PT- T A L O N J A Y M P Ä R I S T Ö N A s e m a k a a v a n m u u t o s

Työ nro 1706 22.11.2016 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PT- T A L O N J A Y M P Ä R I S T Ö N A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S, l u o n n o s 22. 1 1. 2 0 1 6 Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2014). KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 4.8.2016 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

1 PT-TALON JA YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun II kaupunginosan korttelien 19 ja 27 osia sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin II kaupunginosan korttelien 19 ja 27 osia sekä katualueita. Kaavoitusohjelman työ nro 1706 Kaava-alueen likimääräinen sijainti Joensuu 22.11.2016 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 1.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 1.1.2 Luonnonympäristö... 4 1.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 1.1.4 Maanomistus... 5 1.2 SUUNNITTELUTILANNE... 5 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 2 TAVOITTEET...9 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 9 2.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 2.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 9 2.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet...11 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 12 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 12 3.2 ALUEVARAUKSET...13 3.2.1 Korttelialueet...13 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 14 3.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin... 14 3.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 3.3.3 Yritysvaikutusten arviointi... 15 3.3.4 Muut vaikutukset... 15 4 TOTEUTUS... 16 5 SUUNNITTELUVAIHEET... 16 TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 22.11.2016 3. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin annetut vastineet 4. PT-talon kohdekortti Joensuun keskustan osayleiskaavan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesta selvityksestä 5. Kirkkokadun miljöökohdekortti Joensuun keskustan osayleiskaavan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesta selvityksestä

3 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, Joensuun Pysäköinti Oy ja YIT Oyj ovat hakeneet yhteistä asemakaavan muutosta. Hakijoiden tavoitteena on Niskakadun molemmin puolin sijaitsevien kiinteistöjen merkittävä täydennys- ja uudisrakentaminen. As Oy Kirkkokatu 31 on liittynyt asemakaavan muutokseen mukaan vireilletulovaiheen jälkeen. Pienteollisuustalona tunnettu liikerakennus on tarkoitus purkaa. PTtalon ja Niskaparkin kiinteistöille on tarkoitus rakentaa yleinen pysäköintilaitos ja uusia asuinkerrostaloja. Osa asumisesta on opiskelijoita varten. Uusi pysäköintilaitos palvelee sekä yleistä pysäköintiä että suunnittelualueen uudisrakentamista. Niskaparkin ja PT-talon kiinteistöjen välinen tonttijako muuttuu. Ylioppilastalon tontille on tavoitteena rakentaa kuusikerroksinen asuinkerrostalo opiskelijoita varten. As Oy Kirkkokatu 31 tavoitteena on tontin täydennysrakentaminen kuusikerroksisella kerrostalolla. Kaavahanke liittyy opiskelija-asumisen osalta Itä-Suomen yliopiston opiskelijamäärän kasvuun, kun opettajankoulutus keskittyy Joensuuhun. Asemakaavan muutosta ohjaa keskustan osayleiskaava (2012). Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta on julkaistu kunnallisissa ilmoituslehdissä 4.8.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 4.8. 26.8.2016 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 11.8.2016. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 20 henkeä. Vireilletulovaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Toteuttaminen Rakennushankkeiden toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja rakennushankkeelle on myönnetty rakennuslupa. Liite 1. Asemakaavaluonnos

7 5 9 10 1 3 9 8 7 7 5 4 13 14 9 9 4 6 10 10 11 6 kt kt sp sp sp sp kt kt tuuletusritilat 3 kpl III III IV IV IV IV II III IV III I IV II I IV III I IV IV IV V III III IV IV III IV 28 19 27 18 19 7 9 6 18 18 12 6 15 12 7 3 11 5 25 18 6 24 19 3 20 14 2 9 12 10 8 13 11 8 16 8 13 16 10 15 19 9 17 13 14 2 25 8 5 5 1 23 10 8 14 KOULUKATU NISKAKATU KIRKKOKATU VI IV I VI le 2100 3770 1200 1200 VI III p-4 le 4700 VI 5 35 dba p-4 35 dba 8500 ik le py-5 11 12 ik-1 al ik-1 jä 27 19 II LPA-5 AL AL AL LIITE 1 Sivu 1 / 6

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1 Sivu 2 / 6 AL LPA-5 0060000 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 0570005 Autopaikkojen korttelialue, jolle saa rakentaa pysäköintilaitoksen. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 11 II 19 5 KIRKKOKATU 4700 V 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0940100 Tontin/Rakennuspaikan numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1130000 Rakennusala. jä 1130120 Jätteiden keräyspaikkaa varten varattu alueen osa. al 1150400 Rakennusala, jolle saa rakentaa asuin-liike- ja toimistotiloja. ik 1310000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa ikkunoita.

LIITE 1 Sivu 3 / 6 35 dba le ik-1 1310001 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa pääikkunoita. 1320000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. 1330000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. p-4 1510004 jä-1 Pysäköimispaikka. Autopaikkoja ei saa kattaa. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia julkisivumateriaaleja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. 2. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristöön sopivan kokonaisuuden. 3. Kirkkokadun varressa rakennusten kuudes kerros on tehtävä sisäänvedettynä. Sisäänvedon on oltava syvyydeltään vähintään kolme metriä. 4. Rakennusten katutasolla sijaitseviin kerroksiin ei saa sijoittaa asuntoja katualueen puolelle. Ensimmäisen kerroksen kadunpuoleisiin tiloihin saa sijoittaa toimisto- ja liiketiloja tai muita julkisivuiltaan laajasti aukotettuja tiloja. 5. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. Pysäköintilaitoksen katolle on toteutettava kiinteistön tarvittavat leikki- ja oleskelualueet. 6. Koulukadulle avautuvat parvekkeet tulee varustaa liikennemelun vuoksi parvekelasein. 7. Korttelin 27 tontin 8 asuinrakennuksen maantasokerrokseen on sijoitettava tontilla sijaitseva muuntamo. 8. Leikki- ja oleskelualueille on istutettava viihtyisyyttä lisääviä puita, kuten omenapuuta, pylväspihlajaa tai mustakuusta. Istutettavien puiden on oltava suurikokoisia taimia.

