Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn määrittelyt Metsikön kehityksen simulointi Metsikködynamiikan ennustaminen erilaisissa kasvuolosuhteissa - kasvuympäristön ja sen muutosten vaikutukset - metsikön käsittelyvaikutukset Syntyminen - Kasvu - Kuoleminen Puu- ja puutavaralajit Korjuun toteutustapa Talouslaskennan parametrit Raporttien määrittely Tuotos Analyysi Puun laatu Kannattavuus - metsikön käsittelyn optimointi Tulosraportit Hiili - hiilensidonta - hiilijalanjälki Biodiversiteetti - pl-suhteet, lahopuu
Energiapuun talteenoton tuotos- ja tuottovaikutuksia Jari Hynynen, Timo Saksa, Soili Kojola & Saija Huuskonen
ESIMERKKILASKELMA 1. ENERGIAPUUN TALTEEN OTTO PÄÄTEHAKKUUN YHTEYDESSÄ
Latvusmassan korjuun ja kantojen noston plussat ja miinukset metsänuudistamisen kannalta + parantaa maanmuokkaustyön ja istutustyön tuottavuutta + antaa mahdollisuuksia muokkausmenetelmien kehittämiselle + nopeuttaa istutuskoneiden yleistymistä ja kehittämistä + parantaa hieman uudistamistulosta - hidastaa keskimääräistä metsänuudistamisketjun toteutusta - lehtipuun määrä uudistusaloilla lisääntyy etenkin kannonnoston seurauksena; taimikonhoitokustannukset nousevat
Esimerkkilaskelma Hakkuutähteen ja kannonnoston vaikutukset istutuskuusikon tuotokseen ja tuottoon lehtomainen kangas, Väli-Suomi Vertailtavat kasvatusohjelmat Uudistushakkuun yhteydessä hakkuutähteiden ja kantojen korjuu Ei energiapuun korjuuta uudistushakkuussa Taimikonhoito, harvennukset ja päätehakkuu mh-suositusten mukaisesti Oletukset energiapuun korjuun vaikutuksista Metsänhoito ja korjuutoimet Istutustyö nopeutuu 10 % Maanmuokkaus nopeutuu 15 % Taimikonperkaus kallistuu 50 % Hakkuutähteiden ja kantojen talteenotto aiheuttaa kahden vuoden viiveen puuston kasvussa kiertoajan aikana Herkkyystarkastelu: uudistaminen viivästyy yhdellä/kahdella/neljällä vuodella Laskelma tehty Metlan Motti-ohjelmistolla (TutkijaMotti, Hynynen, J. 2012) Käytetty keskimääräisiä kantohintoja ja ajanmenekkiin perustuvia mh-töiden kustannuksia
Kiertoajan keskituotos m 3 vuosi -1 12 10 8 6 4 energiapuu kuitu tukki 2 0 Ei energiapuun korjuuta Energiapuun korjuu, viive 1v. Energiapuun korjuu, viive 2 v. Energiapuun korjuu, viive 4v. Uudistaminen viivästyy energiapuun talteenoton vuoksi + kasvun hidastuminen
Kiertoajan nettotulojen nykyarvo korkokanta 3 % ha -1 3500 3000 2500 2000 1500 Energiapuusta saadut tulot päätehakkuussa Ainespuu 1000 500 0 Ei energiapuun korjuuta Energiapuun korjuu, viive 1v. Energiapuun korjuu, viive 2 v. Energiapuun korjuu, viive 4v. Uudistamisen viivästyminen energiapuun talteenoton vuoksi + kasvun hidastuminen
ESIMERKKILASKELMA 2. ENERGIAPUUN TALTEEN OTTO ENSIHARVENNUKSISSA
Energiapuuharvennukset hoitamattomissa taimikoissa Hoitamattomien taimikoiden ja nuorten metsien osuus on kasvussa VMI10: taimikonhoidon toteutuma suhteessa arvioituun tarpeeseen keskimäärin 54 % vuonna 2010 valtion tukea myönnetty 42 000 ha:n energiapuun korjuupinta-alalle, jolta korjattu yli kaksi miljoonaa kuutiometriä energiapuuta
