siirtolaisuuden yleisyyden (INEGI 2005). Tämä siirtolaisuus jää virallisten tilastojen ulkopuolelle. Muuton syissä on myös miesten ja naisten välillä huomattavia eroja. Oaxacassa miesten muuton tärkeimpänä syynä on työ (28,7 %), toisena tulevat perhesuhteet (23,7 %). Naisilla muuton tärkeimpänä syynä ovat perhesuhteet (32,4 %), työ tulee vasta toisena (14,7 %). Muina tärkeinä syinä on terveys, väkivalta ja turvallisuus, sekä opinnot (INEGI 2005). Näissäkin tilastoissa on todennäköisesti vääristymiä, sillä ne ottavat huomioon vain laillisen siirtolaisuuden. Kalifornian osavaltio on Oaxacalaisille suosittua siirtolaisaluetta. Monella on sukulaisia Kaliforniassa ja ympäristöltään alue muistuttaa omaa asuinaluetta. Siirtolaisten lapset saavat yleensä helposti Yhdysvaltojen kansalaisuuden ja esimerkiksi Kaliforniassa laittomien siirtolaisperheiden lapset pääsevät kouluihin ongelmitta ja heidän vanhempansa saavat myös kansalaisuusoikeudet lasten täytettyä 21 vuotta (Fröhling 2006). Santa María Yavesía Santa María Yavesían kylä sijaitsee Sierra Norten vuoristossa, Oaxacan osavaltiossa, Ixtlán de Juárezin hallintoalueella. Kylän asukkaat ovat zapoteekkiintiaanien jälkeläisiä. Vuonna 2000 kylässä oli 460 asukasta, joista 217 oli miehiä ja 243 naisia. Kylän tärkeimmät elinkeinot ovat maanviljely ja hedelmien kasvatus. Lisäksi kylä saa merkittävän tuoton lähdevedenmyynnillä. Yhdysvalloissa kausisiirtolaisena olleet kyläläiset ja heidän investointinsa kylän yhteisiin hankkeisiin ovat tärkeitä. Esimerkiksi vuonna 1995 kylään rakennetun lähdevesipumppaamon kustannuksista Yhdysvaltojen siirtolaiset rahoittivat yli puolet. Pumppaamo työllistää kaksi ihmistä. Lisäksi kylässä harjoitetaan pienimuotoista ekoturismia, joka hoidetaan kyläläisten yhteistoimintana. Turistit majoitetaan kyläläisten kodeissa ja turismista saatavat tulot käytetään kylän yhteisiin infrastruktuurihankkeisiin ja muihin kuluihin. Ekoturismiprojekti aloitettiin vuonna 2001. Kylässä on myös kuljetusyritys, joka työllistää viisi ihmistä. Kylän asukkaista osa on kausisiirtolaisia, jotka työskentelevät noin puolen vuoden jaksoissa muualla ja palaavat kylään. Meksikolaisen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 Yavesían asukkaista 122 henkeä oli työssäkäyviä. Suurin osa, 64 prosenttia, kylän työntekijöistä oli maanviljelijöitä, karjankasvattajia ja muita maataloudessa työskenteleviä. 22 prosenttia työläisistä sai toimeentulonsa teollisuudesta ja 13 prosenttia palvelusektorilta (Municipios 2006). Haastattelimme Yavesíassa 29 kyläläistä koskien heidän halukkuuttaan muuttaa ja heidän käsityksiään muuton seurauksista. Yli puolet vastaajista oletti muuton parantavan elämänlaatuaan. 66 prosenttia kaikista haastatelluista oli harkinnut muuttoa toiseen kaupunkiin Meksikossa ja 69 prosenttia muuttoa Yhdysvaltoihin. Kysyttäessä onko heillä sukulaisia tai läheisiä ystäviä Yhdysvalloissa 79 prosenttia haastatelluista vastasi myöntävästi (Kyselytutkimus 2006). 53