LIITE 1 Sivu 4 / 6 9. Kussakin kerroksessa lasketaan porrashuone- ja sisäaulatiloja kuuluvan rakennusoikeuteen 20 kerrosneliömetrin verran. 20 kerrosneliömetrin ylittävät porrashuone- ja sisäaulatilojen osat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi, jos ne lisäävät porrasaulan viihtyisyyttä. Näille tiloille ei tarvitse varata auto- tai polkupyöräpaikkoja. Tämä määräys ei kuitenkaan koske käytävämäisiä tiloja, jotka siis lasketaan koko laajuudeltaan sisältyviksi rakennusoikeuteen. 10. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa toteuttaa: - Talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin - Asumista palvelevia yhteistiloja enintään 50 kerrosneliömetriä - rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai polkupyöräpaikkoja 11. Talotekniset tilat saa tehdä myös varsinaisen kerroksen yläpuolelle, jos ne sijoitetaan viiden metrin päähän rakennusalan katualueen puoleisesta sivusta. Tällöin teknisten tilojen julkisivupinnan korkeus saa olla enintään kolme metriä rakennuksen julkisivun räystäslinjaa ylempänä. 12. Tonttien välisiin rajaseiniin saa tehdä ikkunoita ja aukkoja, jos sitä ei ole määräyksellä erikseen kielletty. Alueet on suunniteltava ja toteutettava siten, että rajaseiniä vastaava paloturvallisuustaso on saavutettavissa vaihtoehtoisin keinoin. Tonttirajalle sijoittuvan rakentamisen vuoksi tarpeelliset rasitteet tulee perustaa ennen rakennusluvan myöntämistä. KORTTELIN 19 TONTTIA 14 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Jätteiden keräyspaikan saa sijoittaa pysäköintialueelle. 2. Pysäköimispaikkojen ja rakennusalan väliselle istutettavalle alueen osalle on istutettava maantasokerroksen asuntoja suojaavaa kasvillisuutta. KORTTELIN 27 TONTTIA 12 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Leikki- ja oleskelualueelle saa sijoittaa enintään viisi autopaikkaa ja niitä varten tarvittavan ajoyhteyden. Lisäksi autopaikkoja saa sijoittaa rakennuksen maantasokerrokseen pihan puolella.

LIITE 1 Sivu 5 / 6 AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - 1 autopaikka kutakin asumisen kerrosalan 100 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin opiskelija-asumisen kerrosalan 160 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin palveluasumisen (tuettu asuminen) kerrosalan 190 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin liiketilojen kerrosalan 50 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- ja kokoontumistilojen kerrosalan 70 neliömetriä kohti. Jos autopaikka sijoitetaan pysäköintilaitoksiin on osoittava: - 1 autopaikka kutakin asumisen kerrosalan 110 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin liiketilojen kerrosalan 65 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosalan 85 neliömetriä kohti. 2. Autopaikkoja voidaan sijoittaa keskustan kehän (Suvantokatu - Koulukatu - Yläsatamakatu - Rantakatu) varressa tai sisäpuolella sijaitseviin pysäköintilaitoksiin. 3. Korttelikohtainen asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupahakemuksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja on tonttia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti: - 1 polkupyöräpaikka kutakin asumisen kerrosalan 40 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 polkupyöräpaikka asuntoa kohti. - 1 polkupyöräpaikka kutakin palveluasumisen kerrosalan 80 neliömetriä kohti. - 1 polkupyöräpaikka kutakin yksityisten ja julkisten lähipalveluiden, työ- ja kokoontumistilojen, toimistotilojen ja liiketilojen kerrosalan 50 neliömetriä kohden 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Pyöräpaikoituksesta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille. 4. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen.

LIITE 1 Sivu 6 / 6 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen Kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen Kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU II kaupunginosan korttelin 19 ja 27 osien asemakaavan muutos PT-TALO JA YMPÄRISTÖ L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 22.11.2016 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Antti Rissanen II/1706 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Liisa Lampilahti

4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Joensuun ruutukaavalla Kirkkokadun ja Koulukadun välisissä kortteleissa 19 ja 27. Korttelit sijaitsevat Niskakadun molemmin puolin. Ruutukaavakeskusta käsittää kaupunginosat I-IV. Vuonna 2008 koko ruutukaavan alueella oli 10 381 asukasta. Vuonna 2015 väkimäärä oli 11 107, joten keskustan väkiluku on selvässä kasvussa. 1.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Pysäköintialueella ja tonttien rajoilla kasvaa joitakin yksittäisiä puita. Kirkkokadun nelirivinen koivubulevardi rajaa suunnittelualuetta idässä. Alue on maastonmuodoltaan tasainen. Tonttien korkeusasema on 80 81 metriä merenpinnan yläpuolella. Suunnittelualue ei kuulu pohjavesialueeseen. Keskustassa pohjavesi on noin 2-3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Lähin luonnonvesi on Vuoksen vesistöön kuuluva Pielisjoki noin 400 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Kaava-alue sijaitsee savi- ja silttipitoisella maaperä-alueella (Havetec 1984). Kerrostalojen rakentaminen edellyttää useimmiten tukipaaluperustuksia. Suunnittelualueelle soveltuva perustamistapa tulee kuitenkin selvittää tarkemmin rakennushankkeen yhteydessä. 1.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä. Koulukadun ja Niskakadun kulmassa sijaitsee asfaltoitu pysäköintikenttä. istutetut lehtipuut ja pensaat sekä metallirakenteinen aita rajaavat ja jakavat pysäköintikenttää pienempiin osiin. Viereisellä kiinteistöllä Kirkkokadun ja Niskakadun kulmassa sijaitsee PT-talona tunnettu kaksikerroksinen liikerakennus. PT-talo on 1957 valmistunut arkkitehti Kaj Michaelin suunnittelema kauppiastavaratalo. Rakennus on lajityypissään Suomen ensimmäisiä rakennuksia. Kaupunki laaditutti Joensuun keskustan osayleiskaavan (2o12) laatimisen yhteydessä laajan rakennus- ja kulttuurihistoriallisen selvityksen keskusta-alueesta. Selvityksessä todettiin, että PT-talolla on rakennusja kulttuurihistoriallisia arvoja.

