Palveluneuvoja taksikuskina SIVU 10 nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 3 / 2012 Työpaikan persoonallisuuserot SIVU 6 Vaatimattomuus ei kaunista palkkakeskusteluissa SIVU 14 Syksyn koulutukset SIVU 15
Julkaisija: Nordea Unioni Suomi ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki Päätoimittaja: Johanna Maasto, johanna.maasto@nousu.org Lehden toimituskunta: Susanna Hagelberg, Anna Koivumäki, Johanna Maasto, Carina Niemi, Laura Tuomola, Elina Vainio, Kristiina Widenius; tiedotus@nousu.org Tuottaja: Petteri Pohjonen, petteri.pohjonen@otavamedia.fi Ulkoasu &Taitto: Otavamedia Oy, Anne Kiiski Kannen kuva: Matti Immonen Painopaikka: Newprint ISSN 1799-6619. Jäsenpalvelu: jasenpalvelu@nousu.org, puh. 020 741 2960, palveluaika arkisin klo 9-15. Työttömyyskassan yhteystiedot: Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa, Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki. Puh: (09) 7206 820 (ma - to, klo 9-11.30), faksi: (09) 148 1029, asiakaspalvelu@jattk.fi, www.jattk.fi. Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi! (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki). Kuva Sirpa Päivinen Tervetuloa syksy! Jäsenet kysyvät Tätä jäsenet kysyvät nyt eniten: Elokuun keskilämpötiloja eri puolilta Suomea Havaintoasemat Keskilämpötila ( C) 2012 2011 1981-2010 Helsinki-Vantaan lentoasema 15,5 16,9 15,8 Utsjoki Kevo 10,2 10,9 10,7 Lähde: Ilmatieteenlaitos Ryhtyisinkö luottamusmieheksi - mitä koulutusta liitto järjestää luottamusmiehille? Jäsenpalvelu vastaa: Raili Vuojolainen Koulutussuunnittelu raili.vuojolainen@nousu.org Liitto järjestää luottamusmiehille asiantuntevaa koulutusta. Luottamusmiehen koulutus käynnistyy Työelämän pelisäännöt tutuiksi -kurssilla, jonka jälkeen osallistutaan peruskursseille (osat 1 & 2). Näiden kurssien jälkeen luottamusmies voi osallistua syventäviin koulutuksiin, joita ovat tasa-arvo-, neuvottelutaito- ja työlait-kurssit. Kouluttautuminen on kivaa ja vieläpä maksutonta. Lisätietoja: www.nousu.org -> jäsenedut ja palvelut -> koulutus Nuori esimies, kokeneet alaiset. Miten homma toimii? TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Pääkirjoitus 5 Nousussa 6 Toimisto tukkanuottasilla? 8 Pöydällä 10 Nousulainen 13 Paulalta 14 Esimiehet ja asiantuntijat 15 Jäsenedut 16 Kolumni: Arto Suninen 17 Ammattiapua tavarapaljouteen 18 Svenska sidor 17 14 Eroon tavarapaljoudesta
PÄÄKIRJOITUS Kari Ahola puheenjohtaja kari.ahola@nordea.com NOUSUSSA KUNTAVAALIT 2012 Ei pelkästä leivästä Oletko onnellinen? Ovatko suomalaiset onnellisia? Entä muut kansakunnat? Kansakunnan hyvinvointia on totuttu mittaamaan bruttokansantuotteella ja onnellisuuden kehittymistä bruttokansantuotteen kasvulla. Jos BKT kasvaa vähemmän kuin kaksi prosenttia, onnellisuutemme vähenee. Varmaan jokainen alkaa tässä vaiheessa opponoida, ei pidä paikkaansa. Tämä on kuitenkin laajimmin yleisessä käytössä oleva onnellisuudenmittari. Sotien jälkeen, jolloin perustarpeista, kuten asunto, ruoka ja vaatteet oli puutetta, tämä varmaan pitikin paikkaansa. BKT:lla mitattuna onnellisuutemme kasvoikin kohtuullisen tasaisena aina 1990-luvun alkuun saakka, jolloin lama vei bruttokansantuotteen miinukselle. Lamasta selviydyttyämme olemme kuitenkin sen kaksinkertaistaneet, joten meidän siis täytyy olla superonnellisia. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, vaikka tavaraa on useimmille yllin kyllin. Ensinnäkin 1990-luvun alusta lähtien kehitys ei ole jakautunut tasaisesti. Kehityksestä suurin osa on valunut maan rikkaimmalle prosentille. Toiseksi väitän, että pelkkä materia ei enää tietyn rajan jälkeen lisää onnellisuutta. Asiaa olisi siis syytä mitata useammalla tavalla. Puhdas ympäristö, vesi ja ilma sekä vapaa-aika, terveys ja ihmissuhteet ovat varmaan yhtä tärkeitä edellytyksiä onnellisuudelle kuin maallinen mammona. Olisiko myös ammattiyhdistysliikkeessä mietittävä uusia mittareita? Mekin kun olemme tottuneet puhumaan jatkuvan kasvun puolesta. Nousu 1990-luvun lamasta selviydyttyämme olemme kaksinkertaistaneet bruttokansantuotteemme, joten meidän siis täytyy olla superonnellisia. Kuva: Pekka Nieminen Palkkakeskustelu tulee, oletko valmis? Vuonna 2012 palkkakeskustelut käydään erillään kehityskeskusteluista. Nordeassa keskustelut aloitetaan syyskuun lopulla. Keskustelun pohjana käytetään kevään kehityskeskustelun suoritusarviointia. Palkkakeskustelussa on jaossa 1,6% potti ja korotukset maksetaan joulukuun palkassa. Jaossa oleva rahamäärä on tähän astisen palkkakeskusteluhistorian suurin. Nousun sivuilta voit käydä lukemassa vinkkejä palkkakeskusteluun valmistautumiseksi. Esimiehesi toimittaa ennen keskustelua sinulle tiedot edellisen vuoden ansiokehityksestä sekä konttorin tai osaston kokonaispotin suuruuden euroina. Luottamusmiehet järjestävät tarvittaessa koulutusta ennen palkkakeskusteluja. Palkkakeskusteluerän lisäksi maksetaan yleiskorotus 0,3% sekä taulukkopalkkoja korotetaan 1,6%. Nousu toteutti kesällä palkkakyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa nordealaisten tämän hetkistä palkkatilannetta. Kyselyyn vastasi yli 2.000 nousulaista toimihenkilöistä johtotasoon saakka. Vastauksia tuli kattavasti ympäri Suomen. Suurin osa vastaajista kertoi työmäärän olevan jatkuvasti tai usein liian suuri suhteessa säännölliseen työaikaan. Kyselyn tarkempi analyysi toimitetaan jäsenistölle ennen palkkakeskustelukierroksen alkua. Kertaa ennen palkkakeskustelua kevään PDD:ssä sovitut asiat. Valmistautuminen on kaiken a ja o. Tsemppiä keskusteluun! Nousulaiset kuntavaaliehdokkaat huomio! Oletko ehdokkaana syksyn kunnallisvaaleissa? Sinulla on mahdollisuus näkyä Nousun verkkosivuilla. Lähetä seuraavat tiedot Nousun viestintään: mikä puolue ja vaalipiiri mahdolliset luottamustoimet omat pääteemat/arvot yhteystiedot Tekstien pituus max. 600 merkkiä. Lähetä myös kuvasi jpgmuodossa. Pidätämme oikeuden tekstien muutoksiin. Lähetä teksti ja kuvat osoitteeseen johanna.maasto@nousu.org. Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 28.lokakuuta. Ennakkoäänestys kotimaassa on mahdollista 17. - 23.10. ja ulkomailla 17. - 20.10.2012. Kalenteri 2013 Joulukuussa ilmestyvän NOUSUlehden välissä jäsenistölle lähetetään vuoden 2013 taskukalenteri. Tarkkaile siis postiasi! Syysedustajisto Nousun sääntömääräinen syysedustajisto pidetään 29-30.11.2012 Berliinissä. Tarkempi aikataulu ja kokousmateriaali esityslistoineen lähetetään edustajiston jäsenille myöhemmin. 4 nousu 3 / 2012 nousu 3 / 2012 5
DUUNISSA Toimisto tukkanuottasilla? Sosiaalisesti aktiiviset ihmiset pärjäävät työyhteisössä silloin, jos heillä on hyvät sosiaaliset taidot. Jos ne taas ovat heikot, ihminen voidaan kokea hyvin rasittavaksi. Ihmisluonne on geeneistä ja elämän varrella mukaan tarttuneista toimintatavoista, rajoitteista ja kokemuksista koostuva cocktail, jota voidaan muokata yllättävän paljon. Työpaikalla persoonal lisuuserojen kanssa voidaan opetella elämään. Teksti Heini Santos Kuvitus Anssi Keränen Ennen ajateltiin, että geneettiset piirteet ovat pysyviä. Nyt onkin todettu, että luonteenpiirteeseen vaikuttava geeni kyllä säilyy ihmisessä, mutta sen voima voi vaihdella. Lopputulos riippuu siitä, miten ihminen on muokkautunut elämänsä aikana, selittää tunneälystä väitellyt filosofian tohtori Timo Kultanen. Yli kaksikymmentä vuotta erilaisten organisaatioiden ja yksilöiden psykologisen valmennuksen parissa toiminut Kultanen näkee työssään huippuorganisaatioita yhdistävän hyväntahtoisuuden leiman, joka vallitsee yksilöiden erilaisuuksista riippumatta. Kun ryhmä on luova ja avoin, esiintyy hyvin vähän työstressiä, ihmiset ajattelevat myönteisesti ja ovat halukkaita auttamaan, mikä taas nostaa yrityksen tuottavuutta. Työpaikan sopeutujat Parhaiten erilaisiin työyhteisöihin sopeutuvat yleensä rauhalliset, ihmiskeskeiset tekijätyypit. He ovat kilttejä ja huolellisia, välttävät konflikteja, eivätkä tuo itseään voimakkaasti esiin. Myös analyyttiset pohdiskelijat sopeutuvat hyvin. He ovat usein matemaattisesti lahjakkaita, ja koska heidän ihmiskontaktinsa ovat melko passiivisia, he eivät ajaudu ongelmiin. Sosiaalisesti aktiiviset ihmiset pärjäävät työyhteisössä silloin, jos heillä on hyvät sosiaaliset taidot. Jos ne taas ovat heikot, ihminen voidaan kokea hyvin rasittavaksi. Johtajatyyppi puolestaan on voimakkaasti tuloshakuinen ja asiakeskeinen persoona. Hänellä on tapana sanoa asiat suoraan ja hän saattaa sillä aiheuttaa kitkaa ympäristössään. Johtajatyyppi ei siis välttämättä ole johtaja, mutta ottaa sellaisen roolin. Tämä tekee hänestä haastavan johdettavan. Useimmiten ihmiset sijoittuvat johonkin eri tyyppien välimaastoon. Nykytyöyhteisöissä eletään jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessa, ja silloin suhde uusiin asioihin on ratkaisevassa asemassa. Ihminen, joka nauttii vaihtelusta, on optimitilassa, kun taas ihminen, joka ei sovi epävarmoihin tilanteisiin, altistuu jatkuvalle pelolle eikä ole muutosympäristössä koskaan parhaimmillaan, Kultanen sanoo. Synnynnäinen työmyyrä Onko joku sitten synnynnäisesti ahkera, kun taas toiselle työ ei sovi? Kyseessä on jossain määrin geneettinen piirre, joka läh tökohtaisesti kytkeytyy motivaatioon. Ahkeruus on käsitteenä haastava. On hyvin asiakeskeisiä bisnesihmisiä, jotka elävät tehdäkseen työtä ja saavat paljon aikaan. Hiljainen työmyyrä taas tekee juuri sen mitä pyydetään, ja on analyyttinen ja ahkera, mutta ei aina nopea, Kultanen miettii. Kiusaaja on Kultasen kokemusten perusteella aina aktiivinen ihminen, ei rauhallinen pohdiskelija tai työmyyrä. Hän pitää itseään muita parempana, nauttii alistamisesta ja on vallanhimoinen. Ihminen voi vahvistaa luontaisesti hyviä ominaisuuksiaan ja heikentää tai jopa poistaa potentiaalisia heikkoja ominaisuuksiaan, sillä vika on yleensä muualla kuin geeneissä. Se vaatii kuitenkin motivaatiota ja raudanlujan tahtotilan. Työyhteisö toimivaksi Hyväksy, että ihmiset käyttäytyvät eri tavoilla; joku on nopea ja suora, toinen kiertelevä. Toiset tekevät päätökset intuitiivisesti kun taas toisten pitää huomioida ensin kaikki mahdolliset näkökulmat. Sovi yhteiset pelisäännöt. Jokaiselta voidaan odottaa hyvää käytöstä ja johdon tulee puuttua häiriökäyttäytymiseen heti. Arvosta kaikkia töitä ja jokaisen panosta. Opi löytämään toisista piirteitä, joista pidät. Rakenna hyväntahtoisuudesta työyhteisön tavaramerkki! 6 nousu 3 / 2012 nousu 3 / 2012 7