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Ainespuun kasvatusketju: Taimikonharvennuksessa jätetään männiköissä 2000, kuusikoissa 1800 kpl/ha Ensiharvennus männiköissä tiheyteen n. 1000, kuusikoissa n. 900 runkoa/ha Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatusketju: Taimikonhoito tehdään männiköissä noin 5 m pituudessa ja kuusikoissa 3-5 metrin pituusvaiheessa Kasvamaan jätetään 3 000-4 000 puuta/ha mahdollisimman paljon havupuita (erityisesti kuivahko kangas) täydennykseksi siemensyntyisiä lehtipuita havupuun taimille 1-1,5 metrin etumatka Ensiharvennus 10-13 metrin valtapituudessa jätetään 1 000-1 400 puuta/ha poistetaan valtaosa lehtipuista
Esimerkkilaskelma Energiapuuharvennukset kylvömännikössä kuivahko kangas, Etelä-Suomi Vertailtavat kasvatusohjelmat A : ensiharvennuksessa vain ainespuuta: Taimikonharvennus tiheyteen 2000 kpl/ha A&E: ensiharvennuksessa ainespuuta ja energiapuuta (karsittu ranka) Taimikonharvennus tiheyteen 3000 kpl/ha E: ensiharvennuksessa vain energiapuuta (karsittu ranka) Taimikonharvennus tiheyteen 4000 kpl/ha Ei taimikonhoitoa: ensiharvennuksessa ainespuuta ja energiapuuta (karsittu ranka) Hoitamaton: ei taimikonhoitoa eikä harvennuksia väliharvennukset suositusten mukaan, päätehakkuu kun keskiläpimitta 29 cm Oletukset: Energiapuun harvennus ei aiheuta kasvutappioita korjataan karsittuna rankana, latvukset jäävät metsään Laskennassa sovellettu ajanmenekkiin perustuvia korjuukustannusmalleja ja tienvarsihintoja Laskelmat Metlan Motti-ohjelmistolla (TutkijaMotti, Kojola S.& Hynynen J., 2012)
Kiertoajan keskituotos m 3 vuosi -1 7 6 5 4 3 2 energiaranka kuitu tukki 1 0 A A&E E Ei taimikonhoitoa Hoitamaton
Kiertoajan nettotulojen nykyarvo korkokanta 3 % ha -1 2500 2000 1500 1000 500 0 A A&E E Ei taimikonhoitoa Hoitamaton
Männyn jalostushyödyn ennustaminen Risto Ojansuu, Anssi Ahtikoski, Matti Haapanen, Jari Hynynen, Mika Lehtonen & Saija Huuskonen EffFibre
Tuotoskokeet l. jalosteiden vertailukokeet sv-siemenerien ja metsikköerien vertailu isoilla koealoilla luotettavin arvio sv-siemenen jalostushyödystä > 25 vertailukoetta Etelä-Suomessa sisältäen 1. sukupolven siemenviljelyssiemenellä uudistetut koealat Paikallista alkuperää olevalla metsikkösiemenellä uudistetut koealat Toistuvat mittaukset (16 30 vuotta) Puiden läpimitat (d13) ja pituudet Oksan paksuudet, oksakulmat Oksikkuuden ja rungon laadun silmävarainen arviointi ja luokitus Rungon vikaisuuksien kirjaaminen
Tuloksia männyn jalostuskokeilta Etelä-Suomessa Siemenviljelyssiemenellä vs metsikkösiemenillä perustetut metsikkökoealat 19 vuoden iässä Jalostushyöty, % Metsikkösiemenkoealojen keskiarvo = 0 Pituus läpimitta puun tilavuus tilavuus/ha elävyys oksakulma oksan lpm Tunnus oksa-lpm/d13 Lähde: Matti Haapanen/Metla
Jalostushyöty: Nopeampi kasvu Männyn alustavat tulokset: pituuskasvu: + 5-10 % tilavuuskasvu: +15-30 % Lähde: Matti Haapanen/Metla
