2. VANHUSTEN ASUMISPALVELUT JA TUKI TYÖRYHMÄN RAPORTTI...

Lappeenrannann kaupunki Säätiöiden ja yhdistysten selvitys yhteistyöstä 2011 Kaupunginhallituksen päätös 7.2.2011 77

1 (40) Sisällysluettelo 1. Selvityksen taustatiedot... 3 1.1. Työryhmät... 3 1.2. Yhteisöjen kuvaus ja taustatiedot... 4 1.3. Selvitystyön toteutus ja rakenne... 5 2. VANHUSTEN ASUMISPALVELUT JA TUKI TYÖRYHMÄN RAPORTTI... 6 2.1. Työryhmätyön toteutus... 6 2.1.2. Lainsäädäntömuutokset... 6 2.1.3. Selvityksen muut taustamateriaalit ja tiedot... 7 2.2. Selvityksen tarkastelunäkökulmat... 7 2.2.1. Asiakasnäkökulma... 7 2.2.2. Palvelun tuottajan näkökulma... 8 2.2.3. Palvelun tilaajan näkökulma... 8 2.2.4. Rahoittajanäkökulmat... 9 2.2.5. Prosessinäkökulma... 10 2.2.6. Tuottavuusnäkökulma... 10 2.3. Yhteistyömahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen... 11 2.3.1. Toimijoiden hallitusten linjaukset... 12 2.3.2. Yhteenveto... 13 3. TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVAT PALVELUT TYÖRYHMÄN RAPORTTI... 14 3.1. Välityömarkkinat ja sosiaalinen työllistäminen... 14 3.1.1. Välityömarkkinat... 14 3.1.2. Sosiaalinen työllistäminen... 15 3.1.3. Sosiaalinen työllistäminen ja kunnallinen palvelutuotanto... 17 3.2. Työllistymistä tukevien palveluiden toimintaympäristön kehitysnäkymät... 17 3.3. Selvityksen tarkastelunäkökulmat... 18 3.3.1. Asiakasnäkökulma... 19 3.3.2. Palvelun tuottajan näkökulma... 19 3.3.3. Palvelun tilaajan näkökulma... 20 3.3.4. Rahoittajanäkökulma... 21 3.3.5. Prosessi, tuottavuus ja yhteistyö näkökulma... 22

2 (40) 3.4. Yhteistyömahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen... 22 3.4.1. Ehdotukset työllistymistä tukevien palveluiden palvelujärjestelmän kehittämiseksi... 23 3.4.2. Ehdotukset säätiön ja yhdistysten yhteistyön tiivistämiseksi... 27 3.4.3. Palveluntuottajien sääntöjen ja organisaatioiden muutostarpeiden tarkastelu... 30 4. Työryhmätöiden liitteet... 32

3 (40) 1. Selvityksen taustatiedot Selvitys perustuu Lappeenrannan kaupunginhallituksen 7.2.2011 77 tekemään päätökseen. Kaupunginhallitus päätti kutsua Lappeenrannan palvelukeskussäätiön ja Laptuote-säätiön sekä vastaavilla toimialoilla toimivien yhdistysten edustajat koolle järjestäytymään työryhmiksi, jotka laativat 31.5.2011 mennessä yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa selvitykset toimenpiteistä, joihin yhteisöt ryhtyvät yhteistyön tiivistämiseksi synergiaetujen saavuttamiseksi toiminnoissaan. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tarkastelussa myös säätiöiden säännöt ja organisaatiot tulee saattaa ajan tasalle. Lappeenrannan kaupunginhallitus myönsi työryhmän pyynnöstä päätöksellään 25.5.2011 työryhmälle lisäajan selonteon antamiseksi 31.10.2011 asti. 1.1. Työryhmät Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kevään 2011 aikana kutsuttiin koolle kaksi työryhmää: 1. Vanhusten asumispalvelut ja tuki- työryhmän kokoonpano ja jäsenet Jaakko Tuomi, asiamies, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, puheenjohtaja Aino-Maija Viro-Lehto, toiminnanjohtaja, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö Tellervo Jokinen, toiminnanjohtaja, Joutsenon vanhustentaloyhdistys ry Elsa Silvennoinen, hallituksen puheenjohtaja, Joutsenkotiyhdistys ry Eeva-Liisa Marttinen, toiminnanjohtaja, Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry Merja Tepponen, kehittämisjohtaja, Eksote Päivi Ahonen, palvelujohtaja, Lappeenrannan kaupunki, sihteeri Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa.

4 (40) 2. Työllistymistä tukevat palvelut ja näihin läheisesti liittyvät palvelut työryhmän kokoonpano ja jäsenet: Markku Paavoseppä, hallituksen puheenjohtaja, Laptuote-säätiö (Pj.) Mirja Laine, toimitusjohtaja, Laptuote-säätiö Anu Olkkonen, toiminnanjohtaja, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupasyhdistys (EKTA) ry. Panu Kärri, hallituksen puheenjohtaja, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupasyhdistys (EKTA) ry. Veli-Pekka Kärnä, toiminnanjohtaja, Lappeenrannan seudun kierrätysyhdistys ry. / Kierrätyskeskus Hyötyhalli. Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Päivi Ahonen, palvelujohtaja, Lappeenrannan kaupunki Aino-Maija Viro-Lehto, toiminnanjohtaja, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö Esa Karhu, kehittämispäällikkö, Laptuote-säätiö, sihteeri Lisäksi työskentelyn aikana työryhmä täydensi kokoonpanoaan kutsumalla työryhmätyöhön mukaan Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimiston ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen edustajat: Tuula Hirvonen, johtaja, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP). Antti Ronkainen, Apulaisjohtaja, Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. 1.2. Yhteisöjen kuvaus ja taustatiedot Kaupunginhallituksen tehtäväksianto perustuu kahteen aikaisempaan työryhmätyöhön ja selvityksiin. Kaupunginjohtaja asetti viranhaltijapäätöksellä 7.10.2009 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia esiselvitys. Joulukuussa 2009 valmistuneen esiselvityksen liitteenä on esitetty tarkastelussa mukana olevien yhteisöjen kuvaus. Esiselvitys on julkaistu kaupunginhallituksen 28.6.2010 323 nimeämän työryhmän raportin liitteenä. Raportti ja on esitetty kaupunginhallitukselle 7.2.2011. Aikaisempien selvitysten raportointi huomioiden selvityksessä ei ole enää uudelleen esitetty toimijoiden kuvausta.