Osayleiskaavassa ratkaistiin koko ruutukaavakeskustan rakennussuojelukohteet lukuun ottamatta Vanhan Jokelan kiinteistöä. PT-taloa ei suojeltu osayleiskaavassa. Ratkaisuun olla suojelematta rakennusta vaikutti moni seikka. Taustalla oli muun muassa keskustan rakennussuojelukohteiden muodostama kokonaisuus, rakennuksen omistajaan näkemys asiasta, rakennuksen kunto ja muut ominaisuudet, kiinteistön täydennysrakentamismahdollisuudet ja kaupungin oma harkinta mahdolliseen suojeluun liittyvistä taloudellisista vastuista. Niskakadun pohjoispuolella sijaitsee Ylioppilastalon tontti. Kiinteistöllä on nelikerroksisia asuin- ja liikerakennuksia. Maantasokerroksessa on liiketiloja lähinnä Niskakadun puoleisissa tiloissa. Kerrostalot on rakennettu 1960- ja 80-luvuilla. Kirkkokadun varressa sijaitsee As Oy Kirkkokatu 31. Kiinteistöllä sijaitsee 60-luvun alussa rakennettu vaalea kolmikerroksinen asuinrakennus. Rakennus rajaa Kirkkokadun nelirivistä koivubulevardia. 5 1.1.4 Maanomistus Niskaparkin kiinteistön omistaa Joensuun kaupunki. Kiinteistö on vuokrattu Joensuun Pysäköinti Oy:lle. Muuten kaavamuutosalueen tontit ovat yksityisomistuksessa. Katualueet omistaa kaupunki. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Kaava on laadittu useassa eri vaiheessa, joista viimeisin, neljäs vaihe, on vahvistettu 18.8.2016. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Kaava-alue sivuaa valtakunnallisesti arvokasta Kirkkokadun kulttuuriympäristöä. Ote Pohjois Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyrällä.

Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava (2012) on saanut lainvoiman 12.3.2015. Kaava ohjaa asemakaavojen laatimista alueellaan. Suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja pysäköintilaitosten alueeksi (LPA). Korttelitehokkuusluku on 2,0 3,5 ja kerrosluku 6. Eteläisempää korttelia voi merkittävästi täydentää ja tiivistää (ke-täyd). Suunnittelualueella ei ole rakennussuojelukohteita. 6 Keskustan osayleiskaava, kaavamuutos rajattu valkoisella Asemakaava Alueen voimassa oleva asemakaava on peräisin 1980-luvun alkupuolelta. Niskaparkin tontti on pysäköintilaitosten aluetta (LPA). Kerrosluku on IV. PT-talon kiinteistö on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Kerrosluku on III ja tehokkuusluku 1,0. Ylioppilastalon tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-6). Kerrosluku on III-IV ja tonttitehokkuus 1,12. As Oy Kirkkokatu 31 tontti on myös asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Tontin kerrosluku on III ja tonttitehokkuus 0,75. Asemakaavaote. Kaavamuutosalueen rajaus mustalla.

Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Suunnittelualueen kiinteistöt eivät ole rakennuskiellossa. Joensuun kaupungin strategia 2013 2016 Rajaton tulevaisuus Joensuun kaupungin strategia 2013 2016 Rajaton tulevaisuus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013. Strategia on tarkistettu toukokuussa 2015. Joensuun keskustan osayleiskaava, kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys (Pekka Piiparinen 2011) Selvitys on laadittu Joensuun keskustan osayleiskaavan taustaaineistoksi. Selvityksessä Pienteollisuustalo on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. PT-taloa ei merkitty suojelukohteeksi osayleiskaavassa. Kirkkokatu on mainittu selvityksessä arvokkaana miljöökohteena. Molempien kohteiden kohdekortit ovat selostuksen liitteinä 4 ja 5. Joensuun keskustan osayleiskaava, kaupunkikuvaselvitys (Ramboll Oy 2012) Kaupunkikuvaselvitys on laadittu keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä. Selvityksessä on analysoitu kaupunkikuvan kannalta merkittävät aluejulkisivut, reunavyöhykkeet, näkymät, maamerkit sekä maisemarakenteen ominaispiirteet. Suunnittelualue rajautuu Kirkkokatuun, joka on merkitty ensimmäiseen luokkaan puistokatujen arvoluokituksessa. Pitkä kirkolta toiselle avautuva näkymä on Joensuun ruutukaavakeskustassa merkittävä. 7 Ote kaupunkikuvaselvityksestä. Suunnittelualue on rajattu mustalla.

Joensuun keskustan liikennesuunnitelma (Jarmo Tihmala 2012) Ruutukaavakeskustaa käsittelevä liikennesuunnitelma on laadittu keskustan osayleiskaavan osaselvitystyönä. Suunnitelmassa on kartoitettu keskustan liikennejärjestelmän kehittämismalleja. Mallien pohjalta on muodostettu periaatteet ja toimenpiteet, joilla keskustan liikenteellisiä olosuhteita voidaan parantaa. Koulukatu on luokiteltu suunnitelmassa pääkaduksi. Koulukadun ja Niskakadun liittymässä tullee muutoksia, jotka edistävät Koulukadun pääkatumaista luonnetta. Joensuun keskustan meluselvitys (Ramboll Oy 2012) Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu pääkatuverkoston meluselvitys. Meluselvityksessä on tarkasteltu keskustan pääkadut, kuten Koulukatu. Koulukadun vaikutus on huomioitava asemakaavassa. 8 Melutilanne v. 2030. Suunnittelualue mustalla rajauksella. Yläosassa Koulukatu. Joensuun keskusta osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus (Helena Haakana 2012) Lepakkokartoitus on tehty Joensuun keskustan osayleiskaavaa varten. Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja. Lähimmät lepakkohavainnot olivat Pielisjoen rantapuistovyöhykkeeltä. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristössä on voimassa asemakaavoja eri ajoilta. Keskustan liikennesuunnitelmaa on tarkennettu II kaupunginosan katujen ja liikenteen yleissuunnitelmalla. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Joensuun Kauppatorin ja sitä ympäröivien katujen yleissuunnitelman 31.10.2016. Muitakin keskusta-alueen katuja koskevia suunnitelmia ollaan laatimassa tai tarkistamassa mm. Niskakadun ja Koulukadun liittymän muutostarpeita.

