Onko yhteensovittamiselle edellytyksiä? Elinkeinopolitiikan toteutettavuus Kolarissa Pasi Rinne, Thomas Hoyer, Elina Heikinheimo, Teresa Lindholm ja Paula Tommila 19.9.2016
Vastuuvapauslauseke Hanke on asiakkaan kanssa rajattu niin, että siinä on voitu vain alustavasti ja valikoiden tarkastella taustamateriaalia. Hankkeessa on haastateltu vain valitut sidosryhmien edustajia. Hankkeessa ei raportoida yksittäisten toimijoiden tahtotilaa. Raporttimme perustuu kyseisen toimeksiannon suorittamisen yhteydessä saamiimme tietoihin ja ohjeisiin huomioiden toimeksiannon suorittamisen aikana vallitsevat olosuhteet. Oletamme, että kaikki meille toimitetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä, ja että siltä osin kun asiakas on luovuttanut meille materiaalia, asiakas on tarkistanut luovutettujen tietojen oikeellisuuden. Emme ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena. Emme ota vastuuta siitä, olemmeko tunnistaneet kaikki toimitettuihin asiakirjoihin sisältyvät seikat, joilla voi olla merkitystä, mikäli näitä asiakirjoja käytetään myöhemmin tehtävien sopimusten osana. Toimitetun materiaalin ja asiakirjojen läpikäynti on toteutettu siten kuin olemme katsoneet asiassa asianmukaiseksi tarjouksessa sovitun työn laajuuden ja tarkoituksen valossa. Emme ole vastuussa raportin päivittämisestä myöhempien tapahtumien osalta (päivämäärä raportin etusivulla).
Sisällysluettelo 1. Johdanto i. Kolarin kunta ii. Hannukainen Mining Oy 2. Selvityksen tavoitteet 3. Toteuttaminen 4. Toimintakenttä 5. Havainnot 6. Johtopäätökset 7. Suositukset 8. Jatkoaskeleet Liite 1: Taustamateriaalia Liite 2: Tavattuja sidosryhmiä 3
1. Johdanto Kolarin kunta Matkailu on Kolarin tärkein elinkeino. Myös matkailua tukevat elinkeinot, kuten käsityöläisyys, luonnontuotteiden hyödyntäminen, lähiruoka ja hyvinvointiala sekä pienteollisuus, on nostettu kunnan kehittämisen keskiöön. Perinteiset elinkeinot, kuten maa- ja metsätalous sekä poronhoito, ovat edelleen merkittäviä elinkeinoja Kolarin alueella. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto, ja Ylläksellä on Suomen laajin latuverkosto. Kolarin kunnan elinkeinopoliittinen strategia pyrkii yhteensovittavaan elinkeinopolitiikkaan, joka varmistaisi matkailun kasvun ja kehittymisen sekä kestävän kaivannaisteollisuuden kehittymisen. Kolarin kunnassa on vireillä Hannukaisen alueen osayleiskaavahanke sekä asemakaavoitus Hannukaisen kaivosteollisuusalueelle, Rautuvaaran teollisuusalueelle ja Hannukaisen kylän alueelle. Nykyiset kaavaluonnokset mahdollistaisivat Hannukaisen kaivoshankkeen alueella. Kaavoja ei ole vielä vahvistettu. 4
1. Johdanto Hannukainen Mining Oy Kaivosyhtiön omistaa Tapojärvi Oy, joka osti Northland Mines Oy:n konkurssipesän kaivosoikeudet keväällä 2015 ja perusti Hannukainen Mining Oy:n. Northland Mines Oy aloitti malminetsinnän Hannukaisen alueella vuonna 2005 ja valmisteli rautakaivoshanketta vuoteen 2014 asti, jolloin yhtiö meni konkurssiin. Hannukainen Mining Oy jatkaa kaivoshankkeen teknistä suunnittelua ja luvitusta Northland Mines Oy:n suunnittelun pohjalta. Kaivosyhtiö on hakenut Pohjois-Suomen Aluehallintovirastosta (AVI) ympäristölupaa. Lupahakemus on tullut vireille 27.11.2015. AVI on pyytänyt lupahakemukseen 119 täydennystä heinäkuussa 2016 ja lupahakemuksen käsittely on käynnissä. Yhtiöllä on lisäksi vireillä kaivospiirihakemus Tukesissa. Tukes on kuuluttanut kaivospiirihakemuksen 5.4.2016 ja sen käsittely on parhaillaan käynnissä. Ympäristöluvan ja kaivoslain mukaisen luvan saaminen ovat edellytyksiä kaivostoiminnan käynnistämiselle. Hannukaisessa ja Rautuvaarassa toimi rautakaivos ja rikastamo jo vuosien 1962-1995 välillä. Rautakaivos oli Rautaruukin ja Outokummun operoima. 5