5 (40) Tarvittaessa lisätietoja toimijoista on luettavissa kotisivuilta osoitteista: http://www.lprpalvelukeskussaatio.fi/ http://www.palvelutalokangasvuokko.fi/ http://www.laulujoutsen.fi http://www.kosenkoti.fi/ http://www.laptuote.fi/ http://www.hyotyhalli.fi/ http://www.ekta.fi/ 1.3. Selvitystyön toteutus ja rakenne Kumpikin työryhmä on laatinut kaupunginhallitukselle oman selvityksensä. Luku 2: Vanhusten asumispalvelut ja tuki- työryhmän selvitys Luku 3: Työllistymistä tukevat palvelut ja näihin läheisesti liittyvät palvelut työryhmän selvitys Kumpikin työryhmä on työskennellyt itsenäisesti, eikä selvityksessä ole esitetty ryhmien välistä yhteenvetoa ja/tai johtopäätöksiä. Työllistymistä tukevat palvelut ja näihin läheisesti liittyvät palvelut työryhmän työskentelyyn osallistuneista organisaatioista Laptuotesäätiö, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupasyhdistys (EKTA) ry. ja Lappeenrannan seudun kierrätysyhdistys ry. / Kierrätyskeskus Hyötyhalli ovat käyneet asiaan liittyviä omaehtoisia alustavia neuvotteluja 10.12.2010. Alustavien neuvottelujen tulokset on sisällytetty osaksi tämän työryhmän kehittämisehdotuksia. Kummankin työryhmän selonteko pohjautuu työryhmätyöskentelyyn, jonka tavoitteena on ollut toimeksiannon mukaisesti selvittää miten osallistuvien palveluntuottajaorganisaatioiden (säätiöt ja yhdistykset) yhteistyötä voidaan tiivistää ja lisätä, sekä mahdollisia päällekkäisiä toimintoja purkaa. Selvitystyön tavoitteena on ollut löytää yhteistyömuotoja, joilla saavutetaan synergiaetuja toiminnassa, jotka toteutuessaan johtavat kustannussäästöihin ja toiminnan tehostumiseen. Kaikkien yhteistyötahojen yhteisenä tavoitteena on varmistaa toimintaan ohjattavien resurssin parempi koordinaatio ja hyötysuhde. Tarkastelun piiriin ovat kuuluneet ensisijaisesti ne organisaatiot, jotka saavat toimintaansa Lappeenrannan kaupungilta rahoitusta joko avustuksina (tai muina vastikkeettomina erinä) tai joiden kanssa Lappeenrannan kaupungilla tai Eksotella on ostopalvelusopimus.

6 (40) 2. VANHUSTEN ASUMISPALVELUT JA TUKI TYÖRYHMÄN RAPORTTI 2.1. Työryhmätyön toteutus Kokousten yhteydessä työryhmä tutustui kaikkien palveluntuottajien toimintaan, palveluihin ja toimitiloihin.todettiin, että selvityksen tekeminen edellyttää laajaa kokonaisnäkemystä (myös kotiin annettavien palveluiden tuki/avopalvelut). Kokouksessaan 9.5.2011 työryhmä hyväksyi selvitystyön tarkastelunäkökulmiksi: 1. Asiakasnäkökulma 2. Palvelun tuottajan näkökulma 3. Palvelun tilaajan näkökulma 4. Rahoittajanäkökulmat 5. Prosessinäkökulma Lisäksi kokouksessa 8.9.2011 tarkastelunäkökulmaksi lisättiin edelleen; 6. Tuottavuusnäkökulma Työryhmä tarkensi ja päivitti aikaisempien yhteisökuvausten palvelumatriisin sekä kunkin toimijan rahoitusprofiilin (liite). 2.1.2. Lainsäädäntömuutokset Työryhmä totesi, että tällä hetkellä voimassa olevien säännösten lisäksi tulee toimintaa ja yhteistyötä arvioida myös suhteessa tuleviin lakimuutoksiin: - sosiaalihuoltolaki (710/1982) o luettavissa www-sivulta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1982/19820710?search%5 Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sosiaalihuoltolaki o muutokset 29.4.2011/385 laki sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta/kunta- ja palvelurakenneuudistus - sosiaalihuoltolain uudistaminen o uudistamistyöryhmän väliraportti, STM:n selvityksiä 2010:19, luettavissa www-sivulta: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=108 2856&name=DLFE-11731.pdf - terveydenhuoltolaki (1326/2010)