PÖYDÄLLÄ PÖYDÄLLÄ Nordea Pankin pääluottamusmiespari valittu Nordea Pankin pääluottamusmiesvaalin ehdokasasettelu käytiin 4.6.-10.8.2012 välisenä aikana. Nykyinen pääluottamusmies sai laajaa tukea eri puolelta Suomea eikä vastaehdokkaita tällä kertaa ilmoittautunut. Pääluottamusmiehenä jatkaa siten Paula Hopponen ja hänen varanaan Silja Ijas. Tämä on Paulan viides peräkkäinen ja Siljan ensimmäinen kausi. Entinen varapääluottamusmies ja puheenjohtaja Kari Ahola on halunnut keskittyä Nousun puheenjohtajan tehtäviin sekä jatkamaan henkilöstöedustajana Nordean hallituksessa. Paula Hopponen ja Silja Ijas, millaisia painopisteitä asetatte alkavan kauden toiminnalle? Työssä jaksaminen puhuttaa varmasti myös tulevalla kaudella. Viime vuoden lopulla ja tänä vuonna henkilöstöä on vähennetty rajusti, mutta työt eivät ole vähentyneet samassa tahdissa. Palkankorotuksista riittää varmasti neuvoteltavaa. Luottamusmiesten koulutus on erittäin tärkeää. Jäsenhankinta on myös yksi painopistealueista. Silja Ijas Koulutus: Tradenomi Työskennellyt kuusi vuotta Nordeassa Aloitti Espoon konttorissa palveluneuvojana. Vuonna 2008 lomakesuunnittelijaksi Helsingin Vallillaan. Vallilaan siirryttyään Silja on ehtinyt olla monessa mukana; Suoran ja Nousun nuorisotoimikunnat, esimiesten- ja asiantuntijoiden toimikunta ESAS, Nousun hallitus, sekä Consultative Committeen suomalaisena henkilöstön edustajana Group Operations & Other Lines of Business liiketoiminta-alueella. Kielitaito: englanti, ruotsi, japania, koreaa, saksaa ja ranskaa. Millainen työnjako teillä on? Pankkitason neuvottelut hoidamme yhdessä. Pyrimme ainakin aluksi käymään myös luottamusmieskokouksissa alueilla ja yksiköissä yhdessä. Tarkempi työnjako selviää myöhemmin. Pääluottamusmiesparin työskentely on hyvin paljon yhdessä tekemistä. Silja edustat esimiehiä ja asiantuntijoita Nousun hallituksessa mitä lisäeväitä odotat tällä jäsenalueella työskenteleviltä nousulaisilta? Toivon saavani heiltä paljon yhteydenottoja. Esimiesten ja asiantuntijoiden työssä puhuttavat asiat ovat usein yksikkökohtaisia, joten palaute laajalta joukolta on erittäin tärkeää. Miten aiotte näkyä jäsenistölle? Aiomme vierailla mahdollisimman paljon työpaikkakokouksissa, joihin toivomme runsasta osanottoa. Tutkimme mahdollisuuksia ryhtyä kirjoittamaan blogia. Miten tuotte työssänne Nousua esille? Nousulaiset jäsenet ovat valinneet meidät tähän työhön. Tuomme luonnollisesti Nousua esille kaikessa toiminnassamme. Jääkö aikaa harrastuksiin? Harrastuksiin on jäätävä aikaa. Muuten tätä työtä, niin kuin ei mitään muutakaan työtä, jaksaisi tehdä. Paulan harrastuksiin Paula Hopponen Koulutus: Luonnontieteiden kandidaatti. Ennen Nordeaa KOP:n pääluottamusmiehenä 1994 1997. Henkilöedustaja ja työsuojeluvaltuutetun kokemusta jo vuodesta 1984. Edustus Nordea Pankin konsernineuvostossa, yhteistoimintaneuvottelukunnassa, vähittäispankin valiokunnassa, Human Resources Consultative Committeessa (CC), Nordea Union Boardissa (NUB), palkkatoimikunnassa, tasa-arvotoimikunnassa sekä Eläkesäätiön hallituksessa. kuuluu mm. matkustelu, teatteri, konsertit, elokuvat, lukeminen ja lomilla sekä viikonloppuisin päiväunet. Pikkuinen Sanni-tyttö pitää mummon virkeänä. Silja harrastaa mm. matkustelua, lukemista, ruuanlaittoa, kielten opiskelua, omien nettisivujen päivitystä ja kahvakuulailua. Henkilöstöedustajan työ on paikoin kuormittavaa. Mistä saatte tukea ja apua jaksamiseen? Saamme toinen toisiltamme tukea. Nousun toimisto ja hallinto sekä pääluottamusmiestoimisto ja koko luottamus Luottamusmies miesorganisaatio antavat meille varmasti aina tukea, kun sitä tarvitsemme. Omat perheemme ja ystävämme ovat myös erittäin tärkeä tukijoukko. Huumori auttaa aina tiukassa paikassa. Millaisia terveisiä lähetätte jäsenistölle? Kiitämme nousulaisia saamastamme luottamuksesta ja teemme parhaamme ollaksemme jäsenten luottamuksen arvoisia. Toivotamme jokaiselle jäsenelle erikseen ja kaikille yhdessä tsemppiä ja jaksamista! Kiinnostaako Sinua näköalapaikka seuraavaksi kolmeksi vuodeksi tiedonkulun ytimessä? Aiempi kokemus ei ole välttämätöntä, sillä Nousu antaa laadukasta ja monipuolista koulutusta, joka käydään pääosin työajalla. Koulutuksen lisäksi takaamme, että kokous- ja neuvottelutaidot paranevat. Tarjoamme myös mahdollisuuksia kielitaidon parantamiseen. Jos olet Avoin toimi kiinnostunut yhteisistä asioista, halukas ottamaan asioista selvää, halukas neuvottelemaan, verkostoitumiskykyinen, organisointikykyinen, aktiivinen, sinnikäs ja päämäärätietoinen olet mielestämme loistava kandidaatti luottamusmieheksi. Nousu toimii tiiviissä yhteistyössä kanssasi, etkä tule jäämään yksin. Luottamustoimi näyttää myös hyvältä ansioluettelossasi ja voi laukaista nousukkaan uraputken. Luottamusmieskausi 1.1.2013 31.12.2015 Luottamusmiehen tehtävät: Tartu siis toimeen ja asettaudu ehdolle syksyn 2012 luottamusmiesvaaleissa! Luottamusmies edustaa Nousua ja sen jäseniä työpaikolla. Hänen tehtävänään on neuvotella ja keskustella paikallisista asioista työnantajan edustajien kanssa. Luottamusmies valvoo, että työpaikalla noudatetaan työehtosopimusta, Nousun ja sen jäsenpiirien päätöksiä sekä työlainsäädännön määräyksiä. Työpaikan luottamusmiesehdokkaat asetetaan työpaikkakokouksessa. Luottamusmies kutsuu koolle työpaikkakokouksen ilmoittamalla siitä jäsenille vähintään viikkoa aikaisemmin. Kokous valitsee työpaikan luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen. Työpaikan luottamusmiehen valintojen jälkeen alueen luottamusmiehet valitsevat keskuudestaan ay-alueen neuvottelevan luottamusmiehen ja hänelle varan. Lisätietoja saat Nousun vaalitoimikunnalta ja luottamusmiehiltä sekä Nousun verkkosivuilta www.nousu.org 8 nousu 3 / 2012 nousu 3 / 2012 9