Selvityksen tavoitteet 2. Tavoitteet Kolarin kunta on tilannut Gaia Consulting Oy:lta selvityksen Onko yhteensovittamiselle edellytyksiä? Elinkeinopolitiikan toteutettavuus Kolarissa, selvityksen tavoitteet ovat: Selvittää, luoko sidosryhmien tahtotila mahdollisuuksia yhteensovittamiselle; Tarkastella alustavasti olemassa olevan materiaalin perusteella kaivoshankkeen kestävän kehityksen ulottuvuuksia ja toteutumisedellytyksiä ja arvioida konkreettisia elementtejä, joiden ympärille yhteensovittamistyö voisi rakentua; Tunnistaa yhteisöjä ja henkilöitä, joilla voisi olla merkittävä rooli intressien yhteensovittamisessa; Suositella jatkotoimenpiteitä. 6
Toteuttaminen 3. Toteutus Olemassa olevaan, valikoituun materiaaliin (esitetty liitteessä 1) sekä kaivosalueeseen tutustuminen. Käynti Kolarissa, Rovaniemellä ja Torniossa 30.8.- 1.9.2016, sisältäen käynnin Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella. Asiakkaan kanssa sovittujen sidosryhmien edustajien tapaamiset. (Haastattelut listattu liitteessä 2). Havaintojen, johtopäätösten ja suositusten raportointi. 7
4. Toimintakenttä Kansalliset ohjelmat Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskuntavastuusta (2012) tavoittelee, että yhteiskuntavastuuseen sitoutuneiden yritysten määrä kasvaa, ne osaavat asettaa tavoitteita yhteiskunnallisille vaikutuksilleen ja arvioida saavutettuja vaikutuksia vuoropuhelussa eri sidosryhmien kanssa. Kaivosteollisuus on ollut yhteiskuntavastuuohjelman pilottitoimiala. Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman tavoitteena on nostaa Suomi johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen ja innovatiivisen hyödyntämisen osaajaksi. Samalla halutaan kuitenkin yhteensovittaa eri toimijoiden intressit, turvata luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut sekä kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden koskemattomuus ja varmistaa, että kaivannaistoiminnassa kunnioitetaan alkuperäiskansojen oikeuksia. Toimintaohjelman laatimiseen vuosina 2012-2013 osallistuneet sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että kaivannaisteollisuus on tervetullutta Suomeen näillä reunaehdoilla. 8
4. Toimintakenttä Kansallinen lainsäädäntö Hannukaisen kaivospiirihakemuksessa sovelletaan vanhaa kaivoslakia (503/1965), sillä hakemus tuli vireille ennen 1.7.2011. Lupaviranomaisen (Tukes) on kuitenkin huomioitava hakemuksen käsittelyssä uuden kaivoslain (621/2011) siirtymäsäännökset. Siirtymäsäännösten mukaan Tukesin on annettava päätöksessään määräyksiä yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi. Määräysten avulla pyritään varmistamaan mm. se että, kaivostoiminnasta aiheutuvat haitalliset vaikutukset vältetään tai rajoitetaan ihmisten terveyden ja yleisen turvallisuuden varmistamiseksi. Siirtymäsäännösten mukaan kaivosluvan haltijan on lisäksi asetettava riittävä vakuus kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten. Uuden kaivoslain mukaan (sovelletaan 1.7.2011 jälkeen vireille tulleissa kaivoslupa-asioissa ) kaivosviranomainen (Tukes) ei voi myöntää kaivoslupaa, mikäli: on painavia perusteita epäillä, että hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä syistä hakijalla ei ole edellytyksiä tai ilmeisesti tarkoitustakaan huolehtia kaivostoiminnan aloittamisesta; kaivostoiminta aiheuttaa vaaraa yleiselle turvallisuudelle, aiheuttaa huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia tai heikentää merkittävästi paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä mainittua vaaraa tai vaikutuksia voida lupamääräyksin poistaa. 9