7 (40) o luettavissa www-sivulta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101326?search%5 Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Terveydenhuoltola ki - vanhuspalvelulain valmistelu o tavoitteena on, että hallituksen esitys tuodaan eduskuntaan vuoden 2012 alussa ja laki on määrä saada voimaan vuonna 2013. o lisätietoja lakivalmistelusta www-sivulla: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1566754#fi 2.1.3. Selvityksen muut taustamateriaalit ja -tiedot - Lappeenrannan väestösuunnite vv. 2010-2030 (liite) - Eläketulot Etelä-karjalassa 2010 (miljoonaa euroa, liite) - Socom Oy:n selvitys 2010: Tehostetun palveluasumisen kattavuus Eksoten alueella 75 vuotta täyttäneet - Nykytila ja laatusuosituksenmukainen lisätarve v. 2010-2020 - Palvelutarpeista tehty kysely 55 80 vuotiaille Käynnissä olevat hankkeet ja selvitystyöt - Aalto yliopiston selvitystyö; Eksoten palvelurakenteen ja prosessien kehittämisen suuri kuva (käsittää asumispalvelujen lisäksi akuuttihoidon, kuntoutuksen ja logistiikan). - Seniori Saimaa hanke - Welfserv-projekti - Ikääntyneiden palvelutarpeista hyvinvointipalvelujen uudistamiseen 2.2. Selvityksen tarkastelunäkökulmat 2.2.1. Asiakasnäkökulma Säätiöt ja yhdistykset ja niiden palvelutuotanto on olemassa asiakkaita varten. Asiakkaalle ei ole tärkeää kuka palvelua hallinnoi, mutta vanhusten asumis- ja asumisen tukipalveluissa tärkeäksi koetaan palvelun läheisyys ja saatavuus/saatavuuden helppous (lähipalvelut). Asiakkaalle palvelujen laatu, jota henkilöstömäärä usein määrittää on tärkeä. Asiakasnäkökulmasta palveluohjaus avainasemassa on Eksoten kehitettävä prosessi. Tavoitteena on, että jokainen voisi mahdollisimman kauan selvitä omassa kodissa tai kodinomaisessa asuinympäristössä, ja saada asumisen tukesi tarvitsemansa palvelut. Asiakasnäkökulmasta tarvitaan monimuotoisia palveluja (kotihoitoa ja tukipalveluja, vuokra-asuntoja, palveluasumista ja tehostettua palvelusasumista)

8 (40) Palvelut määrittyvät asiakastarpeista. Käytännössä oikea palvelu oikeaan aikaan oikealle asiakkaalle, tarkoittaa usein yhteistyötä asiakkaan lisäksi asiakkaan lähiyhteisön ja verkostojen kanssa, jolloin asiakasnäkökulma on käsitteenä laajempi. Kuitenkin on huomioitava, että asiakkaan oma näkemys on aina ensisijainen. 2.2.2. Palvelun tuottajan näkökulma Kaikki palvelun tuottajat ovat juridisesti itsenäisiä toimijoita, joiden toiminnasta vastaavat hallitukset ja sääntöjen mukaiset toimielimet. Kaikilla palvelun tuottajilla on oma historiallinen taustansa, joka perustamisvaiheessa on ollut sidoksissa kunnan asukkaiden palvelutarpeisiin sekä RAY:n mahdollistamaan rahoitukseen vanhusten asumispalveluille. Alueellisuus on leimaa-antavana myös tämän hetken palvelutuotannossa, vaikka kuntaliitosten myötä kaikki palveluntuottajat toimivat nyt Lappeenrannan kaupungin alueella. Koetaan, että palvelu on lähellä asuinalueen ihmisiä ja omat tutut ihmiset ovat mukana toiminnassa (säätiöiden ja yhdistysten luottamushenkilöt). Paikallistuntemus ja toimintaosaaminen nähdään toimijoiden vahvuutena. Tulevaisuuden palveluhaasteena on, että julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan kasvaviin ja muuttuviin palvelutarpeisiin, jolloin kolmannen sektorin toiminnalla nähdään myös tulevaisuudessa olevan merkittävä rooli. Palveluntuottajilla on huoli resurssien riittävyydestä tulevaisuudessa, (toimitilat ja niiden vaatimukset, henkilöstön saatavuus ja taloudelliset reunaehdot). Selvitystyön tehtäväksiannon mukaisesti palvelujen tuottajat näkevät yhteistyön tiivistämisen mahdollisuutena. 2.2.3. Palvelun tilaajan näkökulma Suorana palvelun tilaajana toimii Eksote. Kaupungin rooli määrittyy omistajaohjauksen ja palvelusopimusten kautta. Lisäksi kaupungilla on merkittävä rooli kaavoittajana ja lausunnonantajana (ARA). Palvelun tilaajan näkökulmasta tarvitaan monimuotoisia asumispalveluja ja myös kotona asumisen tukea. Ottaen huomioon

9 (40) ikärakenteen muutos on tärkeää, että kaikki toimijat löytävät yhdessä ratkaisuja, joilla voidaan tukea mahdollisimman pitkään kotona asumista. Tämä edellyttää, että ennaltaehkäisevä ja kuntouttava näkökulma vahvistuu. Oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden rakentuminen edellyttää kaikilta toimijoilta uusia avauksia. On tärkeää tunnistaa, että todellinen palvelutarve ja palvelujen kysyntä on kaksi eri asiaa. Palvelujen tulee vastata asiakastarpeita, niiden tulee olla kustannusvaikuttavia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Myös palvelun tilaajan näkökulmasta merkittäviä ovat palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lisäksi on tärkeää, että palvelut ovat eettisesti tuotettuja. Eksoten maakunnallisesta näkökulmasta, tarkasteltuna kunta- ja asuinaluerajat eivät enää ole palveluja määrittäviä. Tavoitteena hankintamenettelyn monimuotoisuus, jossa otetaan huomioon erilaiset palvelukokonaisuudet, ja jolla saavutettaisiin nykyistä hankintamenettelyä parempi vertailukelpoisuus. 2.2.4. Rahoittajanäkökulmat Vanhusten asumispalvelujen syntymiseen ovat historiassa vaikuttavina olleet RAY ja ARA:n rahoitus kiinteistöjen rakentamiseen ja peruskorjauksiin. RAY on myöntänyt investointiavustuksina toimijoille yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. Myönnetyt avustukset tulee edelleen huomioida kun mietitään tulevaisuuden organisoitumisvaihtoehtoja (20 vuoden sitovuus). Avustuksen saajana ei voi olla julkisyhteisö, eikä avustusta voi myöskään siirtää julkisyhteisölle. RAY-rahoituksen periaatteissa on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Avustukset investointikohteisiin ovat merkittävästi vähentyneet, ja tämän suuntauksen ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Sote-palveluissa tyypillistä on rahoituksen monimuotoisuus, jolla myös palvelutuotantoa ohjaava vaikutus. Alueellisesta näkökulmasta on tarkoituksenmukaista turvata rahoituksen saatavuus Lappeenrannan ja maakunnan palveluille. Vastuun jakautuminen mahdollisimman laajalla pohjalla, turvaisi paremmin palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Palvelutuotanto jakaantuu nykymallissa kolmen eri toimijan kesken; julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Palvelujen tasapuolista

