Välittämisen koodi, Seinäjoki 10.3.2015 Ensimmäinen steppi: Varhainen havainnointi ja ennakointi Jukka Ohtonen Terveydenhuollon lisensiaatti, sosiologi 045 8722 118 juohtonen@gmail.com
Miksi tarvitaan varhaista tietoa asioihin puuttumista toimien kohdistamista? Vastoinkäymisten taloudelliset seuraukset
Kaksi tutkimusta marginaaliin joutuvien nuorten elämänkulusta Maija Säkäjärvi ja Jukka Ohtonen (toim.) (2014): Työkaluja ja tilannetajua. Itsetuhoisten ja väkivaltaisten nuorten ammatillinen kohtaaminen. (http://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/ Itsetuhoisten- ja-vakivaltaisten-nuortenammatillinen-kohtaaminen-loppuraportti.pdf) Martti Siisiäinen (2014): Työtä vailla olevat nuoret. Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Haurastuvat työmarkkinat Suomessa. Vastapaino.
Yhdistelmätarinat Susanna ja Ville Tarina Nuoren elämänkulun ja palvelujen käytön kaavio Nuoren oma arvio kohtaamisista eri palveluissa ja niiden merkityksistä omien asioiden hoitamisessa
Katse marginaaliin 1. Osuus ikäluokasta Koulutus jää pelkkään peruskouluun: 14-15% -heistä 38% työn ja opiskelun ulkopuolella 29 -vuotiaana Lastensuojelun asiakkuus 9-10% Selvitettyihin rikoksiin epäillyt, pelkän peruskoulun käyneet 30-34 -vuotiaat - 15% väestöstä - 46% rikoksia tehneistä
Katse marginaaliin 2. Häiritty lapsuus, 10 kertomusta: Havaittava oireilu alkaa jo lapsuudessa (päiväkoti, alakoulu) tai varhaisnuoruudessa Vanhempien avioero Runsaita muuttoja, koulujen vaihtoja Kokemuksia ulkopuolisuuden tunteista perheeseen Isästä eroon joutuminen / hylkääminen Kokemuksia vanhempien runsaista parisuhteista Perheväkivaltaa, vanhempien alkoholiongelmia Tupakointia alle 18-vuotiaana Alkoholin ongelmakäyttöä Kehitykselle haitallisia seurustelusuhteita itseä vanhempien kumppaneiden kanssa Seksuaaliterveyden ja käyttäytymisen ongelmia jo alaikäisenä Koulukiusaaminen joko kiusattuna tai kiusaajan Lintsaaminen kouluista Toisen asteen keskeyttämisiä Työkokemus vähäistä ja pirstaleista Talouden hallinnan ongelmia Väkivaltaista käyttäytymistä yli 16 vuoden iässä
Vertailututkimus: työtä vailla olevat nuoret Martti Siisiäinen: Työtä vailla olevat nuoret. Teoksessa: Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Vastapaino 2014. s.91-125. Havainnot 1. Lapsuudenkotia leimasi taloudellinen ahdinko ja avioero, perheen hajoaminen Vähäisten voimavarojen olosuhteissa avioero saattaa heikentää kouluttautumista (Haastateltujen nuorten mukaan isän poissaolo heikentää kontrollia ja lisää turvattomuutta) 2. Sosiaalinen kärsiminen: isän hylkäämät perheet, psyykkiset ja fyysiset ongelmat, päihteiden käyttö 3. Masennus ilmenee jo kouluiässä, asunto-olojen puutteet, asunnottomuus, yksinäisyys 4. Kokemuksia hyväksikäytetyksi tulemisesta 5. Väkivalta: vanhempien keskinäinen, vanhempien lapsiin kohdistama, lasten ja nuorten keskinäinen 6. Rankat kokemukset lastenkodissa ja sijaisperheessä Tulkinta * Lapsuuden hallitsematon aggressiivisuus ja kontrollin puute vaikeuttavat kouluttautumista (Lea Pulkkinen) * Koulutus tärkein väylä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan: monien ihmisten osalla taloudellis-sosiaalisen menestyksen ja sen saavuttamisen keinojen välillä on kuilu, joka houkuttaa ei-legitiimien keinojen käyttöön ja ns. poikkeavaan selviytymiseen