4. Toimintakenttä 1. Johdanto Kunnan elinkeinopolitiikka Kunnan harjoittama elinkeinopolitiikka tarkoittaa kunnan alueen elinkeinotoiminnan edistämistä, kehittämistä ja tukemista. Elinkeinopoliittisen toiminnan tarkoituksena on houkutella kunnan alueelle uusia yrityksiä ja saada jo olemassa olevat yritykset pysymään kunnan alueella. Elinkeinopolitiikan perimmäisenä tavoitteena on edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia lisäämällä ja turvaamalla työpaikkoja kunnan alueella. Tavoitteena on myös kunnan elinvoimaisuuden lisääminen, palvelujen tarjontaedellytysten turvaaminen ja kunnan talouden vahvistaminen, sillä elinkeinoelämän vireys vaikuttaa olennaisesti kunnan menestymiseen ja elinvoimaisuuteen. Merkittävä oikeudellinen reunaehto on yhdenvertaisuuden periaate, joka edellyttää yritysten tasapuolista kohtelua ja yritysten välisen kilpailun turvaamista. Lähtökohtaisesti kunta voi edelleen tukea yksittäisiä yrityksiä, jotta niiden toiminta jatkuisi kunnan alueella, mutta kaikkia yrityksiä olisi kohdeltava tasapuolisesti ja ketään ei saisi suosia ilman hyväksyttäviä perusteita. Kunnan olisi myös vältettävä yritysten kanssa sellaisia toimenpiteitä, jotka voisivat vaarantaa toisen yrityksen toiminnan kunnan alueella. 10
4. Toimintakenttä 1. Johdanto Maankäyttö ja kaavoitus Hankealueella on voimassa Lapin Liiton tekemä Tunturi-Lapin maakuntakaava, joka mahdollistaa kaivoshankkeen alueella sillä ehdolla, että siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Maakuntakaavassa edellytetään lisäksi, että kaivostoiminnassa otetaan huomioon lähialueen matkailuvirkistys- ja luontoarvot, eikä kaivos saa aiheuttaa merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen Natura2000-alueelle tai muuten heikentää Natura2000-alueen luontoarvoja. Kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Tätä velvollisuutta ja oikeutta kutsutaan "kaavoitusmonopoliksi" (MRL 4, 20). Kunnalla on kaavoitusmonopolinsa mukaisesti ja osana maapolitiikkaansa oikeus laatia haluamansa kaavat edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät. Kunnalla on harkintavaltansa puitteissa mahdollisuus päättää siitä, mille alueille ja missä aikataulussa asemakaavoja laaditaan. Kaavaratkaisun lainmukaisuus on voitava perustella myös muilla kuin maanomistukseen liittyvillä näkökohdilla. Pelkkä kaavoitus ei riittävässä määrin ohjaa yhdyskuntarakentamista. Tarvitaan maapoliittista suunnittelua ja maapoliittisten keinojen käyttämistä. Maapolitiikan pitää olla pitkäjänteistä. Eri käyttömahdollisuuksia pitää selvittää, suunnitella osallistavasti ja pyrkiä yhdentämään intressejä ja sitä kautta sitouttaa sidosryhmät maapolitiikan toteuttamiseen. Laskelmat päätösten taloudellisesta merkityksestä kunnalle on syytä liittää maapoliittisten asioiden esittelyyn ja päätöksentekoon aina tarvittaessa. 11
5. Havainnot Havainnot 1/3: Yhteensovittamisen elementit Konfliktia ei haluta. Konfliktoituminen heikentäisi investointi-ilmapiiriä yleisesti, sekä matkailun että kaivostoiminnan osalta. Tilanteen kärjistyminen ei edistäisi kaivostoiminnan myönteistä kehittymistä, ja se heikentäisi poliittista sekä erityisesti elinkeinopoliittista ilmapiiriä Kolarissa ja sen lähialueilla. Mineraaleissa on mahdollisuus. Lapin alueen mineralisaatio tunnetaan ja sen nähdään luovan pohjaa kaivostoiminnan kehittymiselle Lapissa. Kaivostoiminnan kehittymiselle on yleinen tuki. Viime vuosien ympäristöonnettomuudet suomalaisilla kaivoksilla ovat kuitenkin lisänneet epäluottamusta kaivostoimintaan. Matkailu kasvaa ja vaatii panostuksia. Matkailu on noussut merkittäväksi elinkeinoksi ja työllistäjäksi Lapissa. Matkailualan kasvun odotetaan jatkuvan. Matkailu on pääomavaltainen ala, ja kasvun jatkumisen edellytyksenä on investointien saaminen jatkossakin Kolarin alueelle. Matkailun kehittyminen vaatii investointien lisäksi tuotteistusta sekä asiakaskokemukseen panostamista. Kolarin kunnalla on merkittävä rooli matkailulle suotuisan investointiilmapiirin luomiselle paikallisesti. Sosiaalinen toimilupa on edellytys. Kaivostoiminta vaatii usein huomattavan suuria investointeja. Erityisesti