10 (40) saatavuutta ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta korostava lainsäädäntö asettaa tällä hetkellä palvelun tuottajat rinnakkain suhteessa palveluvastuussa olevaan tilaajaan Eksoteen. Myös rahoittajan näkökulmasta palvelujen tulee vastata asiakastarpeita, niiden tulee olla kustannusvaikuttavia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Palvelusetelin käyttöönottaminen Eksoten alueella 2012 lisää paitsi asiakkaiden valinnanmahdollisuutta myös rahoituksen monimuotoisuutta. Poliittisessa päätöksenteossa ja ohjauksessa kyse on kuitenkin myös linjaratkaisuista, joita tehdään kaavoitus- ja lausuntopolitiikalla. Nämä näkökulmat on tärkeä tunnistaa ja tehdä yhteistyötä yli hallintokuntarajojen. 2.2.5. Prosessinäkökulma Palveluprosessi tulee nähdä suhteessa asiakastarpeisiin. Palveluohjaus ja palvelutietämys ovat toimivan palveluprosessin edellytyksiä. Tärkeää on palvelujen oikea-aikaisuus, oikea palvelu on saavutettavissa oikeaan aikaan, oikealla tavalla tuotettuna/oikeassa paikassa. Tällä hetkellä Eksotella on käytössä Iso-Apu ja SAS 1 toiminta asiakasprosessien ja ohjauksen tukena. Palveluprosessien ja palveluohjauksen toimivuus edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin toimintamalleihin. 2.2.6. Tuottavuusnäkökulma Tuottavuustarkastelu läpi palveluprosessien voisi tuoda toimintaan ja yhteistyöhön uusia avauksia. Esim. palveluasumisen palvelut vs. erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö. Eri tyyppisten asumispalvelujen tueksi tarvitaan myös kuntouttavia ja liikkuvia palveluja.liikkuvilla palveluilla voitaisiin turvata palvelujen saatavuus myös palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Palvelun saaminen palveluasumisessa ilman siirtoa laitoshoitoon voisi olla perusteltua esimerkiksi joissakin akuuttien 1 Selvitä, arvioi ja sijoita- toimintamalli, jonka avulla pyritään varmistamaan, että hoivan ja palvelujen tarve ja saanti kohtaavat toisensa

11 (40) sairauksien hoitovaiheissa (esim. kivunlievitys) tai saattohoitovaiheessa. Palvelujen tueksi tarvitaan myös tehostettua kuntoutusta sekä erityisissä kuntoutuskeskuksissa että asumispalveluyksiköissä. Erityinen huomio tulee kiinnittää muistisairaiden kevyempien asumisratkaisujen kehittämiseen. Jos tehostetun kotisairaanhoidon käynneillä ja tehostetulla kuntoutuksella voidaan vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä, lisää se tuottavuutta ja lisää asiakkaiden elämänlaatua. Yhden erikoissairaanhoidon jakson kustannuksilla voidaan tuottaa kuntouttavaa toimintaa kolmelle ikäihmiselle. On tärkeää, että kaikki toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja mittareihin tuottavuuden parantamiseksi. 2.3. Yhteistyömahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kaikki toimijat asettivat yhteiseksi tavoitteeksi, että Eksoten uuteen SAS-tietojärjestelmään saadaan myös yksityisten palveluntuottajien paikat, jolloin kokonaistilanteen ja jonojen hallinta helpottuu. Pidemmän aikavälin tavoitteena on selvittääsoveltuuko järjestelmä laajennettavaksi joiltakin osin myös vanhusten vuokra-asuntoihin. Eksoten ja toimijoiden yhteistyö perustuu palvelujen hankintaan. Hankintamenettelyn kehittämiseksi on tärkeää, että kilpailutuksista kerätään palveluntuottajilta palautetietoa. Uudet yhteistyömuodot edellyttävät yhteistyössä tehtävää jatkovalmistelua ja kunkin toimijan päätöstä yhteistyön toteuttamisesta. Työryhmätyön aikana esiin nousseita palveluntuottajien yhteistyömahdollisuuksia ja tarpeita.: - henkilöstön rekrytointi - henkilöstön koulutus - yhteiset tilaisuudet teemoittain - mahdollisuus RAY:n rahoittamiin yhteisiin projekteihin - palkkalaskenta, kirjanpito ym. toimistotehtävät (yhteisen/keskitettynä jollekin toimijalle tai mahdollisuus selvittää ulkoistuksen mahdollisuudet ja hyödyt) - yhteishankinnat (sähkö, siivoustarvikkeet, pyykkihuolto, turvatekniikka, linja-autot, esiintyjät tms.) - yhteinen virikeohjaaja - vierailut toisten luona eri tilaisuuksissa - tietojärjestelmät: asiakastieto, talous- ja palkkahallinta, työajan seuranta