Puuttumattomuuden kasautuvat talousvaikutukset
Lastensuojelusta puhuttaessa tarkastellaan huono-osaisuuden yhden prosentin ydintä
Lastensuojelun toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä vuonna 2013 Perhekodit 1 564 (13%) Sijaisperhehoito 5 660 (48%) Lastensuojelulaitiokset 4 268 (37%) Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 2013 yhteensä 11 678 henkilöä 1% ikäluokasta Muu laitoshoito 186 (2%) Lukujen lähde: Tilastokeskus
Lastensuojelun kodin ulkopuolisten sijoitusten yksikkökustannukset vuonna 2011 kustannukset on laskettu kuusikkokuntien kokoamien tietojen perusteella Kapiainen S, Väisänen A, Haula T. (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Raportti 3 / 2014 THL. Kuudessa suurimmassa kaupungissa käytettiin vuonna 2011 lastensuojelun avohuoltoon keskimäärin 2 242 euroa vuodessa asiakasta kohden. Tämä on karkea arvio, sillä avohuollon toimenpiteet ja palvelut ovat hyvin moninaisia ja tapauskohtaisia. (THL raportti 3/2014 s. 73)
Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon toimintamenot 2000 -luvulla, koko maa
Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset /asukas vuonna 2013
Lapsia ja nuoria lastensuojelun laitoshoidossa vuoden 2013 lopussa promilleina ikäluokasta
Peruskoulu on tulevan elämän valmisteluprosessi, jonka vaikutus voi tulla näkyviin vasta nuoruuden lopulla
Vain peruskoulun suorittaneet 17-29 -vuotiaat vuonna 2011 Laskentakriteerinä 29-vuotiaiden tilanne / prosenttiosuudet Koko ikäluokan ulkopuoliset yht. % Koko maa 2011 Ilman pk %* Vain peruskoulun suorittaneet % ikäluokasta Ulkopuoliset vain peruskoulun suorittaneista Alhaisen koulutuksen lisäys ulkopuolisuuteen Lkm. % Lkm.. % Lkm 17 13 16 138 171 38 52 505 22 30 398 Asukasluku 2012 5 426 674 *Ilman pk = %-osuus ilman peruskoulun suorittaneita Palkkatulo: perusasteen koulutuksen mukainen mediaanitulo 27 612 /v, eläkemaksu 23,4% Saamatta jääneet palkat, eläkemaksut ja kunnallisverot (2011) /v Henkilöitä Palkkasumma Eläkemaksut Yhteensä Vero-% Verot 30 398 839 339 083 196 405 345 1 035 744 428 19,16 160 817 368 Per 100 000 as. 15 467 000 19 085 027 2 963 283 Per 10 000 as. 1 547 000 1 908 503 296 328 Per asukas 155 /v 191
29 -vuotiaana työn ja opiskelun ulkopuolella olevien %-osuus koulutusasteittain vuonna 2011 Koko ikäluokka Pelkkä perusaste Lukio Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu (myös opistoaste) Yliopisto KOKO MAA 17 38 14 16 8 9 ETELÄ-POHJANMAA 17 36 18 26 11 9 Seinäjoki 15 34 17 14 11 9 Lukujen lähde: Tilastokeskus Pelkkä perusaste Ammatillinen koulutus Alhaisen koulutuksen vaikutus ulkopuolisuuteen 17-29 v ikäluokan KOKO MAA 38 16 38-16 = 22 % lukumäärät ETELÄ-POHJANMAA 36 26 36-26 = 10 % seuraavassa Seinäjoki 34 14 34-14 = 20 % taulukossa Lukujen lähde: Tilastokeskus