9 2 TAVOITTEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on käynnistynyt Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin, Joensuun Pysäköinti Oy:n ja YIT Oyj:n yhteisestä hakemuksesta kesällä 2016. As Oy Kirkkokatu 31 on liittynyt asemakaavan muutokseen mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon jälkeen syksyllä 2016. Kaikkien hakijoiden yhteisenä tavoitteena on suunnittelualueen merkittävä täydennys- ja uudisrakentaminen. Pienteollisuustalona tunnettu liikerakennus on tarkoitus purkaa. PT-talon ja Niskaparkin kiinteistöille on tarkoitus rakentaa yleinen pysäköintilaitos ja uusia kuusikerroksisia asuinkerrostaloja. Osa asumisesta on opiskelijoita varten. Uusi pysäköintilaitos palvelee sekä yleistä pysäköintiä että suunnittelualueen uudisrakentamista. Niskakadun toisella puolella sijaitsee Ylioppilastalon kiinteistö. Joensuun Elli tavoittelee tontille uuden kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentamista opiskelijoita varten. Tontin nykyinen rakennuskanta säilyy. Uudisrakennus sijoittuu tontin takaosaan, nykyisten rakennusten taakse. Ylioppilastalon kiinteistön rajanaapurina on As Oy Kirkkokatu 31. Myös As Oy Kirkkokatu 31:n tavoitteena on mahdollistaa uusi kuusikerroksinen asuinkerrostalo tontin takaosaan. Tontin nykyinen Kirkokadun varressa sijaitseva kolmikerroksinen asuinrakennus säilyy. Kaavahanke liittyy opiskelija-asumisen osalta Itä-Suomen yliopiston opiskelijamäärän kasvuun opettajankoulutuksen keskittyessä Joensuuhun. 2.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 2.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 2013 2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 ( 104). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä.

Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 31.3.2014, sekä valtuuston 27.1.2014 hyväksymä Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. 10

MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 2015 2017: Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen Yliopistohaaste Joensuun kaupunki on sitoutunut lisäämään opiskelija-asumista yli 700 asunnolla vuoteen 2020 mennessä (KV 25.1.2016 6). Opiskelijamäärä Joensuun kampuksella kasvaa, kun Savonlinnan opettajakoulutus siirtyy Joensuuhun. Kaavamuutoksen yhtenä tavoitteena on lisätä merkittävästi opiskelija-asumista Joensuun keskustassa. 11 2.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Joensuun ydinkeskustan kattavaan keskustatoimintojen alue-merkintään (C). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä. Suunnittelualue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään Kirkkokadun kokonaisuuteen. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaavan (2012) tavoitteena on tiivistää ja täydentää Joensuun ruutukaavakeskustaa. Kerrosluku nousee yksittäisten kaavamuutosten myötä neljän kerroksen pääsäännöstä kuuteen kerrokseen.

Rakennussuojeluratkaisu Keskustan osayleiskaavassa ratkaistiin uudisrakentamisen pelisääntöjen lisäksi kattavasti ruutukaavakeskustan rakennussuojelu, lukuun ottamatta Jokelan kiinteistöä. Myös PT-talon kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot selvitettiin osayleiskaavatyön yhteydessä. Kaupunki teetti osayleiskaavaa varten laajan kulttuuri- ja rakennushistoriallisen selvityksen. Selvityksessä todettiin, että PT-talolla on rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja. PT-taloa ei suojeltu osayleiskaavassa. Ratkaisuun olla suojelematta rakennusta vaikutti moni seikka, mm. keskustan rakennussuojelukohteiden muodostama kokonaisuus, rakennuksen omistajan näkemys asiasta, rakennuksen kunto ja muut ominaisuudet, kiinteistön täydennysrakentamismahdollisuudet ja kaupungin oma harkinta mahdolliseen suojeluun liittyvistä taloudellisista vastuista. 12 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavaratkaisu sallii kiinteistöjen merkittävän täydennys- ja uudisrakentamisen. Toteutus edellyttää, että PT-talo puretaan pois uudisrakentamisen tieltä. Valtaosa uudisrakentamisen pysäköinnistä on tehtävä alueelle valmistuvaan uuteen pysäköintilaitokseen tai muihin keskustan pysäköintilaitoksiin. PT-talon ja Niskaparkin välinen tonttijako muuttuu. Kaavaratkaisu on keskustan osayleiskaavan mukainen. Tontti 19-5 (As Oy Kirkkokatu 31) Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Tonttien pinta-ala 1597 m 2 1597 m 2 Tonttitehokkuus e = 0,75 e = 1,50 Rakennusoikeus 1198 k-m 2 2396 k-m 2 Kerrosluku III III + VI Tontti 19 14 (Ylioppilastalo) Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Tonttien pinta-ala 3129 m 2 3129 m 2 Tonttitehokkuus e = 1,12 e = 1,88 Rakennusoikeus 3504 k-m 2 5870 k-m 2 Kerrosluku III ja IV IV + VI Tontti 27-12 (ent. 27-3) (PT-talo) Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Tonttien pinta-ala 3129 m 2 3103 m 2 Tonttitehokkuus e = 1,0 e = 2,74 Rakennusoikeus 3129 k-m 2 8500 k-m 2 Kerrosluku III VI