12 (40) Todettiin, että yhteistyötä on hyvä tarkastella, ei pelkästään taloudellisen hyödyn vaan lisäksi myös henkisen hyödyn näkökulmasta. Asiakasnäkökulmasta yhteistyön tavoitteen on myös löytää mahdolliset palveluaukot, joiden täyttämistä on mahdollista pohtia yhdessä siten, että kunkin toimijan vahvuudet ja toiminnan erityisosaaminen on hyödynnettävissä 2. Samalla tulee löytää kolmannen sektorin vapaaehtoistyön uusia muotoja täydentämään nykyistä toimintaa. 2.3.1. Toimijoiden hallitusten linjaukset Lappeenrannan palvelukeskussäätiönhallitus 4.10.2011: - Päätti vastata säätiön kantana, että Lappeenrannan palvelukeskussäätiön hallitus ei näe estettä sille, että kyseisten yhdistysten palvelutuotannot liitettäisiin palvelukeskussäätiöön kustannus- ja hallintoneutraalisti mahdollisten jatkoneuvottelujen perusteella. Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:n hallitus 27.9.2011: - Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry haluaa jatkossakin toimia itsenäisenä yhdistyksenä, joka tuottaa palveluja erityisesti Joutsenon alueen, mutta myös kaikille Lappeenrannan kaupungin asukkaille. Yhdistys katsoo pitkien perinteidensä ja paikallistuntemuksensa turvin pystyvänsä tarjoamaan juuri niitä palveluja, joita alueella tarvitaan. Yhdistys ei näe tämän tavoitteensa millään tavoin parantuvan, jos Lappeenrannan alueen kaikki samoja palveluja tuottavat kolmannen sektorin tahot yhdistetään. Päinvastoin siirtyy päätöksenteko tällä tavoin kauemmas palvelujen käyttäjästä. Suuri organisaatio ei myöskään luo mahdollisuuksia nopeaan ja joustavaan päätöksentekoon. Erilaiset palvelut ja niiden erilaiset tuottajat tuovat vanhustenhuoltoon tarvittavaa moninaisuutta. Yhdistys ei kuitenkaan millään tavoin sulje pois säätiötyöryhmänkin esittämää yhteistyön tiivistämistä silloin, kun siitä on synergiaetua. Yhteistyömuotoja voisivat olla esim. yhteinen palkkalaskenta ja kirjanpito, yhteiset projektit ja hankinnat, yhdessä palkattava viriketyöntekijä, yhteiset koulutusja virkistystapahtumat, esim. retket, niin asukkaille kuin työntekijöillekin jne. Näistä toimista saatava etu hyödyttäisi kaikkia, mutta niiden toteuttaminen ei vaadi yhdistymistä, vaan on toteutettavissa myös hyvällä yhteistyöllä. 2 Toimijoiden mahdollisuus erikoistua tulevaisuudessa joidenkin palvelutuotteiden/palvelujen osalta.

13 (40) Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry:n hallitus 6.10.2011: - Yhteistyö työryhmässä edustettuina olevien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on toivottavaa, mikäli se koskee toimintojen kehittämistä, eikä tuo lisäkustannuksia yhdistykselle. Sen sijaan yhdistyminen muiden toimijoiden kanssa yhdeksi juridiseksi yksiköksi ei ole Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry:n johtokunnan mielestä tällä hetkella tarpeellista eikä ajankohtaista. Joutsenkoti ry:n hallitus 3.10.2011: - Joutsenkotiyhdistys ry on vuodesta 1993 tuottanut vanhusten asumispalveluja kaupungilta vuokraamissaan tiloissa. Nyt kiinteistö vaatisi mm. ilmastointi ja kattoremonttia, joita Lappeenrannan kaupunki ei ole valmis toteuttaman niiden kalleuden takia ja myös siksi, ettei kiinteistö em. korjausten jälkeenkään täytä nykyisiä vaatimuksia esim. asukkaiden saniteettitilojen osalta. Yhdistyksellä itsellään ei ole taloudellisia mahdollisuuksia kiinteistön ostoon ja peruskorjaukseen. Tästä seurauksena neuvotteluissa Etelä-karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa on sovittu, että Palvelukoti Laulujoutsenen asukkaat siirtyvät uuteen Leivontien palvelutaloon. Yhdistyksen toiminta vanhusten asumispalvelujen tuottajana päättyy täten syksyllä 2012. Edellä mainituista syistä yhdistys ei enää tässä vaiheessa näe tarkoituksenmukaisena kolmannen sektorin palvelun tuottajien yhdistymistä, vaan haluaa toimia itsenäisenä yhdistyksenä toimintansa loppuun saakka. Yhdistys ei kuitenkaan millään tavoin sulje pois yhteistyötä eri toimijoiden välillä huomioiden kuitenkin yhdistyksen lyhyt toiminta-aika. Yhteistyön muotoja voisivat olla mm. yhteiset hankinnat, yhteiset koulutus- ja virkistystapahtumat niin asukkaille kuin työntekijöillekin. 2.3.2. Yhteenveto Vanhusten monimuotoisten asumis- ja tukipalvelujen tarve on ikärakenteen muutos huomioiden tulevaisuudessa kasvava. Kaikilla työryhmätyöskentelyssä mukana olleilla palveluntuottajilla on pitkät historialliset perinteet. Palvelut ovat syntyneet ja muotoutuvat ajassa ensisijaisesti kunkin alueen asiakastarpeista, mutta historiallisesti myös investointeihin saaduilla RAY:n ja ARA:nrahoituksilla on ollut merkittävä rooli nykyisen palvelurakenteen syntymisessä. Investointirahoitus tulee edelleen