Koulutuksen puutteesta johtuvat talousvaikutukset 17-29 -vuotiaiden osalta Pelkkä perusaste lkm Henkilömäärät 17-29 v Alhaisen koulutuksen vaikutus ulkopuolisuuteen % lkm KOKO MAA 138 171 22 30 398 ETELÄ-POHJANMAA 3 232 10 323 Seinäjoki 1 089 20 218 Lukujen lähde: Tilastokeskus Saamatta jääneet palkat, eläkemaksut ja kunnallisverot (2011) /v Palkkasumma ( ) Eläkemaksut ( ) Yhteensä ( ) Vero-% Kunnallisverot ( ) Koko maa 839 339 083 196 405 345 1 035 744 428 19,16 160 817 368 Etelä-Pohjanmaa 8 918 676 2 086 970 11 005 646 19,16 2 108 682 Seinäjoki 6 019 416 1 408 543 7 427 959 19,25 1 158 738 Lukujen lähde: Tilastokeskus
Työn ja opiskelun ulkopuolisuuteen liittyvät tulonsiirrot, kun ulkopuolisuus johtuu alhaisesta koulutuksesta vuonna 2011 Maksaja Tukimuoto /pv 20pv/kk 30 % Yht./kk Yht./v Kela Työmarkkinatuki 31,36 627,2 627,2 7526 Kela / Kunta, Asumistuki keskimäärin 11/2012 Toimeentulotuki perusosa 1.1.2013 279,5 279,5 3354 477,3 143,2 143,2 1718 Yhteensä 1050 12 599 30 398 henkilöä koskevat laskennalliset tulonsiirrot yhteensä tulonsiirrot maksajasta (Kela, kunta, työttömyyskassa, yksityinen ) riippumatta 382 984 000
29-vuotiaiden pääasiallinen toiminta koulutusasteen mukaan vuonna 2011
Työllisten määrä vuosina 1990-2012 Työllisten määrä ylitti vuoden 1990 lukumäärän vuosina 2007 ja -08 sekä 2011 ja -12. Vuonna 2013 työllisten määrä oli 31 000 (1,3%) alhaisempi kuin vuonna 1990. (Lukujen lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) M/S Monsun, moottorimies Ruostetsaari
Tulevaisuuskuvat ja julkisen vastuun tulevaisuus
KANSALAISYHTEISKUNTA perhe-suku-yhteisöt YKSITYINEN SEKTORI oy- ry Suoritus -periaate Solidaarisuus -periaate 2000 -luvun muutossuunnat Yhteisvastuullisuus -periaate Palvelujen yksityistäminen JULKISYHTEISÖT valtio - kunta
Palvelutuotannon strateginen ohjaus 1. Tilaaja, rahoittaja, päätöksentekijä Ohjausjärjestelmä Palvelutuotannon jatkuva suunnittelu, seuranta, arviointi Strateginen ohjaus kohti tavoitteita Tuottajat Markkinointi / standardointi / räätälöinti Saatavuus, laatu, vaikuttavuus / jatkuva seuranta Käyttäjät
Palvelutuotannon strateginen ohjaus 2. Asiakas Hinta Laatu Saatavuus Vaikuttavuus Infrastruktuuri Palvelutuotannon jatkuva suunnittelu, seuranta, arviointi Strateginen ohjaus kohti tavoitteita Kustannukset Käyttökriteerit Tuottaja Hinta- ja maksukontrolli Laatukriteerit Priorisointi Rahoittaja
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Työllisen työvoiman koulutusrakenne vuosina 1987-2012 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % Muutos vuodesta 1987: +24% +47% -64% +162% Koko työllisen työvoiman muutos: +1% Keskiaste Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste Pelkkä perusaste Ylempi korkeakoulu / Tutkijakoulutus Koko työllisen työvoiman koulutusrakenne Lukujen lähde: Tilastokeskus
29 -vuotiaiden koulutusaste vuonna 2011
Väkivaltarikollisuus koulutusryhmittäin vuonna 2013
Nuoret väkivaltarikosten tekijät yhteiskunnallisen aseman mukaan vuonna 2012 Työ suojaa
Koulutus auttaa aina vaikeinakin aikoina ja hyvä sivistys on varmin tie menestykseen Nyt on seuraavan peruskoulu-uudistuksen aika, jossa peruskoulu ja lukio yhdistetään ja kaikki oppimisen keinot otetaan käyttöön pulpettiopetuksen rinnalle. Tarvittavat keinot, kuten opinnollistaminen ja monimuoto-oppiminen ovat olemassa. Yleissivistyksen nosto on paras menestyksen perusta myös kansainvälisillä markkinoilla. Kiitos