Yökastelu hoitovaihtoehdot ja hoidon tulokset Pirjo Terho Turku
Yökastelu on yleinen oire Tavallisimpia lasten oireita Tiedot yleisyydestä vaihtelevat Kriteerit erilaisia Alidiagnosoitu hävetty oire vanhemmat vähättelevät Rotujenvälisiä eroavuuksia
Suomalaiset tutkimukset vanhoja Terho (- 82) 7-v. 5,2% lähes joka yö Järvelin (-88) 7,7% kerran / 6 kk Kirjallisuudessa paljon korkeampia lukuja Eurooppa: pojat 7-v. 15 22 % tytöt 7 15 % teini-ikäiset 1 2 % Arabilapset 10-v. yli 25 % Kuivaksioppiminen varhentunut ( hoito aloitetaan aikaisemmin) Suomessa n. 30-50.000 hoitoa tarvitsevaa yökastelijaa
Kastelu on hankala vaiva Lapsille: häpeää, syyllisyyttä, nöyryytystä, kiusaamista, sosiaalisia rajoituksia, rangaistuksia Vanhemmille: syyllisyyttä, häpeää, avuttomuutta, työtä
Lasten kastelu Terveydenhuolto: vähän kiinnostusta 1980-luvulle saakka vähän annettavaa lapsille ja perheille monenlaisia uskomuksia ja hoitomuotoja vakava psyykkinen häiriö Nykyään: aktiivisen tutkimustyön kohteena
Käsitys yökastelusta muuttunut 20 viime vuotta: Tieto etiologiasta lisääntynyt Häpeä ja syyllisyys vähentyneet Hoitomuodot vakiintuneet Hoitoon tulo yleistynyt Hoidon aloitus varhentunut Terveydenhuollon kiinnostus lisääntynyt Edelleen erilaisia uskomuksia (internet)
Yökastelun etiologiaa Periytyvyys kulkee suvussa kirjallisuudessa erilaisia %-lukuja Suomi: helppo tutkia,samaa rotua, vähän muuttoja, suku tunnetaan jne. 5000 kastelijaa/vain muutama ei tiennyt suvussaan kastelijoita periytyy ainakin kromosomeissa 6, 8, 12 ja 13
Matala ADH-taso yöllä Vasopressiinitasot yöllä matalia Virtsamäärät suuria Ylittävät rakon maksimitilavuuden kypsymättömillä monta kertaa yön aikana Kehityksen edetessä vasopressiinitaso nousee ja virtsamäärä pienenee Lapsi on kuiva, kun yövirtsa mahtuu rakkoon Kehitysnopeus sukuominaisuus
Yökastelun etiologiaa Yökastelijalla yön aikainen virtsamäärä on suurempi kuin rakon toiminnallinen tilavuus
Yliaktiivinen rakko Yliaktiivinen, kypsymätön rakko Tiheitä, inhiboimattomia supistuksia Pieni rakon toiminnallinen kapasiteetti Tihentynyt, nopea virtsamistarve Kiire WC:hen / ei ehdi Päiväkastelu alidiagnosoitu yökastelun yhteydessä Virtsateissä ei elimellisiä vikoja Tuhrimista
Yökastelijat nukkuvat sikeästi Kehityksen edetessä uni kevenee rakon täyttyessä (Watanabe -95) Kevyessä unessa liikehdintää,painajaisia, unissapuhumista ja kävelyä, Lopulta rakon venyttyessä ADH-eritys nousee -- vireystaso nousee lapsi herää Subjektiivinen heräämisvaikeus (Nereus-98)
Uskomuksia Psykoanalyyttinen teoria vielä 1980- luvulla: Kastelu on vakavan emotionaalisen häiriön ilmentymä Jos hoidetaan, korvautuu toisella oireella
Ei psyykkinen oire Vähitellen edustavia tutkimuksia: Ei psykopatologiaa muita enempää Selviävät psykologisissa testeissä normaalisti Ainoat muutokset itsetunnossa ja sosiaalistumisessa Ovat seurauksia eivätkä syitä Korjaantuvat, kun kastelu hoidetaan Ei mitään syy-yhteyttä yökastelun ja psyykkisen häiriintyneisyyden välillä