kansainvälisen pääoman houkuttelemiseksi on kaivostoimintaa suunnittelevan tai harjoittavan yhtiön ensisijaisen tärkeää osoittaa, että kaivoshankkeella on hankealueen yhteisön hyväksyntä. Tämän ns. sosiaalisen toimiluvan hankkiminen on nykyisin perusedellytys pääoman keräämiseen kaivostoimintaa varten kaikkialla maailmassa. Vanhat synnit painavat. Hannukaisen alueen vanhaa kaivosta (ml. rikastusaluetta) ei ole entisöity eikä maisemoitu, vaikka toiminta loppui yli 20 vuotta sitten. Jo olemassa olevat, merkittävät maisemahaitat eivät luo edellytyksiä suotuisalle ilmapiirille kaivostoimintaa kohtaan. 12
5. Havainnot Havainnot 2/3: Sidosryhmien näkemykset Matkailun huoli Lapin matkailubrändistä. Haastattelujen perusteella Kolarin matkailuyrittäjät katsovat, että kaivostoiminta on ristiriidassa Lapin matkailubrändin keskeisten elementtien, kuten puhtaan ja koskemattoman luonnon sekä hiljaisuuden, kanssa. Matkailuyrittäjät kokevat kaivoshankkeen olevan uhka matkailun kehittymiselle, erityisesti kasvussa olevalle yhteistyölle kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa. Matkailuyrittäjien mukaan kaivoksen merkittävimmät suorat haitalliset vaikutukset matkailulle olisivat melu, pöly ja näköhaitta. On syytä olettaa, että matkanjärjestäjät sekä yksittäiset asiakkaat reagoivat Kolarin kannalta negatiivisesti, mikäli kaivoshanke etenee. Lisäksi rahoituksen järjestyminen suunniteltuihin matkailualan investointeihin vaikeutuu. Muonion paliskunnan huoli toimintaedellytyksistä. Muonion paliskunnan edustajat ovat ilmoittaneet, että Hannukaisen kaivoshanke merkitsisi erittäin negatiivisia vaikutuksia alueen poronhoitoelinkeinolle merkittävän aluemenetyksen ja kahden poronerottelupaikan menetyksen myötä. 13
5. Havainnot Havainnot 3/3: Hannukainen Mining Oy Riittämätön sidosryhmätyö. Hannukainen Mining Oy tunnetaan haastatteluiden perusteella heikosti sekä paikallisesti että kansallisesti. Yhtiön osaaminen, taloudelliset resurssit sekä toimintasuunnitelma eivät ole sidosryhmien tiedossa. Yhtiön ei katsota harjoittaneen riittävää sidosryhmäviestintää. Yhtiö on järjestänyt joitakin sidosryhmätapaamisia ja osallistunut tapaamisiin, joissa on käyty läpi teknisiä suunnitelmia. Yhtiön mukaan suunnitelmia on myös muokattu keskusteluiden perusteella. Yhtiö on toistaiseksi keskittynyt vuoden 2015 yrityskaupassa hankittujen suunnitelmien läpikäyntiin sekä lupaprosessien edistämiseen. Projektin rahoituksen järjestäminen ja sidosryhmäyhteistyö eivät vielä ole olleet toiminnan keskiössä. Kaivosalan osaaminen. Vaikka Hannukaisen kaivoshanketta varten perustetun Hannukainen Mining - yhtiön oma organisaatio on pieni, on samassa konsernissa merkittävää osaamista kaivostoiminnan suunnittelussa ja operoimisessa. Hankkeen puitteissa saadun tiedon perusteella yhtiön Hannukaista koskevat suunnitelmat ovat korkeammalla tasolla kuin sidosryhmien esiin nostamat huolet antavat odottaa. Taloudellinen toteuttamiskelpoisuus. Hannukainen Mining Oy:n merkittävä haaste on mineraaliesiintymän taloudellinen toteuttamiskelpoisuus. Toiminnan käynnistämiseen vaadittavan rahoituksen saaminen edellyttäisi metallien, etenkin rautamalmin, maailmanmarkkinahintojen merkittävää ja pidempiaikaista nousua nykytasoilta. Lisääntyvät resurssit. Yhtiö on ilmoittanut kasvattavansa organisaatiotaan ja panostavansa jatkossa enemmän sidosryhmäyhteistyöhön. 14