NOUSULAINEN Teksti Heini Santos Kuvat Matti Immonen Palveluneuvoja vie perille Aamuviideltä kaupunki on ihan hiljaa. Silloin näkee kaikenlaista, kuvailee palveluneuvoja Harriet Lindberg päivän parasta hetkeä. Hän jos kuka tuntee kaupungin monet kasvot, sillä hän on myös osa-aikainen taksinkuljettaja. Taksin ratissa hän on oppinut ymmärtämään kaikenlaisia asiakkaita, mistä on hyötyä pankissakin. Harriet Lindberg Palveluneuvoja ja taksinkuljettaja Perhe: Mies ja kaksi aikuista lasta Kuvaile itseäsi kolmella sanalla: Määrätietoinen, auttamishaluinen ja joskus itsepäinenkin Hankin taksinkuljettajan pätevyyden vuonna 2003, kun poikani ryhtyi taksiyrittäjäksi. Ajattelin, että on hyvä jos perheessä on kaksi ihmistä, jotka voivat ajaa taksia tarpeen tullen. Siitä lähtien olen silloin tällöin tuurannut niin poikaani kuin muitakin apua kaipaavia taksiyrittäjiä, Lindberg selventää kahteen työhön ryhtymistään. Järjestely sopii hänelle hyvin, sillä hän työskentelee Nordean Sipoon konttorissa osa-aikaisena palveluneuvojana viisitoista päivää kuukaudessa. Taksivuorot ajoittuvat yleensä sunnuntaiaamuihin sekä tuurauksen tarpeen ja Lindbergin aikataulun kohdatessa myös muihin aikoihin. Pankkityö on kuitenkin etusijalla, ja tärkein motivaatio lisätyön tekemiselle on se, että hän viihtyy auton ratissa ja nautti asiakaskohtaamisista. Itse asiassa Lindberg luokittelee taksin ajamisen enemmän harrastukseksi kuin työksi. Teen aika vähän vuoroja ja ansio riippuu siitä, paljonko vuoron aikana on ajoja. Sunnuntaiaamuisin on yleensä varsin hiljaista, hän sanoo. Kadunnimet muistiin Taksiautoilun myötä Lindberg kertoo alkaneensa kiinnittää huomiota tienviittoihin aivan uudella tavalla. Hän painaa uusia kadunnimiä mieleensä ja reagoi kaupungilla liikkumiseen eri tavalla. 10 nousu 3 / 2012 nousu 3 / 2012 11
Paula Hopponen pääluottamusmies paula.hopponen@nordea.fi PAULALTA Taksinkuljettajan pätevyyden saa suorittamalla kurssin, joka sisältää niin ensiapua kuin asiakaspalvelukoulutusta sekä liikenteen ja katujen tuntemusta. Loppukokeessa kandidaatin on osattava kertoa tarkasti paras reitti kohteesta A kohteeseen B kadunnimien luettelemista myöten. Vuonna 2003, jolloin suoritin kurssin, ei autoissa ollut vielä GPS-järjestelmiä. Navigaattori kyllä helpottaa silloin, kun tulee epävarma olo, mutta kaikkia uusia katuja ei sieltäkään löydy. Silloin tarvitaan omaa päätä, hän kertoo. Kaupungin hiljaisten katujen lisäksi Lindberg nauttii syysaamuista maaseudulla, kun sumu alkaa hälvetä ja aurinko nousee. Silloin pellonlaidassa näkee usein eläimiä. Erityisen mieluisia paikkoja tai suosikkireittejä hänellä ei ole, mutta uusien paikkojen tutkiminen on aina mielenkiintoista. Toisaalta juuri haasteellisinta työssä ovat vieraat paikat, ja kaupunkiajossakin on omat kommervenkkinsä. Mukavinta ajaminen on aina silloin, kun kyydissä on matkustaja, hän toteaa taksinkuljettajalle luonnolliseen tapaan. Asiakkaiden kanssa arjessa ja juhlassa Taksinkuljettaja on asiakaspalvelija siinä missä pankkineuvojakin. Molemmissa ammateissa pääsee osalliseksi ihmisten arkeen Etupenkillä istuessaan Lindberg kertoo pohtivansa matkustajien kanssa maailman menoa milloin minkäkin aiheen kautta. ja juhlaan, tosin hieman eri kantilta katsottuna. Etupenkillä istuessaan Lindberg kertoo pohtivansa matkustajien kanssa maailman menoa milloin minkäkin aiheen kautta. Välillä puidaan pankkiasioitakin, joskaan ei ihan yhtä yksityiskohtaisesti kuin pankin tiskillä. Parasta kummassakin työssä ovat juuri nuo monipuoliset kohtaamiset asiakkaiden kanssa. Kukaan asiakas ei ole vielä osannut yhdistää Lindbergiä toiseen ammattinsa. Suurin syy lienee se, että hän ajaa taksia kotikaupungissaan Porvoossa ja tekee pankkityötä Sipoossa. Siitä huolimatta Lindberg itse silloin tällöin tunnistaa tupla-asiakkaitaan. Suurin osa pankkiasiakkaistani on Sipoosta, joka on aika pieni kunta. Siellä asiakaskunta on aika iäkästä, samoin kuin taksin vakioasiakkaat. Mutta kyllä asiakkaita on laidasta laitaan, sillä kaikki tarvitsevat pankkia ja useimmat myös taksia, ainakin joskus, hän pohtii. Lindberg ei koe persoonansa tai käytöksensä muuttuvan sen mukaan, pukeeko hän ylleen taksiunivormun vai ripustaako rintaansa pankin nimilapun asiakaspalvelijana on oltava oma itsensä. Kahden eri työn tekemisestä on Lindbergin mukaan vain hyötyä. Ammatit tukevat toisiaan. On helpompi ymmärtää asiakkaita, kun näkee heistä tus. eri puolia eri asiakaspalveluroolien kautta, hän sanoo. Kokemus jakoon Kahden työn ohella Lindberg ehtii harrastaa käsitöitä ja lukemista. Pankkityön ohella Lindberg toimii myös työsuojeluvaltuutettuna Nordeassa. Hänen toimintapiirinsä ulottuu Lohjalta Loviisaan, joten ajokilometrejä kertyy myös työsuojeluvaltuutetun tehtävässä. Vaikka Lindberg kuvailee itseään varsin määrätietoiseksi, ei kahdessa työssä puurtamista voi varsinaisesti pistää tietyn luonteenpiirteen piikkiin. Hänellä ei ennen taksiautoilun aloittamista ole ollut vastaavaa tilannetta. Hän siirtyi aikoinaan suoraan koulunpenkiltä pankkiin töihin ja on viihtynyt siellä 35 vuotta. Taksinkuljettajana hän aikoo jatkaa niin kauan kuin se tuntuu mukavalta. Jos ajaminen alkaa tympiä, sen voi lopettaa. En myöskään ole ajatellut jääväni vielä eläkkeelle pankista, vaikka se periaatteessa olisi lähivuosina mahdollista. Koen, että minulla on vielä paljon annettavaa, hän sanoo. Hän on erityisen tyytyväinen esimieheensä, joka osaa arvostaa myös niin sanottua vanhaa tietoa. Lindberg on pitkään toiminut mentorina nuoremmille työntekijöille, ja opetettavaa on aina riittänyt kaikkea kun ei voi lukea, ja kokemuksella on vielä tietotekniikan valtakauden aikanakin merkittävä rooli työnteossa. Tiesitkö että Taksinkuljettajilta vaaditaan poliisin myöntämä ajolupa, jonka saaminen edellyttää vähintään 30 tuntia kestävän perustason taksinkuljettajakoulutuksen. Lisäksi kuljettajan tulee täyttää laissa määritellyt terveyteen ja ajo-oikeuteen