Lasten yökastelu Viivästynyt kypsyminen Sukuominaisuus Matala yöllinen ADH-taso suuri yövirtsan määrä, mikä ylittää rakon maksimikapasiteetin heräämisvaikeus rakon täyttyessä Yliaktiivinen rakko pieni rakon toiminnallinen kapasiteetti Ei psyykkinen häiriö
Mitä yleisesti tiedetään Kypsymistapahtuma / terve lapsi Harvoin enää kastelee tahallaan Ei vanhempien vika Ei psyykkinen häiriö yhdistetään psykososiaalisiin tapahtumiin Syvä uni ja vaikeus herätä liittyvät kasteluun Tunnistetaan suuri yövirtsan määrä Herääminen pissalle/ellei herää-kastuu ei yhdistetä kasteluun Tihentynyttä virtsaamistarvetta ja päiväkastelua ei yhdistetä yökasteluun Tuhrimista ei yhdistetä kasteluun
Yökastelun diagnostiikka Huolellinen anamneesi Kliininen status Muut tutkimukset
Yökastelijan anamneesi Suku kumpi vanhemmista kastelija/muistaako yövahinkoja käykö kumpikaan yöllä pissalla / onko serkuilla kastelua onko asia selvitetty jne. Kastelu montako kertaa/yö/viikko/mihin aikaan tuleeko vaipasta yli jne. päivä tihent.tarve/kiire/ehtiikö wc:hen onko kipua,ponnistelua,suihkun katkeamista ym. aikaisemmat tutkimukset/hoidot/tulokset Onko neuvolassa selvitelty asiaa Tuhriminen / ummetus Virtsatietulehdukset Muut sairaudet ja hoidot Urheilu Perheen suhtautuminen kasteluun
Yökastelijan tutkiminen Huolellinen kliininen status Erityishuomio urogenitaalialue neurologiset oireet psyykkiset oireet vatsan palpaatio tuseeraus Muut löydökset
Muut tutkimukset Virtsanäyte infektio,diabetes ym. Harvoin muita tutkimuksia Munuaisten ja virtsateiden UÄ rakenteelliset poikkeavuudet Jäännösvirtsa kypsymätön rakko Erittäin harvoin lisätutkimuksia
Yökastelun hoito Aikaisempia hoitomuotoja Etiologia tuntematon-monenlaisia hoitoja Erilaisia rituaalihoitoja Lääkehoitoja (keskushermosto/munuais/rakko) Psykoterapiaa Pelottelua Karaisuhoitoja Huomeopaattisia hoitoja Hierontoja/rentoutushoitoja/vyöhyketerapiaa Akupuntiota/kiinalaista lääketiedettä Keskustellaan paljon internetissä Mainostetaan vieläkin yökastelun hoitomuotoina
Vanhempien käyttämä hoito Iltajuomisen vähentäminen psyykkinen jano Yöherättäminen Vaippahoito/vaipan välttäminen Moite/rankaiseminen Palkitseminen
4-5-vuotisneuvolatarkastus Lasten kasteluongelmat selvitettävä infektiot, ummetus, diabetes suljettava pois Asiallinen informaatio kastelusta yleisyys, perinnöllisyys, spontaani paraneminen ei elimellinen vika eikä sairaus ei tahdonalainen eikä psyykkinen häiriö Perheen uskomukset Perheen suhtautuminen Kastelupäiväkirja Varsinainen hoito 5-vuotiaana