13 Tontti 27-11 (ent. 27-8) (Niskaparkki) Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Tonttien pinta-ala 3124 m 2 3196 m 2 Tonttitehokkuus - e = 1,47 Rakennusoikeus - 4700 k-m 2 Kerrosluku IV VI 3.2 ALUEVARAUKSET 3.2.1 Korttelialueet LPA-5 Niskaparkin tontti on autopaikkojen korttelialuetta, jolle saa rakentaa pysäköintilaitoksen (LPA-5). Tontin Koulu- ja Niskakadun puoleisilla sivuilla on rakennusala, jolle saa sijoittaa kuusikerroksisia asuin-, liike- ja toimistorakennuksia. Rakennusalan eteläpäätyyn ei saa sijoittaa ikkunoita, jolloin eteläiselle naapuritontille jää mahdollisuus tontin myöhempään täydennys- tai uudisrakentamiseen. Ratkaisu mahdollistaa rakentamisen tontin rajaan asti kiinni. Tontin takaosaan saa sijoittaa viisitasoisen pysäköintilaitoksen. Ajoyhteys laitokseen on Niskakadun kautta. Kiinteistön oleskelu- ja leikkialueet on tehtävä pysäköintilaitoksen katolle. AL Suunnittelualueen korttelialueet ovat muuten asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). PT-talon tontin u-muotoiselle rakennusalalle saa tehdä kuusikerroksisia asuin-, liike- ja toimistorakennuksia. Rakennusalan sisään jää piha, joka on oleskelua ja leikkiä varten. Pysäköinti sijoittuu valtaosin pysäköintilaitokseen. Murto-osa pysäköinnistä on mahdollista tehdä tontin puolelle rakennusten maantasokerrokseen sekä piha-alueelle. Eteläistä naapurirakennusta vasten ei saa tehdä huoneiden pääikkunoita. Ratkaisu jättää yksityisyyttä lähekkäin sijoittuville asunnoille ja mahdollistaa naapurin myöhemmän uudis- tai täydennysrakentamisen. Ratkaisu mahdollistaa naapuritontin nykyisen asuinrakennuksen korottamisen tai uudisrakentamisen Kirkkokadun varteen. Ylioppilastalon tontilla kaavaratkaisu mahdollistaa uuden kuusikerroksisen kerrostalon rakentamisen tontin takaosaan. Tontin nykyiset rakennukset säilyvät. Pihajärjestelyihin tulee muutoksia, kun tontin vapaa pinta-ala vähenee. Pysäköinnistä merkittävä osa on toteutettava pysäköintilaitokseen.

As Oy Kirkkokatu 31 tontilla kaavaratkaisu sallii tehdä uuden kuusikerroksisen kerrostalon tontin perälle. Nykyinen kolmikerroksinen rakennus tontilla säilyy. Kaavassa tontin käyttötarkoitus on asuin-, liike- ja toimistokäyttö. 14 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Havainnekuva korttelista 27. Kaavamuutos koskee korttelin pohjoisosaa (kuvassa yläosa). PT-talo Kirkkokadun varresta on purettu. Tilalla ovat kuusikerroksiset uudisrakennusmassat. Niskaparkin tontilla on viisitasoinen pysäköintilaitos ja kadunvarressa kuusikerroksinen rakennus. Kaavaratkaisu jättää mahdollisuuden korttelin eteläosan myöhempään kehittämiseen. Esimerkki eteläosan uudistamisesta on esitetty keltaisella massoittelulla. Eteläosan muutos edellyttää omaa asemakaavamuutostaan. 3.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaavaratkaisu muuttaa merkittävästi Niskakadun eteläpuolista maisemaa Kirkkokadun ja Koulukadun välillä. Kaupunkikuva muuttuu nykyistä keskustamaisemmaksi, kun nykyinen Niskaparkin pysäköintialue ja PT-talon tontti rakennetaan kuuden kerroksen korkuiseksi kaupunkiympäristöksi. Ruutukaavakeskustan katujulkisivu täydentyy osayleiskaavan mukaisesti. Kirkkokadun varsi kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Joensuun luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Olennaista Kirkkokadun kulttuuriympäristössä on pitkä katunäkymä koivubulevardia pitkin kirkolta kirkolle. Kirkot ovat rakennuksina merkittävimmässä roolissa, koska ne sijoittuvat Kirkkokadun molempiin päihin kadunpäätteiksi. Koivut niiden välillä muodostavat oman kokonaisuuden. Taustan koivuille ja seinämän katutilalle tekevät erikorkuiset rakennukset. Nykyisin PT-talon kiinteistön kohdalla katutilan seinämä on kahden kerroksen korkuinen. Kaavaratkaisu mahdollistaa seinämän korottamisen kuuteen kerrokseen. Katutilasta tulee intiimimpi ja huonemaisempi.