liittyvät vaatimukset. Ajolupa on voimassa viisi vuotta ja voimassaolon jatkamiseen vaaditaan jatkokoulu- Kuljettajan ajotaitoa, liikenneturvallista käyttäytymistä ja oikeaa asennoitumista mitataan poliisilta saatavien tietojen perusteella. Liikenteessä saadut sakot, mahdolliset ajokortin peruutukset sekä rikkeiden ja kolarien lukumäärä ja laatu muodostavat kuvan hakijan ajotaidoista sekä asennoitumisesta liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Nyt on syytä puhua palkoista! Keskustelua ei kannata rajata pelkästään esimiehen kanssa tapahtuvaksi. Mitä avoimemmin keskustelemme työpaikoilla palkoistamme ja palkankorotuksistamme sen paremmat lopputulokset saavutamme. Parhaimmat palkkakeskustelut syntyvät, kun kumpikin osapuoli on kunnolla valmistautunut ja tietää mitä kaikkea keskustelussa tulee ottaa esille. Muista valmistautua palkkakeskusteluun huolellisesti. Mieti, millaista korotusta esität itsellesi sekä miten perustelet vaatimuksesi. Esimies on tehnyt omaa harkintaansa ja esittää keskustelussa oman kantansa. Osin korotus perustuu viime kevään kehityskeskustelussa tehdyn suoritusarvion keskiarvoon. Lisäksi palkkakeskustelussa pitää arvioida kokemuksen karttumista ja olemassa olevia tai tulevia vaativampia osatehtäviä. Kokemuksen karttumista näyttää olevan vaikea hahmottaa. Monet sekoittavat sen hyvään suoritukseen. Nykyinen palkkausjärjestelmä ei sisällä kokemusvuosiportaita, joten monet alalla jo vuosia työskennelleet henkilöt eivät ole saaneet kokemuksen karttumisen perusteella palkankorotusta. Jos olet tällainen henkilö, niin ota viimeistään tällä kierroksella asia esille. Tutustu Nousun verkkosivuilla rahoitusalan keskiansiotilastoihin, jotta tiedät, miten itse sijoitut suhteessa muihin. Nousun palkkatutkimuksesta saat tarkempaa tietoa palkkatasosta. Ennen palkkakeskustelujen aloittamista esimiehet kertovat kuinka paljon heillä on rahaa jaossa ja kuinka monta henkilöä on jakamassa summaa. Näin voit suhteuttaa omaa vaatimustasi jaettavaan palkkasummaan. Palkkakeskustelun tavoite on saavuttaa yksimielisyys palkankorotuksen tasosta. Esimiehen on perusteltava päätöksensä aina. Jokaisella on oikeus tietää, mistä palkankorotus muodostuu. Erityisen tärkeää on tietää, miksi palkankorotus jäisi kokonaan saamatta. Palkkakeskustelumuistioon pitää kirjata toimenpiteet, joiden avulla on mahdollisuus seuraavilla kierroksilla saada palkkakeskustelujen kautta palkankorotusta. Jos epäilet, että palkkakeskustelu ei mennyt niin kuin piti tai jos et saavuta yhteisymmärrystä esimiehesi kanssa palkankorotuksesta, keskustelu kannattaa riitauttaa. Tuolloin luottamusmies pystyy arvioimaan, onko kaikki mennyt järjestelmän mukaisesti. Erimielisyystapausten avulla voimme kehittää järjestelmää, jotta samoilta virheiltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Esimiehet ja luottamusmiehet järjestävät yhteistä palkkakeskustelukoulutusta. Keskusteluja ei voida aloittaa ennen kuin tämä koulutus on käyty. Osalle se on vanhan kertausta ja osalle ihan uusi asia. Toivotan kaikille hyvin valmisteltuja ja menestyksekkäitä palkkakeskusteluja. Anna arvo itsellesi ja tekemällesi työlle! Muista, että vaatimattomuus ei kaunista palkkakeskusteluissa! Aurinkoisia syyspäiviä toivottaa Paula Tutustu Nousun verkkosivuilla rahoitusalan keskiansiotilastoihin, jotta tiedät, miten itse sijoitut suhteessa muihin. Nousun palkkatutkimuksesta saat tarkempaa tietoa palkkatasosta. Kuva: Marjo Tynkkynen 12 nousu 3 / 2012 nousu 3 / 2012 13
ESIMIEHET & ASIANTUNTIJAT Suurissa SAAPPAISSA Millaista on olla nuori esimies, kun on vanhempia alaisia? Konttorinjohtaja Sami Räsänen ei ole kohdannut auktoriteettiongelmia, vaikka hän onkin ollut aina työyhteisönsä juniori. Pankkimaailmassa työskentelevät nyt rinta rinnan vanhat konkarit ja 2000-luvulla aloittaneet nuoret osaajat, koska lama-aikana ei juuri uutta henkilöstöä palkattu. Yksi nuorista, 28-vuotias Sami Räsänen, on työskennellyt Nordea Outokummun konttorinjohtajana vuoden alusta lähtien. Tällä hetkellä hänellä on neljä alaista, joista nuorimmat ovat yli nelikymppisiä. Olen aina ollut työyhteisöni juniori. Esimiehenä olen ensimmäistä kertaa, mutta näissä hommissa ikä pitää jättää sivuun, ja usein se sinne jääkin. Asiakas- ja sidosryhmätapaamisissa on joku saattanut joskus ihmetellä, että onpas se nuori pankinjohtaja, Räsänen naureskelee. Räsänen uskoo, että konttorinjohtajan työssä tulee vastaan uusia ja yllättäviä tilanteita, oli esimiehenä ollut sitten kolme kuukautta tai kymmenen vuotta. Tilanteet ovat uusia kokemuksesta riippumatta. Toisaalta en voi mennä sanomaan alaisilleni, että kyllä minä tiedän tämän asian, kun olen tehnyt näin yli 20 vuotta, vaan oma näkemys on perusteltava muuten kuin kokemuksella, Räsänen pohtii. Rakenteiden ravistelua Räsäsen mukaan suuri ikäero ei ole aiheuttanut ristiriitoja tai auktoriteettiongelmia. Omaa johtamistyyliään hän luonnehtii kannustavaksi. Jotkut vanhan polven johtajat ovat tottuneet näyttämään tiukasti kaapin paikan. Itse uskon, että työntekijä tekee parhaansa, kun häneen luotetaan ja hänelle annetaan tarpeeksi vapautta niskaan hengittämisen sijaan, Räsänen pohtii. Hän uskoo, että nuoret esimiehet voivat tuoda pankkialalle uutta näkemystä ja ravistella rakenteita. Vanhoja toimintatapoja on välillä hyvä kyseenalaistaa, koska vain siten syntyy muutosta. Vuosien saatossa omalle tekemiselle kun voi tulla helposti sokeaksi. Nuoret johtajat ja työntekijät suhtautuvat jatkuvaan ja nopeaan muutokseen yleensä luonnollisena asiana