14 (40) ottaa huomioon arvioitaessa tulevaisuuden erilaisia organisoitumisen vaihtoehtoja (RAY:n 20 vuoden toimintavelvoite). Palvelujen pääasiallisena tilaajana toimii Eksote. Tällä hetkellä vain hyvin pieni osa asiakkaista tulee asumispalvelujen piiriin täysin itse maksavina. Eksotessa valmistellaan pitkän aikavälin suunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata palvelujen moninaisuus. Tavoitteena on luoda kokonaishankintamalli sekä kehittää palveluseteliä ja sen käyttömahdollisuuksia. Lappeenrannan palvelukeskussäätiön hallitus näkee mahdollisena yhdistysten palvelutuotantojen liittämisen palvelukeskussäätiöön kustannus- ja hallintoneutraalisti jatkoneuvottelujen perusteella. Muiden toimijoiden hallitukset eivät näe että yhdistymiselle olevan perusteita tällä hetkellä. Kaikki toimijat näkevät toimijoiden yhteistyön tiivistämisen mahdollisena. Työryhmätyön aikana on noussut esille useita yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia (luku 2.3.), jotka edellyttävät yhteistyössä tehtävää jatkovalmistelua ja kunkin toimijan päätöstä yhteistyön toteuttamisesta. Kaikkien toimijoiden säännöt ovat tarkistettu kuntaliitosten jälkeen ja vastaavat tämän hetkistä kuntarakennetta. Toimijat eivät näe tällä hetkellä tarvetta tarkistaa organisaatiotaan tai sääntöjä. 3. TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVAT PALVELUT TYÖRYHMÄN RAPORTTI 3.1. Välityömarkkinat ja sosiaalinen työllistäminen 3.1.1. Välityömarkkinat Välityömarkkinat jakaantuvat työllistymistavoitteen ja tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden perusteella kahteen tyyppiin: Välityömarkkinoihin ja välittäviin työmarkkinoihin. Välityömarkkinoilta henkilön odotetaan siirtyvän suhteellisen nopeasti avoimille työmarkkinoille työvoimakoulutuksen ja palkkatuen turvin, kun taas välittävillä työmarkkinoilla tarvitaan laajempia kuntouttavia toimenpiteitä eikä kaikkien asiakkaiden kohdalla työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollistakaan. Edellinen (välityömarkkinat) kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön ja jälkimmäinen (välittävät työmarkkinat) sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueelle. Työryhmän toimijaorganisaatioista Laptuote-säätiö, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys (EKTA) ry. ja Lappeenrannan seudun

15 (40) kierrätysyhdistys ry. / Kierrätyskeskus Hyötyhalli ovat kaikki välityömarkkinoiden toimijoita. Lisäksi Laptuote-säätiöllä on vahva rooli myös välittävien työmarkkinoiden toimijana. 3.1.2. Sosiaalinen työllistäminen Lappeenrannan kaupungin alueella toimii joidenkin työllistymistä tukevien palveluiden toimialan yritystoimijoiden lisäksi useita säätiöja yhdistyspohjaisia yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka tuottavat työllistymistä edistäviä palveluja sosiaalisen työllistämisen toimialalla 3. Sosiaalisen työllistämisen toimialan tavoitteena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä sekä edistää ja ylläpitää heidän työ- ja toimintakykyään. Toimialan muodostavat heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistävät ja/tai heidän työllistymistään tukevat julkisen ja kolmannen sektorin yksiköt, työllistymistä tukevat hankkeet ja projektit, sosiaaliset/yhteiskunnalliset yritykset, työpajat, tuotannolliset työkeskukset, monipalvelukeskukset, sosiaalipalvelusäätiöt 4, aatteelliset yhdistykset sekä kehitysvammaisten työtoiminta- ja päivätoimintayksiköt. Toimiala tarjoaa käytännönläheisiä palvelumuotoja työvalmennuksen, kuntoutuksen ja koulutuksen aloilla. Esimerkiksi koulutuksissa tämä näkyy siinä, että toimiala tarjoaa vaihtoehdon teoriapohjaiselle opiskelulle (vrt. Laptuote-säätiön työpajakoulu), jonka työpajoilla on mahdollista suorittaa ammatillisen tutkinnon osia tai ammatillista täydennyskoulutusta. Yhtenäistä mallia toimialan palvelutuotannolle ei ole vaan palvelut rakentuvat, paikallisten tarpeiden, ohjaavan henkilöstön osaamisen/koulutuksen, perinteiden ja käytäntöjen pohjalta. Strategiatyön lähtökohtia tarkasteltaessa oleellista on kiinnittää huomio strategiatyöhön osallistuneiden sosiaalista työllistämistä edustavien toimijoiden 5 toiminnan luonteeseen ja eroihin elinkeinotoimintaan nähden. Edellämainitut toimijat tuottavat (yhtä yritystoimijaa lukuunottamatta 6 ) palveluja yleishyödyllisen yhteisön periaatteita noudattaen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiminta 3 Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistäville ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan sekä toimintakykyään parantaville tai ylläpitäville erityistyöllistämisen yksiköille, työllistymistä tukeville projekteille ja sosiaalisille yrityksille. Erityistyöllistämisen yksiköitä ovat tuotannolliset työkeskukset, työllistymisen monipalvelukeskukset, työpajat, eri kohderyhmille suunnatut työtoimintayksiköt, tuetun työllistymisen yksiköt ja palvelut sekä mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Erityistyöllistämisen yksiköitä on Suomessa yli 500. (Lähde: VATES-säätiö) 4 Laptuote-säätiö voidaan lukea sekä sosiaalipalvelusäätiöksi että monipalvelukeskukseksi. 5 Laptuote-säätiö, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys (EKTA) ry., Lappeenrannan seudun kierrätyskeskus ry. /Kierrätyskeskus Hyötyhalli. 6 JP-Työpaja Ay. Tämän organisaation edustajaa ei kutsuttu varsinaisesti mukaan työryhmätyöskentelyyn, mutta työryhmä pyysi ko. organisaatiolta tietoja valmistelutyön tueksi.