Niskakadun pohjoispuolisilla rakennushankkeilla on kaupunkikuvaan vähemmän vaikutuksia. Kuusikerroksiset rakennushankkeet jäävät tonttien takaosaan keskelle korttelia, jolloin katujulkisivu säilyy ennallaan. Tonttien nykyiset kolme- ja neljäkerroksiset rakennusmassat säilyvät kadunsuuntaisissa pitkissä näkymissä ennallaan. Kaavahankkeella on vaikutuksia kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin. Ratkaisun toteutus edellyttää, että PT-talo puretaan pois uudisrakentamisen tieltä. Kirkkokadun katunäkymästä poistuu tuttu rakennus ja osa Joensuun rakennettua historiaa katoaa kaupunkikuvasta. Kaavaratkaisu koskee korttelista 27 vain korttein pohjoisosaa. Korttelin eteläosaa voi keskustan osayleiskaavan puitteissa edelleen merkittävästi täydentää. Kaavaratkaisu säilyttää mahdollisuuden myös korttelin eteläosan myöhemmin toteutettavalle kehittämiselle. 15 3.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutos ei käsitä varsinaista luonnonympäristöä, joten vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset. Kaavamuutoksella ei ole nähtävissä vaikutuksia myöskään lepakoiden elinolosuhteisiin. Pysäköintikentällä sijaitseva puusto on poistettava. Katuvihreä Koulu- ja Niskakadun kulmassa vähenee. Lähellä oleva Kirkkokadun nelirivinen koivubulevardi säilyy. Jos Kirkkokadun koivuja joudutaan poistamaan rakennusvaiheessa, on tilalle istutettava riittävän suuritaimisia (5-6 metrisiä) koivuja. 3.3.3 Yritysvaikutusten arviointi Rakennusaikana rakennustyöt työllistävät rakennusalan yrityksiä. Liiketilojen määrä suunnittelualueella vähenee, kun PT-talo puretaan. Uudisrakennuksiin saa kaavan mukaan sijoittaa asumisen lisäksi myös liike- ja toimistotiloja. Katutasoon katualueita vasten on sijoitettava muita kuin asuintiloja. Sijainniltaan tilat ovat luontevia pienliiketiloja tai toimistotiloja. Tilojen sijainti on keskeinen. 3.3.4 Muut vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Kaavaratkaisu täydentää ja tiivistää Joensuun kaupunkikeskustaa. Liikenneverkkona toimii olemassa oleva verkosto. Uusia katuja ei tarvitse rakentaa. Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenne liikkumismuotoina vahvistuvat ja yksityisautoilu ei merkittävästi lisäänny. Pysäköinti keskitetään pääosin yhteiseen pysäköintilaitokseen, jolloin tonttien pintaalasta osa vapautuu leikkiin ja oleskeluun.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavahanke on luonteeltaan täydennysrakennuskohde, joka ei lisää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia. Kaava tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, joten vaikutukset ovat positiiviset. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavahanke lisää keskustan alueen väestön määrää ja tukee keskustan olemassa olevaa palvelurakennetta. Uusista asunnoista merkittävä osa varataan opiskelijoille. Tämä vahvistaa keskustan luonnetta opiskelijoiden asuinalueena. Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Tekniset verkostot ovat valmiiksi olemassa. Tonttikohtaisten verkostojen riittävyyttä ja sijaintia saatetaan joutua tarkistamaan lisärakentamisen vuoksi. Niskaparkin tontilla on nykyisin muuntamo sekä katu- ja liikennevalokeskukset. Muuntamo on mahdollista sijoittaa rakennuksen yhteyteen. Valokeskukset on tontin uudisrakentamisen yhteydessä sijoitettava uuteen sijaintiin. Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaavahanke on kaupungin strategioiden mukainen. Hanke tukee kaupungin keskustan elinvoimaisuutta, kun uusia asukkaita muuttaa keskustaan. Rakennettavilla opiskelija-asunnoilla vastataan yliopiston kasvamisen tuomaan haasteeseen. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos täydentää yhdyskuntarakennetta keskustan osayleiskaavan mukaisesti. 16 4 TOTEUTUS Rakennushankkeille voi hakea rakennuslupaa, kun kaava on saanut lainvoiman. Kiinteistönomistaja päättää rakentamisen ajankohdasta. 5 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Kaavamuutokseen on ryhdytty Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin, Joensuun Pysäköinti Oy:n ja YIT Oyj:n yhteisestä hakemuksesta. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 4.8.2016 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 4.8. 26.8.2016 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot.

Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin torstaina 11.8.2016 klo 18.00 Ravintola Kiesan auditoriossa, osoitteessa Niskakatu 17. Tilaisuudessa oli 20 henkilöä. Kaavamuutoksesta jätettiin 8 lausuntoa sekä 6 mielipidettä. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteenä 3. Kaavaluonnos Kaavamuutosalue laajeni vireilletulovaiheen jälkeen. As Oy Kirkkokatu 31 päätti lokakuussa 2016, että yhtiö lähtee mukaan asemakaavan muutokseen. Kaavan nimi muutettiin muotoon PT-talon ja ympäristön asemakaavan muutos. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 3 viikkoa kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Nähtävilläolo-ajasta kuulutetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 2017. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Antti Rissanen Kartat: Liisa Lampilahti 17

LIITE 2 Sivu 1 / 4 Työ nro 1706 15.6.2016, täydennetty 22.11.2016 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PT- T A L O N J A Y M P Ä R I S T Ö N A S E M A K A A V A N M U U T O S Kaavan nimi muutettu 22.11.2016 O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L MA Asemakaavan muutos koskee II kaupunginosan korttelien 19 ja 27 osia sekä katualuetta. Viistoilmakuva idästä Blom 2004-2016. Likimääräinen suunnittelualue valkoisella rajauksella. Suunnittelutehtävä Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, Joensuun Pysäköinti Oy ja YIT Oyj ovat hakeneet yhteistä asemakaavan muutosta. Hakijoiden tavoitteena on Niskakadun molemmin puolin sijaitsevien kiinteistöjen merkittävä täydennys- ja uudisrakentaminen. As Oy Kirkkokatu 31 on liittynyt asemakaavan muutokseen mukaan vireilletulovaiheen jälkeen. Yhtiön tavoitteena on tontin täydennysrakentaminen kuusikerroksisella kerrostalolla. Pienteollisuustalona tunnettu liikerakennus on tarkoitus purkaa. PT-talon ja Niskaparkin kiinteistöille on tarkoitus rakentaa yleinen pysäköintilaitos ja uusia asuinkerrostaloja. Osa asumisesta on opiskelijoita varten. Uusi pysäköintilaitos palvelee sekä yleistä pysäköintiä että suunnittelualueen uudisrakentamista. Lisäksi viereisen korttelin Ylioppilastalon tontille on tavoitteena rakentaa asuinkerrostalo opiskelijoita varten. Kaavahanke liittyy opiskelija-asumisen osalta Itä-Suomen yliopiston opiskelijamäärän kasvuun opettajankoulutuksen keskittyessä Joensuuhun.