vanhemmille se voi olla vaikeampaa, Räsänen miettii. Kaikenikäisiä tarvitaan Räsänen huomauttaa, että vanhan polven työntekijät toimivat asiakkaan kanssa pitkäjänteisesti. He hoitavat kauan jatkuneita Teksti: Meri Heikkilä Kuva: Ville Kokkola Työntekijä tekee parhaansa, kun häneen luotetaan ja hänelle annetaan vapautta niskaan hengittämisen sijaan, Räsänen sanoo. kumppanuuksia ja ovat asiakkaan arjessa mukana. Lisäksi heillä on paljon hiljaista tietoa, jota ei saa aina siirrettyä eteenpäin virallista tietä. Vanhemman polven työntekijöillä voi olla myös hillittömän kova työmoraali: he saattavat pitää lähes elämäntehtävänään, että asiat hoituvat aikataulussa. Nuorilla työt saattavat jäädä herkemmin kesken, kun työpäivä päättyy, Räsänen kertoo. Hän arvelee, että tulevaisuudessa johtajan paikkoja saattaa mennä nuorille ja nälkäisille paljonkin, mikäli ikäjakauman keskivaiheille sijoittuvat työntekijät haluavat jatkaa nykyisissä tehtävissään. Parhaassa tapauksessa meillä on eriikäisiä työntekijöitä kaikissa tehtävissä. Liiallinen tasapäisyys on masentavaa! Räsänen kiteyttää. Syksyn koulutustarjotin, olkaa hyvä! Nousu tarjoaa koulutusta jäsenilleen sekä luottamustoimisille. Tilaisuuksia on järjestetty ympäri Suomen. Uutuutena on henkilöstöedustajien taloustieto -kurssi marraskuussa. Arkena tapahtuva koulutus on neuvoteltu työnantajan kanssa palkalliseksi. Muista kuitenkin ilmoittaa koulutukseen osallistumisestasi ajoissa esimiehellesi. Koulutuksiin ilmoittaudutaan Nousun nettisivuilla Noorapalvelun kautta. Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse perustietojen lisäksi myös: majoitustarve (Helsingissä pidettäville kursseille majoitus järjestetään vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville) lisätiedoissa huonekaveritoivomus lisätiedoissa mahdollinen ruoka-aineallergia ja poikkeukset ruokajärjestelyissä/osallistumisessa. Lisätietoja koulutuksista, matkoista ja majoituksista antaa Jäsenpalvelu, jasenpalvelu@nousu.org. ni hao 20. - 21.10. Työelämän pelisäännöt tutuiksi, Scandic Oulu. Koulutuksen sisältönä on mm. yleiset työelämän pelisäännöt, oikeudet ja velvollisuudet, perehtyminen työsopimuksen sisältöön ja perusteet työlainsäädäntöön. Samalla teemme Nousu-liittoa tutuksi. Kurssille voivat osallistua Nousun jäsenet, mutta sitä suositellaan erityisesti uusille luottamusmiehille/työsuojeluvaltuutetuille, sillä se on perusedellytys siirryttäessä varsinaiseen koulutukseen. Ilmoittautumiset 5.10. mennessä. 22. - 23.10. Työlait, Scandic Continental Helsinki. Koulutuksessa tutustutaan keskeisimpiin työelämän lakeihin. Kurssin vetää liiton toiminnanjohtaja, lakimies Minna Ahtiainen. Kurssin kohderyhmä on luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Ilmoittautumiset 5.10. mennessä. 31.10. - 1.11. Yhteistoiminta yrityksissä, Scandic Continental Helsinki. Kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan ja lainsäädäntöön pureutuva kurssi järjestetään yhteistyössä Vakuutusväen liiton kanssa. Koulutuksessa käsitellään mm. tietojen julkisuuskysymyksiä sekä työnantajan tiedonanto velvollisuutta. Tilaisuuteen voi osallistua pankin yhteistoimintaryhmiin kuuluvat ja kansainvälisessä yhteistoiminnassa mukana olevat jäsenet. Ilmoittautumiset 17.10. mennessä. 15. - 16.11. Svensk Träffen, Scandic Julia Turku. Ruotsinkieliseen kurssiin voivat osallistua luottamusmiehet ja ruotsinkieliset liiton jäsenet (huom. liiton jäsenten osallistumisesta on sovittava paikallisesti erikseen.) Tilaisuudessa opiskellaan rahoitusalan työehtosopimusta, palkkausta ja muita ajankohtaisia edunvalvonta-asioita. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä. 21.11. Henkilöstöedustajien taloustieto, Rantasipi Airport Vantaa. Koulutus järjestetään yhdessä Vakuutusväen liiton kanssa. Tilaisuudessa tutustutaan keskeisiin tunnuslukuihin sekä tilinpäätös- ja tasetietojen tulkintaan rahoitus- ja vakuutuslaitoksissa. Kohderyhmä koulutukseen on luottamusmiehet. Ilmoittautumiset 6.11. mennessä. 14 nousu 3 / 2012 nousu 3 / 2012 15
KYLÄSSÄ VIIHTEELLÄ Arto Suninen Talousasiantuntija Kouluttaja Moraalinen hasardi voi kohdistua myös henkilöstöön Ammattiapua tavarapaljouteen Teksti Meri Heikkilä Kuvat Shutterstock Kuva: Kari Hautala Jokainen meistä odottaa saavansa työstä palkkaa ja palaavansa kotiin hengissä työpäivän päätteeksi. Näiden lisäksi ihmiset odottavat oikeudenmukaisuutta, sitä että heitä kohdellaan rehellisesti, ilman vedätyksiä. Inhimilliseen ja taloudelliseen toimintaan kuuluvat kuitenkin riskit. Niitä voidaan ottaa tietoisesti tai tiedostamatta. Tärkeää on, että liikkeenjohto ja henkilöstö tiedostaisivat erilaisissa päätöksentekotilanteissa ottavatko he moraalisen hasardin. Moraalisella hasardilla tarkoitetaan tilannetta, jossa tekemättä jättämisestä seuraa mahdollisesti lasku. Käytännön esimerkki löytyy vakuuttamisesta; jos uuden auton omistaja jättää vapaaehtoisen vahinkovakuutuksen ottamatta ja on heti syyllinen kolarissa, niin lasku lankeaa. Moraalisesta hasardista on puhuttu Suomessa varsin vähän. Yleensä keskustelu on liittynyt finanssikriiseihin ja niiden hoitamiseen. Kuitenkin moraalista hasardia voi esiintyä myös jokapäiväisissä työelämän tilanteissa. Käytännössä moraalisen hasardin ottavat yritykset ajautuvat heikomman tuottavuuden tielle kuin kilpailijansa. Väärin kohdeltu henkilöstö vaikenee, eikä tiedonvälitystä ja kehittämistä tapahdu tuloa tuottavasti. Monesti vaikutukset, huonot tai hyvät, leviävät renkaina yrityksen sidosryhmiin. Erityisen mielenkiintoinen