Yökastelun varsinainen hoito Aloitetaan yleensä 5-vuotiaana Samat hoitolinjat kuin muuallakin Yleinen informaatio kastelusta yleisyys,perinnöllisyys,spont.paraneminen ei sairaus, ei elimellistä eikä psyykkistä vikaa, kyseessä terve lapsi oire ei ole tahdosta riippuvainen Selvitellään yhdessä kypsyysastetta Selvitetään hoitomahdollisuudet Yökastelijan opas/kastelupäiväkirja
Yökastelun hoito Päähoitomuodot desmopressiini ja hälytin yhdessä parempia kuin erikseen Tarvittaessa antimuskariinit Suomalaisia tutkimuksia tehosta Paikkakuntakohtaisia eroja hoidossa Internetissä vanhoja/vääriä ohjeita
DDAVP AVP Resistentti metaboliselle hajoamiselle Vaikutusaika 8-12 t antidiur. akt. (V2) pressoriv. (V1) antidir.v./pressoriv. 2000-3000 / 1 ei vaikutusta omaan hormonituotantoon keskushermoston stimulaatio motor.akt. dopamiinin vapautuminen herääminen ei antibody-muodostusta eikä resistenssiä 2-3 t 1 / 1
Desmopressiini Vähentää märkien öiden lukumäärää Vähentää kastelun määrää Vaikutus välitön Teho samaa luokkaa kuin hälyttimellä Teho parempi vanhemmilla lapsilla Teho parempi, jos kuivia öitä jo ennen hoitoa Teho riippuvainen annostuksesta Lyhyen hoitojakson jälkeen relapsit yleisiä
Desmopressiini Minirin- kylmäkuivattu kielenalustabletti 60 ug, 120 ug, tulossa 240 ug 30 ja 100 tablettia/pakkaus 10 tabletin läpipainolevyissä Iltapalalla juodaan normaalisti,sen jälkeen ei juoda Lääke otetaan nukkumaan alettaessa Kuume-, oksennus-ja ripulitaudeissa lääke jätetään ottamatta
Desmopressiinin sivuvaikutukset Erittäin hyvin siedetty Jos annos oikea, ei vaaraa Yliannostelussa vesiretentio/hyponatremia oireina päänsärky,oksentelu,kouristukset ADH: ta nostavat lääkkeet: Trisykliset antidepressantit,serotoniinin takaisinotonestä- jät,klorpromatsiini,karbamatsepiini,tulehduskipulääkkeet Potilaita on seurattava Ei 1000 tablettia Miniriniä! Ei kontrollia tarvittaessa! Ei pitkiä puhelinhoitoja! Perhe ei osaa vähentää lääkitystä adekvaatisti.
Yökastelun hoito hälytinlaitteella Käyttö demonstroitava perheelle Käytettävä joka yö 2-3 kk Hoito voidaan uusia 9-12 kk:n kuluttua Kuivia öitä ei esiinny heti Paranemistulokset paranevat iän myötä
Yökastelun hoito hälytinlaitteella Haitat: Koko perhe herää Lapsi pelkää nukahtamista Hälytin soi lapsen hikoillessa Perhe kokee rasittavana
Hälyttimen vaikutusmekanismit Käytetty vuodesta 1938 yökastelussa Vaikutusmekanismit olleet epäselviä Rakko täynnä ja valuu yli Hälytin soi lantionpohjan lihakset supistuvat virtsaaminen keskeytyy ADH-eritys nousee vireystaso nousee herättäen lapsen Rakon seinämän venytys aiheuttaa ADH-erityksen nousun ja virtsan konsentroitumisen
Yökastelun yhdistelmähoito Desmopressiini ja hälytin yhdessä ovat tehokkaampia kuin desmopressiini yksinään Desmopressiini ja hälytin yhdessä ovat tehokkaampia kuin hälytin yksinään
Hälytin/hälytin+desmopressiini M. Bradbury -96 alarm alarm+d N = 36 36 Kuivat yöt/viikko ennen hoitoa 2,3 2,3 Hoidon jälkeen 4,8 6,1 16 27 46% 75%