Megacitystä Milpalle - Tutkimusretki Meksikoon 2006 Haastatelluista kyläläisistä miehet olivat naisia valmiimpia muuttamaan. Miehistä hieman yli puolet ja naisista neljäsosa olivat jossain vaiheessa elämäänsä muuttaneet kotipaikkansa ulkopuolelle. Miehet olivat halukkaampia muuttamaan etenkin Meksikon sisällä, jopa 89 prosenttia vastasi harkinneensa muuttoa toiseen kaupunkiin. Yllättäen naiset olivat halukkaampia muuttamaan Yhdysvaltoihin. 83 prosenttia naisista vastasi harkinneensa muuttoa rajan taakse, kun miehillä vastaava prosentti oli vain 58. Ihmisten suurimpana motivaationa muuttaa oli työ. Miehistä reilu puolet mainitsi taloudelliset syyt tärkeimpänä syynä mahdolliselle muuttamiselle. Neljäsosa vastasi puolestaan, ettei heillä ole mitään syytä muuttaa. Vain yksi vastaaja ilmoitti perheen syyksi mahdolliselle muuttamiselle. Naisista 58 prosenttia vastasi työn tärkeimmäksi syyksi, 33 prosenttia mainitsi koulutuksen ja 17 prosenttia lasten edun. Kysyimme myös mitkä ovat tärkeimpiä syitä pysymiselle Yavesíassa. Kylä miellettiin rauhalliseksi ja turvalliseksi paikaksi asua. Perhe, rauha ja turvallisuus näyttivät olevan merkittävimpiä syitä pysyä Yavesíassa. Etenkin miehille kylässä eläminen ja sen perinteet korostuivat vastauksissa. Yavesíassa oli omaa maata, oma perhe ja oma yhteisö. Täällä meillä on kulttuurisia ja luonnonrikkauksia, meillä on millä elää, ei ehkä yltäkylläisyydessä, mutta niin, että tulemme toimeen, ilmaisi ajatuksensa eräs vanhempi maanviljelijä. Pyydettäessä kuvailemaan Yhdysvaltoja ongelmaksi muodostui kysymyksen asettelu. Ihmisillä oli vaikeuksia hahmottaa, mitä kysymyksellä haettiin. Saimme kuitenkin jonkin verran vastauksia. Positiivisissa maininnoissa Yhdysvaltoja kuvailtiin rikkaana, teknisesti edistyneempänä, voimakkaampana ja mahtavampana kaikilla tahoilla sekä terveellisempänä maana elää. Raha ja työ olivat muita keskusteluissa esille nousseita mielikuvia. Negatiivisia kommentteja tuli hieman enemmän. Yhdysvaltoja kuvailtiin rasistisena ja vaarallisena maana, jossa on vaikea elää. Tiukka hallinto, tiukat lait ja kallis eläminen mainittiin myös. He eivät pidä meistä oli kommentti, joka toistui useamman kerran. Tulosten tarkastelu Siirtolaisuuden keskeiset syyt ovat Oaxacassa samat kuin muuallakin Meksikossa. Taloudelliset syyt ovat merkittävin siirtolaiseksi työntävä tekijä. Perhesyyt, perheen yhdistäminen tai lasten edun vuoksi muuttaminen ovat toiseksi merkittävin tekijä. Kausisiirtolaisuuden yleisyydestä meillä ei ole suoraa tietoa, mutta oletamme, että se ei kirjaudu virallisiin väestötilastoihin, koska kyseessä on tilapäinen oleskelu muulla alueella. Yavesíassa toteuttamissamme haastatteluissa usea asukas mainitsi olleensa kausityössä kotikylän ulkopuolella. Oaxacan osavaltiosta lähtevistä siirtolaisista naisilla perhesyyt olivat tärkeämpi muuttoon vaikuttava tekijä kuin työ, joka puolestaan oli miesten ehdottomasti merkittävin motiivi. Materiaali pohjaa kuitenkin lailliseen siirtolaisuuteen. Voidaan olettaa, että työ ja parempien elinolojen tavoittelu on laittoman siirtolaisuuden merkittävin syy, koska perhe muuttaa usein perässä vasta, kun asema Yhdysvalloissa on vakiinnutettu. Yavesían