tutkimuskohde olisi suomalaiseen työelämään liittyvän yhteistoimintalain ja moraalisen hasardin välinen suhde. Viimeksi mainittuun liittyvissä tutkimuksissa on havaittu liian luottamuksen välineen hyvyyteen, aineellisen tai aineettoman, johtavan kasvaneeseen riskiin moraalisen hasardin suhteen. Toisaalta tähän liialliseen luottamukseen voi liittyä myös osaamattomuutta, jonka oletetaan peittyvän käytettävän välineen toimivuuteen. Mikäli moraalisen hasardin aiheuttamat kustannukset jätetään hoitamatta, seuraa niistä pitkäkestoinen rasite. Toisissa kulttuureissa päätöksentekijöiden ei tarvitse rasitteesta huolehtia, toisissa niistä nimenomaan kannetaan vastuu. Yhtälailla kun moraalinen hasardi olisi kiinnostava kohde työelämässä, olisi se sitä myös kunta- ja yhdistyskentässä. Perusteluna on se, että ne toimivat yhteisillä tai toisten varoilla. Suurimmalla osalla työntekijöistä on pitkä työsuhde. Tämä voidaan nähdä myös työnantajan taholta panostuksena, investointina. Yksittäisiin henkilöihin kohdistetaan kehittämistoimia, työsuojelua, taloudellisia kannustimia ja muita porkkanoita. Jos ihmisiin kohdistettavissa investoinneissa niiden takaisinmaksu aikoja ja nykyarvoja tarkasteltaisiin kuten aineellisissa investoinneissa, niin oikeudenmukainen kohtelu korostuisi. Samalla moraalisen hasardin mahdolliset haittavaikutuksen pienenisivät. Moraalista hasardia voidaan kutsua myös jälkirakenteiseksi opportunismiksi. Ammattijärjestäjä auttaa hankkiutumaan eroon turhasta tavarasta. Maria Laitinen on toiminut ammatissaan myös elämänhallintaopettajana. Laitisen mukaan suurin syy kodin kaaokseen on se, että ihmiset eivät uskalla päästää tavaroistaan irti. Pitää olla valmis heittäytymään ja ottaa se riski, että pois heitettyä tavaraa saattaisi vielä joskus tarvita. Monilla on vääränlainen käsitys voimavaroistaan. Ei työpäivän jälkeen ehdi tehdä sataa askarteluprojektia, hän kertoo. Laitisen mukaan tavaran raivaaminen on ennen kaikkea henkinen prosessi: kun päästää vanhasta irti, tulee tilaa uusille ajatuksille. Ihmiset soittavat ammattijärjestäjälle tajuttuaan, että heidän elämänsä ei voi jatkua entiseen tapaan kaaoksen vuoksi. Moni ei enää uskalla kutsua vieraita kotiinsa, koska häpeä on niin suuri. Turha tavarapaljous ei ole silti vain kotien vitsaus. Epämääräistä roinaa ja jätepaperia kerääntyy myös työpaikoille ja arkistoihin. Muistot laatikkoon Mistä ammattijärjestäjä sitten tietää, mikä on kellekin tarpeellista ja tärkeää? Kaikki tavarat käydään läpi asiakkaan kanssa, eikä mitään heitetä pois ilman lupaa. Mietimme yhdessä tavaroille myös parhaat säilytyspaikat, ja kaikki turha pyritään kierrättämään, Laitinen selittää. Esimerkiksi muistot kannattaa kerätä erilliseen muistolaatikkoon, ja silloinkin vain todelliset helmet. Pois tulisi heittää ainakin rikkinäiset tavarat, vanhat aikakauslehdet, opiskelupaperit ja pieneksi käyneet vaatteet. Neuvomme myös, miten järjestystä kannattaa pitää yllä. Tämä on tällaista elämänhallinnan opettamista, Laitinen kertoo. Laitisen mukaan pahimpia tavarasyöppöjä ovat autotallit ja niin sanotut työhuoneet, joista tulee helposti pelkkiä romuvarastoja. Koska kaaos on ketjureaktio, raivaaminen kannattaa aloittaa tällaisesta viimeisestä sijoituspaikasta. Liian isoon urakkaan ei pidä silti kerralla ryhtyä, vaan on hyvä edetä vähitellen: vaikkapa hylly kerrallaan. Mikä ammattijärjestäjä? Järjestämisen ammattilainen luo yhdessä asiakkaan kanssa järjestystä ja tilaa loogisesti ja systemaattisesti. Hän auttaa raivaamaan kodin, työpisteen, paperit ja kalenterin. Ammattikunta syntyi Yhdysvalloissa 25 vuotta sitten. Suomessa ilmiö on melko uusi. Yleensä ammattijärjestäjän puoleen käännytään elämänmuutosten, kuten muuton, avioeron tai kuolinpesien raivaamisen yhteydessä. Ammattiin liittyy vaitiolovelvollisuus, ja palvelusta voi saada kotitalousvähennystä. Lisätietoja: www.professionalorganizer.fi 16 nousu 3 / 2012 nousu 3 / 2012 17
SVENSKA SIDOR Paula Hopponen pääluottamusmies paula.hopponen@nordea.fi Förtroendemannaparet för Nordea Bank valt Nu är det dags att tala om löner! Nomineringen av kandidater för val av huvudförtroendeman för Nordea Bank pågick under tiden 4.6 10.8.2012. Den nuvarande huvudförtroendemannen fick stort stöd från olika delar av Finland och inga motkandidater anmälde sig denna gång. Som huvudförtroendeman fortsätter således Paula Hopponen med Silja Ijas som ersättare. Det här är Paulas femte period i rad och Siljas första. Hittillsvarande vice huvudförtroendemannen och ordföranden Kari Ahola önskar koncentrera sig på ordförandeskapet i Nousu och på att fortsätta som personalrepresentant i Nordeas styrelse. Paula Hopponen och Silja Ijas, vad tänker ni främst satsa på under den närmaste verksamhetsperioden? Hur man orkar med jobbet kommer säkert att vara ett samtalsämne även den kommande perioden. I slutet av förra året och i år har personalen skurits ner kraftigt, men arbetsuppgifterna har inte minskat i samma takt. Det finns säkert mycket att förhandla om vad gäller löneökningar. Utbildningen av förtroendemän är mycket viktig. Rekrytering av nya medlemmar kommer vi också att satsa på. Silja Ijas Utbildning: Tradenom Arbetat sex år på Nordea Började som servicerådgivare på kontoret i Esbo. Från 2008 blankettkonstruktör i Vallgård, Helsingfors. Efter flytten till Vallgård har Silja hunnit vara på många ställen; Suoras och Nousus ungdomskommittéer, förmansoch expertkommittén ESAS, Nousus styrelse samt finländsk personalrepresentant för Consultative Committee