Yökastelun yhdistelmähoito Hoitomuoto, lääkeannos,hoidon pituus ja hoidon teho riippuvat lapsen kypsyysasteesta Kastuu joka yö 1-3 kertaa/tulee yli vaipan Desmopressiini 240 ug Ei kuivia öitä, sänky kuiva jatketaan lääkkeellä ei kliinistä apua, vaippahoito,uusi yritys ½v. Kuivia öitä lisätään hälytin 2-3 k Ei kokonaan kuiva jatketaan lääkkeellä,uusi yritys 1v. Kuiva vähennetään desmopressiini vähitellen lapsen pysyessä kuivana 240-180-120-60 ug
Yökastelun yhdistelmähoito Kastuu, mutta kuivia öitä esiintyy herääkö kuivina öinä pissalle mihin aikaan nukkuuko koko yön Desmopressiini 60-120-180-240ug Ellei kokonaan kuiva, lisätään hälytin tai Hälytin 2-3 kk Ellei kokonaan kuiva, lisätään desmopressiini
Hoitoa jatketaan niin kauan, että lapsi on kuiva ilman hoitoa Jos lapsi hyvin kypsymätön,hoito kestää usein monia vuosia Hoidon kesto
Antimuskariinilääkitys yökastelussa Jos yökasteluun liittyy päiväkastelua, tiheävirtsaisuutta, kiirettä wc:hen, urgeoiretta kastuu aivan aamulla 5-7 aikaan Lisätään antimuskariinilääkitys oksibutiniini 0,2-0,3mg/kg/vrk tolterodiini 1mgx2/vrk Lisäävät rakon tilavuutta Viivästyttävät virtsaamistarvetta Vähentävät virtsaamiskertoja Sivuvaikutukset:vähentynyt syljen ja hien eritys lämpöuupumusvaara! Flash-oire Levottomuus ja muistihäiriöt
Lapsi on ollut jo kuiva, mutta alkaa uudelleen kastella Miksi? Yövirtsamäärä vielä liian suuri Lakannut heräämästä pissalle urheiluharrastus väsyttää liikaa koulu stressaa ja väsyttää syksyn pimeys/unen syvyys unen pituus suurempi juomisen määrä suurempi muut syyt?
Mitä tehdään? Jos on ollut ilman hoitoa aloitetaan hoito uudelleen pienellä desmopressin-annoksella nostaen sitä, kunnes lapsi on kuiva Jatketaan 1-2 kk tai aloitetaan hälytinhoito Jos on ollut pienellä lääkeannoksella Nostetaan annosta, kunnes lapsi on kuiva
Kontrollikäynnit Tarkastetaan kastelupäiväkirjat Arvioidaan hoidon teho / lapsen kypsyys Sivuvaikutukset Muut ongelmat Perheen / lapsen suhtautuminen hoitoon Kasteluasioiden kertaus Hoitotukiasiat Jatkohoito Kontrollikäynti
Lapsen hoitotuki Yökastelijat ja päiväkastelijat: Kastelua selvitellään nelivuotisneuvolassa Kastelupäiväkirjan pito aloitetaan 4.5-vuotiaana Hoitotuen edellytykset: Lapsi on viisivuotias Kastelusta pidetään päiväkirjaa Lapsi on lääkärin hoidossa Lasta hoidetaan lääkkeillä tai hälyttimellä tai kypsymättömyyden vuoksi on päädytty vaippahoitoon Lapsi kastelee vähintään kolmena yönä viikossa 1/2
Muistettava Yökastelua pitää hoitaa eikä odottaa Ei taukoja hoidossa! Perheiden uskomukset selvitettävä Perheille pitää selvittää nykytietämys Perheen toiveet otettava huomioon Hoitotukiasiat selvitettävä Potilasta seurataan, kunnes hän on kuiva ilman hoitoa (seuranta laiminlyödään usein)
Lasten kasteluongelmat Lisäävät perheen stressiä Pitää ottaa vakavasti Lapsessa ei ole vikaa Pitää hoitaa, jotta vältyttäisiin kastelun aiheuttamilta psykososiaalisilta ongelmilta