6. Johtopäätökset Johtopäätökset Tilanne on tulehtunut, muttei konfliktoitunut. Epäluottamus on tiedon puutetta, keskusteluyhteyden puuttumista sekä uskomusta siihen, ettei kaivosyhtiön suunnitelmiin voida vaikuttaa. Ilman Hannukainen Mining Oy:n aktiivista viestintää hankkeen eri sidosryhmille on uhkana, että tilanne kärjistyy ja jopa eskaloituu kansallisella tasolla käytäväksi konfliktiksi. Intressien yhdentäminen ei ole mahdotonta. Sidosryhmien kannat ovat kärkeviä, mutta tilaa on näkökulmien yhteensovittamiselle. Sitoutumisella vuorovaikutukseen tai yhteensovittamisen yrittäminen ei tarkoiteta sitä, että lopputulos olisi ennalta sovittu. Vuorovaikutuksen tuloksena voidaan mahdollisesti löytää synergioita ja suunnitelmallisesti parantaa hankkeen menestymisen edellytyksiä. Konflikti on vältettävissä. Mikään osapuoli ei voita tilanteen kärjistyessä. Erityisesti on vältettävä tilannetta, missä epävarmuus ja epäluottamus heikentävät investointi-ilmapiiriä sekä matkailun että kaivostoiminnan osalta. 15
7. Suositukset Suositukset 1. Toiminnanharjoittajan on aktiivisella toiminnallaan ansaittava sosiaalinen toimilupa hankkeelle. Hannukainen Mining Oy:n on suunniteltava ja toteutettava aktiivista, osallistavaa sidosryhmäviestintää, jotta hanke voisi ansaita sosiaalisen toimiluvan. Avoin sidosryhmäviestintä on tapa suunnitella toimintaa niin, että maksimoidaan positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja minimoidaan negatiivisia vaikutuksia alueen elinkeinoille sekä ympäristölle. Kaivoshankkeen alueelle kohdistuvien kokonaisvaikutusten tulee olla positiiviset, ja toiminnanharjoittajan on pystyttävä osoittamaan tämä sekä sidosryhmille että lupaviranomaisille. 2. Kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi. Ennen merkittäviä, tilannetta mahdollisesti tulehduttavia päätöksiä on sekä kaivoslupaviranomaisen että kunnan tarpeellista arvioida vaihtoehtoisten skenaarioiden aluetaloudellisia vaikuttavuuksia yhdessä sidosryhmien kanssa. 3. Vastuullista päättäväisyyttä. Kolarin alueen matkailu sekä Hannukaisen kaivoshanke ovat kansallisesti merkittäviä. Kaivostoiminnan lupaprosessissa aluehallinnolla ja kansallisella kaivosviranomaisella on hyvin olennainen rooli. Kunnalla on kuitenkin ratkaiseva asema suotuisan investointi-ilmapiirin luomisessa. Siksi kunnan on varmistuttava siitä, että ennen kaavoitusratkaisua (a) kaivoshanke on ansainnut sosiaalisen toimiluvan ja suunniteltu intressien yhdentämispyrkimykset huomioiden, ja (b) olennaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset tunnetaan riittävässä määrin. 16
7. Suositukset Sidosryhmäyhteistyön jatkuva prosessi Kehitetään toimintaa, sisäistä ja ulkoista palautetta prosessista, sitoutetaan osapuoliset prosessiin Toiminta Yhteistyön toteutus Selkeytetään odotukset, hallitaan jännitykset ja dokumentoidaan prosessi Määritellään yhteistyön tavoitteet, vastuut ja resurssit Yhteistyöstrategia Sidosryhmien tunnistaminen Suunnittelu Viranomaiset kuten AVI, Tukes, ELYkeskus, kunta, ministeriöt Kuntalaiset, asukkaat Maanomistajat Matkailuala Paliskunta Määritellään hyödynnettävä menetelmä per sidosryhmä ja yhteistyön tiheys Kansalaisjärjestöt Sidosryhmien priorisointi Sidosryhmätyön periaatteet: Avoimuus, pitkäjänteisyys ja selkeästi suunniteltu kokonaisuus. Sidosryhmätyöhön pitää allokoida tarpeeksi resursseja ja työtavat ja periaatteet pitää räätälöidä eri sidosryhmille sopiviksi. Tavoitteet: Yhteinen näkemys kaivoshankkeen kehityksestä, hankkeen reunaehdoista ja vaikutuksista. Hyväksytty prosessi millä lieventää haitallisia ja edistää myönteisiä vaikutuksia. Toimet: Säännöllinen ajan tasalla oleva tiedonanto (lehdistötiedotteet, verkkosivut), sidosryhmille suunnatut keskustelutilaisuudet (paikalliset ja kansalliset) ja avoimet kanavat jonka kautta sidosryhmät voivat esittää kehitysehdotuksia. Tunnistetut keskeiset toimijat: Vastuuorganisaatio: Hannukainen Mining Oy. Osallistujia: mm. vaikutuspiiriin suoraan ja epäsuorasti kuuluvia intressitahoja, kuten elinkeinojen edustajia, maan- ja kiinteistöomistajia, asukkaita, viranomaisia, kansalaisjärjestöjä. Tukiorganisaatioita: mahdollinen ulkopuolinen fasilitaattori, Kestävän kaivostoiminnan verkosto, 17 Lapin liitto, asiantuntijoita.