i affärsområdet Group Operations & Other Lines of Business. Språkkunskaper: engelska, svenska, japanska, koreanska, tyska och franska. Hur har ni fördelat arbetet sinsemellan? Förhandlingar på banknivå sköter vi tillsammans. Vi försöker åtminstone i början att även besöka förtroendemannamöten i distrikt och enheter tillsammans. En mer detaljerad arbetsfördelning utvecklas så småningom. Huvudförtroendemännen arbetar i stor utsträckning tillsammans. Silja du representerar förmän och experter i Nousus styrelse vad förväntar du dig att få från de Nousumedlemmar som arbetar på det här området? Jag önskar att de tar mycket kontakt med mig. Saker som kommer upp med förmän och experter är ofta enhetsspecifika, så feedback från en större grupp är mycket viktigt. Hur tänker ni synliggöra er för medlemmarna? Vi tänker göra så många arbetsplatsbesök som möjligt, och vi hoppas på stort deltagande på de mötena. Vi undersöker möjligheterna att starta en blogg. Hur för ni fram Nousu i ert arbete? Det är Nousus medlemmar som har valt oss till det här jobbet. Vi för naturligtvis fram Nousu i all vår verksamhet. Vad vill ni skicka för hälsning till medlemmarna? Vi vill tacka Nousus medlemmar för det förtroende vi fått och vi ska göra vårt bästa för att visa oss värdiga medlemmarnas förtroende. Vi önskar alla medlemmar individuellt och alla tillsammans arbetslust och ork att kämpa vidare! Paula Hopponen Utbildning: Kandidat i naturvetenskaper Före Nordea huvudförtroendeman på KOP 1994 1997. Erfarenhet som personalrepresentant och skyddsombud alltsedan 1984. Representant i Nordea banks koncernråd, samarbetsdelegationen, retail banking-utskottet, Human Resources Consultative Committee (CC), Nordea Union Board (NUB), löneutskottet, jämlikhetskommittén samt Pensionsstiftelsens styrelse. Det lönar sig inte att begränsa lönesamtalen enbart till chefen. Ju öppnare vi talar om våra löner och löneförhöjningar på arbetsplatsen, desto bättre slutresultat uppnår vi. De bästa lönesamtalen får vi när båda parter har förberett sig väl och vet vad de ska ta upp i samtalen. Kom ihåg att förbereda dig omsorgsfullt inför lönesamtalet. Fundera på vilken löneförhöjning du ska föreslå för dig själv och hur du ska motivera ditt krav. Chefen har gjort sin egen bedömning och lägger fram sin egen syn under samtalet. Delvis grundar sig löneökningen på medelvärdet i den prestationsbedömning som gjordes vid vårens utvecklingssamtal. Dess utom ska man i lönesamtalet ta hänsyn till ökad erfarenhet och nuvarande eller kommande arbetsuppgifter som är mer krävande än normalt. Ökad erfarenhet verkar vara svårt att konkretisera. Många blandar ihop det med goda prestationer. Det nuvarande lönesystemet innehåller ingen lönestege för erfarenhetsår, så många som har arbetat i åratal har inte fått någon löneökning på grundval av ökad erfarenhet. Om du tillhör den gruppen, ta då upp frågan senast vid denna lönerunda. Gå till Nousus webbplats och bekanta dig med statistiken över genomsnittslöner i finansieringsbranschen så du vet hur du själv ligger till i förhållande till andra. I Nousus löneundersökning får du närmare uppgifter om lönenivån. Innan lönesamtalen börjar berättar cheferna hur mycket pengar de har att fördela och hur många personer som ska dela på beloppet. På det sättet kan du anpassa ditt eget krav till den lönesumma som ska fördelas. Målsättningen med lönesamtalet är att uppnå enighet om löneökningens nivå. Chefen måste alltid motivera sitt beslut. Alla har rätt att veta vad löneökningen grundar sig på. Sär skilt viktigt är det att få veta varför man inte får någon löneökning alls. I PM för lönesamtalet ska det anges vilka åtgärder som behöver vidtas för att man ska kunna få löneförhöjning i samband med nästa lönerunda. Om du känner att lönesamtalet inte gick så bra som det borde eller om du inte kommer överens med din chef om löneförhöjningen, lönar det sig att bestrida utfallet. Då kan en förtroendeman bedöma om allt har gått till enligt reglerna. De tvistiga fallen hjälper oss att utveckla systemet, så vi kan undvika liknande fel i framtiden. Cheferna och förtroendemännen anordnar en gemensam utbildning om lönesamtal. Samtalen får inte börja förrän utbildningen har genomgåtts. För vissa är det ren repetition, för andra är det helt nytt. Jag ber att få önska alla väl förberedda och framgångsrika lönesamtal. Sätt värde på dig själv och det arbete du utför! Kom ihåg att anspråkslöshet inte är en dygd i lönesamtalen! Soliga höstdagar önskar Paula Gå till Nousus webbplats och bekanta dig med statistiken över genomsnittslöner på finansområdet så du vet hur du själv ligger till i förhållande till andra. I Nousus löneundersökning får du närmare uppgifter om lönenivån. 18 18 nousu nousu 3 / 2012 3 / 2012 nousu 3 / 2012 19
Lomaile kuten haluat Katinkulta, Golfharju 2+2:lle (62 m 2 ) vko 7 350 /vko vkot 10, 13 450 /vko Himoksen Tähti 4+2:lle (68 m 2 ) vkot 5 7 400 /vko vkot 10 11 500 /vko Kuusamon Tähti 4+2:lle (68m 2 ) vkot 8 11 500 /vko Saariselkä, Tirrolampi 6+2:lle (77,5m 2 ) vkot 3 7 350 /vko 2+3:lle (40m 2 ) vkot 8 12 350 /vko Ruka Village Suites 1, 4+4:lle (78m 2 ) vko 2 7 400 /vko Åre Sjö 1 6+2:lle (111m 2 ) vkot 12 13 550 /vko Tampereen Kylpylä 4+2 :lle vkot 3, 5, 10, 17, 21 300 /vkonloppu (3 vrk, pe ma) tai arki (4 vrk, ma pe) Hae lomaa osoitteesta www.holidayclub.fi/yrityspalvelu (käyttäjätunnus: nousu ja salasana: hcvaraus) Lisätiedot: Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 030 6870 400, arkisin klo 9 16.