LIITE 2 Sivu 2 / 4 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Kolme ensimnmäistä vaihetta on vahvistettu ja neljäs vaihe on ministeriön vahvistuskäsittelyssä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alueella on voimassa Joensuun keskustan osayleiskaava (2012). Osayleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) ja pysäköintilaitosten aluetta (LPA). Uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 2,0 3,5 ja suositeltava rakennusten kerrosluku 6. Eteläisempi kortteli kuuluu lisäksi merkittävästi täydennettävään ja tiivistettävään korttelialueeseen. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava. Kaavat ovat peräisin 1980-luvun alkupuolelta. Ylioppilastalon tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-6). Tonttitehokkuus on 1,12 ja kerrosluku IV. Pienteollisuustalon tontti on asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tonttitehokkuus on 1,0 ja kerrosluku on III. Viereinen pysäköintialue on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Tontin kerrosluku on IV. Koska kaavamuutos lisää tonttien rakennusoikeutta, laatii kaupunki maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksen. Maanomistajilta peritään maankäyttökorvaus kaupunginhallituksen hyväksymien (14.11.2011 564) laskentaperusteiden mukaisesti. Alustava luonnos suunnittelukohteesta, kuva idästä, etualalla Kirkkokatu. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus mustalla viivalla, uudisrakennukset punaisella värillä. Kuva: Arcadia Arkkitehtitoimisto Oy (2016). Rajaukset ja punaiset väritykset: Joensuun kaupunki. Kuvaan on lisätty As Oy Kirkkokatu 31 uudisrakennushanke. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenteeseen ja pysäköintiin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa.

LIITE 2 Sivu 3 / 4 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen poliisilaitos Museovirasto Joensuun kaupunkikeskustayhdistys Joensuun Polkijat ry Joensuun seudun luonnonystävät ry Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 4.8.-26.8.2016. Lisäksi järjestetään yleisötilaisuus Ravintola Kiesan auditoriossa (Niskakatu 17) torstaina 11.8.2016 klo 18.00-. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti loppuvuonna 2016. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2017 kevättalvella. Nähtävilläoloajoista ja muista kuulemisista ilmoitetaan joka vaiheessaan Karjalaisessa ja Viikko- Pohjois-Karjalassa sekä internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi, puh. 050 448 1365 Suunnitteluavustaja Liisa Lampilahti liisa.lampilahti@joensuu.fi, puh. 050 409 2124 Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus

Asemakaavaprosessi LIITE 2 Sivu 4 / 4

LIITE 3 Sivu 1 / 7 22.11.2016 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PT- t a l o n j a y m p ä r i s t ö n a s e m a k a a v a n m u u t o s L I I T E 3 : V i r e i l l e t u l o v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t vas t i n e i n e e n

LIITE 3 Sivu 2 / 7 1 VIRANOMAISLAUSUNNOT A01 ELTEL NETWORKS OY Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Ei tarvetta vastineelle. A02 FORTUM POWER AND HEAT OY Alueella on kaukolämpöverkostoa, jolla ei ole tiedossa olevaa korjaus- tai uusimistarvetta. Johdot tulee huomioida muutoksien toteutuksessa. Mahdolliset kustannukset johtojen siirroista, sekä muista muutoksista kuuluvat toteuttajalle. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä alueelle rakennettaville kiinteistöille. Vastine: Hankkeisiin ryhtyvä vastaa mahdollisista muutoksista. Ei aiheuta toimenpiteitä asemakaavaan. A03 CARUNA ESPOO OY Kaavamuutosalueella sijaitsee nykyistä maakaapeloitua sähköverkkoa. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunnot vielä luonnos- ja ehdotusvaiheessa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. Vastine: Hankkeisiin ryhtyvä vastaa mahdollisista johtosiirroista. Nykyisen pysäköintikentän eteläreunalla sijaitseva muuntamo on käytännössä rakennettava uudestaan ja toteutettava uudisrakennuksen yhteyteen sitä varten varattavaan tilaan. Uudisrakennushankkeen toteuttajan edellytetään ottavan muuntamo tiloihinsa. Caruna Espoo Oy:ltä pyydetään lausunnot myös kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. A04 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Ei tarvetta vastineelle. A05 LUPA- JA VIRANOMAISPALVELUT / YMPÄRISTÖNSUOJELU Tonttien rajoilla on joitakin yksittäisiä puita ja Kirkkokadun puurivi, joiden säilyttäminen tulisi tutkia kaavatyön yhteydessä. Muuten alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Alueen liikennemelu tulee huomioida asemakaavamääräyksissä. Alueen liikennemelu tulee huomioida asemakaavamääräyksissä. Kaavatyön yhteydessä tulisi huomioida mahdollisuus rakentaa taloihin viherkatot ja mahdollisesti aurinkosähköpaneelit. Vastine: Tonttien rajoilla olevia puita ei ole uudisrakentamisen yhteydessä mahdollista säilyttää. Kirkkokadun puurivi on osa Joensuun luterilaisen ja ortodoksisen kirkon valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Katualue ei kuulu kaavamuutosalueeseen, mutta jos puita joudutaan rakennustöiden yhteydessä poistamaan, on tilalle istutettava riittävän suurikokoisia taimia tilalle. Lisäksi tonteille