kylä poikkesi Oaxacan osavaltiosta naisten osalta siinä, että kyselyn pohjalta myös naiset asettivat työn tärkeimmäksi muuttoa motivoivaksi tekijäksi. Yavesíalle siirtolaisuus oli taloudellisesti hyvin tärkeää, sillä kausityössä muualla työskentelevät tuovat rahaa yhteisöön sekä Yhdysvalloissa asuvat sukulaiset lähettävät rahaa kotiin. Yavesían työntävät tekijät olivat mielestämme myös melko heikot. Asukkaat viihtyivät ympäristössään ja heidän vastauksistaan heijastui vahva paikallisidentiteetti. Yhteenveto Siirtolaisuus on tärkeää Meksikon taloudelle. Ihmiset muuttavat työn ja paremman elämän perässä Yhdysvaltoihin ja siirtolaisten kotimaahansa lähettämät rahat ovat öljytulojen jälkeen Meksikon toiseksi suurin tulonlähde. Siirtolaisten rahat myös suuntautuvat köyhille ihmisille, toisin kuin öljytulot. Yhdysvaltojen tiukan maahanmuuttopolitiikan vuoksi laiton siirtolaisuus on hyvin yleistä. Laittomat siirtolaiset ovat usein hyvin heikossa asemassa. Yhdysvallat nähdään mielikuvissa kehittyneenä maana, jossa voi tienata paljon rahaa, mutta samaan aikaan myös rasistisena yhteiskuntana, joka syrjii meksikolaissiirtolaisia. Tästä huolimatta ihmiset ovat halukkaita muuttamaan paremman tulevaisuuden toivossa. Yleensä siirtolaisten siteet paikallisyhteisöihin säilyvät vahvoina. 54
Kuusterä, Ihalainen, Siirtolaisuus Meksikosta Yhdysvaltoihin Municipios (2006). Enciclopedia de los municipios de México. 25.2.2006. <www.e-local.gob. mx/work/templates/enciclo/oaxaca/municipios/ 20443a.htm> Muus, P. & E. van Dam (1996). Comparative research on international migration and international migration policy. 91s. Official Publications of the European Communities, Luxembourg. Niemi, Saija-Elisa (2000). Mexicans on the move. Migration perspectives on micro and macro levels and identities. 137s. Pro Gradu - tutkielma Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto. SFGate (2006). San Francisco Chronicle. 27.2.2006. <http://www.sfgate.com/cgi-bin/object/ article?o=0&f=/gate/archive/2000/06/23/ dyingland.dtl,> Talvitie, J. & M. Mujica (1995). Kulttuuri ja matkailuopas. Meksiko ja Keski-Amerikka. 415s. WSOY, Juva. Kuva 3. Santa Maria Yavesían kylä. (Petteri Niemi) Lähteet: Barrett, Hazel R. (1992). Population geography. Conceptual frameworks in geography. Oliver & Bound. 1998. Fröhling, Oliver (2006). Centro de Encuentros y Diálogos Interculturales & Universidad de la Tierra. Seminaari 7.1.2006 Oaxaca de Juarez, Mexico. INEGI (2005). Mujeres y hombres en Oaxaca. Instituto Nacional de Estadística, Geografía e Informática. Centro de información INEGI, Oaxaca. Kyselytutkimus (2006). Santa Maria Yavesíassa tehty kyselytutkimus 8.1.2006. Leighton Schwartz, Michelle (1997). Desertification and migration in Mexico. Teoksessa Middleton, N. & D. Thomas (toim.): World atlas of desertification. London, Arnold. Maceda, Aurelio (2006). Frente Indígena de Organizaciones Binacionales (FIOB). Seminaari 10.1.2006, Oaxaca, Meksiko. Migration (2005). Migration Information Source. 5.11.2005. <http://www. migrationinformation.org/usfocus/> 55