Aluetaloudelliset vaikutukset 7. Suositukset Tavoitteena on aluetaloudellinen vaikuttavuusmalli, joka laajentaa perinteisen kannattavuustarkastelun kattamaan kokonaisia liiketoiminnan arvoketjuja. Riippumatonta arviota voidaan hyödyntää yksittäisen liiketoiminnan vaikutusten arviointiin ja/tai vaihtoehtoisten skenaarioiden vertailuun. Olennaista on arvioida taloudellisia vaikutuksia koko arvoketjussa, jolloin voidaan arvioida myös vaikutuksia alueja kansantalouteen. Tarkastelun tulee nostaa esiin taloudelliset vaikutukset eri osapuolille niin hyödyt kuin haitatkin. Skenaariot: Määritellään toimintavaihtoehdot sekä aikajakso, joiden puitteissa vaikuttavuuksia arvioidaan. Mallinnus: Huolellinen mallinnus huomioi liiketoimintaketjut, tarkasteltavat toimijat (kuten matkailualan toimijat sekä kaivosyhtiö), tiedon saatavuuden sekä varmistaa menetelmän soveltuvuuden sekä tulosten vertailtavuuden. Osallistavuus: Toteutuksen edellytyksenä on tarkasteltavien toimijoiden sitoutuminen ja osallistuminen arviointiin niin, että varmistetaan tiedon saanti, mallin soveltuvuus, oletusten riittävä ymmärtäminen sekä skenaarioiden relevanttius. Osallistamalla toimijat arvioiin parannetaan mallin ja tulosten validointia, tulosten laatua sekä vaikuttavuutta. 18
Vastuullinen päättäväisyys Kolarissa 7. Suositukset Kunnan on varmistuttava siitä, että ennen kaavoitusratkaisua 1. kokonaistaloudelliset vaikutukset tunnetaan ja kaavoitusratkaisu palvelee kunnan pitkäjänteistä kehittämistä; 2. kaivoshanke on suunniteltu niin, että se maksimoi positiiviset vaikutukset ja minimoi negatiivisia vaikutuksia; 3. vireillä olevan lupaprosessin aikataulu huomioidaan; 4. kaivosyhtiö huomioi tarpeen ansaita sosiaalinen toimilupa. Viestinnässä kunta voisi korostaa Kolarin elinkeinopolitiikan päälinjauksia; Kunta haluaa erityisesti vahvistaa matkailun kehittymisen edellytyksiä; Kunta on sitoutunut edistämään kestävää kaivosteollisuutta ja edellyttää tässä hankkeessa muiden elinkeinojen intressien huomioimista ja kaivosyhtiön panostamista sosiaalisen toimiluvan vahvistamiseen; Kunta näkee ehdottoman tärkeäksi, että toimijoiden välille syntyy hyvää vuorovaikutusta. 19
Lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma Kolarin kunnalle 8. Jatkoaskeleet Viestintä Kolarin kunta harjoittaa aktiivista sidosryhmätyötä yhdentämisen momentumin hyödyntämiseksi. Tavoite: Sidosryhmien tuki Kolarin lähestymistavalle, investointi-ilmapiirin vahvistaminen ja konfliktiherkkyyden hallinta. 1. Viestinnän suunnittelu huomioiden hyviä käytäntöjä 2. Tulosten esittely Kolarissa: Yksittäiset tapaamiset: Hannukainen Mining Oy, Tapojärvi Oy, valitut matkailuyrittäjät Kunnallispäättäjät 3. Tulosten esittely Helsingissä: MaRA ry, Kaivosteollisuus ry, Kestävän kaivostoiminnan verkosto, TEM, Tukes, Metsähallitus 4. Tulosten esittely Rovaniemellä: Lapin liitto, Lapland Hotels ja Lapland Safaris 5. Tulosten esittely yleisötilaisuudessa kuntalaisille 6. Tutustuminen ja yhteistyömahdollisuuksien suunnittelu: Agnico Eagle, Anglo American, matkailuyrittäjät, Kestävän kaivostoiminnan verkosto Aikataulu: 9-12/2016 Kaivosyhtiön sidosryhmäviestinnän tuki Kaivosyhtiö on vastuussa omasta sidosryhmätyöstä, mutta Kolarin kunta on aktiivinen, jotta yhtiö aloittaa riittävän yhteistyön sidosryhmien kanssa. Tavoite: Varmistaa, että kaivosyhtiö ymmärtää sidosryhmäviestinnän tähdellisyyden, osoittaa aktiivisuutta, kohdistaa siihen riittävät resurssit sekä suunnittelee sidosryhmä-viestintäprosessin, joka palvelee kokonaistavoitetta. 