LIITE 3 Sivu 3 / 7 2 varataan istutettavaa alueen osaa. Leikki- ja oleskelualueille on istutettava suojaavaa ja viihtyisyyttä lisäävää puustoa. Asemakaavamääräyksissä on huomioitu liikennemelu. Katualueita vasten olevat parvekkeet on lasitettava. Rakennusten kadunpuoleisten ulkoseinärakenteiden ääneneristävyyden on oltava vähintään 35 dba. Asemakaavamääräyksissä on huomioitu mahdollisuus tehdä rakennuksiin viherkatot ja aurinkosähköpaneelit. A06 JOENSUUN VESI Hakijan tulee ottaa suunnittelussa huomioon lisärakennusten automaattisten sammutuslaitteiden vaatima sammutusveden tarpeen lisäys. Tarvittaessa sammutuslaitteiden tarvitsema vesimäärä on järjestettävä kiinteistökohtaisella sammutusvesisäiliöllä. Vastine: Ei aiheuta toimenpiteitä asemakaavaan. A07 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustieohjeen mukaan yli kolmekerroksisissa rakennuksissa on oltava merkitty pelastustie, joka johtaa kaikkien varateiden läheisyyteen ja mahdollistaa ihmisten pelastamisen ikkunasta tai parvekkeelta nostolava-autolla. Erityisesti Ylioppilastalon tontti on ahdas ja pelastustien vaatiman tilan järjestäminen voi olla vaikeaa. Ihmisten pelastaminen / pelastautumisen järjestäminen kannattaa selvittää heti suunnittelun alkuvaiheessa: - Tontin pintarakenteiden ja istutusten vaikutus pelastustiehen ja ulottuvuuteen - mahdollinen kulkurasite naapuritontin puolelta - parvekkeiden / avattavien ikkunoiden sijoitukset - omatoimisen pelastautumisen mahdollisuus (parvekkeen pelastautumisluukut) Vastine: Uudisrakentaminen Ylioppilastalon ja Kirkkokatu 31 tonteilla sijoitettu kaavaluonnoksessa seläkkäin, jolloin pihatilaa jää mahdollisimman paljon. Pelastusteiden toimivuus tarkistetaan pelastuslaitoksen kanssa ennen kaavaehdotuksen laatimista. A08 MUSEOVIRASTO Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan mm. kaupunkikuvaan ja rakennus- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Koska suunnittelualue rajautuu Kirkkokadun muodostamaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY), tulee kaavan vaikutuksia arvioida erityisen tarkasti Kirkkokadun katukuvaan ja katutilaan. Osayleiskaavaa (2012) käsiteltäessä Museovirasto toi niin lausunnoissaan kuin viranomaisneuvotteluissa toistuvasti esiin tarpeen osoittaa PT-talo suojelumerkinnällä. Suojelumerkintä oli myös samaan aikaan valmisteilla olevan maakuntakaavan luonnosvaiheessa mukana eli asiantuntijat olivat arvioineet 1957 valmistuneen PTtalon maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Osayleiskaavassa PT-taloa ei kuitenkaan osoitettu suojelumerkinnällä, ja koska maakuntakaavan ja osayleiskaavan

LIITE 3 Sivu 4 / 7 3 haluttiin olevan sopusoinnussa, suojelumerkintä poistettiin myös maakuntakaavan ehdotusvaiheessa. PT-talo on kuopiolaisen arkkitehdin Kaj Michaelin suunnittelema ja harvinaisen hyvin alkuperäisessä asussaan säilynyt. Se on yksi Suomen vanhimmista kauppiastavarataloista, ellei vanhin, ja sellaisena sillä on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä. Omistaja on vastustanut rakennuksen suojelua vedoten sen teknisten järjestelmien vaatimiin korjauksiin. Rakennus on nykyisin vilkkaasti käytetty, ilmeisesti kaikissa liiketiloissa on vuokralainen. PT-talo on osa elävää ja urbaania Joensuuta sekä kaupungin historiallista kerroksisuutta. Kaavatyön yhtenä vaihtoehtona on tutkittava PT-talon säilyttämistä sekä täydentävän rakentamista sijoittamista tontin muihin osiin. PT-talosta on myös syytä laatia rakennushistoriallinen selvitys. Vastine: Kaavoitushankkeen vaikutuksia arvioidaan myös Kirkkokadun muodostamaan valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Kaupunki laaditutti Joensuun keskustan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä laajan rakennus- ja kulttuurihistoriallisen selvityksen keskusta-alueesta. Museovirasto oli kiinteästi mukana selvityksen laatimisessa. Selvityksessä todettiin, että PT-talolla on rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Keskustan osayleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.12.2012 ( 175) on ratkaistu lainvoimaisesti keskusta-alueen rakennussuojelukohteet lukuun ottamatta ns. Vanhan Jokelan kiinteistöä 167-2-22-2, jonka kohdalla keskustan osayleiskaava ei ole voimassa. PT-taloa ei suojeltu osayleiskaavassa. Museovirasto tai kukaan muukaan ei valittanut tästä kaupungin päätöksestä. Ratkaisuun olla suojelematta rakennusta vaikutti moni seikka, mm. keskustan rakennussuojelukohteiden muodostama kokonaisuus, rakennuksen omistajan näkemys asiasta, rakennuksen kunto ja muut ominaisuudet, kiinteistön täydennysrakentamismahdollisuudet ja kaupungin oma harkinta mahdolliseen suojeluun liittyvistä taloudellisista vastuista. Lainvoimainen osayleiskaava ohjaa asemakaavoitusta oikeudellisesti. Tämä tarkoittaa PT-talon kiinteistön 167-2-27-3 osalta sitä, että asemakaavan lähtökohtana on, että rakennus puretaan, kiinteistö voidaan asemakaavoittaa niin, että korttelitehokkuudeksi muodostuu ek=2,0-3,5, suositeltu kerrosluku on kuusi ja käyttötarkoitus on keskustatoimintojen alue C. Kiinteistö ei ole myöskään rakennuskiellossa, kuten ne keskustaalueen kiinteistöt, joilla sijaitsee osayleiskaavan mukainen rakennussuojelukohde ja jossa asemakaava ei tältä osin vastaa osayleiskaavaa. Kiinteistönomistajalla on täysi syy luottaa siihen, että asemakaava laaditaan tuoreen ja lainvoimaisen osayleiskaavan mukaan. Suomalainen kaavajärjestelmä perustuu siihen, että yleispiirteinen kaava ohjaa yksityiskohtaisen kaavan laadintaa. Asioita, jotka on ratkaistu yleiskaavassa sitovasti, oikeusvaikutteisesti ja laajaan selvittämiseen perustuen, ei ole syytä avata uudelleen päätettäväksi asemakaavavaiheessa, ellei osayleiskaava ole selvästi vanhentunut tai kaavoituksen lähtökohdissa tapahtunut jokin muu merkittävä muutos. Mitään tällaista ei ole tapahtunut PT-talon osalta.