16 (40) on voittoa tavoittelematonta ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja sosiaalista tasa-arvoa edistävää. Em. toimijoiden toiminta pohjautuu siis keskeisesti erilaiseen arvopohjaan kuin elinkeino/yritystoiminnassa käytetty voiton maksimointi. Yleisesti voidaan todeta, että sosiaalisen työllistämisen pääprosessi muodostuu erilaisista valmennuksellisista palveluista (yksilö- ja ryhmävalmennuspalvelut), joiden tavoitteena on valmentaa vajaatyökykyistä henkilöä siten, että hänen työelämävalmiutensa ja elämänhallintataitonsa paranevat ja asiakkaalla olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille. Mikäli tämä ei ole asiakkaan kohdalla mahdollista pyritään asiakkaalle tarjoamaan mielekkäitä työkykyä ja elämänhallintaa ylläpitäviä tehtäviä. Keskeisenä valmennuksellisena keinona sosiaalisessa työllistämisessä käytetään työn teon kautta tapahtuvaa valmennusta. Sosiaalisen työllistämisen palvelutuottajien palvelujen keskeisenä tilaajatahona Etelä-Karjalan alueella toimivat Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote) ja Työhallinto (Työ- ja elinkeinotoimisto) ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus. Eksoten strategiaan sisältyvänä kehittämiskohteena ovat asiakkaiden aktivointia ja työllistymistä tukevat prosessit. Järjestämisvastuunsa puitteissa Eksote tuottaa sosiaalisen työllistämisen palveluja sekä omana toimintana että ostopalveluna. Uudessa palvelurakenteessa strategista kumppanuutta laajennetaan yrityksiin, yksityisiin palveluntuottajiin ja 3. sektorin toimijoihin. Lähtökohtana on, että strategisessa kumppanuudessa eri toimijatahot yhdistävät voimavaransa työttömien ja vajaatyökykyisten henkilöiden työelämävalmiuksien ja elämänhallintakyvyn parantamiseksi. Eksoten oma palvelutuotanto painottuu vaikeimmin työllistyviin, työelämän ulkopuolella oleviin ja kokonaisvaltaista palvelua tarvitseviin henkilöihin. Eksoten tuleviin suunnitelmiin sisältyy tähän kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden aktivointia, kuntoutusta ja työllistämistä tukevan keskusyksikön perustaminen. Eksoten sisällä toimijoina ovat mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut sekä vammaispalvelut. Yhteistyöverkostoon kutsutaan alueen keskeisten viranomaistahojen lisäksi kolmannen sektorin, säätiöiden ja yksityisten palveluntuottajien edustajat. Tämä suunnitelma sisältyy OSAKSI Työelämäosallisuutta Kaakkois-Suomessa hankekokonaisuuteen, jota on valmisteltu yhteistyössä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean kanssa.

17 (40) 3.1.3. Sosiaalinen työllistäminen ja kunnallinen palvelutuotanto Sosiaalisessa työllistämisessä käytetyn työn teon kautta tapahtuvan valmennuksen sivutuotteina syntyy oikeita hyödykkeitä (tuotteita ja palveluja). Vaikka em. hyödykkeet osaltaan helpottavat kunnallisen palvelutuotannon kapeikkoja, ei kuntien sisäisissä taloudellisissa laskelmissa tulisi niitä huomioida, sillä toiminnan lähtökohta on asiakkaiden valmentaminen, ei hyödykkeiden tuottaminen. Toisin sanoen yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnalle ei voida asettaa tuottavuustavoitteita, eikä yleishyödyllisten yhteisöjen toimenpitein voida helpottaa/ratkaista kunnallisen palvelutuotannon ongelmia, vaikka toiminnasta syntyykin sivutuotteena oikeita asiakkaille myytäviä lopputuotteita. Em. toiminnan sivuprosessia voidaan kuitenkin suunnata yhteisyössä toiminnan rahoittajatahojen kanssa erityisesti niille palvelusektoreille, jotka parhaiten tukevat alueen palvelutuotannon tasapainoa ja kehittämistarpeita. Tämä voidaan toteuttaa kuitenkin ainoastaan silloin kun em. toiminta tukee asiakkaiden kuntoutuksellisia/valmennuksellisia tarpeita. 3.2. Työllistymistä tukevien palveluiden toimintaympäristön kehitysnäkymät Työllistymistä tukevien palveluiden toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksen tilassa. Globalisaatio heijastaa maailmantalouden suhdanteiden muutokset nopeasti työvoiman kysyntään niin kansalliselle kuin alueelliselle tasollekin. Työllisyystilanne puolestaan heijastuu laajasti koko yhteiskunnan toimintaan. Tilanteiden muuttuessa nopeasti työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen (kohtaanto) julkisen sektorin keinoin muodostuu erittäin haasteelliseksi tehtäväksi 7. Työllistymistä tukevien palvelujen tilaajatahona julkinen sektori pyrkii reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti, niin avointen työmarkkinoiden (TEM), välityömarkkinoiden (TEM) kuin välittävien työmarkkinoidenkin (STM) osalta. Johdonmukaisen strategian toteuttamista vaikeuttaa toimintaympäristön nopean muutoksen lisäksi vaalikausittain tapahtuva toiminnan suunnittelu (hallitusohjelmat ja niiden konkretisointi käytäntöön 4- vuoden välein), sekä eri hallinnonalojen sektorikohtaisten strategioiden yhteensovittaminen kansallisella ja alueellisella tasolla. Lisäksi alueelliselle tasolle kohdennettujen hallinnonalojen määrärahojen käyttöön liittyvät rajoitukset hankaloittavat 7 Työhallinnon edustajien antaman tiedonannon mukaan esimerkiksi tällä hetkellä työllistymistä tukevien palvelujen toimintaympäristö on oleellisesti erilainen kuin vuosi sitten.

