Monialainen, lapsilähtöinen työskentely lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheissa - lastensuojeluilmoituksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen Tutkimus- ja kehittämisseminaari, Tampere 3.9.2015 Lapsen osallisuuden ja lapsikeskeisen työskentelyn perustelut (tilanne)arvioinnissa Katsaus viimeaikaiseen kansainväliseen tutkimukseen Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja Turun yliopisto, sosiaalityön oppiaine
ESITYKSEN RAKENNE Mihin lapsikeskeisyys arvioinnissa perustuu? Mitä käsitteen taustalta on löydettävissä? Mitä ovat näkökulmat, joilla lapsikeskeisyyttä perustellaan osana lapsen tilannetta koskevaa arviointia? Mikä tekee tästä hetkestä erityisen lapsikeskeisyyden kannalta? Kohti lapsierityistä sosiaalityötä?
MITÄ LAPSIKESKEISYYS ON, TAI MITÄ SEN AJATELLAAN OLEVAN? Keskustelu lapsikeskeisestä lastensuojelusta on ollut jo pitkään lastensuojelun tutkimuksen ja ammatillisten käytäntöjen kiinnostuksen kohteena lapsikeskeisyys käsitteenä ei ole uusi asia Jokaisella meistä on mielikuva siitä, mitä lapsikeskeisyydellä tarkoitetaan lastensuojelun kontekstissa Mieti millaisen mielikuvan se sinussa herättää?
Lapsikeskeisyyteen liitetään herkästi mm. seuraavia määreitä Lapsen kanssa työskentely Lapsen kohtaaminen Lapsen näkökulman selvittäminen ja ylläpitäminen Lapsen tarpeiden ja edun ensisijaisuus Lapsen osallisuuden, nähdyksi ja kuulluksi tulemisen oikeus Lapsen tunteiden ja kokemusten esille tuominen
TIEDON INTRESSI OMASSA ARTIKKELISSANI: MITÄ TIEDÄMME LAPSIKESKEISYYDEN PERUSTELUISTA? Miten lapsikeskeisyyttä perustellaan lapsen tilannearviointiin liittyen tutkimuskirjallisuudessa? Mitä näkökulmia perusteluista on tunnistettavissa? Mitä näkökulmat kertovat lapsikeskeisyyden toteutumisen edellytyksistä?
TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄ Aineistona ovat viitetietokannoista eri hakusanoin haetut kansainväliset tieteelliset artikkelit Yhteensä 28 artikkelia Menetelmänä on aiempaa tietoa uudelleen erittelevä ja kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Lastensuojelu Lapsikeskeisyys Arviointi child protection child welfare child care child neglect child abuse child cent? child direct? child focus? child centri? child? participation child? voice child? visibility child? competence child? stregth child? encounter child? agency child s best interest assessment decision making comprehensive assessment Tietokannat: Sociological Abstracts (ProQuest); SocINDEX with Full Text (EBSCO); Social Services Abstracts (ProQuest); Social Sciences Citation Index (ISI); ScienceDirect (Elsevier ); JSTOR; Elsevier ScienceDirect; ARTO; Annual Reviews All series; Academic Search Premier(EBSCO)
Taulukko 2. Lapsikeskeisyyden perusteluiden näkökulmaluokat Näkökulma Oikeudelliset/nor matiiviset perustelut Yhteiskunnalliset perustelut Ammattieettiset/ ammatilliset perustelut Perustelut protection rights lapsen oikeuksien vahvistuminen provison risks lastensuojelun kulttuurinen konteksti/lastensuojelun orientaatio participation needs ammatillisuus ja eettinen osaaminen
LAPSIKESKEISYYDEN OIKEUDELLISEN PERUSTELUN NÄKÖKULMA Lapsen osallisuuden ja kuulemisen mahdollistaminen ovat keskeiset lapsikeskeisyyden toteuttamisen muodot Osallisuuden esteiden pohdinta keskeistä Lapsen oikeuksien velvoittavuuden korostaminen tulevaisuudessa, esim. suhteessa vanhemman/perheen oikeuksiin Lapsen oikeuksien yleissopimuksen velvoittavuuden huomioiminen Osallisuuden ja suojelun tasapaino
LAPSIKESKEISYYDEN PERUSTA ON LASTEN OIKEUKSISSA JA SUOJELUSSA Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa julkisen vallan käyttäjät takaamaan lapsille osallistumisen ja mielipiteen ilmaisemisen mahdollisuudet kaikissa heitä koskevissa asioissa (LOS 60/1991) Suomen perustuslaissa todetaan, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti ja heidän tulee saada vaikuttaa kehitystään vastaavasti itseään koskeviin asioihin (Perustuslaki 731/1999, 6 ) Lapsen oikeuksien ydin on lapsen ihmisarvon kunnioittamisessa
Sosiaalihuollon asiakaslaki ja lastensuojelulaki korostavat vahvasti lapsen osallistumisen oikeutta Lapsen toiveet ja mielipide on aina selvitettävä ja otettava huomioon Lasta on kuultava Lasta täytyy tavata henkilökohtaisesti Lapsen kanssa on keskusteltava Lapsen kanssa täytyy olla yhteistyössä Sosiaalityön(tekijän) rooli korostuu lapsen osallisuuden edellytysten luojana
LAPSIKESKEISYYDEN YHTEISKUNNALLISEN PERUSTELUN NÄKÖKULMA Lastensuojelun orientaatio määrittää yhteiskunnallista lähtökohtaa lapsikeskeisyyden toteutumisessa Risks vs. needs, child protection vs. child welfare Lastensuojelujärjestelmän perusta määrittää lapsikeskeisyyden käytäntöjä eri maissa Esim. Suojeluorientaatio vs. osallisuusorientaatio
AMMATILLISEN JA AMMATTIEETTISEN PERUSTELUN NÄKÖKULMA Lapsisensitiivinen sosiaalityö ammatillisena hyveenä ja asiantuntijuutena Ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kirkastaminen ei vain lapsen tilanteen selvittäjänä, vaan lapsen auttajana kannattelu ja katse lapsen hyvinvoinnin perustaan Huomio ammatilliseen osaamiseen, koulutukseen ja tukeen kehittyä työssään
Lapsikeskeisyyden tärkeys tulee tutkimuskirjallisuudessa selkeästi esiin Vähemmän kuitenkin tietoa siitä, mikä on lapsikeskeisyyden lisäarvo, miksi niin on hyvä toimia Työntekijöiden tietoisuutta lasten oikeuksien sopimuksen periaatteista on hyvä täsmentää Lapsikeskeisyyden toteutuminen on vaativa tehtävä lastensuojelujärjestelmästä riippumatta
Kristiina perheterapeutti (kirjassa Arvokas arki runoja sosiaalityön arjesta) Pyöreän pöydän ritarittaret. Jaloja ja ymmärtäväisiä. Hyväntekijöitä. Turnajaisissa väsyneitä. Peitsenä asiantuntijuus. Miekkana asema ja valta. Nuijana sanat. Taistelijoita laajalla rintamalla. Lapsen parhaaksi ja puolesta.
Kiitos.