TutkijaMOTTI- metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn määrittelyt Metsikön kehityksen simulointi Metsikködynamiikan ennustaminen erilaisissa kasvuolosuhteissa - kasvuympäristön ja sen muutosten vaikutukset - metsikön käsittelyvaikutukset - jalostushyödyn vaikutus Syntyminen - Kasvu - Kuoleminen Puu- ja puutavaralajit Korjuun toteutustapa Tuotos Analyysi Puun laatu Hiili - hiilensidonta - hiilijalanjälki Talouslaskennan parametrit Raporttien määrittely Kannattavuus Tulosraportit Biodiversiteetti
Jalostushyödyn ennustaminen Mottiohjelmiston kasvumalleilla Jalostuksen oletetaan lisäävän sekä puun läpimitan että pituuden kasvua kestokokeilta mitatun suhteellisen lisäyksen verran Kasvunlisäys on mallinnettu kasvumalleissa kasvupaikan tuotoskykyä kuvaavaan osaan Menetelmä kuvattu julkaisussa: Ahtikoski, A., Ojansuu, R., Haapanen, M., Hynynen, J. & Kärkkäinen. K. 2012. Financial performance of using genetically improved regeneration material of Scots pine (Pinus sylvestris L.) in Finland. New Forests 43(3): 335-348
Metsänjalostuksen vaikutus männikön kasvuun ja puuntuotokseen Esimerkkilaskelma Esimerkkimetsikkö: kuivahkolle kankaalle (VT) kylvetty männikkö Etelä-Suomessa metsikköä kasvatetaan Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti: uudistaminen (äestys & kylvö) ajoissa tehdyt taimikonhoitotyöt harvennusmallien mukaiset harvennukset päätehakkuu metsikön saavutettua suositellun keskijäreyden NOVELTREE 2nd Annual Meeting
Metsänjalostuksen vaikutus männikön kasvuun ja puuntuotokseen Esimerkkilaskelma Jalostushyödyn vaikutus ennustettu MOTTIohjemiston avulla Kolme vaihtoehtoista skenaariota jalostushyödystä Paikallisen jalostamattoman siemenalkuperän käyttö (ei jalostushyötyä) 1. sukupolven siemenviljelyssiemenen käyttö=> jalostushyöty 7% (läpimitan ja pituuden kasvulle) edustaa 1. sukupolven siemenviljelyksiltä kerätyn siemenen jalostushyötyä tilanteessa, jossa ympäröivistä metsistä tulevan vapaan pölytyksen osuus on 50% 1,5 polven siemeneviljelyssiemenen käyttö => jalostushyöty 12% (läpimitan ja pituuden kasvulle) edustaa 1,5-sukupolven (parhaiden plus-puiden vartteet) siemenviljelyksiltä kerätyn eliittisiemenen oletettua jalostushyötyä NOVELTREE 2nd Annual Meeting
Puuston runkotilavuuden kehitys kaikissa skenaarioissa sama kiertoaika 77 v. Puuston tilavuus, m 3 ha 1 Harvennukset Päätehakkuu 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Jalostamaton Hyöty 7% Hyöty 12% metsikön ikä, v.
Ainespuun vuotuinen tuotos kaikissa skenaarioissa sama kiertoaika 77 v. keskikasvu, m 3 ha 1 vuosi 1 8 7 6 + 21% + 27% 5 4 kuitu tukki 3 2 1 0 Jalostamaton Hyöty 7% Hyöty 12%
Puuston tilavuus, m 3 ha 1 350 300 250 200 Puuston runkotilavuuden kehitys Kaikissa skenaarioissa kasvatus suositusten mukaan ja päätehakkuukriteerinä järeys (28 cm) 150 100 50 0-12 vuotta - 14 vuotta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Jalostamaton Hyöty 7% Hyöty 12% Puuston ikä,v.
Ainespuun vuotuinen tuotos Päätehakkuukriteeri: Dg= 28 cm keskikasvu, m 3 ha 1 vuosi 1 7 + 23% 6 + 16% 5 4 3 kuitu tukki 2 1 0 Jalostamaton Hyöty 7% Hyöty 12%
Kiitos EffFibre