18 (40) pitkäjänteisen strategian ja toiminnan suunnittelua. Esimerkiksi työhallinnon aluetasolle kohdentamat määrärahat ovat 1-vuotisia määrärahoja (eivät siis 2-vuotisia siirtomäärärahoja), mikä tarkoittaa, että seuraavan vuoden määrärahasta ei ole tietoa vielä tämän vuoden päätöksiä tehtäessä. Myöskään mahdollisesti lisätalousarvion kautta työllisyyttä edistävään toimintaan kanavoitavia varoja ei voida tietää etukäteen. Selkeä trendi Työhallinnon aluetasolle kohdentamissa määrärahoissa kuitenkin on viimevuosina ollut aluetasolle jaettavien määrärahojen pieneneminen. Tämä pakottaa sekä palvelujen tilaajan että palvelujen tuottajan tehostamaan toimintoja ja yhä enenevässä määrin yhteistyössä yli hallinnonaloittaisten sektorijakojen pohtimaan kuinka olemassa olevilla resursseilla voidaan tuottaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut entistä tehokkaammin, palvelun asiakaslähtöisyydestä ja laatustandardeista tinkimättä. Käytettävissä olevien resurssien pieneneminen tarkoittaa käytännössä myös sitä, että hallinnon aloittaiset sektorit (TEM, STM) sekä em. tahojen alueelliset toimijat palvelun tilaajatahona joutuvat priorisoimaan palvelutarpeita ja asiakasryhmiä ja tekemään entistä tarkempaa harkintaa siitä mitä palveluja hankintaan millekin asiakasryhmälle ja milloin. Käytännössä tämä tarkoittaa, myös sitä, että julkinen sektori joutuu ottamaan entistä vahvemmin kantaa siihen mitkä asiakasryhmät voidaan kuntouttaa takaisin työelämään/avoimille työmarkkinoille ja mille asiakasryhmille joudutaan hyväksymään palvelun tavoitteeksi asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen. Lappeenrannan kaupungin ja Eksoten painopisteenä työllistymistä tukevien palveluiden palvelutuotannossa ovat olleet nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Kaikkeen edellä mainittuun liittyy oleellisena kysymyksenä myös toimintaympäristön lainsäädännöllisessä ulottuvuudessa tapahtuvat muutokset. Tällä hetkellä on parhaillaan käynnissä Työvoimapalvelulain uudistus, jonka odotetaan astuvan voimaan vuonna 2013. Lain valmistelutyöryhmässä on edustus myös Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimistosta. 3.3. Selvityksen tarkastelunäkökulmat Aiemmissa tarkastelun aihepiiriin liittyvissä selonteoissa on tarkastelun lähtökohtana ollut keskeisesti palvelutuottajien palveluprosessien näkökulma. Tämän selonteon lähtökohtana on pyritty aiempaa voimakkaammin hyödyntämään asiakas/tarvelähtöistä näkökulmaa tarkasteltavan kohteen analysoinnissa. Tämä on edellyttänyt asiakkaiden segmentoinnin

19 (40) tarkastelua, eri segmenttien suuruuksien arvioimista, sekä erityisesti toimijakohtaista itsearviointia siitä kuinka hyvin tarjottavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin niin palvelun tilaajan näkökulmasta kuin palvelun tuottajan näkökulmastakin. Tarkastelunäkökulman laajennus aiempiin aihetta käsitteleviin selvitystöihin verrattuna näkyy siinä, että asiaa tarkastellaan tässä selonteossa seuraavista näkökulmista toiminnan kehittämisehdotuksia annettavissa. 3.3.1. Asiakasnäkökulma Sosiaalisen työllistämisen toimialalla toimivat säätiöt ja yhdistykset tuottavat palveluja heikossa työmarkkina-asemassa oleville asiakkaille edistäen asiakkaiden työllistymisedellytyksiä ja elämänhallintaitoja, sekä tarjoten matalan kynnyksen työpaikkoja (kts. kappale 2.4) Asiakkaalle ei ole tärkeää se mikä organisaatio palvelun tuottaa, mutta tärkeäksi asiakkaat kokevat asiakaspalvelun joustavuuden/sujuvuuden ja hyödyn, joka palveluista saadaan omien työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan tueksi. Jotta palveluntilaajat ja palveluntuottajat pystyvät vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin tarvitaan laaja-alaista osaamista asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistamiseksi ja asiakkaiden erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Asiakasnäkökulmasta erityisesti palveluohjaus on avainasemassa. Toimivan palveluverkoston pitää pystyä tuottamaan asiakkaan palvelutarpeeseen oikea palvelu, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan annettujen resurssien ja laatuvaatimusten puitteissa. 3.3.2. Palvelun tuottajan näkökulma Kaikki työryhmän työskentelyyn osallistuneet palveluntuottajat ovat itsenäisiä toimijoita, joiden toiminnasta vastaavat hallitukset ja sääntöjen mukaiset toimielimet. Palveluntuottajien historiallinen tausta on läheisesti sidoksissa kunnan asukkaiden palvelutarpeisiin. Alueellisuus on leimaaantavana tekijänä myös tämän hetken palvelutuotannossa. Työryhmän kaikki palveluntuottajat toimivat keskeisesti Lappeenrannan kaupungin alueella, vaikka palveluja tuotetaan myös muiden kuntien alueella Etelä-Karjalassa. Palvelujen tuottamisessa palvelujen ja asiakaskunnan läheisyys ja paikallistuntemus nähdään tärkeiksi toimijoiden vahvuuksiksi. Eksoten maakunnallisesta näkökulmasta, tarkasteltuna kunta- ja asuinaluerajat eivät enää ole palveluja määrittäviä tekijöitä.