1. Kolarin kunta esittää pyynnön kaivosyhtiölle sidosryhmäviestinnän suunnittelusta 2. Asiantuntija-arvio suunnitelmasta 3. Tapaaminen suunnitelman kehittämiseksi ja yhteistoiminnan muotoiluksi. 4. Työn aloituskokoukseen osallistuminen 5. Yhdentämisen edellytysten edistämistä varten tarkoitetun ohjausryhmän muodostaminen Aikataulu: 9-12/2016 Aluetaloudellinen arvio Kolarin kunta toteuttaa arvioinnin ja varmistaa, että arvio toteutetaan tavalla, joka mahdollistaa osallistamisen ja elinkeinoskenaarioiden vertailun. Tavoite: Aluetaloudellinen vaikuttavuusmalli, joka laajentaa perinteisen kannattavuustarkastelun kattamaan kokonaisia liiketoiminnan arvoketjuja. Riippumatonta arviota voidaan hyödyntää yksittäisen liiketoiminnan vaikutusten arviointiin ja/tai vaihtoehtoisten skenaarioiden vertailuun. Olennaista on arvioida taloudellisia vaikutuksia koko arvoketjussa, jolloin voidaan arvioida myös vaikutuksia alue- ja kansantalouteen. Tarkastelun tulee nostaa esiin taloudelliset vaikutukset eri osapuolille niin hyödyt kuin haitatkin. 1. Arviohankkeen suunnittelu Luonnos mallinnuksesta, skenaarioista, sidosryhmistä ja toimintasuunnitelmasta Keskustelu avainsidosryhmien kanssa Hankesuunnitelma 2. Arvion tekijän valinta 3. Arvion toteuttaminen 4. Raportointi Aikataulu: 9/2016-5/2017 20
8. Jatkoaskeleet Lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma - viestintä Viestintä Tavoite: sidosryhmien tuki Kolarin kunnan lähestymistavalle, investointi-ilmapiirin vahvistaminen ja konfliktiherkkyyden hallinta. Viestinnän suunnittelu huomioiden hyviä käytäntöjä Hankkeen tulosten esittely Kolarissa: Yksittäiset tapaamiset (Hannukainen Mining Oy, Tapojärvi Oy, valitut matkailuyrittäjät), Kunnallispäättäjät Hankkeen tulosten esittely Helsingissä: MaRA ry, Kaivosteollisuus ry, Kestävän kaivostoiminnan verkosto, TEM, Tukes, Metsähallitus Hankkeen tulosten esittely Rovaniemellä: Lapin liitto, Lapland Hotels ja Lapland Safaris Tulosten esittely yleisötilaisuudessa kuntalaisille Tutustuminen ja yhteistyömahdollisuuksien suunnittelu: Kittilä, AngloAmerican, Matkailuyrittäjät, Kestävän kaivostoiminnan verkosto 9 /2016 10 /2016 11 /2016 12 /2016 21
8. Jatkoaskeleet Lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma kaivosyhtiön sidosryhmäviestintä Kaivosyhtiön sidosryhmäviestinnän tuki Tavoite: varmistaa, että kaivosyhtiö ymmärtää sidosryhmäviestinnän tähdellisyyden, osoittaa aktiivisuutta kohdistaa siihen riittävät resurssit sekä suunnittelee sidosryhmä-viestintäprosessin, joka palvelee kokonaistavoitetta. Kolarin kunta esittää pyynnön kaivosyhtiölle sidosryhmäviestinnän suunnittelusta Asiantuntijaarvio suunnitelmasta Tapaaminen suunnitelman kehittämiseksi ja yhteistoiminnan muotoiluksi. Sidosryhmäviestintätyön aloituskokoukseen osallistuminen Yhdentämisen edellytysten edistämistä varten tarkoitetun ohjausryhmän muodostaminen 9 /2016 10 /2016 11 /2016 12 /2016 22
Lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma aluetaloudellinen arvio 8. Jatkoaskeleet Aluetaloudellinen arvio Tavoite: aluetaloudellinen vaikuttavuusmalli, joka laajentaa perinteisen kannattavuustarkastelun kattamaan kokonaisia liiketoiminnan arvoketjuja. Riippumatonta arviota voidaan hyödyntää yksittäisen liiketoiminnan vaikutusten arviointiin ja/tai vaihtoehtoisten skenaarioiden vertailuun. Olennaista on arvioida taloudellisia vaikutuksia koko arvoketjussa, jolloin voidaan arvioida myös vaikutuksia alue- ja kansantalouteen. Tarkastelun tulee nostaa esiin taloudelliset vaikutukset eri osapuolille niin hyödyt kuin haitatkin. Arviohankkeen suunnittelu: Luonnos mallinnuksesta, skenaarioista, sidosryhmistä ja toimintasuunnitelmasta Keskustelu avainsidosryhmien kanssa Hankesuunnitelma Arvion tekijän valinta Arvion toteuttaminen Raportointi 9 /2016 12 /2016 1 /2017 5 /2017 23
Liitteet 1 ja 2 24
Liite 1 Selvityksessä käytettyä kirjallista aineistoa Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Northland Mines Oy/ Pöyry Finland Oy 21.12.2010 Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Northland Mines Oy/ Ramboll Finland Oy 9.8.2013 Lausunnot ja mielipiteet Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, useita kirjoittajia 24.1.2014 Ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, Hannukainen Mining Oy/ Pöyry Finland Oy, Marraskuu 2015 Kaivospiirihakemus liitteineen ja hakemuksen kuulutus, Hannukainen Mining Oy/ Tukes, 5.4.2016 Mielipiteet ja lausunnot kaivospiirihakemuksesta (Kari Heiskanen, Ylläksen matkailuyhdistys & muita alueen yrittäjiä, Raimo Roininen) Hannukainen Mining Oy:n internet-sivut http://www.hannukainenmining.fi/ Hannukainen Mining Oy:n toimittamat tiedot kaivoshankkeen investointimallista ja järjestetyistä sidosryhmätapaamisista, 26.8.2016 ja 30.8.2016 Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma, Työ- ja elinkeinoministeriö, huhtikuu 2013 Vireillä olevat kaavat, Kolarin kunnan internet-sivut http://www.kolari.fi/fi/asuminen-ja-rakentaminen/kaavoitus/vireilla-olevatkaavat.html Tunturi-Lapin Maakuntakaava, Lapin Liitto 25.11.2009 Maankäytöllä kilpailukykyä ja arvonnousua - Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040, Lapin Liitto 17.12.2014 Matkailijat karsastavat kaivosta, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa Ry (ei päiväystä) Elinkeinostrategia, Kolarin kunta, 2012 Kunnan itselleen ottamat tehtävät ja niiden oikeudelliset reunaehdot, Tampereen yliopisto, Sini Sallinen, 2007 Maapolitiikka: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/mal/verkko-oppaat/maapolitiikan_opas/sivut/maapolitiikka.aspx 25
Tavattuja sidosryhmiä Liite 2 Eero Yrjö-Koskinen, Kestävä Kaivannaisteollisuus Ry 8.8.2016 Timo Lappi, Mara 8.8.2016, 16.9.2016 Pekka Suomela, Kaivannaisteollisuus Ry 17.8.2016, 9.9.2016 Riikka Aaltonen, TEM 23.8.2016 Raimo Roininen, kiinteistönomistaja 23.8.2016 Mari Pilventö, Hannukainen Mining Oy 30.8.2016 Timo Jokelainen, Lapin ELY-keskus 30.8.2016 Satu Luiro + muut, Lapin Liitto 30.8.2016 Rauno Posio, Visit Arctic Europe; Jyrki Niva, Lapland Safaris; ja Ari Vuorentausta, Lapland Hotels 30.8.2016 Mauri Kuru, Destination Lapland 31.8.2016 Osmo Virranniemi, Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy 31.8.2016 Taisto Ristimella + muut, Muonion Paliskunta 1.9.2016 Jouko Pakarinen, Hannukainen Mining Oy 1.9.2016 Tukes, Päivi Rantakoski, 7.9.2016 Laatumaa Oy, Tuomas Hallenberg, 7.9.2016 26
Our Clients Make the World Safer and Cleaner. www.gaia.fi Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland Tel +358 9686 6620 Fax +358 9686 66210 ADDIS ABABA BEIJING BUENOS AIRES HELSINKI SAN FRANCISCO TURKU ZÜRICH